**HUHTIKUISET Helmikuussa** (Ensimmäinen vauva syntynyt!)

Kantovälineistä meillä esikoiselle hankittiin Manduca ja todella tyytyväisiä oltiin siihen molemmat. Mies käytti sitä jopa melkein enmmän kuin minä. Mulla oli siskolta lainassa myös kantoliinoja parikin erilaista, mutta en jotenkin niille lämmenny. Ja siis tuossa Manducassa voi kantaa jo 3 viikkoisesta lähtien aina 25 kiloon saakka, joten pitkäikäinen ainakin on vaikkakin melko kallis.

manteli ja Sulo 32+1
 
Kylläpä tekstiä tulee =) Oon lukemisessa (tai siis selaamisessa) päässyt sivulle 4, mut aattelin vähän kommentoida tässä välissä.

Me ollaan koko perhe räkätaudissa, onneks paranemaan päin.
Mulla oli viikko sitten neuvola ja seuraava on sitten kaks viikkoa tästä eteenpäin.
Tässä nää tiedot rv 31+3:
Paino 304/viikko yhteensä tullut lisää 10,5 kg
Turvotus +/-
rr 108/66
Pissa -
kohdunpohjankorkeus 25. Meni taas käyrästöjen alle kuten edelliskerrallakin ja taas jännätään et mitä en seuraavalla kerralla ja laitetaanko lääkärille/äitipolille.
Syke 120 joka matala kun on ollut 147-159 mutta tasainen ja vahva

Muuten kaikki OK.

Nukkumisjärjestelyistä: Meil on pieni makkari mut yritetään mahduttaa sinne oman parisängyn ja esikoisen pinnasängyn lisäksi vielä vauvan sänky. Meillä on sellainen pieni ja kevyt pinnasängyntyylinen jossa pikkuinen mahtuu nukkumaan ehkä 3 kk. Jotenkin ei vaan vielä pysty siirtämään esikoista omaan huoneeseen kun on niin pieni, ihan vauva vielä (10 kk).

Häistä: Me mentiin naimisiin edellissyksynä kun mulla oli jo 4 raskauskuukautta lähes täynnä. Vihkiminen tapahtui kalliossa olevassa "luolassa" jossa katto, mutta avoin näkymä merelle. Häävieraat oli kallion päällä ja näkivät sieltä hyvin "luolaan". Työkaveri soitti kitaraa ja lauloi ja illalla hänen bändinsä vastasi musiikista.
Vihkiminen oli tosi kaunis ja miehen isä piti hienon puheen.
Mun puku teetettiin pikavauhtia, mutta sitä jouduttiin vielä viikko ennen häitä suurentamaan masun kohdalta. Raskaus näkyi jo =)
Mun isä on kuollut ja pikkuveli saattoi minut kalliolle.

Itse hääjuhla oli paikallisessa kartanossa ja ohjelmaan kuului mm. saunomista ja kylpemistä kylpytynnyrissä meren äärellä. Erikoisuutena oli se, että alkoholia ei tarjoiltu lainkaan ennen kuin vasta myöhään illalla rantatuvassa jossa bändi musisoi. Tämä toivomuksestani.

Olin tosi tyytyväinen koko tilaisuuteen ja kaunis ja lämmin sää kruunasi koko tilaisuuden. Häät oli syyskuun lopussa ja hääkuvat otettiin ulkona ja tarkenin hyvin hihattomassa hääpuvussani (vihkimisen ja osan kuvien otosta mulla oli vuorellinen hääbolero).

Kaikki muuten täydellistä, mutta ei päästy kirkkoon omilla hepoilla kuten olin haaveillut koska vihkiminen oli miehen kotipaikkakunnalla kaukana kotoani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Katyana-87:
Hei miks mulla tulee toi tickerin tausta valkoseks??
Sun pitää vaihtaa se siellä lilypiessa transparentiksi eli läpinäkyväksi.

Tiitulle :flower: viikoista. Onko sulla ollut suppareita muuten? Mulla eilisestä lähtien on suppaillut, levossakin. Sellaisia melko kivuttomia mutta selkeesti uudenlaisia supistuksia, eivät kuten entiset harkkasupparit.

 
Mitäs sen vadelmateen (vai mikä se olikaan) pitäis tehdä?

Vauvan sykkeistä. Meillä on ollut vauvan sykkeet koko ajan luokkaa 150-160, mut nyt on ollut parina kertana jotain 140. Muistaako joku, oliko se ihan normaalia, että ne hidastuu loppua kohti?

Esikoisen aikaan käytin joskus Baby Björnin rintareppua (varmaan alle 10 kertaa), kun ei tuo meidän tyttö oikein suostunut olemaan siinä. Kantoliinaa voisi tietty kokeilla tällä kertaa, se voisi olla kesälläkin aika kiva ja jättäisi kädet vapaaksi, kun esikoinenkin vaatii oman osansa. Mitä siinä kantoliinan hankinnassa kannattaisi erityisesti ottaa huomioon?

Piipa rv 31+4
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piipa75:
Mitäs sen vadelmateen (vai mikä se olikaan) pitäis tehdä?

Piipa rv 31+4
tätä pikaiseen kommentoimaan.. :)

Eli vahvistaa ja valmistelee kohtulihasta. Tässä vähän tietoa "tarkemmin":
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=293

Itse olen jo aloittanut siemailemaan sellaisen kupillisen verran päivässä, sekoitan tosin joko perusmustaan- tai (lemppari) ladygrey teehen. Ja tilkka hunajaa vielä makeuttamaan.. ;) Ei ainakaan mulle ole aikaan saanut närästystä tai vatsankovetusta, nämä "haittavaikutteina"..

Tässä kanssa täällä plussalla ollutta keskustelua aiheesta:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1640705


Huuhaata tai ei, kuten homeopatia.. ;) :heart:

Keskiviikkona oli neuvola, ei ihmeitä.. Kaikki edelleen kunnossa, hemppari vaan ei suostu nousemaan.. :/
Painoa oli vaan tullut 210g/vko?!?! :eek: Ja mielestäni syön kuin hevonen?!?
Seuraava on sitten n.kolmen viikon päästä kun meillä on hiihtolomat välissä (siis niin meidän koululaisella kuin terkallakin.. :) )

Juu, täytynee taas poistua, pikku-ukot vauhdissa.. Toisella mun ulkokengät jalassa ja toinen käänti jakkaran väärinpäin ja päristää sillä.. :LOL:

Viikonloppuja Mammat!

 
Neukkureissu tehty..

Rv 32+4 :heart:
Hb 113
Rr 107/66
Pissa puhdas
Painonmuutos +800g/vko
Sykkeet 130
Liikkeet ++
Sf 29cm

Vauski on selkeesti tosi alhaalla lantiossa. Terkka kyseliki että eikö paina tai mitään, mut eipä kyl oo ollu mitään sellasia tuntemuksia.
Ultrattiinki ja sain vahvistuksen vauvan asennostakin. Tukevasti pää alaspäinhän tuo tuolla köllii.. :heart: Ja terkka tuumas että tuskin enää kääntyykään ku on niin hyvin jo laskeutunu tonne lantioon. :)
Vauva tais nukkua ku alettiin kuunteleen sykkeitä, alkuun sykkeet oli laiskemmat, kiivastu kyl siitä sit ja alko liikkumaanki. Monotteliki melkoisesti viel kotimatkallaki.. Tais suivaantua ku kesken unien herätettiin.. :LOL:

 
Kieltämättä taas tullu tekstiä paljon..

Tulin vain pikaisesti käymään ja nyt ei oikeen ole jäänyt jutuistakaan mitään erityistä mieleen kun pätkissä kävin lukemassa.
Vadelmateetä olisi tosiaan ihan mielenkiintoinen kokeilla oisko siitä apua :)

Huh on kyllä ollu melkonen päivä tänään, esikoinen ollut erikoisen hankalalla tuulella, ollut oikeastaan jo koko viikon. Toivottavasti menee pian ohi. Kyllä tässä alkaa jo kaipaileen vähän rauhaa, tai aikaa hetken yksin ennenkä vaavi tulee. Meillä vähän vääntyny nämä hommat niin että mies kulkee kyllä harrastuksissaan ja muualla yksinään ja minä sitte pojan kanssa olen aina kulkenut jokapaikassa, mutta nyt alkaa tuntua että vois kyllä tehdä itsekseenkin joskus jotain.

Mutta eipäs tälläkertaa sen kummempia

Nekkunen ja Iita 31+2?
 
Pitäähän minunkin lisätä kommenttia BabyBjörnin rintarepusta. Tuli meille esikoisen aikana lainaan sukulaisilta. En ole huonoselkäinen, mutta jaksoin siinä kanta juuri 7kg painoon asti, ja alkaen jostain 3kk iästä sai vauvan ok asentoon. Eli käytännössä melko lyhyt käyttöikä. En silloin tiennyt, että ei ole lonkillekaan hyväksi.
Kakkosen aikana käytin eniten pitkä (5,2m?) trikooliinaa, sitominen ei ollut parin harjoittelukerran jälkeen mikään ongelma. Opin tosiaan vaan yhden sidonnan (kietaisuristi2?) ja sillä pärjäsi erinomaisesti. Myöhemmin ostin jonkun kantopussin (MAyaWrap?), eli sellainen pikaversio, joka laitetaan vaan olan yli, en käyttänyt kovin paljon, mutta nyt se on lainassa ja kuulemma todella paljon käytetty. Sitten lapsen ollessa n.9kk tuntui, että trikooliina venyy jo liikaa, ja ostin kudotun liinan, siinä kannoin pääasiallisesti lonkalla. Olimme muutaman päivän Tukholmassa, kivaa oli kuljettaa rattaissa kaikki matkatavarat kun lapsi oli vaan liinassa. Ja kaiken huipuksi oli vielä kantoreppu Patapum (aika vastaava kuin Ergo, vähän halvempi taisi olla) ja siinä kantoi mies yli2v lasta jonkun verran. N
Nyt olen ompelemassa itse 5m trikooliinan, saa halvemmalla. Muut kantovälineet onkin kaikki tallessa ja odottavat käyttäjää.

Tänään POKSUN 34+0 ja se tarkoittaa myös sitä, että tämän viikon jälkeen annetaan syntyä vauvan jos käynnistyy eikä tarvi enää keuhkojen kypsyttelyyn kortisonia. Yritän silti vielä pari viikkoa pysyä kasassa, parempi olisi. Supistelut onkin suhteellisen rauhallisia niin saikulla pötkötelleen, edellisellä kerralla olin niihin aikoihin jo osastolla ennenaikaisuuden uhan takia.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Mirabel 34+0
 
Merkkaan vaan, poika on nukkunut tällä viikolla yhtenä päivänä päiväkodissa päikkärit 45 min, joten sammu kesken iltasadun :heart: Taidan lähteä kahville jonnekin kun tuntuu etten ole oikeen ketään nähnyt pitkään aikaan :)
 
Meillä aktiivisynnytyksen valmennus käyty Malla Rautaparran johdolla, ja oli oikein hyvä. Mieskin oli ihan inspiroitunut ja puhui paljon, kun käveltiin sieltä pois. Malla onnistui korjaamaan miehen käsitystä siitä, että synnyttävä nainen makaa koko ajan sängyllä. Ja tajusi täysin minkälaisessa mielentilassa nainen mahdollisesti siinä on. Tämä viimeinen ahaa-elämys on mulle tärkeintä, eli saan olla turvallisesti omassa transsitilassa tietäen, että mies huolehtii käytännön asiat, eikä ole koko ajan hermostuneena viihdyttämässä. Saapi kuitenkin nähdä miten käytännössä kaikki loppujen lopuksi menee. Vähemmän ja vähemmän pelottaa ja enemmänkin jo odotan tätä mieletöntä elämystä. Ilman epiduraalia haluan yrittää, kerran se hidastaa synnytystä ja haittaa ponnistusvaihetta, mutta ehdoton en tämän asian suhteen ole :D

Homeopatian ideahan on, että mitä laimeampaa, niin sen tehokkaampaa. Siihen on joku ihan oma tieteensä, joka on tietysti vaikea munkin käsittää, kun on tottunut sellaiseen ajattelutapaan, jossa suurempi määrä on suurempi vaikutus. Mutta näistä täydentävistä hoitomuodoista se on mulle silti se vähiten "huuhaa" jotenkin, koska se on niin arvostettua Euroopassa ja sitä lääkäritkin opiskelee.
Mutta näissä asioissahan on tehtävä oman sydämen äänen mukaan, aina pientä kritiikkiä pitääkin olla. Ja aina on myös varmistettava, että hoitaja on kunnolla koulutettu. Itse kuulun siihen ryhmään, joka viimeisenä pakkokeinona hakee lääkereseptin lääkäriltä. Ensin kokeilen pehmeämpiä ja luonnollisempia tapoja itseni hoitamiseen.

Tosin tämä sokeridieetti ei kuulu tähän mun omaan ideologiaan terveyden ylläpitämisestä. Viime yönä näin jo unta kuinka poikkesin kesken työpäivän kioskille ostamaan suklaata, mutta en osannutkaan päättää. Rohmusin sitten kaikkea, huhhuh, onneksi oli vain uni! =)
 
Moikka!

Täällä ollaan vielä yhtenä kappaleena =)
Kun tulee viikkoja täyteen 34 niin täytyy lopettaa supistuksenestolääkkeen syöminen. No ei niitä nyt oo ollutkaan.
Sit vaan ootellaan et saan koko kämpän järjestettyy loppuun ja ehdin kivoihin menoihin ennenkuin vauvat syntyvät.

Sf-mittaa mulla ei ole kahteen kuukauteen otettu. Painoa on tullut 15 kiloo. Vauvat painavat 2450g ja 2200g. Iho mahan alapuolelta turvoksissa, vanhat arvet koholla, kirvelee ja kutisee ja sit uusin asia et tunto melkein kokonaan kadonnu.
A-vauvan pää on niin alhaalla ettei siitä saa kuvaa. Tulee luultavasti pää edellä. Aika jännä tunne kun yrittää porautua ulos.

Pelkovalmennus
Nyt mä uskallan alkaa synnyttämäänkin :)

Marylene ja pikkuiset 33+4
 
Epiduraalista minä taas otan sen ihan ehdottomasti :D Tuosta sen hidastavasta vaikutuksesta synnytykseen tai että vaikeuttaisi ponnistusvaihetta täytyy sanoa ettei kyllä tee sitä minulla. Viimeisin synnytys eteni todella vauhdikkaasti sen jälkeen kun sain epiduraalin ja ponnistusvaihe kesti 2min :D Joten minulle epiduraali kiitos :D
Synnytys minä odotan luottavaisin mielin tulevaa synnytystä ja suurin syy tähän on varmasti viimeisin synnytys joka oli oikea unelma. Tähän asti on kaikissa alatiesynnytyksissä tarvittu oksitosiinia vauhdittamaan supistuksia mutta viimeksi mentiin ihan omilla supistuksilla ja täytyy sanoa että oli ihan erilainen kokemus... Täytyy toivoa että näin kävisi nytkin..
Sykkeistä minäkin muistelisin näin että alkaa rauhoittua loppuraskaudesta. Voi olla että sekin vaikuttaa sykkeen laskemiseen että tila kohdussa alkaa loppua ja sellainen reippaampi jumppaaminen ei enää vauvelilta onnistu joten sykkeet pysyy matalampina..

(.) Pari päivää oli yhtä tuskaa tuon lantionseudun kanssa kun erehdyin pesemään taas muutaman maton |O Minä jo sanoin ukolle ettei enää anna pestä yhtäkään mattoa vaikka sillä hetkellä se tuntuisikin ihan hyvälle kun sitten saa pari päivää sen jälkeen kärsiä.. No nyt alkaa taas liikkuminen sujua ilman ylimääräisiä irvistelyjä :D Masukki on todella vilkas tapaus ja myllää milloin enemmän ja milloin vähemmän. Välillä tuntuu että puskee kyljestä läpi :kieh: eli mahtuu sielä liikkumaan ihan mukavasti. Viime neuvolassa terkka sanoi että olisi raivotarjonnassa mutta taitaa tosiaan vielä vääntäytyä osin poikittain kun kerran kyljessä tuntuu venytystä. No kunhan ajoissa älyää asettua oikeaan asentoon niin pyöriköön siihen asti miten tahtoo :whistle: :D

Mukavaa viikonloppua kaikille :wave:

MaMa ja kutonen 31+3 :heart:
 
Epiduraali Eipä tosiaan ole kokemusta synnyttämisestä, mutta haluaisin synnyttää ilman. En todellakaan ole ehdoton tuossa asiassa, tilanteen mukaan mennään. Saahan sitä haluta. :)

Heräsin yöllä elämäni kamalimpaan suonenvetoon/lihaskramppiin! Ikinä en ole kokenut vastaavaa. |O Sattui ihan törkeästi, mieskin heräsi kun lähes tulkoon huusin kivun takia. Tarkoitus oli käydä vessassa, mutta en mä kyennyt könkätä tuolla jalalla minnekään. Edelleen sattuu tuonne pohkeeseen. :(

rv30+3
 
Täällä olis tänään edessä synnytysvalmennus. Voi olla aika kuiva tilaisuus, pari tuntia keskussairaalaan auditoriossa jotain Power Point -esitystä, mutta mennään nyt kuunteleen saako sieltä mitään irti.

Empuuu nuo lihaskrampit on niin kipeitä! Mulla tulee nykyään tosi helposti öisin jos oikein venyttelen jalkojani, siksipä en sitä tee. :(

Tuosta epiduraalista, en tiiä mikä mulla on, mutta mä pelkään sitä epiduraalia, en niinkään sitä synnytystä. Kuitenkin haluaisin ottaa epiduraalin, tai näin olen ainakin ajatellut. Mutta kuitenkin pelottaa sen pistäminen. No siinä tilanteessa tuskin enää sitten pelottaa.

Mutta nyt tällä erää ei enempää vaan nokka kohti keskussairaalaa.

- Hapsiainen ja Herne 33+3
 
Epiduraalista Mä haluan kyl kans epiduraalin.. Koin että siitä oli niiin suuri helpotus mulle että otan kyllä ehdottomasti toistamiseen.. Eikä kyl ainakaan hidastuttanu avautumista, sillä epiduraalin laiton jälkeen avauduin parissa tunnissa 3-4cm -> sinne täyteen kymppiin ja ponnistusvaihekin meni hienosti ja ilman kamalia kipuja..

hapsiainen Mulla ainakaan siinä kamalissa tuskissaan se epiduraalin laittaminen ei tuntunu juuri missään, korkeintaan vähän epämiellyttävältä, mutta tosiaan kivut oli jo niin kovat ja supistukset tuli lähes taukoamatta että mielummin pieni hetkellinen kipu ja sen tuoma helpotus kuin että nuo kivut ois jatkunu..

mama74 Mustakin tuntuu että vauva saattaa vielä kääntyillä poikittain mutta eilen terkka kyllä sanoi että tuskin tuolta kuopastaan päätään enää paljo liikuttelee ku on niin alhaalla, mut voihan se ojennella käsiä/jalkoja kylkiin tai työntää vaikka pyllylläkin.. :)
 
Sapfo Kiitti kun valasit mua tossa tickeri asiassa :)

Epiduraalia en halua tälläkään kertaa! (ja voihan olla että en kerkeis sitä tälläkään kertaa saamaan) Toivon saavani taas sen puudendaalipuudutteen, minkä viimekskin sain. :)

Hyvät viikonlopun jatkot kaikille! :wave:

Katyana & NaNNa ? 29+2

Ps. Vitsit kun tekee mieli laskiaspullaa :p :p
Täytyy tehdä vasta sit tiistaina kun huomenna on mun siskon tyttöjen synttärit, joten pääsee sielläkin herkutteleen :D
 
Synnytys alkaa olla mielessä päivittäin. Synnytykseen liittyen on ihan positiiviset ajatukset. Toiveita on monestakin asiasta, mutta aika näyttää miten käy; ovatko toteutettavissa ja miten muuttuvat matkan varrella. Viimeksi minulle laitettiin epiduraali, jonka laittaminen ei sattunut ja se vei kivut tehokkaasti n.1½h ajaksi. Supistukset kuitenkin hiipuivat, avautuminen tyssäsi siihen ja supistuksia piti voimistaa tipalla. Ponnistusvaiheessa epiduraalista tuskin oli enää juuri mitään iloa kivun suhteen. Kun olin kokonaan auki, ei ollut ponnistamisen tarvetta heti ja minua käytännössä "ponnistutettiin". Luulen, että tarve ponnistaa olisi tullut kun vähän aikaa olisi odoteltu, mutta mahdotonhan sitä on tietää miten tilanne olisi kehittynyt.
Tällä kertaa olisi mukava selvitä ilman epiduraalia, se kuitenkin kivun poistamisen lisäksi sai minut palelemaan kovasti ja tärisemään ja muutenkin tuli höntti olo. Mutta jos tilanne sitä vaatii otan sen mielelläni.

Minulla on alkanut mahdoton pesänrakennusvimma! Eilen tuli huhkittua siihen malliin, että illalla ja yöllä sain tuntea sen nahoissani. Selkä ja lantion seutu suuttui oikein kunnolla. Mutta tosi hyvällä mielellä olen kuitenkin siitä mitä sain aikaan, vaikka paikat siitä suuttuivatkin!

Donu ja Pikkuinen 30+4
 

Yhteistyössä