Kummasti piristi mieltä kun mies kävi täällä olemassa pari tuntia :heart: Esikoinen ei pääse tänne ollenkaan kun on kuumeessa, ja sen takia mieskään ei ole kuin pari kertaa käynyt : / Nyt jaksaa huomiseen asti!
Voisin kertoa synnytyksestä nyt siis
Perjantai-iltana katteltiin normisti telkkua, siinä klo 20 jälkeen tuli harjotussuppareita noin 10 minuutin välein. Mutta ne tosiaan oli harjotussuppareita, ei edes tuntunut miltään. Klo 22 kieppeillä lähdettiin nukkumaan, ja sitten 23:40 heräsin kovempaan supistukseen. Kävin vessassa ja huomasin, että lapsivettä oli ihan pikkusen tihkunu. Soitin äiteelle, että tulee esikoisen hoitajaksi ja ruvettiin miehen kanssa pakkailemaan. Sairaalaan saavuttiin 01:30. Supistukset oli koko matkan suht siedettäviä, väli oli 3-6 minuuttia ja supistusten kesto ehkä 30sek. Tutkimushuoneessa yllätyttiin, kun olinkin jo 5cm auki
Siellä jonkun aikaa palloilin ja seisoskelin piuhoissa kiinni, koetin kestää mahd. pitkään ilman epiduraalia. Tutkimushuoneesta siirryttiin saliin muistaakseni kolmen aikoihin, ja epiduraalin sain jonkun aikaa siellä olon jälkeen. Epiduraali onnistui tällä kertaa paremmin kuin esikoiselta, en tuntenut supistuksia enää ollenkaan! Saatiin miehen kanssa nukuttua, ja 1,5h epiduraalin laitosta olinkin jo 9cm auki! Lopetettiin heti epiduraalin annostus ettei estä ponnistamista, mikä oli hyvä päätös. Kesti kuitenkin vielä jonkun aikaa että aukesin kokonaan ja alkoi ponnistuttamaan, kun vauva ei ollut tarpeeksi laskeutunut. Ponnistusvaihe kesti alle 10 minuuttia
Ei repeämiä tai leikkaushaavaa, ihan mahtava fiilis jäi. Kätilö ei meinannut ehtiä mukaan ponnistukseen, kun olin niin hyvä ja voimakas ponnistamaan
Oli ihana saada vauva syntymän jälkeen syliin, ja mies pääsi leikkaamaan napanuoran :heart: Oli kyll aivan mahtava kokemus, niin paljon parempi kuin esikoiselta. Ihan superhyvt fiilikset näin jälkikäteen varsinkin
Poika on älytön syöppö, saattaa olla rinnalla yli tunninkin ja sen jälkeen joutuu antamaan lisämaitoa vielä ainakin 40ml
Toivottavasti maito nousee kohta kunnolla
On kyllä paljon positiivisempi mieli nyt, vaikka esikoista on kyllä hirmunen ikävä. Onneks huomenna pääsee neidinkin kanssa höpöilemään :heart: Jännittää kyllä, miten neiti pikkuveljeen suhtautuu!