Huhtikuun helmet 2011 **elokuussa**

jaksamisia innoM!!!! :hug: :hug:

 

Suurkiitos kaikille teille! Miehen kans ollaan itketty(harvoin nään sen itkevän), olen miettinyt mitä tein väärin ja MIKSI MINÄ TAAS?? Nyt toinen km ja uus tuleva raskaus pelottaa varmasti vielä enemmän.. Silti uskon, että vielä JOSKUS olen äiti! Mies myös syyttää itseään, että mitä jos vika on hänessä. (Molemmat km saman miehen kanssa). Mä en tohon usko. Onhan hänellä jo yksi lapsi. Kamalat kivut ja perjantaina tablettien jälkeen varmaan vielä kamalammat. Nyt tiedän ainakin sen, että ultrassa jos kaikki on ok, niin sen on vain sen hetken tilanne. Vuodot käyn AINA tarkastamassa. Jotenkin vihainen olo. Tiedän eräänkin tapauksen joka joi+poltti 6kuukaudelle asti ja kaikki oli ja meni hyvin ja sitten ite yrität parhaasi aivan alusta lähtien ja käy näin. Edellinen km oli (lääkäri kertoi tänään) 5+2 ja tämä 7+3. Nyt särkylääkettä naamaan ja lepäämään. Kyllä se vielä... joku päivä helpottaa :'(

Teille kaikille toivon onnellista odotusta! Tulen varmasti kurkkimaan tänne vielä, ku saan oman "pääni" kuntoon tästä kaikesta.

 

Kovasti voimia innoM:lle :hug:

Oon muutaman kerran käyny varovasti kurkkimassa teidän reipasta kirjoittelua (en välttämättä pysy perässä, mutta yritetään).
Meillä ollaan nyt viidettä vaille Vanhemmat muksut ovat 2, 4, 7 ja 9 vuotiaita.
Laskettu aika olis 20.4. Hyvällä tuurilla meillä siis on baby huhtikuun puolella... Ihanaa! Vaikka en kyllä jotenkin usko vielä asiaa itse ollenkaan. Silmät tosin sen varran ristissä, että pakko kai vaan yrittää uskoa! Nälkäkin olis kokoajan, mutta mitään ei sen kummemmin tee mieli syödä.

Ja nojoo.... maha on yksi iso möhö (viikkoja on siis vasta 5 kasassa). Varmaan ihmiset alkaa viikon päästä jo katsomaan, että kylläpä on mamma pyöristynyt Eikä vielä tekis mieli huudella asiasta. Tai toisaalta kyllä tekis, mutta pidetään asia nyt vielä toistasex pimennossa.

Mahtavia masunkasvatuspäiviä teille kaikille!

( Mayalina... LA 20.4... VKS... viides)

 

Mä tulin vähän niinku haistelee tänne vihdoinki...Aamulla sain haamun (kp25/27) ja kattelen nyt varmuuden vuoks pari päivää ennen ku tuun tänne oikeesti Vielä nippanappa pääsen huhtikuisiin ku la ois 30.4

 

NeliApina, oi että, varovaiset onnittelut, toivottavasti tulisit tänne! Kiva kun näkee tuttuja

 

Tervetuloa uudet!! :flower:

Täällä maha kramppailee ihmeellisesti. Ei kyllä yhtään mukavaa. Onko kellään ollu aikasemmissa raskauksissa tai nyt sellasta? Tympeetä kun pitää kaikesta huolehtia... :ashamed:

mayalina: Mä olen kans turvonnut ku pullataikina. Varmaan immeiset aattelee että onpas rouva ollu viimeaikoina ruoka-aikaan kotosalla... Viikonpäästä lauantaina ois miehen mummun hautajaiset ja mulla ei mitkään vaatteet sovi päälle. Varmaan joudun kaapista kaivamaan mun mustat mammahousut ja laittaan ne päälle. En viitsis ihan tätä yhtä kertaa varten lähtä ostamaan housuja itelle.

 

innoM paljon haleja ja voimia teille molemmille :hug:


(.) eka neuvola tänään, ihan kiva täti! lääkäri+ultra VASTA 16.9., joten taidanpa varata yksityiselle ultra-ajan, jotta saan varmuutta asiaan. Neuvolan laskujen mukaan la 31.1., mutta jatkan huhtikuisissa!

 

InnoM Olen todella pahoillani puolestanne. :'( Voimia tähän hetkeen ja tulevaisuuteen!

 

Anna-79 siis täh? 31.1.?? Vai 31.3.? =) Hetken jo pelästyin mut tais tulla vaan kirotusvihre. Mul on ensviikolla neuvola, mut tuskinpa siel viel ultrataan. Pöh. Mun mielestä raskauteen sais kuulua ultra joka viikko!

 

innoM paljon haleja teille molemmille :hug: Muistin sinut parhaiten koska LA olisi ollut samana päivänä :'(

Tänään oli ensimmäistä kertaa kunnon päänsärkyä. Töissä kuivasi kurkkua ja heikotti. Ultraa en ole varannut (np-ultra). En edes tiedä pitääkö se varata vasta ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen vai milloin? Tarvitaanko siihen lähete?
Alkuviikosta muutamana päivänä oli todella vähän oireita, ja kerkesin jo ajattelemaan pahinta. Tänään hain sitten apteekin raskaustestin joka antoi hieman vahvemman plussan kuin edellinen. Ekan plussan sain marketin halpistestillä (5+6). Vieläkään viiva ei ole yhtä tumma kuin kontrolliviiva, tosin tein testin alkuillasta:
http://www.aijaa.com/v.php?i=6575871.jpg
Kai se on uskottava testiä ja jaksettava odottaa ekaan ultraan. Nyt viikkoja 7+3 =)

 

innoM jaksamisia sinulle!! :hug:

 

InnoM Voi, olen todella pahoillani. :hug:

Tervetuloa uusille! :wave:

Mulla oli tänään lääkärineuvola ja lääkäri ultrasi mahanpäältä ja sai näkyviin kohdussa olevan raskauspussin! =) Jotain siellä raskauspussin sisälläkin näkyi, mutta ei vielä sykettä. Mun laskujen mukaan tänään on siis rv 5+6, joten ei varmaan vielä sykkeen kuuluisikaan näkyä. Ensi viikon torstaina menen yksityiselle ultraan, jolloin pitäisi olla rv 7+0, silloin sitten pitäisi se sykekin näkyä. Mutta nyt on siis kohdunulkoinen raskaus suljettu pois! B) Hieman kyllä väkisinkin sitä ajattelee tuulimunaa kun ei sykettä näkynyt, mutta täytyy yrittää pitää pää kylmänä, että on vielä kovin varhaiset viikot kyseessä. Huono-olo on kyllä tänäänkin jatkunut. Onkin aikamoista kun pitää kahden pienen kanssa jaksaa kotona päivästä toiseen vaikka tekisi mieli vaan olla peiton alla potemassa ällötystä. Ällötykseen tuntuu auttavan aina hetkeksi joku suolainen. Äsken kävin ostamassa pistaasipähkinöitä ja niitä nyt mussutan. Ja päivällä kävin ostamassa Subwaysta Spicy Italian patongin.

 

Cheetah: eikö tuossa kuvassa tuo ensimmäinen todella tumma viiva ole testiviiva ja se haalampi se kontrolli?

 

Kiitos kaikille. Kamalat kivut ja särkylääkkeet ei tunnu auttavan :| Ei mikään asento oo hyvä.

Cheetah , kyllä toi sun plussaviivas se tummempi viiva on Tein tuon saman testin ekana, johon sain haamun. Niin, ja eka neuvolaan ja sieltä ne laittaa lähetteen np-ultraan. Ainakin täällä tekivät.

 

cheetah on kyllä tumma plussa!! Itse en ole tollaisia nähnytkään!!

 

tervehdys kaikille kanssa odottajille
olen käynyt täällä jo aiemmin kurkkimassa ja näyttää olevan tosi aktiivinen mammalauma ja taidan itsekkin uskaltaa ilmottautua joukkoon. ikähaitari on mukavan laaja, saa monenlaista juttua ja mielipidettä näkyviin ja kuuluviin, oma ikäni 23

ennenkuin aloitan oman sepustukseni, suuren suuret halit kaikille, joiden pikkuruinen masuasukki ei pysynyt odotuksen mukana, jaksamista ja uusia plussatuulia.

ylläritukokas olisi kolmas lapsukainen, aiemmat sektiolla tulleet pojat 09/07 ja 10/09. tämä siis vähän salakavalasti ilmoitteli tulostaan, mutta kuitenkin kovinkin tervetullut katraaseemme :heart: laskettu aika 7.4.
pikkukakkosen saaminen oli henkisesti rankka kokemus joten tämäkin on todennäköisesti yhtä helvettiä. meillä siis pikkukakkonen ns. anti-d immunisaatiovauva pikaisella sektiopäätöksellä maailmaan rv 36+1. mulla todettiin vaikea immunisaatio ja kohdunsisäisesti verensiirrosta apua vain muutamiksi päiviksi viikkojen sijaan.. tiedossa siis on että raskaus tulee olemaan vaikea ja immunisaatiotila etenee huomattavasti nopeammin.. toiveisssa olisi päästä mahdollisimman lähelle huhtikuuta, katsotaan nyt sitten miten käy ja mahdolliseen keskenmenoon olen jo yrittänyt asennoitua.
tokihan meillä on mieheni kanssa muutaman prosentin mahdollisuus saada täysin "terve" nyytti, mutta siinä täytyy jo olla jotain taikaa kun emme verijuttujen perusteella sovi alkuunkaan toisillemme..
itkettää jo valmiiksi, miten tässä käy, sairaala on mitä todennäköisemmin tays, koska se on lähin yliopistollinen meiltä katsottuna, ja tämmöiset hommat hoidetaan siellä. välimatkaa on yli 200km ja viimeksi vietin esikoisestani erossa kuukauden ja sitten vauvan saatua siirron lähemmäksi kotiamme, valohoitoa jatkettiin vielä melkein kaksi viikkoa.. nyt ehkä vielä kauemmin.
toiveet kuitenkin suuret, että saataisiin kolmas tepsuttelija tähän taloon vaikka pelon kanssa eletään ja jokainen masun vihlaisu saa kauhukuvat valloilleen :heart:

ensimmäisen neuvola-ajan sain 9.9 ja sitä ennen immunisaatioon kuuluvat verikokeet 31.8.
raskaustunnelmina jatkuva etova olo ja palelu, mitä ei ole aiemmissa odotuksissani ollut. mies tuhahtelee jatkuvasti, kun ehdottelen, että mitä jos tekisit takkaan vähän tulta kun meinaa olla niin viileä villatöppöset kuuluvat vakiopukeutumiseen öisinkin, koska varpaat jatkuvasti jäässä. lisäksi mahani pömpöttää jo reippaasti, kun omaan vielä jonkun verran ylipainoa

nereida näkyi kyselevän sektioiduista äideistä, lapset tosiaan molemmat sektiolla, kummallakaan kerralla ei mahdollisuutta synnyttää. ensimmäiseltä perätila, kapea lantio ja raskausmyrkytys, joten sektio 37+3 ja toiselta tämä edellä mainitsemani immunisaatio, sektio 36+1. nyt siis myöskin sektio tulossa, jos sinne asti päästään.. sektiosta synnytystapana en ole ottanut kummempaa stressiä vaikka sairaalassa kuulinkin muutamien äitien vankkoja mielipiteitä, että alatiesynnytys on se ainoa oikea tapa.. no, minun kohdallani oli kuitenkin toisin. sektioista olen parantunut hyvin ja ongelmitta, joten mitään kammoa ei ole jäänyt. olisi kuitenkin ollut vertailun kannalta mukava kokea alatiesynnytyskin, mutta eihön ne suunnitelmat mene ikinä yksiin omien ajatusten kanssa.

olipas omanapaista tekstiä pitkälti, pahoittelen. en vain ole voinut jakaa tätä asiaa kenenkään kanssa, kun ei tässä uskalla oikeen olla mitenkään päin..

oletteko pystyneet pitämään salassa odotuksenne, vai oletteko jakaneet haikarauutisia? itse olen kertonut mieheni lisäksi kahdelle läheiselle lapsettomalle ystävälleni, jotka olivat vahvasti läsnä edellisessä raskaudessani.

ah, ihana gordoin ramsey, joka raivoaa juurikin kokki-paroille.. taidan mennä itsekkin kurkkaamaan, olisiko jääkaappiin jäänyt joku mukava pieni suupala..

heituska ja ylläri 6+6 (jos oikeen laskin)

 

Rohkenen ilmottautua mukaan, vaikka meinasin odotella ja ilmottautua vasta ekan neuvolan jälkeen, mutta en malta odotella.

23.4.
Orion * 23v * OAS * esikoinen

Ei oo ihan satavarma tuo laskettu, mut ei päivää enempää heitä kuitenkaan.

Lähes 4 vuotta tuli sitten yritystä, johon mahtuu yks keskenmeno 02/09. Kannatti jaksaa odottaa.

 

innoM:lle voimia ja pahoittelut menetyksestä!! Aamu alkaa ällötyksellä ja KAMALALLA nälän tunteella. Mistähän se muuten johtuu, että törmään aina samantyyppisiin miehiin?? Tyttärien isä on ahkera käyttämään alkoholia, ja juovuspäissään itse piru! Selvinpäin saa kiltimpää ja kultaisempaa ihmistä hakea, mutta viina vie toisinaan (n.2kk putkia). Eron jälkeen ensimmäinen seurustelu-kumppani joi joka viikonloppu (suhde oli HYVIN lyhyt). Nyt tämän maha-asukkaan isä joi ennen meidän tapaamista joka päivä noin vuoden ajan. Kun tavattiin tein "ehdot" selväksi, eli joko minä+tytöt TAI viina. Hän valitsi meidät ja olikin raittiina koko meidän yhdessäolon ajan. Kun sitten meillä meni sukset ristiin alkoi juominen uudestaan. Nyt yritämme "uutta nousua" meidän suhteelle, koska tämä pikkuinen ilmoitti tulostaan. Yllättäen juomista onkin VAIKEA lopettaa!? Kaikki miehet joihin oon elämäni aikana törmännyt/ihastunut, on ollu enemmän ja vähemmän a-ongelmaisia. Itse juon sillointällöin (siis normaalioloissa), eli en oo mikään pubikukka joka häppäilis pitkin viikkoja. Herää kysymys; onko olemassa NORMAALISTI alkoholia käyttäviä miehiä/miksi juuri minä törmään AINA näihin "juoppoihin"?? Syitä voi hakea eikä vähiten varmaan vaikuta mun työ (oon siis ollut kapakassa kohta 13v). Tää ei nyt liity mitenkään tähän aiheeseen, mutta oli vaan pakko purkaa jonnekin! :ashamed:

 

merkkiä itselleni jätäm taas!!

 

InnoM :hug: voi ei, ei sen noin pitänyt mennä :'( Kovasti jaksamisia sinne teille, olet ajatuksissa.

Uusille tervetuloa :wave:

heituska Meillä tietää esikoisen kummi, työparini ja siskoni. Sisko siksi että sattuu olemaan paikkakunnan neuvolassa töissä Mutta siis "virallista" tietoa hänelläkään ei ole asiasta. Esikoisen kummille kerroin, sillä hän on tietänyt yrityksestämme ja hän olisi arvannut kohta joka tapauksessa... Olen menossa muutaman viikon päästä esikoisen kanssa sinne viikoksi kyläilemään (asuu toisella puolella suomea) ja olisi varmasti arvannut vaikka en olisi kertonutkaan Niin ja työparini arvasi ja näki naamastani vastauksen.

Mutta nyt taas kotihommiin, iltavuori kutsuu, blääh :kieh:

 

Tervetuloa uudet :flower:

Oon kokonaan unohtanut onnitella kaikkia hyvistä ultra kuulumisista :ashamed: Joten onnea ihanista uutisista kaikille tasapuolisesti. Oman olon tarkkailu on vieny kaiken huomion, niin on vallan unohtunut onnitella teitä.

Täällä stressi ja huoli siitä että tämäkin menee kesken on ottanut musta ihan totaalisesti vallan. :snotty: Oireet on niin olemattomia että se vain kasvattaa sitä huolta. Kovasti yritän pysyä positiivisena ja ajatella että kyllä masussa on kaikki hyvin, mutta välillä se on ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa. :ashamed: Eilen illalla jo tuntui että ettei turvotakkaan samalla tapaa kuin aikaisemmin ja sit oli viel niitä vatsakramppeja, joten huoli oon taas kasvanut. Itseä tympäsee tällä hetkellä kun pitää luonteeltaan olla tällanen murehtia. :headwall: Ja sit kun tietää sen että se murehtiminen ei auta asiaa, mutta siitä huolimatta murehtii... Voi jestas tätä mun valitusvirttä taas Anteeksi kaikille...

Pitänee painua kotihommiin, täällä kans on iltavuoro edessä. Ihanaa kun perjantain aamuvuoron jälkeen ois 3 päivää vapaata.

Ihanaa päivää teille kanssasisaret :heart: On kyllä ihana et on tää ketju meillä, ei tarvi ihan kaikkia murheita vaan ukkokullan niskaan kaataa. Ihania oletta!! :heart:

liinukka83 ja muru 5+2

 

no meillä aika vähän puhutaan vauvasta, ku mies on sitä mieltä että lääkärin pitää todeta.. ja hän haluaa nähdä ultrassa tulokkaan ensin.. tosin alettu masua paijailemaan, ja miettimään onko tulokas kumpaa sukupuolta.. :heart:
oon jo aikasen varma et kaikki menee hyvin, ja meille muuttaa vaavi ens huhtikuussa (siis en tiiä miks, mut mulla on erittäin luottavainen olo asiasta)
pahoinvointia ei ole, eikä oo ollu kahdessa edellisessäkään raskaudessa.. tosin päätä on alkanu vihlovasti särkeä, aina silloin ja tällöin, melkeinpä päivittäin.. perhosia vatsassa, vaikka tiedän että katkarapu on vasta niin pieni että kuvittelen "liikettä".. :heart:
en tiiä, must tuntuu et mä oon sekopäisen onnellinen..
ihanaa loppupäivää kanssasisaret :heart: :heart:

 

ääh, olo on kuin oisin juhlinut koko yön ja nyt oisin kauheessa kamiksessa :/ Jouduttiin yllättäen lähteen yöksi evakkoon kun sisälle pukkas kauheet polttoainekatkut remonttimiehen työvälineistä. Yö on nyt nukuttu ahtaasti ja erittäin huonosti. Meinaa olla huono olo ja väsyttää ihan sairaasti. Kotona oon nyt kun sain muksut maailmalle ja mulla on vasta iltaan meno töihin. Vieläkin on hento katku täällä sisällä mut ei onneksi paha. Mutta voi olla että ens yökin menee muualla kun remppa tänään jatkuu :/
Uusille odottajille tervetuloa
pai78 no on sulla kyllä sattunut huono tuuri miesvalinnoissa. Mun oma isä on erittäin viinaan menevä, ex avokkinikin oli. Onneksi löysin nykyisen mieheni joka on sitten täysin päinvastainen. En ole ikinä häntä nähnyt kännissä. Juodaan hyvin harvoin ja silloinkin vain pari lasia viiniä tai yhdet siiderit =) Kumpikin ollaan ne kännäämiset kännätty silloin teinivuosina niin ei enää tarvii. Eli on niitäkin miehiä joilla ei viina oo koko elämä ja toivottavasti sinunkin miehesi pääsee siitä kirosta eroon.
heituska mikä sun veriryhmä on? Kun mullahan on kans tuo vaara. Aikaisemmat raskaudet on mennyt hyvin mutta kieltämättä pelottaa kuinka tässä käy.
Minä olen kertonut raskaudesta vasta kahdelle. Toinen on hyvä ystäväni ja toinen lähityötoveri. Työkaverini sanoi, että mulla on vatsa muuttunut. Oon hoikka ja maha yleensä litteä. Nyt kuulema näkyy pömppö Turvotustahan se varmaan vaan on mutta jännä silti =)
Ärsyttävää on se, että mulla ei vieläkään ole raskaana oleva olo ja siksi pelkäänkin että menee kesken. Kun ennen on aina ollut niin varma tunne, paitsi siitä joka meni kesken. Silloin oli koko ajan sellainen levottomuus ja ihme olo. Muistan niin elävästi kun oli silloin viikolla 6 ja näin unen joka oli tosi painostava. Siinä oli sellaisia kauheita, limaisia ja ruskeita rupisammakoita. Unikirja tulkitsi unen tarkoittavan keskenmenoa. ja niinhän sitten kävi että viikolla 7 aloin vuotamaan ja lopullinen keskeytyminen tapahtui viikolla 9. Nyt nukun tosi huonosti ja pelottaa jos taas alan näkemään noita unia...voi kuulostaa ihan hullulta ja taikauskoiselta mutta mä nyt oon vähän tämmöinen :ashamed:

 

Tervetuloa uusille minunkin puolestani :flower:

Mua kans ruvennu ihan hirveesti pelottaan ,kun oireet on aika lieviä. Siis varsinkin tohon kolmosen odotukseen verrattuna... yleensä mulla on huonovointisuus alkanu heti kuudennella viikolla, mutta nyt vaan ajoittaista etomista... tosin esikoisesta en voinut pahoin juuri ollenkaan koko aikana...Ei auta kuin toivoa parasta. Ja onhan maanantaina se ultra niin silloin kuule sit mikä on tilanne.

eilen kerroin raskaudesta äidilleni. Ja niin paljon kuin suhtautumista etukäteen pelkäsin, niin tällä kertaa vastaanotto tiedosta oli parempi kuin noista edellisistä. Ja kyllä vaan helpotti kun sai jollekin kertoa. Mulle itselle parempi, että jos käykin huonosti, ei tarvi yksin kantaan sitä taakkaa vaan puhua muillekin... :ashamed:

Täytyypi mennä valmistelemaan esikoista tän syksyn ekaan kerhopäivään.

Adrianna ja kirppu 6+4

 

kirotusvirhe tuolla ylempänä, neuvolan mukaan la 31.3., mutta minä pysyn siinä aprillipäivässä toistaiseksi!

Eilen join nälkäisenä+janoisena liian nopeasti mehulasillisen, pääsin melkein oksentamaan. Tänä aamuna sainkin sitten jo hiukan tutustua pönttöön, onneksi jäi vaan rykimiseksi. Onnellinen olen tästä oireesta, kun on muuten melko oireetonta!

Anna + röpsökkä 8+0