*Huhtikuun Helmet 2012 * HUHTIKUUSSA* MEIDÄN KUU!!*

olki: Onnea :) :flower: Vaikka menitkin ja etuilit ;)

Tänään tullut limatulppaa vähän, vähemmän kuin eilen mutta selvästi ollut sitä itteään kuitenkin :) Ja oudon tuntoinen kohdunsuu..?? Kivuttomia supistuksia pelkästään..
 
Onneksi olkoon olki!! :flower:

Voi meidän poikaparat, millanen äiti niillä on tänään ollut! :kieh: Tosin äijät eivät käytöksellään ole koettaneet mitenkään vähentää kiukkusuuttani, mutta eihän se niiden tehtävä olekaan. :ashamed: Jospa huomenna olisi parempi keli ja päästäs paremmin ulos ja sitä kautta olisin vähemmän kiukkunen. Toivossa on hyvä elää.
 
Meidän vaavi on aivan ihana <3 ei enää paljon ison mahan ja synnytyksen tuskia muista kun vauvantuoksua haistelee.

Kaipa joku laittaa pystyyn vauvat-osastolle myös huhtikuisten vaavien pinon? voisi jatkaa juttua siellä ja katsoa miten mussukoiden kanssa menee.
 
Onnea olki vauvasta! :heart:

ihmeotuksen kanssa samaa mieltä et ois kiva jatkaa matkaa vauvojen kuulumisten merkeissä tuolla vauvat puolella, eli tällasella julkisella puolella mis kuitenkin voi olla anonyymi, ite oisin ainakin messissä! Jos ois joku innokas kasaamaan pinon sinne, ite oon melko tumpelo tällasissa. Ois kiva jos muutkin innostuis?!

Itellä ollu tänään tosi väsypäivä ja kauppareissulle kun lähdin yksin ni enpä jaksanu kauaa siellä pyöriä kun niin sattui alas. Mies lähtikin lapsen kans renkaitten vaihtoon anoppilaan ni lepäilin parituntia sängyssä ni olokin kummasti piristyi.

Ingeri 38+3
 
Onnittelut kuudes ihme!! :flower: Täytyy aina palata sivuja taakse päin lukemaan millasia "oireita" teillä vauvautuneilla on ollu just ennen h-hetkeä :D

Mä kans mielummin jatkasin vauvarupatteluja täällä kuin esim. facebookissa, haluan säilyttää anonyymiuteni ;) jos vaan ois joku joka jaksaa pinoja väsäillä niin ois aika great :) ja jos tulee porukkaa tarpeeks ettei ihan yksin tarvii rupatella ;)

ja taas yö, pliis, voisinko päästä synnyttämään?
 
Onnea vauvautuneille! :flower:

Täällä yksi kateellinen kaihoisana odottelee että milloin oma rakkauspakkaus päättäisi tulla ulos. :) Toki suppareita on tullut ja kyllähän niitä on kirjattu ylöskin mutta jääneet kovin kovin heikoiksi. Uhmasin luonnonlakeja, lähdin moikkaamaan kavereita tunnin ajomatkan päähän. Äiti vähän varoitteli että mietis ny vielä mutta ei se reissukaan tehny mitään muuta kuin vain sen havainnon että enää ei selkä kestä noin pitkää ajomatkaa.

Eli odotellen tässä vaan. SUppareita tulee harvakseltaan joskus, muuten vaan koko alaosa kehosta särkee ja kolottaa. Nyt siis iski nää vaivat. Toivon että jotain aukaisee nuo mun rappusten kävelyt ( 8krs) roskia vieden.. :D Huomenna ois kyllä hyvä päivä syntyä.
Sitä niin menee nukkumaan aina toiveikkaana ja aamulla kuitenkin herää siihen tosiasiaan että suhthyvin on nukuttu ja mitään ei ole tapahtunut, kääntyminen vaan vaikenee.

No, toinen taitaa vaan tarvita oman aikansa tulla ulos.. :D Mutta, tsemppiä meille kärsimättömille ;) AInakin itsestä tuntuu nyt sellaiselta. Olen tässä kyllä todennut monta kertaa ja totean edelleen että kyllä sanonta odottavan aika on pitkä. Se on. :D


saraneito & bertta 40+4
 
  • Tykkää
Reactions: Magpie
Paljon onnea kuudes ihme ja tytteli!! :flower:

Mie olisin kanssa mukana, jos pinoa saadaan tuonne vauva-puolelle. =) Kuten tuli jo aiemmin mainittua niin tuo FB ei ole minun paikka, mutta kuulumisia olisi kiva kyllä tälläi vaihtaa.

Nyt olisi se hetki, kun etenkin pitäisi nukkua, mutta milläs sen teet, kun jänskättää!! :attn: Suppareita tullut harvakseltaan illasta asti ja vaikka eivät vielä kipiää teekään niin lepää nyt sitten näiden kanssa, kun mielessä pyörii vaan, että joko, joko. Lisäväriä yöhön tuo se, että isäntä jäi työmalle nukkumaan vuorojen välin, eli pitää pohtia millon olisi se hetki, kun sitä soittelee tulemaan kotiin. Vai tuleeko sitä hetkeä edes tänä yönä. Aikaa siltä kuluu tulemiseen kuitenkin vajaa tunti ja toinen mokoma menee sitten tuonne KOKSiin kerkeämiseen. Ja se lapsenvahti olisi myös jossain tuossa välissä hälyteltävä. :O

Näitä kun nyt pohdin ja jännään ja valvon, niin luultavasti mitään ei tule taaskaan tapahtumaan. Paitsi että olen toooosi väsynyt huomenna noiden ylivilkkaiden poikien kanssa. |O

Eilispäivän oireita, jos pohdiskelen, niin hankala olo (ei suppareita kuitenkaan), ärtyisyys ja vattan tyhjeneminen sekä lievä huonovointisuus ja melkoinen närästys. :$ Vaikkei lähtöä vielä tuliskaan niin kai nää nyt jotain jo alkaa merkata!?
 
Vielä täällä. Ja tuskimpa tässä lähtöä minneen tuleekaan. :stick: Koko yön supisteli 10min välein ja vaikkei sen kipiämpää tehnytkään niin todellakaan en nukkunut. |O Nyt sitten aamusta suppari väli tiheni jo välistä 5min, mutta edelleen aika kivuttomasti. Ja viimein kun äijät ajo minut ylös sängystä, niin sen jälkeen ei ole supistellut. Kiva päivä varmasti näillä unilla tiedossa! :$

Viikot 38 + 5
 
Joo, hyvin on nukuttu täälläkin, kyllä se tosiaan on niin, että illalla nukkumaan mennessä toivoo, että ehkä jo tänä yönä ja huomenna meillä on vauva sylissä :) En tiiä monenako aamuna tässä joutuu vielä pettymään kun ei sairaalaan ole päässytkään..

rv 40+1 (hei hei vaan laskettuaika minullakin :kieh: toisaalta eipähän tarvi enää miettiä meneekö yli vai ei :) )
 
Viimeksi muokattu:
Onnea vauvautuneet :flower:

Varasin koiralle ens viikoksi sterilointiajan, joten nyt ei olekkaan vauvalla niin kiire. Helpottaa malttamattomuutta kummasti, kun on menoa, johon synnytys ei todellakaan sovi :D Eli sen jälkeen saa taas syntyä millon tykkää, nyt joutuu muutaman päivän kyllä pysymään sisällä. Ehkä se kuuntelee, tai sitten päättää synyä juurikin tiistaina. :D Tai sitten odotuttaa vielä sen neljä viikkoa.. :/

Tsemppiä kaikille odottaville <3

Papaya ja Hilma 38+2 :heart:
 
Meille syntyi "pieni" poika viikoilla 41+1 pääsiäissunnuntaina eli 8.4.12 klo 23.34 mitoilla 53cm ja 4230g! :D <3 Taas tuli muuten todistettua, että pieni sf-mitta ei tod. kerro koosta yhtään mitään!! :D Ollaan ihan myytyjä täällä, synnytyskin meni pääosin kivasti, kunhan vihdoin lähti käyntiin kahden päivän kivuliaiden supistusten jälkeen.

Nyt tässä sylissä just imetään ja kakataan, mahtava tuoksu!! :D

Paljon jaksamista viime metreille ja vauvautuneille onnittelut!

Melissa ja Hippu kiittää ja kuittaa :)
 
Kiitos :heart: onnitteluista! Ihan uskomatonta miten suloisen ihania nuo vauvat on ja niihin vaan koko ajan rakastuu lisää ja lisää :heart::heart::heart:

Mä oon myös mukana jos joku meille huhtikuisille järkkää vauvapinon. En myöskään ole FB:ssä.

Mun synnytystä ei kyllä ennakoinut mitkään merkit. Satunnaisia kipeähköjä supistuksia oli silloin tällöin. Ed iltana menin nukkumaan sanoen taas miehelle että menee vain aamulla töihin; tilanne stabiili ja "kuiva" ;)
Yöllä heräsin todella napakkaa supistukseen klo 3.40 ja kun kävin wc:ssä havaitsin limatulpan menneen.. Valvoskelin pari tuntia mutta ei siitä sen enempää syntynyt. Aamu alkoi normaalisti ja vein pikkupojat kerhoilemaan. Kyselin siellä naapurilta varmuuden vuoksi onko tulevina päivinä kotosalla jos tulee äkkilähtö (vauva ei todellakaan kiinnittynyt niin oli napanuoran esiinluiskahtamisen vaara jos vedet menee). Hain pojat klo 12 eikä silloin vielä ollut sen kummempaa. Tultiin kotiin ja laitoin ruokaa mutta kas kummaa se ei maistunutkaan minulle vaikka herkullista olis ollut. Siinä kohtaa tuli pari muikeampaa supistusta ja lisää eritettä(ehkä vähän lapsivettäkin??) jotka havahduttivat minut soittamaan kauempaa lapsenvahdin valmiiksi jos yöllä tuleekin lähtö. Kello oli vähän yli kaksi. Miehellekin soitin että saa tulla kotiin kun se vesien meno tosiaan pelotti.
Siinä siten puuhasteltiin ja imuroitiin ja Waarikin tuli kuin lentäen paikalle niin ei enää jänskättänyt niin paljoa. Muutama napakampi supistus tuli muuten aika iisejä ja harvoin. Pakkohan se oli sitten lähteä näytille sairaalaan kun oli hoitajakin hankittuna ja pelko persiissä. Soitin Kättärille ja lupasivat että saan näillä oireilla mennä kun "anoin" lupaa ed kertojen perusteella. Autolla 15min sairaalalle yksi ainoa kevyehkö supistus saatiin aikaiseksi. Kyllä taas kerran nolotti monen lapsen äitiä "mennä synnyttämään", vähänkö ne siellä ajatteli että mitäköhän tuo täällä tekee kun haastattelivat siellä päivytyksen puolella eikä mua mikään vaivannut. No lupasivat ottaa käyrälle ja sinne sitten mentiin. Kello 19.50. Pari supistusta onneksi sain käyrälle aikaan ja kas kummaa VEDET MENI siellä 20.15 omiin housuihin :D Kohdunsuukin 3-4cm auki! Siihen asti päästiin siis suht mukavasti. Kätilö kärräsi sitten siitä minut synnytysosastolle (jossa kuulemma oli juuri keritty purkaa sulku :O )sängyllä sen napanuora-asian takia. Sängyssä minun sitten pitikin pysyä suht makuulla loppuun asti. Eipä tuo haitannut.
Salissa otin ekat kunnon supistukset vastaa ihan vaan hengitellen syvään (!!) :) Yhdeksän jälkeen ajattelin että mitäpä sitä kärsimään jos on se iki-ihana ilokaasukin valmiina käyttöön. Nappasin sen kouraani, mun parhaan ystävän :heart: Tässä vaiheessa pääsi mieskin jo vähän auttelemaan kun halusin kätensä puristettaviksi. Kaasulla pärjäsin hyvin vuoronvaihtoon, jossa olikin myös Opiskelija mukana. 21.40 Valmistelivat minut tipalla koska halusin spinaali/epiduraalipuudutuksen ja olin 6cm auki. Kymmeneltä sen jo sitten sainkin, onneksi oli anestesialääkäri noin nopeasti valmiina! Se auttoi supistuskipuun mukavasti noin tunnin verra. Silloin olinkin kymmenen senttiä auki mutta ponnistustarvetta ei ollut, eikä tullut. Tyttö edelleen keikkui jossain ylhäällä ja heilutteli vielä päätään ja potki kylkiluista vauhtia. Ihan kummaa ;) Kätilö antoi luvan ruveta vaan sitten ponnistelemaan vaikka tilanne tämä ihan sillä että katsellaan kuinka käy. Tämä 23.05. Ponnistin pari kertaa hurjasti, mut katetroitiin kun epäiltiin että virtsarakko pistää laskeutumiselle hanttiin ponnistin vielä hurjasti pari kertaa ja saatiin pää maailmaan. Imettiin vauvalta räät hengitysteistä (kauhea aika kun supistaa muttei saa "vastata" supistukseen) sitten lupa ponnistaa vauva maailmaan ja sieltähän se sitten luiskahtikin ihan itekseen klo 23.12 ! 8 pisteen tyttö :) Paikat kuntoon vauva mahan päällä ja kun pääsi rinnalle vihdoin osasi homman heti ja on osannut siitä asti :heart:

Ensimmäinen yö kotona takana ja melkein hienosti meni sekin, kyllä tää tästä lähtee =)

Kuudes ihme :) kera tytön 4 päivää
 
Ei supista, mutta väsyttää!! |O Vattan tyhjentely jatkuu vielä alakautta ja mitään uutta ei tee mieli suuhun laittaa: huono olo. Väkisin olen syönyt (3 lusikallista aamupuuroa ja yhden banaanin) ettei olo enää ainakaan pahenis. Ja palelee! Tosin tuo voi johtua tästä väsymyksetäkin. Kuumetta ei nimittäin ollut, kun mittasin. :stick: Oli sitten vattaflunssaa tai mitä vaan, niin ei tällästä oloa noitten jätkien kanssa ollu.

Onnea Melissalle ja pienelle!! :) :flower:
 
Tulihan se lähtö meillekin! Meidän poika syntyi siis 14.4. viikoin 41+3. Pituutta 54cm ja painoa 4240g. Täällä osastolla masennun kun ei yhtään kiinnosta olla täällä.. Vauvakin vaan nukkuu lähes koko ajan. Huomenna vasta päästään pois, kun poika on seurannassa vihreän lapsiveden takia. Nyt olis kyllä aikaa kirjotella synnytystarinaa, mutta ei löydy kiinnostusta |O

Onnea kaikille muillekin vauvautuneille!
 
Adeleille hirmuisesti onnea pojasta :flower: Jaksamista sinne :hug:

Mua kans vähän pelottaa se, et masentuu sinne osastolle :( Täällä joutuu kai olemaan joka tapauksessa 3vrk:tta sairaalassa vaikka ei mitään erikoista olisikaan :|
 
Meille syntyi rv 40+5 "pieni" mies 12.4.2012 klo 11.17 painoa 4616g ja pituutta 54cm pipo 36 :heart:
Sit vähän kertomusta synnytyksestä: Mentiin miehen kans ke iltana käymään äippäpolilla ja sieltä pistivät osastolle tarkkailuun verilimavuodon ja ajoittaisten supistusten takia ja miehen kotia. Yöllä tuli pari supistusta, mut sain nukuttua siitä huolimatta muutaman tunnin. Aamulla mietin jos menis suihkuun ja aamupalalle. Sitä ennen mua supisteli n. 10 min välein mut ei mitenkään hirveen kipeesti. Hoitaja halus kokeilla tilanteen ennen ku meen suihkuun ja syömään...nooh siinä hetken tutki ja sen ilmeestä näki et on jotain...sit se sano et " sä oot kuule 6cm auki ja vauvan pää on laskeutunu, että sä lähdet kuule saliin etkä aamupalalle" nopsaa sain käydä suihkus ja sit soitin miehelle et tulee nopeesti paikalle. Menin saliin ja käyrälle jne...ja kas kummaa supparit loppu siihen. :O Sit laittoivat oksitosiinitipan ja puhkas kalvot ja anestesialääkäri kävi laittaa spinaalin. Siitä alkoi oksentaminen ja oli kiva istua jumppapallon päällä supistellen ja oksentaen huh huh...onneks se sit loppu just ennen ku aloin ponnistaa ja niin muute loppu spinaalin vaikutuskin... : / Sit alkoi armoton ponnistelu ja pää syntyi ihan hyvin, mut sit jäi pojalta hartiat jumiin ja ne joutu väkisin repii sen ulos sieltä ja siinä sit tuli repeämä ja sattu ihan vitsisti, mut onneks poika oli kunnossa. :) Sanotaan miehen kans poikaa portsariks ku oli niin leveet hartiat :D Samana iltana sit osastolla mulle iski joku verenvuoto hässäkkä ja oli tosi likellä etten joutunu kaavintaan, yön olin lääketipassa ja painelivat kohtua vähän väliä ja ai saatana että teki kipeetä. Onneks se sit meni itsestään ohi ja kaikki on kunnossa. Eilen päästiin pojun kans kotia ja mä rakastan tota pikkusta niin paljon :heart:
 
Eilen tuli muutamia kunnon suppareita noin tunnin aikavälillä, mutta loppuivat sitten. :( Niiden jälkeen paineen tunne alapäässä on voimistunut ja alaselkää on juilinut, mitä ei ole tapahtunut aikaisemmin raskauden aikana. Eilisen jälkeen myös kävely on vaikeutunut huomattavasti... mutta saa nyt nähdä milloin pääsee tositoimiin, kun supistuksia ei ole kuitenkaan enää kuulunut. :)
 

Yhteistyössä