***HUHTIKUISET Tammikuussa*** (Ensimmäinen vauva jo syntynyt!)

Kirjotin pitkän tekstin ja sit vahingoss painoin jotain nappia, niin hävis kaikki teksti johki bittiavaruuteen!! :kieh: :kieh:
Noh, koitan muistaa mitä kaikkee kirjotin..

Jastu Eli kun lähetät vaippapaketeista liberolle niitä pupumerkkejä, niin ne vaihdetaan sit pisteiks ja niillä pisteillä voit sit tilata sieltä tuotteita. =)
Ja noista vaatteista.. Meillä ei oo vielä hommattuna mitään 50cm vaatteita, enkä tiedä hommataanko edes.. Vauva kun voi olla jo syntyessään sen 50cm tai yli, niin sit ne vaatteet jää heti pieniks.. Meidän poika oli syntyessään 47cm ja hälle olis siis hyvin mennyt noi 50cm vaatteet, mut hyvin pärjättiin 56cm.

Poppeliini Meilläkin oli joitain vaippapaketteja missä ei ollut noita pupumerkkejä, mut lukikohan siellä sivuilla jotain, että sit täytyy lähettää se koodi ja ostokuitti kans..?

Marylenella on jo hyvän kokoiset pikkukaverit =)

Empuuu Meidän poika oli syntyessään 2745g ja 47cm. (syntyi rv 37+3) Mä oon itse 158cm ja mies on n. 170cm. Poika oli mulle sopivan kokonen synnyttää =)
Ja mulle on sanottu niin, että luonto kyllä hoitaa asian niin, että pienikokoiselle äidille ei tuu mitään "jättivauvaa"
Sanoit, että oot itse ollut pulskin sun sisaruksista, niin mä oon ollut kans isoin, ja nyt oon pienin Mulla on siis sisko ja veli.

Tietääkö kukaan kuinka se menee, kun sanotaan, että äidin jalan koosta voi päätellä vauvan koon??

Hemmille paranemisia! :hug:

Synnytyksen jännitys Mua ei jännitä synnytys ollenkaan, odotan vaan innolla Mulle jäi niin hyvät fiilikset pojan syntymän jälkeen synnytyksestä, että ei oo mitään negatiivista sanottavaa.
Mutta sektioon en haluais, mutta sillehän ei sitten voi mitään jos syystä tai toisesta vauva joutuu sektiolla syntymään. Mulla on kauhee kammo kaikkia leikkauksia kohtaan, vaikka mua ei ikinä ookkaan leikattu.

Toivottavasti ei kauheesti unohtunut mitä piti kommentoida..

Katyana & Nanna toivottelee kaikille hyvät viikonloput!! :wave:

 

Marylene siis tarkoititko että kohdunkaula lyhentynyt, vai voiko se oikeesti pidentyä Hyvän kokoiset vauvelit sulla jo =)

Nimet meillä on vanhoja suomalaisia nimiä, jotka aika harvinaisia nykypäivänä.

Synnytystä mietin joku aika sitten hymy huulilla, hyviä kokemuksia siis Kaikki on syntyneet alateitse ja oliskin varmaan ihan kamala järkytys mulle jos pitäisi sektioida Onhan se toki aina mahdollista että sellainenkin eteen tulee, mutta ihan alateitse olen kyllä lähdössä ehdottomasti synnyttämään! Viimeksi (eli kolmannen) ponnistus kesti 7 min, ja kun supistukset tuli n. 2 min välein, niin siitä voi laskea, montako ponnistusta kenties tarvittiin Jakkara on hyvä vehje!

Hemmi paranemista, kamalan kuuloinen tauti :hug:

Täällä on koko viikon ollut niin kamalat pakkaset ja loppuviikon vielä tuuli päälle, että ei olla ulos päästy sitten maanantain :kieh: Voisihan tuo nyt vähän hellittää, inhottavaa lasten kanssa turjottaa sisällä päivästä toiseen!

stoppis 30+3

 

Hemmi Ei kuulosta ollenkaan kivalle, paranemisia vointiin. :hug:

Synnytyksestä Ihan kaikista mieluiten synnyttäisin alakautta normaalisti, mutta eipä sitä tiedä, miten asiat menee. Leikkaus kuulostaa pelottavalta.

Katyana Pitää toivoa, että "luonto hoitaa" tämänkin asian.

Mä olen Rosahduksen tavoin innoissani perjantaista. Ihan kiva työviikko takana, mutta kyllä sitä vapaata jo kaipaa. Saa NUKKUA kunnolla. B)

Onnittelut poksujille uuden viikon saavuttamisesta :flower: ja ihan kaikille oikein hyvää viikonloppua! Koittakaa rentoutua. =)

 

Empuu - mä olen 172cm ja mies 187cm =)

Minä pelkään alatietä enkä ollenkaan sektiota. Takana siis onnistunut suunniteltu sektio ja kivulias alatiesynnytys.

Hemmille :hug:

 

Kiitos vastauksista Siru ja Dagger!
Enkä kirjoita sen enemmän, olo ei ole ihan loistava tänään.

POKS 32+0 :heart:

 

Empuuu paikkoja kannattaa jumpata jo nyt, ennen synnytystä

jastu , itse olen ostanut aina 56cm vaatteita muutaman, ne 60 on kuiten niin isoja. Määriä halusit niin sanotaan vaikka 4 kietaisubodya (pitkähiha) ja 4 puolipotkarit. Suosittelen vaatteita jotka saa pestä 60 asteessa, lakanapyykkiä tulee varmasti ja harsotkin puhdistuu siinä samassa.

kiiajaville masu kasvaa ihan silmissä =)

Ristiäiset ja kummit: kummit valmiina, nimikin ainaki minun osalta en tiedä mitä mies haluaa.

mirabel pitkillä viikoilla jo :heart:

POKSUU tämäkin, eli 28 tänään

-Chiq ja Taneli rv 28

 

Ihanaa viikonloppu! On ollu kyllä ihan uskomaton viikko. Ei ole näin kiirettä ollu töissä viimeks kun joskus viime keväänä, sen siitä saa kun joutui perehdyttämään sijaista ja siinä samalla sitten hoitamaan oikeastikin työt, jotka vaan kasautui ja kasautui.

Ens viikolla "onneks" mun sijainen on poissa, joten saan tehtyä vähän rauhallisemman viikon. Mutta sen jälkeen se sitten tuleekin jo kunnolla töihin. No, ei olis kun 3½ viikkoa äippälomaan, sitä niiiiiiiin odotellessa!
Ei tuo istuminen enää sovi mulle, nytkin alavatsa on ihan kosketusarka kun istunut päivän. Myöskin noita supistuksia tuppaa tulemaan aina töiden jälkeen enemmän.

Tänään oli neuvola, jossa avauduin vähän tuosta mun työstressistä, unettomuudesta ja kivuista niin terkkari totesi vaan että no onneksi ei ole montaa viikkoa äitiyslomaan...

Nyt tihentyy noi neuvolakäynnit, seuraava sitten parin viikon päästä.
Vauva on pää alaspäin, joten toivottavasti se nyt pysyy niinpäin loppuun asti. Verenpaineet oli ihan hyvät ja painoakin tullut kuukauden aikana sopivasti 1,5 kiloa.

Viime viikolla kun jouduin käymään labrassa supistusten takia niin siinä näytteessä oli nyt jotain häikkää, eli joudun käymään nyt uudestaan taas labrassa. En oikein tajunnut mistä voi olla kyse, jostain tulehduksesta kuitenkin joka voi olla osasyynä noihin supistuksiin. No se selvinnee aikanaan.

Tästä tuli nyt hyvin omanapainen viesti, mutta mun on pakko heittäytyä nyt nukkumaan. Tuntuu että tuohon mahaan sattuu ja kädetkin on ihan voimattomat. Parempi ehkä nukkua nyt hetki.

- Hapsiainen ja Herne 31+2

 

Huhhuh kylläpä väsyttää.. Kävin tekemässä parin tunnin shoppailu reissun ja nyt on kyllä niin väsynyt.. Ruokaa odotellessa tai siis perunoita että kypsyvät
Kävin ostamassa nyt sitten lindexiltä yhden 50senttisen bodyn ja myös 50senttisen sellasen veluuri hupparin ja housut..
Libero asiasta kiitos selvennyksistä! Nyt olen perillä merkeistä ja pisteistä
Huomenna poksuu taas täälläkin, nopeesti se aika menee <3
Niin ja täällä on alkaneet raskausarvet tekemään tuloaan, tai onhan mulla niitä ollut paljon jo aiemmin lihomisen myötä mutta nyt ovat nousseet mahassa ylöspäin ja väri paljon tummempi! Ilmeisesti ihoa sitten pitäisi rasvailla tms..
No mutta nyt syömään!


jastu ja vilperi 28+6

 

synnytyksestä, pyörii entistä enemmän mielessä mut en mä osaa pelätä vielä mitään vaihtoehtoa. Aika näyttää.

Onnea poksujille!

Tää on ruvennut huolehtimaan entistä enemmän kaikenlaisista asioista, nytkin kun oltiin merellä nii mietin et mitäs jos tää laiva jää jäihin ja uppoaa, enkä saa miestä hereille. No arvata saattaa et ei ollu kovin hyvät unet ja päivästä tuli rankka, tosin se olis varmaan ollut muutenkin. Ei oo enää toi kaupungilla samoilu mun heiniä maha tuntuu niin raskaalta ja painavalta ettei sen kans pysty muka kävelemään huoh.

Nyt on vaan taas vedetty napa täytyy kaikenmaailman herkkuja ja ruokaa enemmänk un se vetäs, saa nähdä mikä olo tulee kun taas palaa siihen normaaliin määrään mikä ei tee kipeäksi ja kiristä, no toukka kiristää jokatapauksessa mut lisää siihen.

Eipä sille löytynyt just sitä haalaria minkä halusin mut ostettiin sit toisenlainen millä pitäs sit kesä pärjätä. Mun mies oli söpö kun tuumas et hänkin on päättänyt jotain sit tässä valkkas sen haalarin ja värin Tosin mä ehdottelin.

Unico ja Toukka 27+0

 

Unico Mulla tuo sama että alkanut synnytys pyörimään enemmän mielessä, mutta en ainakaan vielä osaa sillain pelätä. Välillä saattaa ykskaks tulla sellainen "kauhistus" että ei vitsit, kohtahan se tulee jo.

Kyllä mä olen jotenkin asennoitunut, että "tottakai" synnytän alakautta. Niin ainakin haluaisin sen tapahtuvan, mutta tietysti jos joku este alatiesynnytykseen tulee niin sitten mennään sen mukaan.

Noista 50 senttisistä vaatteista. Mä tulin siihen tulokseen, että ostan muutamat ihan 50 senttiset, sitten muutamat enemmän 56 senttisiä, muuten katson mitä tulee sitten lahjaksi. Tällä hetkellä on ehkä eniten jotain 68 senttisiä valmiina, eli tarvitsen kuitenkin jotain pienempiä. Jos tässä joku päivä jaksaisi lähteä vähän vaatteita katselemaan. Olen tehnyt kyllä pienoista muistilappua, mitä tulis ostaa.

Nimet ja kummit. Nimiasiat meillä on sillä mallilla, että ainakin suunta on selvillä. Ihan perusnimet meille tulee, johtuen tuosta Suomen yleisemmästä sukunimestä. Pojalle varsinkin olis aika osuva nimi, tytön nimi ei ehkä ihan niin selkeä. Mutta nuo varmasti selviää sitten lopulliseen muotoon kun pienen näkee.
Kummiasiat on sillain päätetty, että tiedetään ketä kysytään. Molempien veljet ovat sellaiset, jotka halutaan kummeiksi. Vielä ei ole päätetty sitä kutsutaanko myös veljien kumppanit. En usko että kovin montaa kummia lapselle otetaan.

Tuosta esitietolomakkeesta, joista usea on täälläkin puhunut. Tuo lienee paikkakuntakohtaista? Koska ei täällä ainakaan ole edes mainittu neuvolassa mitään ko. lomakkeesta?? Täällä ollut käynnit aina vaan niitä peruskäyntejä. Ens kerralla kuulemma keskustellaan imetyksestä.

Hemmille paranemisia! Kamalan kuuloinen tauti! :hug:

(.) Heräsin aamuyöstä (kuten joka yö klo 3-5 aikaan) veskiin, no yleensä Herne on herännyt myös. Tänä aamuna ei herännytkään. Olin kuitenkin sen verran väsynyt että nukahdin suht helposti uudestaan. Sitten puoli kasilta havahduin uudestaan ja menin taas veskiin ihan vaan kokeillakseni että herääkö se pikkuinen nytkään. No ei herännyt, joten en saanut nukuttua sen jälkeen. Päässä alkoi heti pyörimään että onko kaikki hyvin kun se ei liiku. Sitten piti pari kertaa tökkäistä mahaa niin eikö sieltä tullut kunnon potkaisu takaisin, eli siellä vaan nukuttiin.
Mutta tuosta huomaa kuinka milloinkaan ei ole hyvä olla, herään jos se möngertelee mahassa ja herään jos se ei liiku. Vähän vainoharhainen olo välillä. :ashamed:

Sitten taisin äsken syödä vähän liikaa aamupalaa. Nyt on tosi tukala olo, tuntuu ettei pysty hengittämään kunnolla ja kädet on taas ihan voimattomat. En voi heittäytyä pitkäkseen yhtään kun tulee ahdistus, pitää olla puoli makaavassa asennossa että on edes jotenkuten siedettävä olotila. Tää olo tuli melko heti aamupalan jälkeen, joten oletan että ahdoin vaan liikaa ruokaa. :/

Mutta nyt lauantaipäivän touhujen kimppuun. Se ois pientä siivousta ja kaupassakäyntiä. Saa nähdä jaksaisinko käydä katselemassa vähän vauvan vaatteitakin tänään keskustasta.

- Hapsiainen ja Herne 31+3

 

Tässäpä juuri otettu kuva pötsistäni



kuvassa siis 27+6 :heart:

Hemmille :hug: toivottavasti paremmassa kunnossa jo olet! kova tauti tuollainen :/

mirabel jaksamisia kahden masuasukin kanssa. sinulla ei varmaan kauaa enää mee synnytykseen, veikkaisin,..vai?

h&m mulle tuli kauhea himo päästä ostamaan pillifarkkuja nyt ittelle ja aattelin käydä kahtomas jos henkkamaukalla ois jotain sen tyylisiä..vaikka aattelin et en enää osta vaatteita mamma ajalle. onhan tässä vielä matkaa ja kun lähetään reissuunkin niin ois jotkut kivat fiksummat housut mukana...ja kun mennään työlavereiden kans syömään tänäiltana kiinalaiseen ja sit tähän paikalliseen "texmex" paikkaan..

nyt katotaan onnistuinko kuvan laitossa...

nasum ja napero 27+6 :heart:

 

hyi kauhea ku mulle on tullu taas noi raskausarvet tohon eteen :|
en oo vielä huomannukaan eikä ukkokaa sanonu mitn... :/ ei kivaa :'(


stoppikselle piti vielä kommentoida et juu, samaa mieltä. jakkara on kiva vehje! nim. kaksi jakkarasynnytystä takana ja kolmas tulossa ;D

 

nasumasunen nätti maha eihän nuo raskausarvet ole ollenkaan pahannäköiset :hug:
hapsiainen aika tylysti neuvolatäti ohitti nuo sinun kertomiset :hug:
50 cm vaatteet jokunen tuon kokoinen vaate löytyy, mutta ei kyllä kovin montaa kun ne tahtoo jäädä melko pian pieneksi. Enemmän on varattu ensialkuun tuota 56cm vaatetta.
Hemmi :hug:
Synnytyksestä pikkuhiljaahan se alkaa mielessä olla
Marylene mukavan kokoiset vauvelit sinulla Minullakin aikanaan kaksoset kasvoivat ihan yhtä lailla kuin yksi vauva eli se kaksosuus ei vaikuttanut kokoon. Hyvä toisaalta, mutta se mahan kantaminen loppuajasta ei enää niin hauskaa ollutkaan |O Minä suunnittelin että olisin ostanut kottikärryt jolla olisi mahaa voinut työntää edellä Toivottavasti risteily meni mukavasti.
Synnytyksestä pikkuhiljaahan se alkaa olla enemmän mielessä ja täytyy myöntää että kun nyt muuton myötä pääsen taas Kuopioon synnyttämään niin ajatus synnyttämisestä ei enää ahdista lainkaan Jotenkin minulle jäi niin huono kuva Mikkelistä silloin kun kävin np-ultrassa, että ajatus siellä synnyttämisestä ei tuntunut lainkaan houkuttelevalta :ashamed: Varsinaista synnytstä en koe pelottavana, sillä varsinkin viimeisin synnytys oli niiiiiiin upea kokemus että sen turvin on hyvä lähteä tätä vauvaa synnyttämään Ja itse sektion (suunnitellun sellaisen) ja kolme alatiesynnytystä kokeneena toivon kyllä että tämäkin alateitse syntyisi, sillä siitä toipuminen on huomattavasti helpompaa (ainakin omalla kohdalla on ollut)

(.) Pikkuhiljaa on aloteltu tavaroiden pakkaamista ja etenkin ollaan alettu "hävittämään" itselle tarpeetonta tavaraa. Itse kun en muutossa kovin kummoisesti pysty tavaroiden kantamiseen osallistumaan niin nyt on hyvä aika miettiä mitä kaikkea sitä oikeasti tarvitseekaan.. Masukki on tosi vilkas etenkin iltayöstä jolloin alkaa sellaiset möyryämiset ettei paremmasta väliä Täytyy tunnustaa että en kyllä satavarmasti pysty sanomaan missä asennossa siellä ollaan, mutta veikkaisin että suurimmaksi osaksi on hieman poikittain. Välillä tuntuu tuolla alaviistossa sellaista venytystä taitaa päällään puskea |O Närästyksestä on tullut jokapäiväinen riesa, mutta niinhän se on ollut muissakin raskauksissa eli siinä mielessä ei mikään uusi juttu, mutta kyllä sitäkin inhottavampi :kieh:
Mutta jos lähtisi vihdoinkin aamukahville, kun on tämä aamu mennyt taas jotenkin ihan vilahtamalla

MaMa ja kutonen 29+3 :heart:

 

Merkkailen vaan..
Ihania masuja kaikilla! =) Muistan kuinka ennen raskautta kävin ihastelee kaikkien masukuvia ja toivoin, ett joku päivä sais pistää omansakin esille.

Feles 30+0!! :heart: Enää 10vko laskettuun aikaan!! B)

 

Lauantaipäivää!
Leppoisaa semmoista, ukko lähti luokkakokoukseen hetkisitten ehkäpä tulee kotiin huomenna ennen yhtä iltapäivällä toivottavasti.

Kaverin kanssa ollaan kohta lähdössä kaupungille kahville ja herkuttelemaan herkkupullalla. Sitten tuleekin jo mun vanhemmat ja tuo lapset tullessaan. Saan taas elämää tähän taloon.

Poitsu kyllä jyllää mahassa aika lailla, heräilen yölläkin siihen. Tai sitten hän herää siihen kun minä herään ja alkaa jumppaamaan. Alkaa olemaan tosiaan aika "kovia" nuo liikkeet.
Luin eilen taas sitä vau´kirjan odotusopasta.
Isien puolella tässä vaiheessa luki että "suostuttele rakkaasi jo pakkaamaan sairaalakassi valmiiksi" vaikka Kerttulikin sitä täällä sanoi, niin en siltikään ole vieläkään pakannut yhtään mitään.

Mieskin kyseli että mitäs sinne meinaat laittaa? Totesin vaan että jos kovin kiire tulee niin eiköhän tuo riitä että on hammasharja, -tahna ja äitiyskortti mukana niin pärjää jo pitkälle sekä kännykkä ja laturi.
Mitäs muutakaan tarvittis.. mehua ja hedelmiä on osastolla mielin määrin ja niitä saa popsia sillon kun haluaa.
No, ehkä kuivattuja luumuja ja suklaata voisi vähän ottaa evääksi.

Miehelle myös energia patukoita, lukemista ja juomista.

Mutta nyt laittamaan vähän meikkiä naamaan ettei näytä ihan haamulta tuolla ihmisten ilmoolla.

KiiajaVille

 

Ristiäisistä: Meillä oli pojan ristiäiset kotona. Nyt tämän uuden tulokkaan kanssa meinataan vuokrata joku paikka ja ottaa pitopalvelu koska aiomme pitää äitini 60 v juhlat samassa :flower:

Kastemekosta ja kastemaljasta: Meillä oli kanssa valinnanvaraa kastemekoissa. Päädyimme pojan kohdalla Mummin hankkimaan mekkoon jossa on kastettu mieheni ja kaikki mieheni sisarusten lapset ja yksi lapsenlapsikin jo. Kastemaljana oli oma kastemaljani johon kaiverrettiin pojan nimi ja tiedot. Lisäksi poika sai Papalta, joka valmistaa kivikoruja, kastemekkoon kivikorun jonka saa solmioneulaksi
Nyt tämän kakkosen aiomme kastaa samassa mekossa kuin veljensä, mutta on vielä auki että käytämmekö samaa kastemaljaa vai hankimmeko oman.

Nimistä: Mulla on ollut tytön nimi valmiina jo yli kymmenen vuotta. Pojan nimen päätimme miehen kanssa heti raskauden alussa.

Sairaalakassi: En ole vielä laittanut valmiiksi. Täytyis varmaan pikkuhiljaa katsoa valmiiksi. Myöskään en ole katsonut mitään vauvan tavaroita enkä vaatteita esille. Vähän tekis mieli jo kaivaa vaatteet esille, mutta tuon 10 kk kanssa ei viitsi alkaa hommaan kun se jää kuitenkin heti kesken. Äidilläni vuosiloma kuukauden päästä ja hän lupasi sitten järjestää pojan ja vauvan vaatehuoneen ja laatikot :heart:

Koosta: Itse ole 150 cm ja mies 170 cm. Poika oli syntyessään 3350 ja 52 cm ja on kokoajan ollut tosi isokokoinen että kyllä sitä pienistä vanhemmistakin tulee ihan kelpokokoisia vauvoja =)
Itse oli muistaakseni 2500 g ja 46 cm ja reilusti yliaikainen. Mies oli 2300 g ja syntyi rv 30.
Jännitin kanssa synnytystä etukäteen, mutta meillä meni onneksi kaikki tosi hyvin vaikka olen hento rakenteeltani. Välilihan leikkaus tehtiin ja lisäks tuli pientä nirhaumaa virtsaputkeen, mutta en ollut yhtään kipeä edes sairaala-aikana =)

 

Mitenkäs muuten te joilla on jo vauvoja, minkä ikäisenä olette esikoisen saaneet?

Entä minkä ikäisenä (myös esikoista odottaville) on tullut vauvakuume?

Itse sain esikoisen 30 v. Vauvakuume kyllä iski jo 16 vuotiaana ja 16 vuotiaana sain ensimmäisen keskenmenonkin. Toisaalta silti tosi hyvä, etten saanut vauvaa vielä silloin koska en todellakaan olisi ollut kypsä äidiksi. Sen jälkeen olen kokoajan toivonut lasta :heart:
Nykyisen mieheni kanssa treffattiin 30.11.07. Sain keskenmenon tammikuussa 08. Kihlaus toukokuussa 08. Raskaus alkoi kesäkuussa 08. Naimisiin mentiin syyskuussa 08 ja poika syntyi maaliskuussa 09 :heart: :heart: :heart: :heart:
Niin ja mies muutti luokseni marraskuussa 08 eli asuin miehen työn vuoksi esikoisen raskauden alkuajan yksin.

Harmi vaan, että tätä ikää alkaa olemaan sen verran, ettei voi ajatella toivovansa montaa lasta ellei sitten pykää niitä joka vuosi B)
Vitsi vitsi.

Bassets rv 30+4

 

Meillä siis esikoinen tulossa, ja "vauvakuume" tuli vasta sitten, kun edellinen raskaus meni kesken. Se ei siis ollut suunniteltu raskaus, ihan innoissamme kuitenkin oltiin alkujärkytyksen jälkeen. En kyllä yhtään osaa sanoa, mikä tilanne olisi, jos ei olisi ollut tuota km-raskautta. Voipi olla, että ei nyt olisi lasta tulossa. Mä olen kyllä jo ihan teini-iässä haaveillut lapsesta, oli kamala hinku päästä hoitamaan vauvaa. Lukio-aikoina ja sen jälkeen asia oli taka-alalla jonkin aikaa, ja sitte tosiaan toissa kesänä tuli taas ajankohtaiseksi. 23-vuotias olen kun vauva syntyy, mies 25.

Me lähdetään kohta miehen porukoille, heidän toiseksi nuorin lapsi viettää 13(?)-vuotissynttäreitään.

rv28+3 :heart:

 

Bassets: Mä sain esikoiseni 23-vuotiaana ja kuopuksen vajaa pari vuotta sen jälkeen. Miehen kanssa tavattiin kesällä 2003, kihloihin mentiin 4.4.04 ja naimisiin 7.7.07 Esikoista alettiin yrittämään syksyllä 2004, puolisen vuotta meni ennenkuin tärppäsi, esikoinen syntyi joulukuussa 2005. Kuopus syntyi syyskuussa 2007. Huhtikuussa 2009 oli keskenmeno (kohdunulkoinen) ennen tätä raskautta :heart:

Mä kävin eilen sokerirasituksessa ja ihan hienostihan se meni. Hyvin jaksoin olla reilu 12h syömättä ja litkukin meni ongelmitta alas. Ei vaan ollut kovin kiva siellä labrassa istuskella, kun on ihan kahvion vieressä, kun tuoreet munkit tuoksui ja muut söi ja joi Tulokset kuulen sitten tiistaina, kun on neuvolalääkäri, toivottavasti olisivat ok

Nyt pikkuhiljaa valmistautumaan, kun mennään kuopuksen kanssa kaupan kautta mun kaverin luokse kylään. Mies ja esikoinen juuri lähtivät miehen työpaikalle hommiin.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
-Niiskuneiti ja Julle 27+4-

 

Launtaita munkin puolesta!

Viime yönä taisin herätä 1. kertaa kun möykkyliini potkasi muutaman kerran aika terävästi. Sitten saman tien alkokin pyöriä kaikki asiat mielessä ja meni jonkin aikaa ennen kuin nukahdin uudestaan.



50-senttisistä vaatteista vielä en ole ostanut yhtään, mutta muutama 56- ja 60 senttinen vaate on, jotka on tosi pieniä kooltaan että ehkä menee sitten heti. Ehkä silti pitäisi ostaa pari-kolme jossain vaiheessa. Samoin tarvitsisi jonkin fleecehaalarin vielä kun nyt on routa niin syvällä niin tuskin on toukokuussa kovin lämmin..

Äityispakkaus haettiin ke. Olihan siellä kaikkea kivaa ja hyödyllistä!

Vauvakuumetta mulla ei koskaan oo varsinaisesti ollut. Ehkä vuosi sitten aloin ajattelemaan et vois oma lapsi olla ihana saada kuitenkin! ja nyt tuntuu että on rakastunut jo tuohon masuasukkiin ihan täysin :heart:

 

Vauvakuume kai minä olen sellaisesta "kärsinyt" aina Muutin omaan kotiin nykyisen aviomieheni kanssa 16-vuotiaana kun sain vakituisen työpaikan. Kun asiat oli järjestyksessä päätimme antaa vauvan tulla jos on tullakseen ja meidän esikoinen syntyi heinäkuussa -92 ja minä olin hieman alle 18-vuotias. Nautimme elämästä esikoisen kanssa ja mahtuihan vuosiin ennen kaksosia myös pysäyttävä kokemus (aviomiehen vakava sairastuminen) joten väliä seuraaviin kertyi reilu 7v. Kaksostytöt syntyi siis v.-99 ja sitten tuntui että tässä tämä meidän perhe on Mutta kun elämään tuli suuria muutoksia syksyllä -06 (muutto etelä-suomesta pohjoisemmaksi) niin ajateltiin että jos meille vielä se iltatähti tulisi ja syksyllä -07 syntyi tyttö. No eihän hän iltatähdeksi jäänyt vaan pitihän hänelle kaveri saada ja niin syntyi typykkä tammikuussa -09 ja tämä kutonen on sellainen iloinen "yllätys" mutta ehdottomasta viimeinen sellainen meidän perheeseen Eli lapsia on siunaantunut minulle eri-ikäisenä ja eri vuosikymmenilläkin Naureskelin tässä yhtenä päivä miehelle että minulle kela maksaa omista lapsistani lapsilisää liki 34 vuotta

 

Käytiin juuri ostamassa turvakaukalo, uuteen pinnikseen uus patja, ja pojan rattaisiin istuinpehmuste Nyt onkin sit kaikki isoimmat hankinnat tehty.
Vaatteita kävin kans ostaan tänään serkkuni kirppispöydältä ja nyt alkaakin noita 56cm vaatteita oleen sen verran, et täytyy alkaa hommaan jo vähän isompiakin =)
Nyt sit pitäis alkaa jossain vaiheessa remppaan vauvan huonetta!

Bassets Mä sain esikoisen 20-vuotiaana ja tää toinen syntyy mun ollessa 22. Mieheni on nyt 24. Meillä oli juuri tässä kuussa 7-vuotispäivä. Kihloihin mentiin samana päivänä kun täytin 17 ja yhteen muutettiin seuraavana kesänä. (olin siis silloin vielä 17)
Vauvakuume mulle tuli varmaan jo 15-vuotiaana kun mieheni kanssa aloin seurustelemaan, mutta onneks oltiin sen verran fiksuja, ettei sen ikäsenä alettu vauvoja tekemään Esikoinen saikin alkunsa tilanteesta, että tulee jos on tullakseen, ja nopeesti se sit tärppäskin =) Nyt viime kesänä mentiin naimisiin ja ihan suunnitelmissa oli, että häiden jälkeen aletaan toista yrittämään, ja pillerit kun lopetin, ei kerenny tuleen ees yhtään menkkoja kun testi jo näytti positiivista :heart:

 

Monta kertaa on pitänyt kirjoittaa vaikka mitä, mutta jotenkin nämä lapsukaiset ovat aina kehitelleet jotain äksöniä siihen malliin, että homma on jäänyt kesken. En siis muista juuri mitään niistä asioista joita on mieleen tullut juttujanne lukiessa, mutta jospa kuitenkin jotain rustaisin.

Voimia kaikille kipeille ja väsyneille.

Synnytys alkaa pyöriä mielessä aina vaan useammin. Toivottavasti sujuu hyvin, ilman mitään suurempia ongelmia. Vaikka esikoisen synnytys menikin ihan hyvin, ahdistaa laitosympäristö nyt oikeastaan enemmän kuin esikoista odottaessa. On niin paljon kätilöstä kiinni millainen maku suuhun koko hommasta jää...

Seksi synnytyksen jälkeen oli kyllä jotain ihan muuta kuin mukavaa puuhaa, pitkään. Toivottavasti sama ei ole edessä uudestaan. En tiedä kumpi asian otti raskaammin, minä vai mies, joka tuli torjutuksi usein. Erityisesti arpikudos (limakalvot olivat kyllä muutenkin käsittämättömän kuivat) ärtyi pahasti vielä pitkään (kuukausi kaupalla) ja koko touhu oli todella epämiellyttävää ja kivuliasta (liukkareista huolimatta). Minulla meni kauan, että aloin itse haluta ollenkaan. Kipu piti huolen siitä, ettei peittojen heiluttelua tehnyt mieli. Varmaan olisi pitänyt mennä gynelle asian kanssa, mutta minua yökötti ajatus niin paljon, että jäi menemättä. Välillä ehdin jotenkin alistua ajatukseen, etten koskaan voi nauttia seksistä ja se tulee loppu elämän sattumaan niin, että viimeistään jälkikäteen on itku herkässä. Ajattelin sen olevan aiemman ihanuuden sijaan "pakollinen paha", josta on selvittävä riittävän usein edes miehen takia. Surin aiemman ihanan seksielämän menetystä ja sitä mitä se sai aikaan parisuhteessa. Oma suhtautumiseni muuttui monella tapaa, en halunnut hellittelyä yms etten joutuisi tilanteeseen, jossa joudun valitsemaan miehen torjumisen tai kivun välillä. Onneksi tilanne korjaantui ajan kuluessa! Monelta itkulta ja itsesyytökseltä olisin kyllä välttynyt, jos asiasta puhuttaisiin julkisesti avoimemmin. Yleensä kuulee vain niitä juttuja, että seksi sujuu ensiyrittämällä ja olisi nautinnollista. Ehkä siksi en uskaltanut/osannut asiasta puhua aikoinaan. Häpesin tilannetta niin paljon, että miehellekin oli vaikea myöntää tilanteen oikeaa laitaa. Onneksi nyt tiedän etten ole poikkeus ja siksi kerronkin näin suoraan asiasta nyt, ettei muiden tarvitsisi ainakaan itseään syytellä jos samaan tilanteeseen joutuu jossain vaiheessa elämäänsä. Toivottavasti tämä avautuminen ei aiheuta turhia pelkoja tms.

Täytynee ruveta kotihommiin ja palata taas uudemman kerran.

Donu

 

Vauvakuume Eka tuli varmaan siinä 23v, äitini oli 24v kun on mut saanut ja siihen halusin itsekin tähdätä. Esikoinen tosin syntyi kun oli 28v.
Miehen kanssa seurustelu aloitettiin ´94, kihloihin ´98 ja naimisiin ´02 ja esikoinen syntyi ´04.
Pitkän kaavan mukaan on siis menty.

 

Vauvakuume On täällä kyllä ollut jo kauan.. Ja ikäähän mullakin "vasta" 22 vuotta.. Mutta nyt kun asiaa olen miettinyt niin elämäntilannekin on hyvä että luojan kiitos sitä lasta en ole aiemmin "hankkinut".

Täällä poksutaan!! 29+0!! Se olis 11 viikkoa laskettuun aikaan..

Eipä tänne ihmeitä, viime yön nukuin Todella huonosti ja nyt on koko päivän ollut niin väsynyt! Joten kirjoittelen paremmin kun jaksan..


jastu ja vilperi 29+0