Onnea vauvautuneille!!!:flower:
Koittakaa muistaa että on täysin NORMAALIA että vauva syntyy vielä 42+0 ja jos yhtään lohduttaa niin useimmiten ovat virkeämpiä ja "valmiimpia" tähän maailmaan ja näillä vauveleilla on vähemmän mitään "komplikaatioita" jne.
Mä
TIEDÄN että se on yhtä tuskaa kun haluaisi sen nyytin jo syliinsä ja etenkin jos on paljon vaivoja. Ja kun te sen nyytin saatte syliinne sitten vihdoin viimein niin mikä onni ja rauha sitten koittaa; ihmettelette että miks olin niin kärsimätön jne. ja nopeastihan se aika sitten menikin näin jälkeenpäin ajateltuna!
Kehottaisin sopimaan kaikkea sellaista menoa mistä ei todellakaan voi lähteä synnyttämään
Oikean jalan sisäsyrjällä nilkassa suoraan siitä luusta alaspäin n. 3cm sijaitsee kohtupiste mitä vyöhyketerapeutit suosittelevat hieromaan.
Ja koittakaa
nauttia sillä lähtö voi tulla milloin vain; päivien tai viikkojen sisällä. Elätte elämänne jännittävimpää aikaa :heart:
Ja sitten
synnytyskertomusta:
Eli viime lauantaina (41+4) kun heräsin irtosi limatulppa ja siitä heti melkein alkoivat hyvin vaimeat supistukset hyvin epäsäännöllisinä. Näin jälkeenpäin ajateltuna vauva liikkui hieman vähemmän (minkä se tekee toki muutenkin lopussa koska tilaa on vähän). Aamulla vatsa oli kuralla. Mutta ei ollut yhtään huono olo eikä mitään muutakaan mistä olisi voinut mitään ennustella. Lähdettiin käymään kaupoilla ja kävelyllä. Supistuksia tuli mutta harvoin. Alkoivat hieman napakoitua iltapvällä. Illalla 19 maissa lähdin uudestaan kävelylle mutta tunnin lenkillä tuli vain 3 kivuliasta supistusta. Kyllä tiesin että vauva on syntymässä mutta silti ihmetytti nuo niin harvoin tulevat supistukset. Olin käynyt täällä näköjään päivittämässä vielä 20.30 aikoihin jolloin soitin Haikaranpesään kättärille. Ne sanoi että tilaa on ja saa tulla mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään kun kerroin nopeista synnytyksistäni. Kuitenkaan en halunnut lähteä vielä sillä en tykkää siellä sairaala-olosuhteissa olla liian aikaisin. 22.00 maissa supistukset muuttuivat aika nopeasti tiheiksi n. 5-3min. ja edelleen kivuliaammiksi. Soitettiin vaari meille ja soitin uudelleen Haikaranpesään-joka oli täynnä! Eli nopeasti sielläkin ne tilanteet muuttuvat! Lähdettiin matkaan niin että oltiin jotain 23.00 kättärillä. Koko ajan supisteli mutta ei mitään hirveetä edistystä. Osastolla oli hiljaista ja kätilö otti meidät vastaan. About n. 55-vuotias aivan ihana nainen:heart: Hän oli käynyt hakemassa kerrosta ylempää mun paperit jo valmiiks Haikaranpesästä ja kysyi miten haluan että homma mahdollisesti etenee. Sanoin että haluan synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja otan ilokaasua sitten lopussa. Tehtiin sisätutkimus ja olin auki vasta 4cm. Mulle asennettiin käteen kanyyli valmiiksi kun viime synnytyksessä istukka ei irronnut ja jouduin leikkuriin. Nyt oli sovittu että laitetaan tippa suoraan suoneen (oksitosiinia) heti kun vauva on syntynyt jotta saatais istukka lähtemään itsestään. Naureskeltiin ja juteltiin siinä vielä niitä näitä ja vitsailtiin että syntyykö tänään vaiko huomenna. 23.40 kuului iso kova POKS ja lapsivedet meni. Siitä alkoivatkin sitten aika kipakat supistukset joiden väli oli sen 2 min. Siirryin etunojaan seisten ja nojasin isoon tyynykasaan sänkyä vasten ja sänky nostettiin korkealle. Puristin miehen nyrkeistä ja kätilö hieroi selkää supistusten välit. Mulla oli homeopaattista lääkettä mukana ja otin yhden kotona ja yhden tuossa kohtaa. Tässä vaiheessa otin ilokaasumaskin käyttöön joka oli 50% seoksella (max. 70 kuulema). Piti taas vähän opetella sen käyttöä että osaa ottaa oikeaan aikaan eli hyvissä ajoin ENNEN supistusta. Kätilö muistutteli hengittämään SYVÄÄN nenän kautta sisään ja todella syvään suun kautta ulos. Ja tämä toimii!!! Todella tiukkoja repiviä supistuksia mahtui vain muutamia ja ne olivat siinä n. 8cm kohdalla. Silloin ilokaasu seosta nostettiin 60% pyynnöstäni. Silloin alkoikin jo ponnistuttaa ja kätilö pyysi siirtymään sängylle. Sänkyä laskettiin ja könysin maskin kanssa siihen mutta olinkin vasta 8cm auki ja "reunaa" jäljellä. Halusin siirtyä heti takas jalkeille koska mun mielestä se puoli-istuva selinmakuu on kaikista kamalin asento olla tuossa kohtaa synnytystä. Keinuin puolelta toiselle ja hengittelin. Välittömästi ponnistutti uudestaan ja kätilö sanoi että pitää tulla takasin petiin. Könysin supistuksen jälkeen takasin maskin kanssa ja kätilö huudahti että pää on jo tulossa ja paljon tukkaa oiskohan tyttö??
Ja sitten hän pyysi odottamaan ja kääntyi hakemaan hanskoja kaapilta kun tyttö syntyi siihen sängylle! :O mies vaan ehti huudahtaa että tää tulee jo ja kätilö kääntyi ja totesi että: "oho"! Hän uskoi sen käyvän nopeasti mutta ei ihan NOIN nopeasti..:xmas:
Ja tyttöhän sieltä sitten syntyi klo: 00.56 vkoilla 41+5 ja kätilö antoi täyden 10 pistettä kun oli niin kauniin värinenkin neiti :heart:
Siinä sitten hieman kyyneleitä tirautettiin ja vauva nostetiin rinnalle. Ja neiti oli tosiaan aivan puhdas; kinaton eikä yhtään verinen tmv. aivan kuin suoraan kylvystä olis siihen nostettu! Oksitosiini laitettiin tippumaan ja vauva autettiin imemään ja muutaman min. päästä syntyi istukka. Onneksi! Oltiin salissa 3.30 asti ja minä kävin kuumassa suihkussa ja isäntä kylvetti (muodon vuoks) tytön ja puki päälle. Mulle ei tullut repeämiä eikä vuotoa ollut kuin n. 200ml. Syötiin ehkäpä maailman maittavin yöpala ja tuoremehua skumppa laseista. Käveltiin osastolle ja halasin kätilöä lämpimästi ja hän kehui koko synnytystä ja oli onnellinen ja tippa linssissä hänkin kun synnytys oli ollut niin hieno kokemus meille kaikille. Etenkin kun olin toivonut luonnollista tapahtumaa. Koskaanhan ei voi tietää mitä tuleman kuitenkaan pitää. Mies lähti tässä vaiheessa kotiin ja vauva nukkui koko loppu yön. Minä sen sijaan en hurmoksessani saanut juurikaan nukutuksi vaan ihastelin vauvaa ja ihmettelin koko tapahtumaa.
Seuraavan päivän eli sunnuntain vauva olikin koko ajan rinnalla ja vierihoidossa ja minä söin syömästä päästyäni-kun ei siellä osastolla oikeen mitään muutakaan tekemistä ole. Kotiuttivat maanantaina päivällä sen jälkeen kun lastenlääkäri oli tarkastanut. Jälkisupistukset olivat kivuliaimmat tähän menessä joten otin niihen sitten ihan suosiolla 600mg särkylääkettä sen pari pvää. Kotona maito nousi kunnolla ti ja ke välisenä yönä. Mutta ei mitään maitosuihkua tmv. ainoastaan hieman turvotusta ja pahkuroita jotka häviävät kun vauva tiheästi syö. Näköjään raskaus raskaudelta helpottaa! Viime yö meni kahdella syötöllä niin että neiti oli alkuyön omassa kopassaan ja sitten jossain kohtaa otin viereen loppu yöksi. Yllättävän pitkiä aikoja neiti on myös hereillä ja jaksaa "seurustella". Mutta se on kuulemma ominaista näille 42 viikolla syntyneille pienokaisille
Jousikas & sirpakka-neiti 5vrk:heart: