**HUHTIKUISET Maaliskuussa** (17 vauvaa syntynyt!)

Kiitti kommenteista koskien sektiota / käynnistystä. :flower:

Hankala asia tosiaan päättää. Jos voisi tietää etukäteen tarkasti vauvan koon, että mahtuuko tulemaan vai ei. Mutta tosiaan, jos pää on jo nyt isompi kuin esikoisella syntyessään yms..

Sapfo: olitko sinä menossa nyt siis sektioon? Oliko muita suunniteltuun sektioon menijöitä? Onko suunnitellun sektion jälkeen ihan hirvittävän kipeä ja täysin kyvytön tekemään mitään ekat päivät? Tiedän, että hyvin mennyt alatiesynnytys olisi paras mahdollinen tapa synnyttää, mutta esikoisen synnytys ei mennyt hyvin enkä todellakaan ollut kunnossa moneen kuukauteen, joten suunniteltua sektiota tuskin voinee verrata ainakaan huonosti menneeseen alatiesynnytykseen paranemisen osalta.

Olipas varmaan taas sekavasti kirjoitettu, mutta niin on ajatuksetkin.

Piipa 37+0 poks
 
neukku kuulumisia suluissa olevat on viime käynniltä.
rv 35+3 (33+0)

paino +329 (+1018)
turvotus +
RR 114/66 (117/69)
pissa puhdas
sf-mitta 33 (32)
raivotarjonnassa kute on ollu viimeksikkin
sydänäänet + ja liikkeet ++ viime kerralla samat merkinnät.

neukkutäti sit sanoi että jos vielä ensviikkoon masussa pysyis kun alkaa rv 37 nii sitten saa luvan syntyä. Kysyin et onko lääkäri käyntiä et katotaanko kohdunsuuntilannetta nii sanoi ettei tule olemaan ellei jotain erikoisempaa tule kun tähän asti kuitenki sujunut hyvin.
sanoi tosiaan että mun ottaa rauhallisemmin nyt nää viikot et matkassa pysyis pienokainen.

Seuraava neukku ens maanantaina :D

arska äippä+ tyty 35+3
 
AnnaBuu :hug: mitä jos vaan marssit sairaalaan ja sanot miten asiat on.. Jospa ne vaikka suostuisi käynnistämään, sillä ethän sinä kohta jaksa synnyttää jos olo on mikä on..
Piipa minun kaksoset on syntyneet suunnitellulla sektiolla. Eihän siitä toipuminen mitään hirveää ole :D Ainoa mikä siinä voi sinun tilanteessa tuoda "hankaluuksia" on se että leikkaushaavan takia ei ole lupa nostella muutamaan viikkoon mitään vauvaa painavampaa. Ja kun sinullakin on tuo reilu 2v niin voi olla vaikea selittää miksi äiti voi nostaa tai kantaa sylissä. Sektio sinällään on ihan hyvä vaihtoehto, mutta juuri tuo laikkaushaavan kanssa eläminen kun jaloissa on toinenkin pieni voi tuoda hankalia tilanteita eteen.. Mutta tosiaan päätös on sinun eikä tässä asiassa ole oikeaa tai väärää ratkaisua joten kun teet päätöksen on tärkeintä se että se tuntuu sinusta itsestä oikealta ja parhaalta ratkaisulta :)

(.) Varokaahan ystävät liukkaita kelejä nyt kun aurinko sulattaa maata. Itse otin tänään lähikontaktia tuon jään kanssa kaupan parkkipaikalla, onneksi lensin vain polvilleni.. Viime yönä kun vihdoin kömmin sänkyyn niin alkoi sellaiset supistelut että piti ihan oikeasti puhallella kun kiristi selässä asti. Jonkun aikaa noita tuli suht tiuhaankin mutta onneksi loppuivat kuitenkin. Ei tällaisia kipeitä supistuksia ole aiemmissa raskauksissa ollut kun vasta synnyttäessä.. Sitkeää limaista vuotoa (kirkasta sellaista) on ollut viime päivinä selvästi enemmän ja masukki tuntuu olevan jo suhteellisen alhaalla. Tuskin on kuitenkaan syntymässä ihan lähiaikoina kun kaikki muutkin on menneet yli lasketun. Viikon päästä olisi sitten se synnytystapa-arvio...

MaMa ja kutonen 36+5 :heart:
 
Kiitän kaikkia onnitteluista, täällä kotiuduttu ja tyttö ja äiti voi mitä parhaiten. :)

Synnytys oli niin nopea ja kaikinpuolin helppo, että totesin sen jälkeen että voin tehdä tämän toistekin. :)

Kopsaan tuosta toisesta ketjusta tän synnytystarinan minkä kirjoitin:

Viime torstai oli kun kaikki muutkin päivät, touhusin, lepäilin ja en ajatellut vielä edes koko synnytystä. Suunnittelin perjantain ohjelmaa ihan normaalisti. Mies tuli töistä iltakahdeksalta, ajateltiin käydä saunassa ja olla rennosti kotona. No puoli kymmenen kuuluu alamahasta "pamaus", säikähdin sitä ja kiljahdin miehelle että mikäs se oli. No sen kun ehdin kysyä niin alkoi tuntua jotain märkää jalkovälissä, tajusin heti että vedethän ne siinä meni...
Ei muuta kun hetken päästä soittoa laitokselle, käskivät tosiaan tulla aamulla seiskan jälkeen kerta ei supistuksia.
No sain luvan saunoa ja saunassa käytiinkin, sitten söin iltapalan ja suuntasin nukkumaan. No sänkyyn kun pääsin klo 23 alkoi samantien supistukset ja suht säännöllisinä samantien. Väli noin 5 minuuttia. Pari tuntia kuitenkin siinä laskeskelin väliä kunnes kivut yltyi sietämättömiksi ja ei kun kohti sairaalaa, klo oli siis 01 kun lähdettiin. Kymmenen minuutin matka sairaalaan tuntui iäisyydeltä, sen voin sanoa etten tosiaankaan etukäteen tiennyt mitä ovat kipeät supistukset, nyt tiedän. :D

Sairaalassa olin vielä ihan sekaisin, otin jonotusnumeron päivystyksessä ja kärvistelin siinä sen aikaa kun mies vei auton parkkihalliin. :LOL: Vähän se hoitaja nauroi kun olin kiltisti odottanut vuoroani, vaikka olisin voinut siirtyä suoraan synnytysvastaanotolle. :D
No synnytysvastaanotolla sama nainen otti meidät vastaan joka oli kehoittanut odottaa aamuun. Siinä mentiin suoraan käyrille, otin peräruiskeen ja yritin käydä pesulla. Voin sanoa että teki tuskaa kun supistuksia tuli 2-4 minuutin välein. Pari tuntia kuitenkin piti olla siinä valmistelussa, olin muuten silloin auki 4 senttiä kun sinne mentiin.

Kolmelta siirrettiin saliin. Silloin olinkin 6 senttiä auki. Pyysin saada epiduraalin, sen olen papereitten mukaan saanut neljältä, jolloin olen ollut 8 senttiä auki. Sen jälkeen kivut helpottivat, mutta tuli armoton ponnistamisen tarve. Kätilö katsoi paikat ja olinkin täysin auki ja ei muuta kun touhuun. Tyttö oli maailmassa 5.10.

Synnytyksen kestoksi on laitettu 5.50, ponnistusvaihe 20 minuuttia ja jälkeisvaihe 6 minuuttia. Voi siis sanoa että ensisynnyttjälle melko nopea suoritus. :D

Nyt äkkiä lepäämään kun tyttökin nukkuu..

Palaan paremmalla ajalla koneelle, nyt ei malta istua tässä.

- Hapsiainen ja neiti Herne 3 vrk
 
Onnea Hapsiainen! Kuulostaa tuo sun kertomuksesi sellaiselta mukavalta synnytyskokemukselta, jossa kaikki meni aika hyvin ja sujuvasti. Ihanaa arkea vauvan kanssa nyt sitten vain!

Sairaalakassista: en oikein ole osannut sitä edes aloittaa pakkaamaan, kun kaikki tavarat mitä mukaan aion ottaa, ovat minulla päivittäisessä käytössä, niinkuin esim. omat kosmetiikat, siis rasvat ja shampoot sun muut. Ja vaatteitakaan ei itsellä ole niin paljon, että löytyisi kotiintulovaatteita pakattavaksi, äitiysvaatteissahan kun sieltä kotiin vielä useimmat tulee. Otatteko muuten omaa aamutakkia mukaan? TAYSiin jostakin syystä sitä ehdotetaan, ennen siellä ainakin oli sellaisia sairaalan kaapuja, jotka ihan hyvin vältti siellä ollessa, omani ovat kaikki paksuja frotee/plyysiversioita tai satiinisia hörhelöitä, eivätkä oikein mielestäni sairaalakäyttöön sopivia. Jostakin syystä minulla on 5 aamutakkia, joista yhden olen itse ostanut, minulle ostellaan aamutakkeja lahjaksi liukuhihnalla.

Kävin äitipolilla viime viikolla ja siellä oli hiukan erilainen lääkäri kuin aiemmilla kerroilla. Tämä ilmoitti, että minullahan menee raskaus oikein hyvin, verensokerit ovat hyvin hallussa eikä tuosta lapsestakaan enää jättiläistä ehdi kasvaa (jossei nyt ihan pikkuruiseksikaan toki jää, rv 36+1 oli silloiin ja arvio 3200 g, hiukan keskikäyrän yli) ja komensi neuvolaseurantaan ja sanoi vielä, että verenpainetta ei sitten seurata kuin kotimittauksista enää kun ovat valkotakkien läsnäollessa aina niin korkeat, vaikka kotona hyvät. Eli mun äitipoliura loppui sitten tähän, sinne sitten vasta, jos jotakin uutta ilmenee tai menee yliaikaiseksi. Jotenkin piristävä asenne, kun tähänastiset lääkärit ovat voivotelleet ihan samoilla tiedoilla sitä, kuinka vaarallista tämä raskausdiabetes on ja kuinka minun pitäisi nyt laittaa lapsen etu ja hyvinvointi etusijalle ja syötkö sinä vielä vaaleaa leipääkin ja tuo ei oikein tuo hedelmäsalaatti ole hyväksi ja voi voi sentään. Tämäkin kyllä käski noudattaa ruokavaliota tietenkin ja mittailla verensokeria, että se kannustaa ruokavalion pitämiseen.

On se niin lääkäristä kiinni... mieluummin käynkin neuvolassa, siellä kiinnitetään huomiota muuhunkin kuin tuohon saamarin raskausdiabetekseen, kun taas äitipolilla kaikki vain kyttäävät, minkäkokoista vauvaa olen oikein kasvattamassa ja mitään en osaa oikein tehdä edes raskaanaolemisessa.

ai niin, ja aika liikkuvaista sorttia on tämä lapsi: kaks viikkoa sitten RT, viikko sitten PT ja nyt taas RT - vieläköhän se aikoo volttia heittää? Nyt sopis pysyä näin päin jo, vaikka ei mulla kyllä kiirettä synnyttämään ole vielä, paljon helppohoitoisempia nämä vauvat ovat tuolla nahan sisä- kuin ulkopuolella :)

Onnea muillekin vauvan jo saaneille ja tsemppiä niille, joilla synnytys on käynnistymässä!! Kohta on huhtikuu!

t

Plopp 36+5
 
Ja vielä kysymys: meillä esikoinen odottaa vauvaa kauheasti, mutta hänellä on tapana nukkua vielä yli viisivuotiaanakin melkein jokaikinen yö ainakin osa yöstä meidän välissä ja tarkoitus olisi tämä tulokaskin ottaa viereen nukkumaan, toki pinnikseen lykkään jos siellä viihtyy, mutta esikoinen ei ainakaan nukkunut siellä paljoa mitään... Miten ihmeessä tämä probleema ratkaistaan? Uskallanko ottaa esikoisen lisäksi vauvankin viereeni? En minä esikoistakaan kokonaan halua pois häätää, pieni se on vielä viisivuotiaskin, vaikka nykyään lapsen pitäisi nukkua omassa sängyssään vuorokauden ikäisestä ja itsenäistyä kotoamuuttoasteelle viimeistään kouluikään mennessä. Meillä vain ei olla toimittu näin.
Perhepetiläiset, neuvokaapa tyhmää!!

 
Plopp, meilläkin tuo 2,5v tyttö nukkuu nykyisin meidän välissä ja samaa olen miettinyt, että miten nukkumisjärjestelyt menevät vauvan synnyttyä. Nythän tuo tyttö teki täyden lakkoilun omassa sängyssä nukkumisestaan joulun tienoilla, siihen asti nukkui omassa sängyssään jostain 9kk ikäisestä asti.
 
PampuliPamPam87 Minä kävin tänään ultrassa jossa vauvan painoarvio oli 2020g. Ja viikoja on siis 37+2. Minusta tuo teidän vauvan arvio kuulostaa varsin hyvältä painolta. :) Hyvä vaan varmaa ettei oo hirmu iso. Mahtuu helpommin. :D Eiköhän kaikki ole hyvin! :hug:

Minä tosiaan joudun taas heti viikon päästä kontrolliin kun oli vauvan kasvu hidastunu. :/ Hyvin pikkuinen kuitenkin voi. Virtaukset ja kaikki ihan hyvin. Mikä lie kun ei painoa kerää.. Osittain toivon, että tää vaikka käynnistettäis ajoissa syyllä, että kasvais paremmin mahan ulkopuolella. Olen kuullut, että niin on joskus tehty. Tuntuis paremmalta, että tää pikkuinen olis sylissä ja vois enemmän vaikuttaa asioihin. Mutta pitäis varmaa kasvun hidastua huomattavasti jotta päättäisivät ottaa vauvan pihalle.
Mulle sanottiin tuolla polilla, että sitten kun rupee supistuksia tuleen säännöllisesti eli synnytys käynnistyy niin heti vaan sairaalaan koska vauva on niin pieni, että parempi seurata siellä kuin odotella sen yleisen ohjeen mukaan niin pitkään kotona kuin pystyy.

Me varmaa seksin avulla koetetaan tämän vauvan matkaa jouduttaa. :D Ei olla aikoihin harrastettu, ja kun tossa yks kerta sitte repäistiin niin jälkeenpäin tuli verilimaa. Saattais siis meidän kohdalla toimiakin. B)

Ihanaa ku rupee vauvoja sateleen täällä huhtikuisissakin!! Aika on menny niin nopeesti! =) Jospa se omakin vuoro sieltä tulis ajoissa.

Feles 37+2 <3
 
voimia AnnaBuu :hug: on kyl jännä että käynnistäminen on noin "kortilla" kun taas täällä ehdottivat sitä itse minulle vaikka ei kovin korkeat sappi-arvot ole..Edelliset raskausaikani kuuluessani KYS:in piiriin,ei käynnistystä missään vaiheessa ehdotettu vaikka ravasin siellä lopussa lähes viikottain raskausmyrkytyksen vuoksi..
 
AnnaBuulla on kyllä todella rankka tilanne, toivottavasti pääset käynnistykseen.

Stoppis, kiitokset shoppailuvinkistä. Kävin heti tilaamassa Manducan. Meillä on yksi, mutta olen suunnitellut toisen ostoa jo pitkään niin voidaan koko perhe reppuilla sitten. Se on mun mielestä tosi kätevä ollut.

Täällä vauveli muljuu ja punkee alapäätä kohti, jotenkin jännittää onko se siellä raivotarjonnassa kun tuntuu että kääntyilee ja ihan kuin ois aika poikittainkin joskus. Mun neuvolatäti on melko nuori, en tiedä minkö verran on kokemusta.. on ollut hieman epäröivä tuon tarjonnan suhteen, mutta viimeksi toteis että olisi rt:ssa.Ei ole ultrannut, vaikka ois mahdollista. Huomenna lääkäri ja katsotaan mitä sanoo. Mua jännittää ihan kamalasti se sisätutkimus.. joka kerta sama juttu. :/ Ja ahdistaa kans, vaikka se lääkärien työhön kuuluu niin silti.

Selkää ja mahaa jomottelee pitkin päivää ja supistelee jollain tavalla. Sellasia "jäykistäviä" suppareita..tuntuu et se jäykkyys nousee alhaalta ylöspäin, selkärankaa pitkin aina päähän saakka ja haihtuu sitten. Ei satu, mutta jomottelee niinkuin lievät menkkakivut.

Mua jännittää koska se lähtö tulee. Pakkasin itelleni varavaatekassin pojan rattaisiin mukaan, että jos vedet menee jossain kaupassa tai muualla niin on kuivaa ylle..tuli heti parempi olo.

Miten te muut joilla on jo lapsia järkkäätte synnytyksen aikaisen lastenhoidon? Meillä ei oikein oo ketään tiettyä joka pääsis siksi aikaa meille, yksi melko tuttu lastenhoitaja ehkä varmin. Mies haluaisi olla synnytyksessä mukana aivan ehdottomasti, on hänelle itselleen tärkeää joten toivon että pääsee. Omasta puolestani pärjään yksinkin jos ei muu auta, vaikka tottakai tuttu ja turvallinen henkinen tuki olisi ihana.

Bomppu & pikkuRuu rv36+2 :heart:
 
Voimia sairastaville :hug:

tällä taitaa kaupunkireissut olla historiaa. Tunnin siellä pyörin ja viimeset ajat oli tuskaa kun sattu mahaan niin paljon eikä helpottanut ennen kun kotiin pääs ja pitkälleen. Et eipä ainakaan kaupoille kannata lähteä, kahville johonkin bussireitin varteen ehkä joo ;)

 
AnnaBuu aika sietämätön tilanne, kumma ettei lääkärit kuuntele äidin vointia :( Kovasti jaksuja sinne :wave:

Hapsiainen aika sutjakkaa menoa tosiaan ensisynnyttäjälle =)

Neuvolassa tosiaan käyty rv 37+6

- Painoa tullut huimat 70g/vko eli yht. 8 kg alusta -> alkaa tosiaan olla masu täynnä vauvaa eikä mahdu syömään...
- Paineet samoja kuin ennenkin
- Hemppa 129
- Sf 35, tasaisesti kasvaa siinä keski- ja yläkäyrän välissä
- Sykkeet hyvät jne
- Vauva kuulemma hyvin alhaalla, mistä olen ihan ihmeissäni, kun ei tunnu mitään paineen tunnetta eikä rakkokaan ole ahdingossa eikä ole liitoskipuja eikä mitään :eek: -> olisin kuvitellut että huitelisi vielä korkealla, kun kylkiluita ahdistelee. Täti sit meinasi, että olisko pitkä vauva...

Eli kaikki siis kunnossa eikä sovittu uutta aikaa, jos vaikka siellä äitipolilla sitten käynnistellään reilun viikon päästä... Käski kyllä soittelemaan, jos jotain ilmaantuu tai jos ei synnytetäkään.

Olo on täällä kyllä mitä mainioin - ei mikään vaivaa =) No se on tietty, että ei ole oikein nälän tunnetta, kun vatsalaukku on vähän ahdingossa, mutta onneksi mulla ei ole koskaan närästystä tms, joten sekään ei ole silleen vaiva, vaan tollainen kuriositeetti. Seksin jälkeen tuntui supistaessa vähän paineentunnetta, joten jospa sitä nyt sitten harrastettaisiin, kun jonkinlainen tauko on kuitenkin edessä :D (mulla on hormonit ihan seis imetyksen ajan, joten saharaa on tiedossa...).

Eipä tässä muuta, voikaahan kaikki hyvin :wave:

stoppis 37+6

Muoks. Lisätään vielä kun Bomppu kyseli lastenvahdista -> meillä on onneksi niin hyvä tilanne, että molemmat mummolat on samalla paikkakunnalla, joten lastenvahti löytyy vaikka lähtö tulisi milloin. Mun äiti on töissä, mutta hän on ykkösvaihtoehto silti, on onneksi sellainen työ, että pystyy lähtemään kesken päivänkin jne. Meillekin on tärkeää että mies pääsee mukaan synnytykseen. Harmi jos ei ole ketään lähellä, joka voisi lapset ottaa :(
 
On kait se vissiin jo aikakin liittyä mukaan kun on jo 36+4 menossa :LOL:

Olin mukana jossain viime kesän vauvaa yrittävien ketjussa ja raskauduttuani onkin sitten tullut jostain syystä oltua niin kiireinen etten oo mukaan aiemmin kerinnyt (vaikka oon koko raskausajan ollut erityisäitiysvapaalla), mutta ainakin pari tuttua nimeä täältä näyttää nyt löytyvän :)

Elikkäs:
Tinami - 15.4. - OYS - esikoinen - Tyttö lupaus

Viikko siten kävin ultrassa, tarkistettiin että onhan typy kasvanut tarpeeksi kun sf-mitta on kuulemma sen verran pieni ja oma verenpaineeni huitelee välillä aika korkealla, mutta hyvinhän siellä näytti asiat olevan. Painoa oli 2531g ja lasketun ajan painoarvio on 3500g.
Vaavi odottelee siellä raivotarjonnassa ja kohdunsuu oli sormelle auki, joten tässä sitä nyt sitten vaan odotellaan hyvillä mielin.

Tässä raskausaikana on koettu ihan hirmu määrä näitä ihania oireita; alussa uskomaton yrjöily, sitten alkoi mieletön turvotus joka sen kun pahenee kokoajan, liitoskivut (jotka onneksi häipyi parissa viikossa), verenpaine ja nyt on sitten nivelten ja käsien särky tullut kera supistusten kuvioihin mukaan. Nokka on tukossa ja puuskutus armotonta. Onneksi sentään paino on noussut ihan maltillisesti ja maha ei mikään jumbo ole niin se helpottaa vähän oloa. Näiden kaikkien oireiden lomassa ihmeellisintä oli ehkä se, että joulukuisten häidemme ajaksi kaikki oireet katosivat ja sain oikein täysin siemauksin nauttia juhlasta :)

Miehellä on tänään synttärit, joten tein sille lahjaksi "Iskäyspakkauksen" käyttöohjeineen. Se näyttikin olevan aivan yllättävän mieluinen lahja. Nyt ei ukko tunnu malttavan ollenkaan odottaa että vauva tulisi jo maailmaan. Ihanaa kun vauvalla on tuollainen iskä =)
 
Tinami tervetuloa joukkoon viime metreille :D Tilanteesihan kuulostaa jo oikein lupaavalta.
Täällä myös lapsenvahdiksi tulee minun vanhemmat joilta kestää n.15min tulla tänne.

Täällä taas tulee supistuksia, mutta ei onneksi tarvitse kellottaa. Napakoita ovat, ei kipeitä.

-C ja T
 
Täällä on päivä kääntyny vähän paremmaks, joten nyt viitsii kirjotellakin jotain..

Alkuperäinen kirjoittaja JääKyynel:
Tota limatulppaa oon miettiny. Erottaako sen normaalista valkovuodosta jotenkin? Onko siis eri näköstä? Ei mulla kyllä tota valkkaria oo nyt enää kamalasti tullu (paitsi vetistä sillo tällöin) tai sit se tulee vaa paperiin pyyhittäessä...vai voiko olla jo sitä limatulppaa mikä tulee "pieninä erinä" pihalle. On iha semmosen limasen näköstä mönjää paperissa, mutt ei kyllä mitään veriviiruja tms. oo seassa. Kaikkee sitä nyt miettiikin :whistle:
Ei mullakaan mitään veriviiruja ollu missään vaiheessa kun limatulppa tuli. Ja se tuli kans sillain osissa ja oli kyllä huomattavasti "limaisempaa" kun normi valkkari, joten siitä sit tunnistin et tulppa on kyseessä..

Voi AnnaBuu.. En nyt tiä mitä muuta sanoo, kun että koita jaksaa ja paljon voimia sulle lähettelen! :hug: :hug: :hug:
On se kyllä ihme etteivät voi käynnistää kun on tollaset kivut ja kumminkin jo hyvät viikot menossa.. :eek:

Ihana lukea noita synnytyskertomuksia! =)

Lastenhoito synnytyksen aikana Meillä tulee jompikumpi mummuista hoitaan poikaa kotiin. Mun täytyy omalta äidiltäni pyytää sen työvuorot, että tiedetään sit et soitetaanko sille vai miehen äidille. Miehen äiti kun on niiden perheyrityksessä hommissa, niin sillä ei niin väliä oo vaikka joutuiskin sit oleen töistä pois..

Tervetuloa Tinami! =)

(.) Mulla on nyt kans tullut eilen ja tänään tosi paljon napakoita harkkasuppareita. Mut eivät siis oo mitään kipeitä.. Toivon kyllä että silti saisivat jotain tuolla alhaalla aikaiseks :D
 
lastenhoito synnytyksen aikana meillä taas nii että appivanhemmat tulevat tänne hoivaamaan esikoistamme vaikka matkaa on meille joku 80km mut mun vanhemmilla matkaa tänne 100km et ei oikee oo lähempänä näitä. Appiukko vissii jäämässä virkavapaalle jossain vaiheessa.

mut kyllähän totaki jännittää et ehtiiks apppivanhemmat tänne tuleen jos lähtö tulee. mut sitä ei viitsi murehtia et se on sen ajan murhe sitte kun sen aika on.

 
Yeb
Lapsenvahti synnytyksen ajaksi on meillä erittäin epävarma :( Anoppi asuu samassa kaupungissa mutta käy töissä.. On se talvilomansa kuitenkin ajottanut pääsiäisen ja lasketun ajan jälkeen joten toivon todella että lähtö tulee vasta niillä main. Mun äitikin käy töissä, lisäksi asuu 150km päässä mutta ajattelin kuitenkin sillekin soittaa kun lähtö tulee, jos vaikka saattaisikin olla töistä juuri silloin poissa :) Mutta siis Bompun tavoin olen asennoitunut siihen, että yksinkin saatan joutua ponnistelemaan.. Harmittaisihan tuo kovasti meitä molempia jos mies ei mukaan pääsisi mutta jos ei muita vaihtoehtoja ole.

Hapsiaisen ja Hilipatuisenkin synnytystarinoita oli kyllä tosi kiva lukea :) En oo ennen moisia lukenutkaan, kivampi lukea semmosten juttuja joista tietääkin jotain ;) Ei se omakaan synnytys sitten ihan niin paljoa jännitä kun kuulee hyvin sujuneistakin reissuista. Hauskaa ja antoisaa kotielämää teille! Pian se on edessä meillä kaikilla :heart:

Entinen perhepetiläinen täällä kertoo oman tarinansa meidän nukkumishommista :) Esikoinen nukkui meidän kanssa 1v9kk samassa sängyssä, sitten siirrettiin omaan sänkyyn meidän sängyn viereen ja sitten tulevaa vauvaa ja yövalvomisia ajatellen siirrettiin meidän aikuisten sänky tietokonehuoneeseen josta sitten tuli meidän uusi makkari. Tytskä siirrettiin eri huoneeseen tammikuussa 2,5-vuotiaana ja mä oon ihan pettynyt kun ei yhtenäkään yönä oo tullut meidän viereen :'( Jos tämä huhtikuinen valvoo kovasti öisin niin mies varmasti siirtyy aika äkkiä tytön huoneen vuodesohvalle nukkumaan että jaksaa töissä :LOL:
 
Kiva oli joo lukea noita synnytyskertomuksia :) Sitä olen miettinytkin että se "naksahdus" mikä kuuluu kun lapsivesi menee on ilmeisesti todella sellanen mitä ei voi olla kuulematta :D
Neuvolassa käyty..
Vauva raivotarjonnassa ihan niinkuin itse ajattelinkin että on.. Painoarvion vuoksi oli lääkäri tehnyt sen lähetteen ultraan, sitä aikaa edelleen odotellessa, luulisi nyt pian kyllä tulevan.
Tänään kävin sitten neuvolan jälkeen suoraan kaupungilla.. ja kaupungilla kävellessä jo alkoi iskias särkemään kovemmin kun koskaan, hyvä kun pysty normaalisti kävelemään :( Nyt on sitten ollut niin kipeetä tässä tämä ilta.. :( Särkee vain selkä ja iskias ja viime tiistaina kun mulla alkoi se pistävä kipu vähän niinkuin sellainen lihaspistos oikealla puolella rinnan alla ja selän puolella myös niin se jatkuu edelleen.. Välillä vedet silmissä kun koittaa sängyssä kääntyä tms.. :( Siitäkin neuvolassa mainitsin mutta eivät osanneet syytä sanoa, seuraillaan.. Ultrassa pyysivät asiasta mainitsemaan.
Mutta niin eipä tänne tosiaan ihmeitä.. :)


jastu ja vilperi 36+2
 
Onnittelut kaikille vauvan saaneille! :flower: Ihanaa kun niitä nyt alkaa tupsahdella, tulee sellainen olo ettei omankaan saapumiseen voi olla enää kovin pitkä aika. =)

AnnaBuu isot tsemppihalit täältä. Kummallista etteivät tee mitään, vaikka sulla on noin huonosti asiat. :( :hug:

Tinami tervetuloa! :wave:

Ihanaa oli lukea Hapsiaisen ja Hilipatuisen synnytystarinoita, kiitos teille! :flower: :heart:

Jastu mulla puhkastiin kalvot salissa enkä kyllä muista kuulleeni yhtään mitään kun se tapahtui. Ehkä eri asia sitten, jos menee vedet spontaanisti. Toivottavasti saat selvää rintakipuun, ei kuullosta kovin kivalta. :hug: Eihän se vaan voi olla munuainen jossa kipu on? Mulla oli ekassa raskaudessa virtsis joka nousi munuaisiin ja ainut oire oli aivan kosketusarka kylki suunnilleen kylkiluiden alla sekä selän että rinnan puolella. Tulehdus oli molemminpuolinen, vaikka vaan toista puolta aristi.

ON: terveisiä ummetushelvetistä. :$ Jos mulla onkin ollut vaikeuksia ummetuksen kanssa koko raskauden ajan, niin nyt ollaan siirrytty ihan uusiin sfääreihin. Tänään sattui niin kamalasti, että kahdesti piti käydä lattialle makaamaan kun kipu sai silmissä hämärtymään ja tuntui, että taju lähtee millä hetkellä hyvänsä. Koskaan ei tää ole ollut näin hirveää. Verta ja pukamiakin nyt sitten kuvioissa. :( Vessasta tullessa olin ihan kylmässä hiessä ja mies kysyi mitä on tapahtunut kun näytin niin kamalalta naama harmaana ja hiki valuen. Tää on kyllä jotain jota ei tule raskausajalta ikävä. :( Enkä mä tiedä mitä voisin edes asialle enää enempää tehdä, koska mä juon varmasti tarpeeksi (laskin määrän yksi päivä ja n. 4 litraa join), syön päivittäin hedelmiä ja marjoja ja muutenkin ruokavalio on ihan tavallinen sisältäen lihaa, kalaa ja kasviksia. Ja syön 14% ja 18% kuitupitoisia leipiä. Niin ja syön myös luumuja soseena ja kuivattuina ja otan kahta apteekin ummetuslääkettä lääkärin ohjeesta. Kai se tosiaan on vaan lapsen syntymä joka tän voi parantaa, ellei jollain ole tarjota hyviä poppakonsteja? :$

Filuuri 39+2
 
Filuuri Aih perhana nyttei kuulosta kivalta.. :( :O En mä tiedä voiko olla munuainen.. Näkyisköhän tossa normi pissan stiksausessa mikä neuvolassa aina tehdään mitään ihmeellistä vaikka olisikin munuaisessa jotain..?
Niin sulla on näköjään ollu tulehdus sillon, sitä mullei kyllä oo.. Joo siis toi rinnan alunen on sillai ei nyt kosketusarka mutta kyllä koskiessa tuntuu erilaiselta kuin vasen puoli et sattuu vähän sillainkin.. Mutta joo ei tässä nyt muuta voi kai kun seurailla.. Enkä usko et vaikka johonkin lääkäriinkin menis että tekiskö tai keksiskö vaivalle mitään syytä! :/ Ehkä mulla on vaan liian negatiivinen ajattelutapa mutta jotenkin on niin oppinut vain kestämään kaikenlaiset kivut mitä tässä raskausaikana on tullut..


 

Yhteistyössä