HUHTIKUISET 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Alessia*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onpa hiljaista, olisi tosiaan kiva kuulla kuulumisia muiltakin!

Meillä myös vauvalla on yskää ja nuhaa, kun on ollut pakko pitää ikkunaa auki yöllä. Onneksi ei kovin pahaa. Kynnet mä leikkaan vauvan ollessa hereillä, vaikka yrittäähän se vetää kättä pois. Pakko siihen on kuitenkin tottua.

Meillä oli nelikuukautisneuvola, vaikka ikää on vasta 3 kk 25 pv :) Pituus 60,5 cm, paino 6,3 kg. Pituus oli pudonnut käyrälle -1, mutta paino on yhä plussalla :D

Yksi vinkki, joka on meillä toiminut hyvin nyt kun sitä kokeilin. Aloin nimittäin kyllästymään iltaimetysmaratoniin, koska suurin osa siitä kuitenkin on vaan tissi suussa nukkumista. Kokeilin tätä (kirjasta Pehmeä matka höyhensaarille):

"Jos haluat vauvasi nukahtavan ilman apuasi, on joskus välttämätöntä antaa vastasyntyneen vauvasi imeä kunnes hän on väsynyt, muttei täysin unessa. Ota rinta, pullo tai tutti pois niin usein kuin voit, ja anna hänen nukahtaa ilman mitään suussa. Vauvasi saattaa aluksi vastustaa, hamuta sitä takaisin ja nostaa metelin. Voit antaa hänelle rinnan, pullon tai tutin hetkeksi takaisin ja aloittaa muutaman minuutin kuluttua uudestaan. Toista. Toista. Toista. Kun teet sen tarpeeksi usein, vauvasi oppii lopulta nukahtamaan ilman imemisen tarvetta."

Ekana iltana sain ravata aika monta kertaa, mutta tokana iltana enää pari kertaa ja nyt on jo onnistuttu nukahtamaan ilman yhtään santsikierrosta. Nukahtaminen on aikaistunut tosi paljon!

Silti odotelen innolla, että 5 kk:n iässä päästään iltapuuroon käsiksi, niin saadaan yhtenäiset iltatoimet lapsille. Alan siis antaa kiinteitä ensi viikolla, aluksi bataattia. Aiotteko muut aloittaa kiinteät jo?
 
Yritän vähän ehtiä kirjoittelemaan kuulumisia nyt kun poika vielä vetelee sikeitä tuolla - meillä siis tosi hassu rytmi! Poika käy yöunille vasta puolen yön jälkeen ja heräilee kunnolla vasta joskus klo 14-16 aikoihin.. No, neuvolassa sanottiin ettei vielä ole tarvetta yrittää muuttaa tuota, saa nähdä miten käy sitten joskus kun olisi aika nukkua ihmisten aikoihin. :D

Meillä oli siis toissapäivänä neuvola ja poika on vihdoin alkanut kasvamaan kunnolla, nyt oli pituutta 59 cm ja painoa 5340 g. Kohta ei siis varmaankaan tarvitse enää syöttää pojalle MCT-öljyä joka nyt on ollut käytössä heikon painonnousun takia. Kaikki oli muutenkin hyvin.

Velliä alettiin antamaan pari viikkoa sitten ja se on maistunut tosi hyvin, ainoa ateria jonka jälkeen haluaa lisääkin, mun maito ei siis ilmeisesti ole yhtä herkkua (syö senkin siis yhä enimmäkseen pullosta). :D Nyt kohta sitten pikkuhiljaa pitäisi neuvolan suosituksesta aloitella sitä soseiden maistelua kun poika parin viikon päästä on sen 4 kk.

Teillä on ollut täällä puhetta ainakin tutista, me ei tietenkään itse saatu edes tehdä valintaa käytetäänkö sitä vai ei, siellä sairaalassa poika sitä imeskeli heti kun tajuissaan oli, ja ymmärrettäväähän se olikin kun ei ensimmäisenä elinkuukautenaan mitään ruokaa saanut. Eli tutti käytössä meillä siis. Yhdessä vaiheessa tässä oli kyllä pieni hetki kun tutti ei kelvannut ollenkaan, mutta muuten siitä on kyllä ollut apua rauhoittelussa.

Meillä tulee pian varmaan ongelma kun pojan pitäisi oppia sänkyyn nukkumaan, tähän asti on siis nukkunut sitterissä kun alkuun ei "vaivojensa" takia pystynyt oikein nukkumaan vaakatasossa ja pulautteli makuullaan paljon. Nykyään sitteriä kyllä jo pidetään vaakatasossa öisin ja saan pojan nukahtamaan päiväunille meidän sänkyyn, mutta omaan sänkyynsä ei ole nukahtanut vielä koskaan. Eipä sinne ole vielä mitenkään johdonmukaisesti kyllä alettu laittamaankaan, täytyy tässä pian ryhtyä siis siihenkin, eiköhän sitteri nimittäin käy vähemmän turvalliseksi nukkumapaikaksi kun alkaa liikkumaan. Helteiden takia on kyllä nukkuminen ollut muutenkin hankalaa, tai siis lähinnä nukahtaminen. Päiväunia nukkuu senkin takia meidän sängyssä, siihen puhaltaa suoraan tuuletin. Mitään nuhaisuutta tuon tuulettimen edessä nukkumisesta ei ole onneksi tullut, meillä täällä sisällä onkin kyllä niin kuuma ettei se muutenkaan helpota kuin vähän.

Nyt täytyy mennä vielä ehtiessä vähän siivoilemaan, eiköhän tuo pienikin sitten pian tuolta heräile.
 
Heipä hei kaikille!

Älähdänpä minäkin välillä täältä taustalta ja kirjoittelen vähän kuulumisia.

Tyttömme on siis nyt juuri kolmekuukautinen. Neuvolassa mitattiin pituutta 60 cm ja painoa 5400 g, hyvin sopusuhtainen neiti. Tyttö on ollut koko ajan täysimetyksellä, ja näin toistaiseksi jatketaan. Vielä hän ei käänny selälleen mahalta tai toisinpäin, mutta yritys on kyllä kova! Sylissä yritetään punnertaa kovasti pystyasentoon, ja välillä tuntuu, että pienokainen on melkeinpä kaksinkerroin! Ja selällä maatessaan jalat nostetaan kohti taivaita. On tuo kyllä suloinen ja ihana tapaus. :)

Teiltä muilta toivoisin kuulevani kokemuksia siitä, miten parisuhde on teillä muuttunut vauvan/esikoisen tulon myötä? Vai onko muuttunut ollenkaan? Minusta tuntuu, että mieheni saa minut välillä raivoihini enemmän kuin koskaan aiemmin, ja että parisuhde ei nyt juurikaan "kukoista". Toisaalta on ihana seurata hänen ja tyttömme touhuamista, ja tytön syntymä on tuonut miehessä esiin aivan uusia ja uudenlaisia rakastettavia piirteitä.

Onko vauvanne ollut vielä hoidossa, ja jos on, niin kuinka kauan kerrallaan? Minusta tuntuu, että nyt olisi jo hyvä saada omaa "vauvatonta" vapaa-aikaa edes hetkeksi, ja lähteä vaikkapa ystävättärien kanssa syömään tai leffaan, mutta en vaan raaski jättää tyttöä kellekään hoitoon. Isukki kyllä varmasti neidin kanssa pärjäisi pumpattujen maitojen turvin paremmin kuin hyvin, mutta silti tiedän, että erossa oleminen ahdistaisi minua kovasti. On tämäkin... ;)

Huh heijaa, onneksi helteet nyt vähän helpottavat!

Terveisin: Tylleröinen ja typy 3 kk
 
Kirjoittelen täältä iltaimetyksen parista...

Meillä oli 3kk neuvola vajaa viikko sitten. Luukas oli 62,3cm pitkä ja painoa oli 6,71 kg. Päässä on ollut karstaa tosi paljon, joten sitä nyt olen yrittänyt pehmitellä ja rapsuttaa. Luukaksen pitkät ja tuuheat hiukset harventuvat samalla, kun hiustuppoja lähtee karstalevyjen mukana... Vielä olisi vähän karstaa (en raaski kerralla kaikkea poistaa, kun iho alkaa punoittaa), mutta toivon, että sitä ei tulisi lisää/uudestan nyt heti ainakaan.... Todella hymyileväinen, juttelevainen ja seurallinen on tämä meidän poika. Seurustelu on lisääntynyt nyt entisestään, kun 3 kk:n ikä saavutettiin.

Alessia: Kiitos hyvästä muistutuksesta tuon imetysmaratonin suhteen. Meillä ei kyllä kovinkaan usein käy niin, että Luukas nukkuisi rinnalla. Osaa aika hyvin nukahtaa itsekseen sänkyyn, kun olen ensin syöttänyt hänet "tainnoksiin". Aika helpolla olen päässyt. Mutta luulen, että tulee vielä sellaisia kehityskausia, että vauvan tarvitsee enemmän tankata läheisyyttä ennen yötä.

-JoJo: Kuulostaa tosiaan helpolta, ettei kakkavaippaa tarvitse vaihtaa kuin kerran viikossa :). Täällä niitä vaihdetaan keskimäärin n. 3-5 päivässä, joskus siis enemmänkin. Onneksi enää ei kuitenkaan öisin... Edelleen meillä on 0-1 yösyöttöä - Luukas nukahtaa n. klo22 yöunille, ja syö yleensä klo7 aikaan. Joskus syö myös siinä klo 2-4 aikaan kerran.
Kynnet leikkaan yleensä Luukaksen ollessa hereillä, koska uniaikaan on niin paljon muutakin tekemistä. Tytöiltä kyllä yleensä leikkasin silloin, kun nukkuivat - sylissä tai kopassa.

Kiinteistä: En ole vielä oikeastaan ajatellut asiaa. Luultavasti täysimetän 5kk ikään ainakin. Tilanteen mukaan täytyy katsoa...

kiukkumöykky: Luukas ei ole myöskään nukkunut vielä omassa sängyssään (kehdossa). Olen ajatellut, että alan pian totuttaa häntä siihen edes päiväunien aikaan. Sinänsä tilanne on erilainen kuin teillä, että Luukas nukkuu vieressäni - seinän ja minun välissä - meidän 2 metriä leveässä sängyssä.

Tylleröinen: Meillä parisuhteessa on sellainen tilanne, että kunnon aikaa ei meinaa löytyä keskusteluun. Arjen asioita ehditään huikkasta nopeasti toisillemme muiden touhujen sivussa, mutta muuten ei kovin paljon ole ollut rauhallisia yhdessäolon hetkiä. Tiedän, että niitä pitäisi/kannattaisi järjestää, mutta aina se ei ole helppoa ja joskus ei vaan jaksa. Itse olen huomannut olevani aika stressaantunut - ja väsynyt - tästä arjen kiireestä, ja sen takia marmatan myös miehelleni välillä (aika usein). Joskus on parempia päiviä, joskus huonompia. Mutta joka tapauksessa tilanne ei jatku ikuisesti - parisuhde pysyy, kun molemmat kuitenkin haluamme selvittää keskinäisiä kahnauksia ja väärinymmärryksiä, eikä ero ole vaihtoehto. Tämä "pikkulapsiarki" kuitenkin on aika raskasta välillä niin mielestäni se on ihan normaalia, että väsymys purkaantuu myös riitoina tms.
Luukas ei ole ollut hoidossa. Vain isänsä kanssa välillä päiväuniaikaan kotona, kun olen käynyt esim. kaupassa. Kerran on mies kokeillut antaa pumppaamaani maitoa pullosta, kun olin poissa, mutta Luukas ei silloin tainnut edes olla kovin nälkäinen, kun oli vain pikaisesti imaissut ja sitten jatkanut unia. Ylipäänsä Luukas on tottunut, että olen rauhoittelemassa ja syöttämässä, niin tuntuu, ettei miehen sylissä rauhoitu kovin helposti, jos itkee esim. väsymystään... Pitäisi harjoitella enemmän, mutta viime aikoina meillä on ollut niin paljon pihahommia (salaojaremontin takia), että mun on ollut helpompi hoitaa vauva, ja mies on ollut pihahommissa tyttöjen leikkiessä myös ulkona.
Tosiaan ihanaa, että helteet nyt väistyvät ainakin joksikin aikaa! Ihanaa on ollut, kun aurinko on paistanut, mutta on kyllä ollut liian kuuma... Olen kyllä nauttinut siitä, että on voinut uida harva se päivä, mutta vauvan - ja isompien lasten - sylittely hikisenä ei ole ollut mitään herkkua.

Nyt täytyy jatkaa muita hommia. Mukavia päiviä ja ihania hetkiä siloposkien kanssa! :)

Terkuin, Mamu82 & Luukas 3kk 1vko (Hurja miten aika on mennyt nopeasti!!!)
 
Täällä elellään ensimmäistä yötä kaksin pojan kanssa, miehellä siis yövuoro, täytyy kohta kaiketi kokeilla nukkumaan menemistä vaikka ennen aina valvoinkin nämä. Mutta sitä ennen jos kirjoittelisi vähän jotain taas.

Vaikka meillä ei karstaongelmaa olekaan, tuli Mamun jutusta mieleen meidän hiusongelma, nimittäin "nukkaantuminen". Pojan hiukset kun ovat sellaisia pehmeitä ja ohuita ja pää tietysti hankaa vähän joka paikkaan missä poika makoilee, on hiuksista tullut sellaisia pieniä nukkapalloja. Ollaan niitä muutamia napsittu irti ja ehkä hiuksia on sitten ihan kulunutkin irti, sillä nytpä sieltä alkaa hiukset kadota! Muilla samaa ongelmaa vai onkohan tämä nyt jotain ihan outoa? Tuleekohan tuolla koskaan olemaan kunnon hiuksia, alkuun nimittäin oli pelkät takahiukset kun päälaki ajeltiin tippaletkujen takia ja nyt kun päälaelle on alkanut kasvaa hiusta onkin takatukan vuoro lähteä. :D

Parisuhteesta: ainakin tällä hetkellä tuntuu että vauvan tuoma kiire on tehnyt meidän parisuhteelle vain hyvää. Mies on sellainen ylienerginen, aina liikkeessä ja mulla taas on tainnut olla liikaa aikaa ärsyyntyä siitä jatkuvasta toiminnasta. Nyt siitä miehen valtavasta energiamäärästä on ollut todella hyötyä, hoitaa vauvaa lähes yhtä paljon kuin minä ja käy tietysti vielä töissäkin. Eli nyt ei taida olla miehellä niin paljon ylimääräistä energiaa riitelyyn, eikä mulla aikaa pikkuasioiden kyttäilyyn. :D Säännöllisesti nykyäänkin kyllä väsyneenä kiukutellaan toisillemme, mutta varsinainen riitely on nyt ilmeisesti ainakin toistaiseksi jäänyt odottelemaan niitä aikoja kun aikaa taas on.. :P Sitä aikaa ei tietenkään tunnu jäävän niille parisuhteen mukavammillekaan puolille, se taitaa olla tässä nyt se suurin ongelma. Mutta toivottavasti sitten joskus.

Ja sitten siihen hoitoonjättämisasiaan: me kyllä ollaan siis viety poika jo parikin kertaa hoitoon miehen äidille, silloin ristiäisiä järjestellessä ja nyt heinäkuussa kun vietimme vuosipäivää. Molemmilla kerroilla oli yön yli. Molemmat reissut sujuivat oikein hyvin eikä ollut itselle hankalaa kun hoitaja on luotettava. Varsinkin nukkuminen isoäidin luona on onnistunut paremmin kuin hyvin, johtuen kyllä varmaankin siitä että siellä on paljon viileämpi kuin täällä. Varmasti siis isoäidin hoidossa tulee poika olemaan joskus tulevaisuudessakin. Miehen kanssa kaksin saa poika minun puolestani olla ihan milloin vaan, sitä siis ei täällä lasketa hoidossa olemiseksi. En kyllä ole itsekseni mihinkään halunnut lähteäkään, mutta usein käyvät kaupassa tai miehen kavereilla kahdestaan ja sillä aikaa viihdyn kyllä paremmin kuin hyvin kotona. Tilanne olisi tietysti hyvin erilainen jos poika söisi sen maitonsa rinnasta, mutta nyt toimii näin.

Täytyy munkin vielä iloita että ihanaa tosiaan että helteet helpottivat, meillä oli tänään/eilen tosi hyväntuulinen vauva! Nyt vielä syöttämään poika ja sitten taitaa olla aika nukkumisyrityksen.
 
Tänään meillä alkoi vauvauinti ja se oli tosi kivaa! Milanakin tykkäsi kovasti, vaikkei saunassa viihtynyt ollenkaan.. :) Perjantaina on 3kk neuvola ja mielenkiinnolla odottelen millaiset mitat "pikku"neidillä silloin on.. :)

Milana oli "hoidossa" ekan kerran kuukauden vanhana kun mun äiti tuli meille hoitamaan sitä muutamaksi tunniksi että päästiin miehen kanssa yhdelle keikalle. Se oli kyllä vähän liian aikaisin jo mun mielestä, koska en osannut ollenkaan nauttia keikasta kun kokoajan viestittelin äidille että miten menee. Hyvinhän niillä oli mennyt kun Milana ei ollut muuta tehnyt kuin nukkunut. (lähettiin joskus kahdeksan aikaan illalla ja tultiin ennen kahtatoista takaisin.) Sitten ristiäisten aikaan Milana meni kummitädilleen yöksi, ikää oli silloin tasan 2kk ja hyvin sielläkin meni. Näiden lisäksi on ollut mun äidin luona muutaman kerran muutamia tunteja päivällä, ihan että oon ite saanut siivottua tai käytyä rannalla jne. Ihanaa kun mummi tykkää ottaa enemmän kuin mielellään hoitoon. :) Myös mies hoitaa mielellään ihan yksikseen joten oon päässyt kerran jo leffaan ja pari kertaa kahville tai ihan itekseni käymään ostoksilla. Usein saattaa myös ottaa Milanan mukaan kun lähtee käymään kaverilla joten mulla on sit aikaa vähän siivoilla tai ottaa ihan vaan vaikka pitkä kuuma suihku. :D

Parisuhde oli meilläkin aika huonossa jamassa, mä olin väsynyt ja oon edelleenkin mutta parisuhteen ollaan saatu ihan vaan keskustelemalla kuntoon. Ja sekin keskustelu piti käydä isojen eroamis riitojen kanssa samalla, kun ei osattu ottaa pientä aikalisää ihan vaan juttelemiseen. Joten tosiaankin myös suosittelen sitä. Mulla todettiin lievä synnytyksen jälkeinen masennus ja se mulla ajo itteni ihan raivon partaalle myös miestä kohtaan. Olin kanssa kokoajan hirveen itkuinen ja väsynyt vaikka mies olikin ihana ja hoiti vauvaa paljon. Nyt kun alkaa jo masennus pikkuhiljaa väistyä ja väsymys myös pikkasen kadota alkaa kaikki näyttää paremmalta. Ja on myös ihana nähdä miten hyvin mies hoitaa meidän vauvaa, voin vaan katsoa niitä ja ajatella miten onnekas oonkaan. :)

Milana nukkuu omassa sängyssä yö,- ja päiväunet, tosin aamulla ensimmäisen syötön aikana nostan sen viereen jossa sitten jatketaan yhdessä vielä unia muutaman tunnin vielä. Ja iltasin tosiaan vaan tankkaa reilusti, sit heijaan hetken sylissä ja sit nostan omaan sänkyyn johon nukahtaa itsekseen melko pian. Joskus toki on niitä iltoja että joutuu pidempään heijaamaan kun Milana alkaa olemaan jo liian väsynyt tai joskus imetän uneen, mutta jokatapauksessa hyvin nukkuu neiti edelleen.

Meillä on edessä seuraavassa neuvolassa rokote, siis olikohan se nyt sitten se yhdistelmä rokote vai mikä.. Vähän jännittää että tuleeko Milana siitä kipeeks vai meneekö se ihan hyvin. Miten muilla, kaikki muut otte jo varmaan saanut sen, tuliko teillä jotain sivuvaikutuksia?

Nyt pitääkin jo mennä nukkumaan, tää äiti otti niin hyvät päikkärit tänään päivällä ettei illalla tullutkaan uni ollenkaan.

-JoJo ja Milana viikkoa vajaa 3kk
 
Hei pitkästä aikaa! tuossa olin melkein kuukauden nettipimennossa. Tai pääsin lukemaan, mutta kännykällä ei jaksa alkaa kirjoittamaan mitään.

Meillä menee mukavasti! Vauva on niin ihana ja aurinkoinen! Oikea hymypoika! Tahtoakin löytyy. Ja jos jättää maahan makaamaan, ei takuuulla löydy samasta paikasta tai asennosta mihin pojan jätti. Täytyy alkaa kohta laittamaan portaiden porttia kiinni;D No, ei nyt ihan vielä sentään.

Hoitoon en ole montaa kertaa poikaa jättänyt. muutaman kerran olen käynyt jossain lääkärissä tai tutkimuksissa, ja anoppi oli silloin hoitamassa. Poissa olin max. 4 tuntia. Hienosti oli mennyt. Edellis viikonloppuna olin aamupäivän hautajaisissa ja illalla kaveria tapaamassa, ja vielä seuraavanakin päivänä vielä pari tuntia poissa. Välillä hoitajana oli mieheni ja välillä äitini ja välillä tekivät yhteistyötä (olimme vanhempieni luona kylässä). Pulloruokinta alkoi maistua yhä huonommin ja huonommin ja nyt ei suostu pullosta juomaan. Eli en sitten vähään aikaan poistu kotoa. No joo, täytyy alkaa pikku hiljaa opettamalla opettamaan, jotta voisi piakkoin alkaa antamaan iltavelliä.

Muuten on kyllä poika edelleen maailman rauhallisin. Ei paljon turhasta kitise. Menee kahdeksalta nukkumaan omaan sänkyynsä. Syö kerran pari yössä. Suostuu nukkumaan tai hengailemaan sängyssä aamuyhdeksäänkin saakka jos esikoinen nukkuu myöhään. Ns. huonoja puolia on tuo, ettei juo tuttipullosta ja päiväunet kestää noin 1/2 tuntia kerrallaan. Mutta esikoisesta opittua: kaikki on vain vaiheita. Niin hyvät kuin huonot asiat.
 
Vauva täyttää huomenna 4 kk. Täällä on myös yritetty kääntyä, mutta yritys epäonnistui :) Samoin sylissä yrittää kovasti pungertaa ylös, mitä esikoinen ei ollenkaan tehnyt.

Vauva on ollut hoidossa vaan isällään, koska en ole oikein kehdannut pyytää mummoja lapsenvahdiksi kahdelle lapselle. Esikoinen kyllä oli tässä iässä jo silloin tällöin mummoilla hoidossa, kun kävin jumpassa. Nyt jätän jumpan väliin jos isä ei pääsee hätiin...

Parisuhde ei tosiaan kukoista, mutta sinnitellään. Musta ehkä tää taaperoaika on vielä pahempi, kun kasvatukselliset erimielisyydet tulee esiin. Vauvan hoidosta ei voi niin kovin montaa eri mieltä olla, joten silloin ehkä riidat johtuvat enemmän väsymyksestä tai oman ajan puutteesta.

Jojo, meillä ei tullut rokotteesta mitään sivuvaikutuksia.

Jokos teillä on miehet palanneet kesälomalta töihin? Meillä palas nyt. Ja lasten kanssa on nyt sata kertaa helpompaa kuin keväällä! Silloin vauvan päivärytmistä ei ollut tietoakaan, joten joka päivä sai vähän jännittää, että miten osuu rytmit yhteen esikoisen kanssa. Nyt pystyn joka päivä järjestämään niin, että vauvan tokat päikkärit alkaa samaan aikaan kuin esikoisen päikkärit, joten nukutan molemmat samaan aikaan meidän sänkyyn. Myös illat on helppoja, jos joudun hoitaa myös esikoisen iltatoimet, koska vauva jaksaa nyt valvoa niiden ajan eikä hermostu.

Vauva tosin alkaa jo osoittaa merkkejä, että ennen pitkää on edessä siirtyminen kaksiin päikkäreihin. Jaksaa jo valvoa vähän pitempiä pätkiä eikä nukahda niin nopeasti päiväunille. Vikat päikkärit on enää 30 min. Olenkin miettinyt pääni puhki, miten saan lasten päivärytmit siinä vaiheessa synkronoitua.

Mamu, eikös teilläkin ollut kahdella eikalla lapsella aika pieni ikäero? Miten järjestit päivät, kun toinen nukkui yhdet ja toinen kahdet päiväunet?
 
Hei vaan täältäkin!
Meillä mennään jo aika "vauhdilla" :D tyttö kääntyy mahalleen (yhden kerran kääntyi selälleen just ennen 3kk ikää mutta sitä ei ole tehnyt uudestaan) lähes heti kun hänet laittaa lattialle ja siinä sitten nostelee peppua ja yrittää ryömiä eteenpäin! Aina kun selkäni käännän niin hän on siirtynyt tosi paljon siitä paikasta mihin hänet jätin! Ei esikoinen näin paljon liikkunut noin pienenä... ENsimmäinen hmmaskin tekee jo tuloaan ja kukuttaa vauvaa. Meidän sintti siis 4 päivän päästä 4kk. Yöunet meillä on säännölliset ja ne nukkuu hyvin, mutta päiväunet vaihtelevat vielä paljon, joskus nukkuu kahdetkin kahden tunnin unet ja alkuillasta vielä yhdet lyhyemmät, joskus taas nukkuu vain puolen tunnin pätkissä päiväunia..
Meillä mennään ihan täysimetyksellä ja varmaan sinne puolivuotiaaksi asti

Parisuhteessa meillä ei ole sen suurempaa ongelmaa, mitä nyt olen itse ollut aika väsynyt, joten joskus tuntuu että pitäisi nauttia enemmän siitä kahdenkeskisestä ajasta kun lapset nukkuvat mutta ei vaan jaksa. On kyllä välillä katsottu elokuvia sylikkäin ym. Eikä juurikaan riidellä.

Yhden kerran on vauva ollut nyt yökylässä siskonsa kanssa mummolla, muuten on esikoinen kyläillyt mummoloissa ihan omasta tahdostaan mutta vauva ei ole ollut hoidossa. Välillä on minun mummoni tullut meille lapsia hoitamaan pariksi tunniksi että olen päässyt asioille.

Nyt sänky kutsuu :D Aurinkoisia päiviä kaikille..
 
Moi vaan pitkästä aikaa,

Aika kuluu kuin siivillä, vaikkakin tuntuu usein, että nämä päivät on sellaisian "päiväni murmelina" tyyppisiä, itseään toistavia päiviä. Vaikka nyt kun ajattelee, niin eihän se kyllä niin ole :)

Meillä tyttö on nyt kolme päivää vajaa 4 kk ja aika huikeaa on kehitysvauhti ollut. Tyttö on jo puolitoista viikkoa kääntynyt hyvin selältä vatsalleen ja rullaa nyt lattialla kaiken aikaa. Kovasti häntä suututtaa, kun ei liikkeelle pääse, mutta menee kuin viisari sitten oman napansa ympäri ja yrittää todella kovaa :) Myös kääntyminen vatsalta selälleen on muutaman kerran jo tehty, joten tästä se lähtee. Tyttö myös pyrkii jatkuvasti istumaan ja "pingertää" sylissä itseään kovasti.

Kaikki on mennyt yllättävän hyvin ja neiti on ollut kovin nauravainen ja juttelee hurjasti takaisin. Lisäksi hän juttelee kovasti telkkarin päiväsarjoille :) Nyt on tosin ollut pientä kärttyisyyttä ilmassa, kun tekee vissiin hampaita. Ylhäällä on kulmahammas jo näkyvissä (kummalinen hammas ekaksi hampaaksi...) ja muutenkin kädet on suussa aktiivisesti. Ikeniä ilmeisesti kutittaa, mutta ei huoli puruleluja (ei vielä vissiin ymmärrä niiden päälle) saati mitään rättiä suuhunsa, joka varmasti vähän helpottaisi kutinaa.

Meillä on myös alettu maistelemaan kiinteitä ja nyt ekaksi olemme kokeilleet maissivelliä, joka kylläkin on lähes kuin pelkkää maitoa. Seuraavaksi olisin siirtynyt perunaan, mutta vanhoja perunoita ei tunnu olevan myynnissä missään. Eli pitänee katsoa, josko löytyisi valmista pelkkää perunaa lastenruokapurkeista. Toistaiseksi ei kyllä ole vielä sattunut silmään... Tietääkö joku, että sellaista varmasti edes on...? Vain peruna-kukkakaali tai peruna-porkkana/bataatti-sekotteita olen löytänyt, mutta haluaisin antaa ensiksi pelkkää pottua ja sitten siirtyä muihin. Pelkään, että jos annan heti omenaa tms. makeaa, ei neiti sen jälkeen suostu syömään mitään muuta kuin makeita ruokia. Näin olen kuullut joskus käyneen muille.

Parisuhteesta ihmiset ovat kertoneet ja kyllähän sen painopiste on "hiukan" muuttunut. Enää se tärkein ihminen perheessä ei olekkaan puoliso, vaan lapsi. Mutta kaikesta huolimatta meillä on mennyt todella hyvin. Voipi johtua myös siitä, ettei ole tullut mitään baby bluesia tms. enkä ole tuntenut itseäni kovin väsyneeksi tai kiukkuiseksi. Mies myös on osallistunut tosi hyvin vauvan hoitoon ja itse olen päässyt välillä viettämään "omaa aikaa" kaupungille, kampaajalle, elokuviin jne. ystävien kanssa ja yksin. Se onkin melkoisen tärkeää ollut, sillä muutaman tunnin oman ajan jälkeen on jo kamala ikävä vauvaa ja hirveä kiire kotiin :) Mutta olemme pyrkineet viettämään laatuaikaa myös kahden, kun vauva nukkuu, joten ei ole valittamista parisuhteen tilasta. Mies jo kyselee, josko ruvettaisiin sisaruksia hankkimaan... Jospa ei vielä kumminkaan :)

Mun äiti on muutaman kerran käynyt katsomassa tyttöä, kun olen käynyt lääkärissä tms, ja kerran olemme vieneet tytön hänelle hoitoon iltapäiväksi, kun kävimme tuttavamme juhlissa, mutta muuten ei juuri hoitoapua ole vielä tarvittu.

Täytyy kyllä sanoa, että on ihanaa olla äiti :)

t. Leeloo ja napero
 
Moi!
Täällä on vaihdettu tänään n. 20 kakkavaippaa ja päätä on särkenyt lähes koko päivän... Ei-niin-kiva päivä vaihteeksi, kun jäi aika paljon hommia tekemättä mitä ois halunnut...

Alessia*: Suoraan sanottuna tuo aika, kun oli kaksi pientä lasta, on vaipunut aika hyvin unohduksiin... Mutta ekat kuukaudet muistaakseni vauva nukkui kantoliinassa aamupäivällä, kun ulkoilin esikoisen kanssa (ja vielä kotiin palattuakin). Kesällä, kun vauva oli n. 6kk, ostettiin tuplarattaat, joiden kanssa olin menossa milloin missäkin - lapset nukkuivat omaan uniaikaansa omalla paikallaan rattaissa... Muistan myös, että välillä vauva nukkui ulkona vaunuissa päiväunet, kun olin esikoisen kanssa sisällä. Ja monesti siinä kävi niin, että kävin vähän väliä hyssyttelemässä - unipätkät oli aika lyhyitä... Esikoisen kanssa laittelin pyykkejä ym. sillä aikaa, kun vauva nukkui (silloin, kun nukkuivat eri aikaan).
Iltaisin imetin vauvaa uneen samalla, kun lauloin esikoiselle iltalauluja. En edes muista, missä välissä laitoin aina ruokaa ym., mutta eineksiä syötiin tuolloin tosi vähän, eli kaipa sitä jossain välissä ehti. Nykyään on mennyt välillä vähän enemmän eineslinjalle nämä meidän syömiset... Aika kultaa muistot tosi hyvin, kun olin varmaankin aika väsynyt tuohon aikaan, kun esikoinen oli alle 1,5v. ja vauva parikuinen... Mutta silloin jaksoin kyllä olla enemmän innoissaan lapsistani kuin nyt (nyt olen erityisesti innoissani vain vauvasta, kun isommat jaksaa tehdä tuhmuuksia niin hirveesti, etten pysy mukana - siitä tulee paha mieli monesti). :)

-JoJo: Meillä ei tullut myöskään mitään erityisiä oireiluja siitä rokotteesta. Enemmänkin luulen, että vähän vatsanväänteitä tuli rota-rokotteesta, joka saatiin samalla.

Meillä mies on pitänyt kesälomansa kahdessa 2 viikon pätkässä, ja ens viikolla jatkuu työt tämän viimeisen lomapätkän jälkeen. Vielä jää viime talven talvilomapäiviä sekä isyyslomapäiviä varastoon. Olen yrittänyt henkisesti varautua vauhdikkaaseen syksyyn, kun esikoinen aloittaa päiväkerhon kahtena päivänä viikossa, Luukaksella alkaa vauvauinti ja kaikkia lapsia viedään lisäksi muskariin. Ja päälle vielä loppukesän pihahommat - salaojaremontin jäljiltä on vielä mullan levitystä, nurmikon istutusta, ym. - sekä jokasyksyinen lehtienharavointiurakka (joka olisi ihan kivaa, jos vaan olisi tarpeeksi aikaa). Lasten kanssa käyn varmaankin avoimessa päiväkodissa piväkerhon välipäivinä, joten näin etukäteen katsottuna tuntuu, että ei sitä paljon ehdi olla kotona... No, jospa kuitenkin :). Onko teidän lapsillanne "menoja" - muskaria, satujumppaa tms.?

Leeloo: Käsittääkseni pelkkää perunaa ei voi ostaa soseena. En ole ainakaan nähnyt (en kyllä ole tämän vauvan aikana etsiskellytkään). Täällä kyllä oli kaupassa ihan "tavallisia" (kuoret ainakin oli paksut...) perunoita viikko sitten... Mutta voithan tehdä bataattisosetta tai kukkakaalisosetta. Mun mielestä se perunalla aloitus ei ole välttämätöntä. Mutta tee niinkuin parhaaksi näet. Maidosta tulee makeutta kuitenkin soseeseen kuin soseeseen, jos lisäät sitä sekaan löysentämään koostumusta.

...Luukas ei vielä käänny kyljelleen, saati mahalleen. Isosiskot on molemmat aloittaneet selältä mahalleen kääntymisen n. 4kk2vkon ikäisinä, joten luulen, että Luukas on perinyt samanmoiset liikkumisgeenit, kun ei vielä yritä kääntyä mihinkään. Mahallaan ollessaan kyllä mönkii jaloilla niin hurjasti, että liikkuu eteenpäin, mutta pää kun ei vielä pysy pystyssä niin nokka laahaa maata ;). Tällä hetkellä nyrkkien imeminen ja järsiminen näyttää olevan se JUTTU :). Ja lelukaaren alla makoillessaan Luukas kyllä antaa leluille kyytiä.
Viime aikoina Luukas on nukkunut melkein kaikki yöt putkeen (iltayhdeksästä/kymmenestä aamuseitsemään asti suunnillleen), ja aamupäivät onkin sitten pienten unien lisäksi pelkkää maidon tankkaamista... Illallakaan ei tankkaa niin paljon maitoa kuin aamupäivällä. Välillä en meinaa ehtiä valmistaa lounasta, kun olen vain tissinä. Täytyy varmaan opetella imettämään kantoliinassa, jos sama jatkuu pitkään nyt miehen töiden jatkuessa... En ole vielä oppinut laittamaan illalla seuraavan päivän ruokaa valmiiksi, vaan mieluummin teen muita kotihommia ja istun tietokoneen ääressä.

No niin. Nyt iltapalalle ja tiskien kimppuun :)...

Terkuin, Mamu82 & Luukas 3kk 1vko 6pv
 
Noni. Tein tänään kesäperunoista perunasosetta (suositus näköjään olikin, ettei ensimmäisiä varhaisperunoita - jotka on n. sormenpään kokoisia- käytettäisi) ja kun menin iltapäivästä kauppaan, löysin lastenruokien joukosta ihan perunamuusia, joka sopii 4 kk vanhalle. Tyypillistä.

Ekat perunat kumminkin nyt syöty ja hyvin upposi. Neiti tuijotti minua ja miestä vakavana ja hämmentyneenä ja nieli kiltisti kaikki tarjotut soseet :) Tein myös sosetta porkkanasta ja myös sekoitin porkkanaa ja perunaa yhteen soseeseen. Nyt on pakastin täynnä jääpalarasioita, jotka on täynnä erilaisia soseita. Odotan hetkeä, kun mun mies ajatuksissaan pudottaa lastenruokaa jääpalana juoman sekaan :)

Yritän aloittaa näillä vähemmän "herkullisilla", niin ei tule sitten ongelmaa niiden kanssa myöhemmin. Jahka näitä on nyt joku aika syöty, niin sen jälkeen ajattelin antaa omena- tai päärynäsosetta ja ehkä banaania. Se on helppo, kun ei tarvitsisi kuin muussata. Mutta odotellaan sitä vielä hetki :)

Palataan taas :)

t. Leeloo
 
Leeloo, ehditkin jo ratkaista tuon soseongelman. Olisin suositellut bataattia, joka kuulemma on vielä perunaakin turvallisempi vatsalle. Meillä aloitettiin bataattisoseen maistelu tänään. Huonosti meni! Esikoinen söi paljon paremmin heti ekalla kerralla, ja silloin tuntui naurettavalta, kun neuvolassakin ohjeistettiin, että ekalla kerralla riittää teelusikallinen. Mutta tämä kuopus ei varmaan syönyt edes teelusikallista! Huonosti avasi suuta ja osan työnsi ulos...

Ja vinkiksi vaan, että ne sosekuutiot voi sitten tyhjentää pakastepussiin, kun ovat jäätyneet. Ettei lopu jääpalarasiat kesken! Me just tyhjennettiin kolme rasiaa bataattisosetta :D Niitä onkin kiva väkertää veitsellä...

Vielä hedelmäsoseista. Jotkut tekee niitäkin itse. Mä yritin kerran, mutta esikoinen ei sitä huolinut. Joten itse käytin kaupan hedelmäsoseita tai pehmeitä hedelmiä. Banaani on tosiaan helpoin, sen voi muussata haarukalla, ja aika pian lapsi oppii syömään sitä myös ihan sellaisenaan.

Mamu, me jatketaan sekä muskaria että vauvauintia sisarusryhmissä.

Mulle on varattu aika kierukan asennukseen kahden viikon päähän, mutta mies ei haluaisi :D Se yrittää selittää, että eihän imetysaikana kuitenkaan tule raskaaksi... Ja haaveilee ilmeisesti kolmannesta lapsesta! Kyllä mäkin olen sitä mieltä, että jos ne lapset on näin ihania, niin kyllä mulle kolmaskin kelpais, mutta en kyllä jaksa enää uutta raskautta ja vauva-aikaa. Jospa ne syntyisivät 1,5-vuotiaina!

Nelikuukautispäivänsä kunniaksi vauva nauroi ekaa kertaa ääneen!

Joku kyseli aikaisemmin hiusten lähtemisestä. En ole asiantuntija, mutta luulisin sen olevan ihan normaalia. Toisille tulee sitten jopa ihan eriväriset hiukset, kuin ne syntymähiukset.

Alessia ja vauva 4 kk 3 pv
 
Viimeksi muokattu:
Perjantaina oli siis neuvola ja mitat tällä hetkellä on 62cm ja 6,5kg. Hyvin kasvanut siis. :D Saatiin se rokote kanssa ja illalla nousikin sitten yli 39 asteen kuume joka kyllä laski heti kun annettiin kuumetta alentavaa lääkettä. Eikä sen kummemmin siis mitään muuta tullut.. Vauvauinnissa ollaan jatkettu ja tosi kivaa kyllä on, Milanakin kovasti tykkää. :)

Meilläkin noi kääntymiset on vähän lopahtanut, tais sillon aikasemmin vahingossa kääntyillä mahalta selälleen kun pää alkoi painaa liikaa sivulle. :D Vähän kääntyy kyljilleen mutta siinä se oikeestaan on. Jalat ja kädet heiluvat kyllä kovasti, ja nykyään vauvauinnin alottamisen jälkeen on toi kylvyssä jalkojen heiluttaminen ja käsillä läiskiminen lisääntynyt kovasti.

Odottelen kyllä innolla myös että pääsee aloittamaan noi kiinteiden antamiset.. Mutta kiva taas itse myös tulla perässä kun saa teiltä muilta sitten vinkkejä. :)

Meillä kanssa mies on ihan sitä mieltä, että toinen lapsi tähän perään olis kiva, mutta taidan nyt kyllä vielä ainakin toistaiseksi passata.. Ei ihan vielä ainakaan. :)

Mamu, me ollaan siis käyty sielä vauvauinnissa ja sen lisäks nyt ens viikolla alkaa täällä päin muskari johon ajattelin kanssa mennä. Jotain vaihtelua kotona ja ostoskeskuksissa pyörimiseen. :D

Pää lyö jotenkin nyt ihan tyhjää enkä saa mitään fiksua aihetta kirjoittamiseen, joten lopettelen tähän. :)

Jojo + Milana 3kk 2vrk
 
Vihdoin ja viimein pääsen koneelle istumaan niin että saan jotain kirjoitettuakin :)

Meillä oli viime viikolla 4kk neuvola ja tytöllä oli painoa 7765g ja pituutta huikeat 68,2 cm. Tytöllä on edelleen kauhea vauhti kaikkialle ja hermot menee jos ei esim. mahallaan etene niinkuin haluaisi. Näppärästi menee tyttö selältä mahalleen, mutta vielä on päiviä jolloin tuo mahalta selälleen on hakusessa. Meillä aloitettiin soseiden syönti ja iltavelli noin kaks viikkoa sitten kun tytölle tuli tuo 4kk rajapyykki täyteen. Hyvin on maistunut itse tekemäni soseet (tällä hetkellä vasta peruna ja porkkana kokeiltu), suu aukeaa kuin pienellä linnunpojalla.

Meillä alkaa ensi viikolla muskari ja sitten loppukuusta vauvajumppa. Oli pakko ilmoittautua johonkin, kun mies pääsi kouluun niin meidän syksy on muuten todella yksinäinen, kun mies käy koulussa, treeneissä ja töissä. No jos tuolta jumpasta tai muskarista sais vaikka jonkun ystävän, niin ei olis elämä vaan minä, tyttö ja neljä seinää. Oletteko monet ajatelleet jo, että kauan meinaatte olla kotona vauvan kanssa? Itse lähden jatkamaan opiskeluja vuoden kuluttua ja pakko sanoa, että välillä tulen hulluksi kotona ja lähtisin mielelläni miehen puolesta töihin jos olisi mahdollista.

Meillä tyttö on jo pitkään nukahtanut siinä seitsemän ja kahdeksan välillä illalla, yöllä sitten herätään ensimmäisen kerran siinä kahden tai neljän aikaan ja sitten jaksetaan taas nukkua kuuteen-puoli yhdeksään ihan aamuista riippuen. Päiväunet ovatkin sitten paljon epätasaisemmat. Nyt on valitettavasti ollut niin, että tyttö saa aina hirveän hermokohtauksen ennen nukkumaan menoa, sylissä on aivan turha syöttää, joten tyttö täytyy viedä sänkyyn ja laulaa/soittaa mobilen soitinta niin että rauhoittuu ja sitten yrittää josko maito maistui ja sinne sitten tyttö usein nukahtaa. Mutta jos tähän olisi muilla vinkkejä niin olisin todella kiitollinen, ottaa nimittäin henkisesti koville kun vauva huutaa aina täyttä huutoa :(

Tyttö on ollut hoidossa jo melko usein, omat vanhempani ovat halunneet ottaa tytön päivällä hoitoon joten en ole sanonut mitään vastaan koska saan silloin itse tehdä mieluisia asioita rauhassa joko yksin tai miehen kanssa. Anoppi on katsonut tyttöä kerran kun olimme miehen kanssa molemmat kuumeessa ja halusimme nukkua kunnon päiväunet. Yökylässä tyttö on ollut vanhemmillani kerran ja huomenna olisi menossa uudestaan, että saadaan olla miehen kanssa aivan kaksin ja viettää luksus aikaa vielä ennen kuin rankka syksy alkaa. Miestä ei meillä ole hoitajaksi laskettu, jos olisi, niin tyttö olisi usein "hoidossa" isällä :) Käyn usein lähikaupassa tai kaupungilla kaverini kanssa niin tyttö on isänsä kanssa tuolloin, Ikeassa oltiin anopin kanssa ja mies sai silloin olla koko päivän tytön kanssa.

Meillä parisuhde menee välillä hyvin ja välillä ei niin hyvin, mutta sellaista se nyt on kun yhteinen aika on kortilla, mutta on se sen verran hyvin mennyt, että olen jo alkanut suunnitella häitä vuodelle 2012 :) mutta odotan kyllä kauhulla sitä aikaa kun pitää oikeaa ja väärää alkaa tytölle opettaa niin siinä voi miehen kanssa mennä sukset ristiin. Anoppi antoi hyvän vinkin siitä, että vaikka olisikin erimieltä jostain komennuksesta tai asiasta miten puoliso lapsen kanssa jonkin asian hoitaa niin kannattaa olla lapsen edessä kuitenkin asiasta samaa mieltä ja sopia sitten toisen nukkumaan mennessä jos jokin omasta mielestä kyseisessä toiminta menettelyssä mätti. Seuraavalla kerralla sitten samalla tai eritavalla, keskustelusta riippuen :) Mutta tietysti toteutus on sitten ihan eri asia :/

Mutta nyt tyttö heräs joten äidin työt kutsuu :)

*taffel* prinsessa 4kk ja 12pvä
 
Meillä aika samalla tavalla toi hoidossa olo kuin taffelilla. :) Ja hyvin on mennyt, mies on paljon tytön kanssa ihan kaksisteenkin. :)
Ootko Taffel koittanut alkaa nukuttamaan tyttöä jo vähän ennen "totaaliuupumusta"? Meillä oli nimittäin aivan sama tilanne ja usein ennen päikkäreitä saikin sitten kunnon raivarit mikäli oli jo ihan liian väsynyt. Oon koittanut kotona saada ihan ajallisesti rytmitettyä nukkumisia kellonaikojen perusteella, usein kuitenkin on tunnin-parin ero mutta jokatapauksessa. Eli kun meillä mennään nukkumaan 19-20 välillä ns. alku-unille, ja tankataan n 21-22 välillä niin nukutaan ihan sinne aamu seitsämään, joskus kuuteen, joskus kahdeksaan jonka jälkeen koitan vielä syöttää Milanaa ja jatketaan unia noin klo 8-10.. Sitten aamusta puuhaillaan jotain pari tuntia jonka jälkeen alan jo pikkuhiljaa nukuttamaan ekoille päikkäreille.. Ne kestää ehkä n. 1h jonka jälkeen taas muutama tunti hereillä ennen seuraavia päikkäreitä.. (meillä nukutaan useimmiten kolmet päikkärit, n. 1h pituisia, välillä kahdet vähän pidemmät) Tosin tähän hyvin nukkumiseen on myös selvästi auttanut se, että päivisin mennään nykyään korvikkeella ja illalla sekä aamulla roikutaan tissillä..
Huh, kun oli epäselvästi selitetty. :D
Sain kanssa neuvolasta jo kehoituksen aloittaa antamaan ennen "pitkiä" päikkäreitä (meillä tokat päikkärit) sekä illalla velliä, kun on niin kovasti kasvanut tyttö. (3kk neuvolassa oli n6,5kg ja 62cm) Vellin lisäks alettiin nyt n. viikko sitten antamaan luumusosetta kun Milanalla oli aika pahaa ummetusta maitohappotippojen takia. Nyt on tosiaankin paljon paremmin vatsan kanssa, eikä tarvii enää antaa maitohappoja.
Eilen kuulin myös ensimmäistä kertaa Milanan naurun, ja voi että miten ihanaa se olikaan! :)

Mä oon ajatellut palaavani töihin (ihan toisiin hommiin kuin ennen raskautta) heti äitiysloman päätyttyä, eli mun tapauksessa ensi vuoden helmikuussa. Asian tekee tosin helpoksi se, että työvuorot mulla tulisi olemaan aamu kasista maksimissaan kahteen päivällä, useimmiten tosin kahteentoista tai yhteen jolloin mies pystyisi aamupäivän tekemään töitään kotoa käsin ja sitten lähteä muutamaksi tunniksi hoitamaan mahdollisesti työasioita. Eli hoitoon en vielä laita Milanaa ainakaan vuoteen. Mulla kanssa tulee välillä neljä seinää liiankin tutuksi, mutta onneksi nyt oon saanut vihdoin aikaseksi hommaa salikortin ja käytyä salilla 2-3 kertaa viikossa.. Sekin jo helpottaa kun muutaman tunnin saa olla ihan itekseen. :) Lisäks meidän kaveripiirissä taitaa nyt tosiaan olla vauvabuumi kun mun jälkeen on jo yksi synnyttänyt ja kahdella tulossa. Eli kovasti mammailua käynnissä ja tiedossa jatkossakin. Samoin meidän taloyhtiöön on nyt puolen vuoden sisällä syntynyt 4 vauvaa, joista kaikki vielä tyttöjä. :) Eli ensi kesänä sitten leikkikavereiden kera hiekkalaatikolla. :)

Meillä on nyt viikon verran ollut inhottavaa kuumeilua ja flunssaa ilmassa, kolme kertaa tämä ylihysteerinen äiti on jo käyttänyt vauvaa lääkärissä kun oli varma että vauvalla on vähintäänkin korvatulehdus tai jotain.. No eipä onneksi ollut mitään, mutta kyllä nää yöt menee valvoen kun jotenkin en saa nukuttua kun toisen hengitys tuhisee niin kovasti.. Onko teillä mitään superniksejä sängyn päädyn korottamisten, suolaliuos tippojen ja höyryhengitysten lisäksi?

Jahas, nyt on varmaan pakko käydä nukkumaan, en tosiaan tiedä miten oon vieläkin hereillä.
Hyviä vointeja kaikille! :)

-JoJo ja Milana 3kk2vko3pvä
 
Nyt täällä syödään jo kolmatta viikkoa soseita, mutta ilmeisesti kovin paljon ei mene alas, kun ruoka on vasta kerran tullut toisesta päästä ulos...

Vauva on ollut nyt kaksi kertaa mummon hoidettavana, kun olen ollut jumpassa. Ekalla kerralla se huusi kuin palosireeni, ja toisella kerralla meno oli aluksi samanlaista, mutta kun isoveli palasi ulkoa niin vauva rauhottui :) Kiva, että veikka tuo turvaa elämään!

Taffel, mä varmaan olen kotona kunnes vauva on lähemmäksi 2 v tai ehkä vasta elokuussa 2012, jolloin se on melkein 2,5 v. Esikoinen menee kyllä pariksi päiväksi viikossa päiväkotiin ensi syksynä, kun se täyttää kolme. Se on niin sosiaalinen, että luulen sen viihtyvän, vaikka lastentarhanopettaja-kaverini oli sitä mieltä, ettei lapsi menetä mitään, vaikka se ei menisikään päiväkotiin vielä kolmevuotiaana. Mutta mä en jaksa toimia viihdekeskuksena, joten luulen että se olisi meille hyvä ratkaisu.

Ja mitä tulee siihen, että lapsen edessä pidetään yhteinen linja ja sovitaan asiat kahden kesken... Niinhän se pitäisi, mutta välillä itsekin lipsuu. Viimeksi esimerkiksi mies meinasi pitää liian tiukkaa linjaa esikoiselle mehun lipittämisessä, vaikka poika oli kuumeessa! Mielestäni siinä tilanteessa saa mehua, vaikka tavallisesti joisikin vettä...

Meillä on taas ollut öitä ilman yösyöttöjä. Vähän kyllä jännittää, kun aika pian aion siirtää vauvan nukkumaan esikoisen kanssa samaan huoneeseen.

Alessia ja neitokainen 4 kk 3 vk
 
Taffel, huomasin vielä että olisi kommentoitavaa tuohon päikkärihuutoon. Meillä kävi kerran niin, että ennen päiväuniaikaa vauva nukahti hetkeksi autoon, ja sen jälkeen en meinannut saada sitä millään päiväunille. Aina kun laskin sen sänkyyn (tarkoitus oli imettää sitä siellä), niin se saman tien alkoi huutamaan. Lopulta oli pakko luovuttaa, koska esikoinen oli jo nukahtanut siihen enkä uskaltanut enää riskerata että sekin heräisi. Pistin vauvan vaunuihin ja heijasin nopeasti uneen. Väsynyt se oli, mutta en tiedä miksi reagoi niin. Luulen vaan, että se johtui siitä rytmin sekoittumisesta.

Tavallisempaa on, että imetän vauva, ja se lopettaa syömisen ja alkaa sitten tekemään sellaisia huutoja - ei itkua, vaan rääkäisyjä. Oletan, että se on väsynyt ja haluaa nukkua, mutta ei osaa nukahtaa. Toistaiseksi nukutan se vieläkin vaan vaunuihin tai tissille. Tosin jos olen imettänyt sen uneen ja se havahtuu ja haluaa tissin takas suuhun, niin imetän vaan sen hetken, kun se syö reippaasti, ja otan heti tissin pois kun vauhti alkaa hidastumaan. Yleensä yksi santsikierros riittää.

Ei näistä varmaan ollut mitään apua ja vähän meni aiheesta ohi, mutta tuli vaan mieleen...
 
Täältä rään keskeltä kirjoittelen. Tytöllä alkoi eilen aivan kamala nuha ja nyt on sitten ihan kamala räkätauti toisella. Täytyy tänään testailla tuota höyryhengitystä ja noita suolatippoja. Tytöllä taisi olla limaa niin paljon kurkussa, että kun laitoin sen hoitopöydälle niin tuli ykä :( ei ollut mukavaa se ja tyttökin on ihan surkeana :(

No meillä on kuitenkin päästy nyt noista pahoista raivokohtauksista ohi. Ja ratkaisu oli : Oma sänky. Me laitetaan tyttö aina kun tiedetään että nyt on päiväuni tai yöuniaika (meillä aika selkeä rytmi jo tuossa) niin tyttö vaan suoraan sänkyyn ja maito annetaan siellä, niin onnellisena syö ja nukahtaa sitten sinne. Muutaman kerran on kiukutellut ja maito ei ole enää maistunut niin ollaan sitten poistuttu huoneesta ja siellä se hiukan ähisee ja tuhisee, mutta sitten hiljenee ja nukahtaa :)

Meillä kävi inhottavasti tuon vauvajumpan ja muskarin kanssa, että ne on tismalleen samaan aikaan :( no me mentiin sitten pelkkään vauvajumppaan, koska se oli se, mitä itse enemmän halusin ja olin jo ehtinyt sen maksaa. Mukavaa oli ensimmäisellä kerralla ja tyttökin tykkäsi vaikka olisikin ollut perinteisesti aamu-unien aika.

Mites muuten tuo sipuli sängyn alla, tuoksuuko koko makuuhuone sitten sipulille?

*taffel* prinsessa 4kk 3vk
 
Pikasesti flunssa-asiaan..
Onks teillä taffel kans se rään imijä? Ei mitään pikkuniistäjää vaan ihan kunnon se imijä jossa on letku ja josta ite imetään ne räät suulla? Se oli meillä aika tehokas, vaikka hirveet raivarit tulikin kun sitä käytti.. Mutta nukku tyttö paljon paremmin sen jälkeen. Se sipuli toimi kanssa ihan hyvin, ainakin räkä lähti aika hyvin liikkeelle, mut tosiaan siinä se huonompi puoli on se, että koko makuuhuone tosiaan haisi ihan sipulille. Mut käytän sitä kyllä jatkossakin, meillä ainakin se tukkoisuus haittas niin paljon nukkumista, että näin saatiin itsekin vauvan lisäks nukuttua paremmin. :)
 
Moi vaan täältäkin suunnalta! Melkein kuukausi on tainnut vierähtää edellisestä viestistäni. Touhua on riittänyt...

Luukas oli 4kk neuvolassa (viikkoa ennen 4kk:n iän täyttymistä) 64 cm ja painoi 7,23kg. Edellisen viestini jälkeen onkin tapahtunut hänen olemuksessa paljon "jämäköitymistä", kun pää on alkanut pysyä pystyssä mahallaan maatessa ja tukevasti myös sylissä pystyssä ollessa. Eilen Luukas kääntyi ensimmäistä kertaa selältä kyljelleen, joten pikku hiljaa alkaa liikkuminen edistyä. Mahallaan ollessaan vetää käsillään alustasta ja potkii jaloilla vuorotahtiin, ikään kuin olisi ryömimään lähdössä...ja kyllähän hän niin vähän eteenpäin aina itseään saa. Touhukasta...

Vauvauinti on nyt ollut kolme kertaa, ja tykkäämme kovasti! Luukas nauttii niin kovasti, että sitä on ihana katsoa :). Tänään oli ensimmäinen muskari - se ei ole niin "kivaa", mutta sielläkin käydään nyt sitten joka viikko (jos/kun ollaan terveenä). Kyseessä on sisarusmuskari, jossa on mukana myös keskimmäinen lapsemme (2v8kk), joten kuviossa on enemmän "muuttujia" :). Tänäänkin meinasin jättää menemättä, kun Luukas ei ollut nukkunut kunnon unia koko päivänä ja tyttö oli nuhainen, kiukkuinen ja sylinkipeä.

Kiinteitä ruokia me ei olla vielä juuri mietitty - tilanteen mukaan edetään. Voipi olla, että tavoittelen sitä 6kk täysimetyssuositusta tämän viimeisen lapsemme kanssa - tulisi sekin koettua :). Mutta tietysti täytyy ottaa huomioon Luukaksen kasvu, ym. Viime aikoina Luukas on taas alkanut syödä öisinkin, 1-3 kertaa. Varmaan olen ollut siitäkin syystä vähän väsyneempi aamuisin, mutta eipä tuo onneksi vielä kovin rankkaa ole. Noin viikko sitten oli joku tiheän imun kausi varmaan, kun päivisin Luukas söi "koko ajan" muutaman päivän ajan.

Jääpalamuoteista ja soseista: Mun mielestä ne jääpalat saa melko kätevästi irti muoteista, kun huuhtaisee kylmän muotin hanavedellä (takapuolelta), ja sitten vääntelee muottia niin, että palat irtoaa. Oon aluksi tiputellut sosekuutiot johonkin isoon kulhoon, josta ne on helppo kaataa tai lusikoida pakastuspusseihin. Riippuu tosin muoteista miten onnistuu - Ikean pehmoisista muoteista saa aika kovaa painella, että saa palat yksitellen irti...

Töihinpaluusta: En ole vielä kovin tarkkaan miettinyt kuinka kauan haluan olla kotona lasten kanssa. Olen ajatellut, että _joku_ on kotona lasten kanssa siihen asti, että Luukas täyttää kolme. Mies jäisi mielellään koti-isäksi, jos minä pääsisin töihin. Eri asia sitten onkin, saanko töitä, onko palkka sellainen, että saa lainat ja muut menot maksettua (miehellä on "saman tason" koulutus, mutta on ehtinyt saada useita palkankorotuksia), ja tarvitseeko muuttaa eri kaupunkiin. Haaveilen, että sopiva, juuri mulle "tarkoitettu" työpaikka pomppaisi jostain eteeni...koska minulla ei ole odottamassa työtä. Työkokemustakaan ei ole kuin opiskeluaikaiset kesätyöt. Voi olla, että tässä kaupungissa oman alani työmahdollisuudet ovat muutenkin aika harvassa, joten muutto tai pitempi työmatka saattaa tulla eteen siinä vaiheessa, kun menen töihin. Mutta uskon, että tämäkin asia järjestyy. Juuri nyt yritän keskittyä lapsiini, koska jokaisella heistä on valtava sylikaipuu...

*taffel*: Teillä tosiaan tyttö on kasvanut hurjasti - pitkä tyttö :).

Nyt täytyy lähteä pyykkihommiin, suihkuun ja nukkumaan - huomenna on touhupäivä: esikoisella päiväkerho, mulle asennetaan neuvolassa kierukka, esikoisen 4-vuotisneuvola (eri reissu) ja vielä illalla meen jumppaan. Vähän jännittää sattuuko kierukan laitto, kun ei oo menkkoja, joiden aikana se olisi kai helpompi laittaa...

Terkuin, Mamu82 & Luukas 4kk 8pvä
 
-JoJo: Kyllä meillä on tuo rään imijä. Muutama tuttava pariskunta kehui sitä jo ennen kuin tyttö syntyi, joten ostettiin se valmiiksi jo ennen syntymää ja on kyllä kovassa käytössä ollut lähipäivinä ja voin sanoa että toimii todella hyvin. Vaikka pakko sanoa että kyllä itsellä kurkussa muljahtaa kun tytöllä on nyt tuota räkää ollut paljon, vaikka ei ole mitään mahdollisuutta saada sitä omaan suuhun :)

Nyt on tyttö jo hiukan ollut pirteämmällä päällä, mutta kova on yskä ja nuha. Muutama yönä on nyt silmätkin rähmineet pahasti :(

Mutta nyt ei ollut muuta kirjoitettavaa, joten uni kutsuu :)

*taffel* prinsessa 4kk 3vk
 

Yhteistyössä