HUHTIKUISET 2010

[Alessia*]

Uudet viestit tälle puolelle, jooko?

Zarja, onnea palanneista unenlahjoista!

Jojo, kummasti sitä pärjää kahden kanssa, vaikka ei etukäteen uskoiskaan. Moni myös sanoo, että kahden kanssa on rankkaa jos on pieni ikäero, mutta en mä tätä rankaksi sanoisi Riippuu varmasti äärettömän paljon siitä, miten lapset nukkuu, ja meillä molemmat nukkuu tällä hetkellä hyvin. Pelkään vaan tulevia kuukausia, koska ei tää varmasti näin hyvin ikuisesti jatku... Vaikka mielestäni esikoinen nukkui hyvin vauvana (lue: lopetti yösyötöt aikaisin), niin silti, olihan siinä aika paljon heräilyäkin, ja nyt tuntuu, että samaa rumbaa ei enää jaksaisi (hampaat ja muut). Joten täytyy toivoa, että tämä tyttö olisi sitäkin parempiuninen.

Aloitin nyt 2 kk:n iässä vauvatuksen (jossain neuvolan oppaassa oli ohjeet). Onko kukaan muu tehnyt?

Aika vienoja on hymyt edelleen. Viikonloppuna tyttö kyllä hymyili sukulaisille oikein aurinkoisesti...

Ristiäisiin enää puolitoista viikkoa, pitäis varmaan alkaa tehdä jotain!!

Alessia ja vaavi-paavi 2 kk 5 pv

 

[Alessia*]

Piti vielä sanoa, että meillä on molemmilla lapsilla ollut selvästi 40 minuutin unisykli, eli vauva havahtuu 40 minuutin unien jälkeen. Imettämällä tai ulkona vaunuja heijaamalla jatkaa kyllä yleensä uniaan, mutta se on ärsyttävää, kun saatetaan olla vaikka esikoisen kanssa leikkipuistossa, ja siinä pitää alkaa vatkaamaan vaunuja, eikä se aina edes auta.

 

[Mamu82]

Moi vaan pitkästä aikaa!

Kiva, kun aloitit tämän uuden ketjun tälle oikealle "puolelle", Alessia*! Mullakin oli se mielessä jo aikaisemmin, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjotella enkä oikein muutakaan... Kiitos myös muistutuksesta yöähinöihin liittyen! Tosiaan vauva mekkaloi välillä aika paljon unissaan/univaiheiden välillä, mutta jatkaa kuitenkin unia alkamatta itkeä. Meillä on nyt ollut pääasiassa 2 syötön öitä, mutta myös jokunen 1 syötön yö. Ihan hyvin ehtii itsekin nukkua välissä...

Luukaksella oli tänään neuvolalääkäri. Vihdoin saatiin niitä mittoja . Hyvin on poika kasvanut, nyt painoa on 5490g, pituutta 57cm ja pään ympäryskin on jo 39 cm. Ikää Luukaksella tänään on siis 6,5 viikkoa eli n. 1,5kk. Esikoinen painoi samanikäisenä 4,7kg, kakkonen 7-viikkoisena 5,8 kg... joten tämä taitaa olla siitä väliltä. Ihana pieni pullero Luukas alkaa kyllä jo olla.

Sunnuntaina oli se nimijuhlakin. Nyt on mulla vähän sellainen kaikkien järjestelyjen ja valmistelujen jälkeinen väsymys, vaikka kovin paljon hommaa ei mulle jäänytkään. Tosi onnellinen olen siitä, ettei edes yritetty järjestää juhlaa kotona - täällä on kauhea kaaos eikä sitten olisi voinut kutsua kaikkia vieraita. Nyt meitä oli n. 40 henkeä paikalla (en ole vielä tarkkaa lukua laskenut). Juhla meni kivasti, mutta vähän petyin kun osa vieraista lähti heti ohjelman ja kahvin jälkeen pois - olisin voinut vähän pidempään jutustella kaikkien kanssa. Juhla alkoi klo15, ja tuntui, että klo17 suurin osa ihmisistä oli jo lähtenyt. Mulla oli yksi ystävä vastaamassa keittiöjutuista, ja hänestä oli kyllä suuri apu. Olin tilannut voileipäkakut ja täytekakut yhdestä kahvila-konditoriasta, karjalanpiirakoita leipoi eräs nainen ja itsekin leivoin vähän. Hurja homma olisi kyllä ollut, jos olisin leiponut kaiken itse. Enkä olisi osannut yhtä kauniita leivonnaisia tehdä...

-JoJo: Me ei olla nukutettu vauvaa mahallaan, vaikka neuvolantäti edellisellä kotikäynnillä kyllä sanoi, että ihan hyvin voi laittaa vauvan nukkumaan mahalleen päiväunille. Välillä olen Luukasta nukuttanut mahani päällä ja torkkunut siinä jopa itsekin, mutta aika lyhyitä hetkiä ne on olleet. Ihan hyvin hän nukkuu selällään, niin en ole kokenut tarpeelliseksi mahallaan nukuttamista.

*taffel*: Kiva kuulla sinustakin! Mikä teillä on nyt tilanne sen imetyksen suhteen? Oletko kysynyt vinkkejä esim. imetystukipuhelimesta tai Maitolaituri-nettifoorumilta? Suosittelen! Jos vauvalla menee hermot pian imetyksen alettua, niin voisiko olla kyse siitä, että ilmaa menee massuun? Vai oletko päässyt selvyyteen mistä se mahtaa johtua? Mulla alkoi keskimmäisen lapsen imetyksessä muistaakseni n. 2 kk synnytyksestä maito suihkuta hurjasti, jolloin vauva joutui kakomaan maitoa kesken syönnin (juuri n. 5 minuutin päästä syönnin aloituksesta). Siitä seurasi myös raivareita, ja minä "pyydystin" niitä maitosuihkuja, kun vauva alkoi riuhtoa rinnalla... Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi imettämistä, ja vaikka vauvan painonkehitykseen tulikin pieni notkahdus kun ei malttannut syödä kerralla pidempään, niin "raivarivaihe" meni kyllä ajan kuluessa ohi. Rinnatkin tottui pikku hiljaa siihen, että imetys kesti kerrallaan n. 5 min. Imetysväli oli myös meillä tunnin-pari, mutta koin sen kyllä helpompana kuin esikoisen 30min+30min (joskus enemmänkin) imetyskerrat. Leeloolla taisi olla siellä "hidas" syömäri.
...Meilläkin tuntuu, että "kaikki kaatuu päälle", kuten kirjoitit... Mulla ei nyt ole enää kyllä niin paljon ollut alakuloa kuin loppuraskaudessa, mutta isompien lasten aiheuttamat sotkut ja riidat ym. ahdistaa aika paljon. Yritän vaan olla välittämättä kaaoksesta kauheesti (vaikka joinain päivinä se kyllä ärsyttää aivan vietävästi), ja tehdä vain sen minkä jaksan. Jotenkin olen ollut tytöille aika kärttyinen, kun haluaisin viettää aikaa rauhassa vauvan kanssa. Asiaan osaltaan vaikuttaa kyllä sekin, etten pääse reippaille vaunulenkille - tekisi hyvää, kun saisi päätä tuulettaa ja vähän hikeä pintaan! Mutta mulla nuo isommat lapset vähän hankaloittaa lenkille/jumppaan lähtöä... Tsemppiä sinne!!! Ja muista olla itsellesi armollinen - kannattaa sillon levätä kun väsyttää, jos vaan mahdollista...

Ehkäisystä: Tosiaan, sitä pitäisi miettiä... Mihin olette päätyneet? Mulla oli edellisen lapsen synnyttyä minipillerit, mutta jotenkin en hormonaalisia ehkäisykeinoja haluaisi enää... Lapsia ei meille tarvitsisi nyt enempää tulla (ainakaan lähivuosina, ehkä koskaan), joten joku pidempiaikainen ehkäisykeino voisi olla hyvä. Ei kai se auta kuin kokeilla vaikka kierukkaa (ja toivoa, ettei se putoa niin kuin joillain on käynyt...). En ole ehtinyt perehtyä asiaan vielä. Ensi viikolla on jälkitarkastus, joten silloin olisi varmaan hyvä olla joku ratkaisu mietittynä... Kondomista en tykkää, varsinkaan "jokapäiväisessä" käytössä.

Vauvatuksesta en ole kuullut, ainakaan sillä nimellä. Mitä se on, Alessia*? (Täytyy googlettaa, jos ehdin...)

Mä olen käynyt kahdestaan vauvan kanssa vaatekaupoilla, ruokakauppareissuilla ja kirpputorikierroksilla. Ruokakaupassa oon käynyt myös kaikkien kolmen lapsen kanssa...vauva oli kantoliinassa, esikoinen työnsi pikkukärriä ja keskimmäinen istui ison kärrin "istuimessa", jota minä työnsin. Se oli varmaan näky ... Yksi pidempi (n. 2 tuntia/suunta ilman pysähdyksiä) automatka mummolaan ollaan myös tehty (yksi yö oltiin reissussa), ja 19. päivä mennään mun serkun häihin Tampereelle - siihen matkaan pitää varata aika paljon aikaa... Juhannusviikoksi ollaan vuokrattu asuntoauto, joten sillä ajellaan sitten jokunen kilometri, ja yövytään kans siinä. Tulee varmaan ihan mielenkiintoinen viikko . Lasten kanssa käyn lisäksi avoimessa päiväkodissa kesätaukoon asti.

Ilona-79: Mekin osakestoillaan. Vaippoja olisi ihan hirveesti, mutta vauva pissaa niin usein ja alkaa valittaa märkää vaippaa, että mä en ole voinut täyskestoilla... En muuten muuta tekisikään, kuin vaihtaisi vaippaa . Nyt kyllä on ehkä vähän pissaamisväli pidentynyt, mutta kertakäyttövaippoja kyllä kuluu jonkun verran joka tapauksessa - kesälomareissuilla ei aiota kestoilla, ja öisin olen toistaiseksi ainakin käyttänyt kertakäyttövaippaa. Myös kantoliinaillessa vähän vierastan sisävaippa-villahoususysteemiä (jota meillä pääasiassa käytetään), koska kosteus tulee vaipasta herkemmin läpi "ahtaassa" enkä halua saada omia vaatteitani pissaisiksi...

Zarja*: Mukavaa, kuin kirjoitit kuulumisia! Ja ihanaa, että saat nykyään nukkua! ....Kyllä mullakin varmaan olisi vauvakuume, jos ei olisi mielessä ajatus, että tämä vauva on meidän viimeinen! Niin nopsaan meni se ihana pikkuvauvavaihe ohi!

Hymyjä me ollaan tosiaan saatu Luukakselta n. 3-viikkoisesta. Ja kuukauden ikään tultuaan Luukas aloitti myös jokeltelut aurinkoisten hymyjensä säestykseksi. Nyt hän myös "juttelee" takaisin, kun hänelle juttelee... Ja tosi moni vieraskin on saanut hymyjä - lääkäritäti sai tänään oikein leveän hymyn, vaikka Luukas oli tosi väsynyt huonojen aamu-unien takia, ja ruoka-aikakin oli... Taitaa olla tosi seurallinen hurmuri tää meidän poika.

Nyt taidan lopetella. Tuli jo pitkä viesti... Kysymyksiäkin mulla olis ollut, mutta nyt täytyy kyllä taas pitää tauko kirjoittamisessa. Täytyy alkaa miettiä perheelle päivällistäkin ja laittaa pyykkiä kuivumaan. Hyvää kesäkuuta ja kunnon kesän odotusta!!!

t. Mamu82 & Luukas 1kk 2vko 2pv

 

[Leeloo]

Huomenta kaikille ja mukava jatkaa tällä puolella, joten kiitos Alessialle myös minunkin puolestani.

Meillä on ristiäiset ensi sunnuntaina ja vieraita tulossa 70... Nyt kävi ilmi, että osalla vieraista on vakavia allergioita (joita eivät viitsineet ilmoittaa aiemmin), joten joudun nyt sitten leipomaan munatonta ja maidotonta suolaista ja makeaa.. Hirveen kiva. Tykkään kyllä puuhastella keittiössä, mutta olisihan se ollut mukava tilata nekin valmiina, kun kaikki muukin on tilattu. Noh, ei auta, kun alkaa kaivaa reseptejä netistä. Onneksi on vielä useampi päivä aikaa, eikä leivonnan osalta tule kiire. Kaikki muu on onneksi järjestetty, joten tuo on ainoa ylimääräinen tehtävä.

Me ollaan jo "tottuneita" Helsingin kävijöitä. Julkisilla on huristettu keskustaan jo useita kertoja tapaamaan työkavereita ja ystäviä lounaan ja kahvien merkeissä. Hyvin on sujunut ja vauva katselee tyytyväisenä vaunuista maailmaa, jos ei nuku. Maitoa on mukana, jotta saan pienen kidan kiinni, kun mahdollinen mekastus alkaa Eilen oltiin liikenteessä 5 tuntia, joka on pisin reissu tähän mennessä. Vauva ainakin tottuu hälinään ja ihmisiin ja erilaisiin ääniin, mikä on tosi hyvä. Meillä kotona myös nukutaan todella hyvin, vaikka vieressä imuroidaan tms. joten hänen uniaan ei onneksi tarvitse "varoa".

Muuten öisin ollaankin nyt sitten vähän jouduttu valvomaan välillä. En oikein tiedä, että mistä moinen johtuu, mutta osa öistä menee tosi hyvin yhdellä tai kahdella syötöllä, mutta esim toissayönä vauva valvoi 04-07 aamuyöstä ja häntä piti kannella ympäri kotia, jotta rauhoittui. Ja masu oli siis pullollaan ruokaa ja vaipat vaihdettu jne. Ilmavaivoja, luulisin. Vatsan pörinän kuulee, mutta välttämättä mitään ei tapahdu pepun puolella, joten sitä se todennäköisesti oli, mutta varmaksihan en osaa sanoa. Onko teillä jo tarkat rytmit vauvoilla? Meillä kun nuo yöt tuntuvat olevan sitä rytmittömintä aikaa ja päivällä voi melko tarkalleen ennustaa, että milloin pieni nukkuu. Tokikin nykyään on hirveän paljon enemmän hereillä kuin ennen.

Hymyt ovat alkaneet tulla viime viikolla oikein kunnolla. Ihan mielettömän söpöä Hymyilee myös muutamalle kirkkaan väriselle rapisevalle pehmolelulle aivan valloittavasti. Ostettiin myös lelukaari, josta roikkuu teddykarhuja ja peilejä, joten sekin on hirveän kiinnostava. Joudun ripustamaan siihen tosin vähän muitakin leluja, koska nuo kaaressa olevat lelut ovat vielä vähän liian ylhäällä ja sekös on vauvasta raivostuttavaa. Pientä jokeltelua on havaittu, mutta se tosiaan on vielä hyvin pientä. Sitä odotellessa. Olen yrittänyt aina kun vauva on hereillä, viettää hänen kanssaan ns. laatuaikaa ja ollaan luettu lorukirjoja, laulettu ja käyty läpi esimerkiksi vauvan omia vartalon osia tyyliin: Otsa, poski, käsi, käsi tai kotona erilaisia huonekaluja ja esineitä jne. Hirmu tarkkaavaisesti hän on mukana äidin hömpötyksissä Kohtelias vauva.
Vilkaisin netistä myös tuon Alessian mainitseman vauvatuksen ja ajattelin kokeilla sitä, vaikka olen jo sitä jossain määrin itsekseni tehnytkin, vaikkei termi ollutkaan tuttu. Sillä siis tarkoitetaan vauvan käsien ja jalkojen heiluttelua systemaattisesti, eli opetetaan vauvalle liikkeitä. Toinen nimitys kuuluu olevan vauvatanssi. Pitää neuvolasta kysyä tarkemmin seuraavan kerran. Netissä vauvatuksen kerrotaan helpottavan mm. kärttyisyyttä, uniongelmia jne., joten kannattaa ilmeisesti kokeilla.

Nyt tää lähtee tekemään kauppalistaa tarvittavista munattomista ja maidottomista leivontatuotteista ja suuntaa vaihteeksi Jumboon ostoksille.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille ja ihanaa alkanutta kesää!!

t. Leeloo ja vauva 8 vkoa 5 pvää

 

[Ilona -79]

Pikainen kysymys Mamulle ja muille liinaileville: eli mitä te puette vauvalle päälle, kun hän on kantoliinassa? Riippuu tietysti kelistä, mutta antakaa joatain esimerkkejä! Mä olen niin huono tuossa pukemisen arvioinnissa eikä esikoisen kanssa liinailtu kuin sisällä. Tai olihan hän sitten toki kantorepussa ulkona, mutta silloin ikää oli jo noin 8 kk...

 

[Mamu82]

Ilona-79: Mulla kun ei ole kokemusta kesävauvasta niin en vielä oikein itsekään tiedä mitä puen kuumalla kelillä vauvalle liinaan... Todennäköisesti pitkähih. bodyn (ettei käsivarret pala) ja (polvi)sukat vaipan lisäksi. Joku leveälierinen hattu tai lippis täytyy olla auringon paisteella, ellei itse halua käyttää auringonvarjoa. Liinalla saa kyllä aika hyvin suojattua pään auringolta, jos vauva nukkuu pää liinan sisällä. Aurinkolasit aion omalle vauvalle varmaan myös pitää varalla, kunhan alkaa pää pysyä pystyssä - ja liinan ulkopuolella. ...Meillä toinen lapsi oli n. 6-8 kk ikäinen ekana kesänään, ja häntä ei oikeastaan tullut kannettua liinassa. Esikoista kannoin n. 9-12 -kuisena rengasliinassa lonkalla hänen ekana "koko kesänä". Aika normaalit kesävaatteet taisi olla päällä, mukaan lukien aurinkolasit ja kesähattu.
Tässä pikainen vastaus pikaiseen kysymykseen . En tiedä oliko apua... Mutta pointtini on se, että "minimi" vaatemäärä päälle, ja mukaan lisävaatetta sitä varten, jos vauva otetaan liinasta pois esim. imetystä varten (en ole itse imettänyt vauvoja liinassa, vaikka ehkä sitä voisi opetella...), ja tuulee tms....

 

[Mamu82]

Leeloo: Tsemppiä leipomisiin! Meillä ei vauvalla ole vielä oikeastaan mitään rytmiä. Unet varsinkin vaihtelee päivittäin. Suurinpiirtein olen rytmistä huomannut, että aamupäivällä Luukas ottaa yhdet unet - lyhyet tai pidemmät - ja iltapäivällä ainakin kahteen otteeseen nukkuu (monesti puolen päivän aikaan nukahtaa ekoille "iltapäiväunille"). Joskus Luukas herää, kun lasken hänet koppaan tai siirrän esim. kopasta kaukaloon tai kantoliinasta koppaan...joskus taas ei. Välillä täytyy kannella tai imettää uneen asti, välillä nukahtaa itsestään kopassa tai sylissä. Jonkun verran tiheemmin on Luukas nyt syönytkin viime viikon loppupuolelta asti (kun 6 viikkoa tuli täyteen). Kuitenkin päivisin hän syö pääasiassa 2-3 tunnin välein, joskus nukkuu 4-5 tuntia syöntien välissä, joskus taas syö tunnin välein. Syötän yleensä yhden rinnan, mutta jos Luukas selkeästi jatkaa hamuilua tai on levoton, tarjoan toistakin. Todella vaihtelevia on vielä päivät.

Oletteko huomanneet jotain selkeitä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat ilmavaivoja vauvalle? Vai oletteko suosiolla välttäneet syömästä sellaisia ruokia, joista saattaa tulla ilmavaivoja?
Mä oon nyt vältellyt omenoita, kurkkua, paprikaa, kaalia, limsaa (ainakin), ja tuntuu että tämä jo rajoittaa liikaa. Etenkin, kun omenat on mun herkkua ja salaattiin/leivälle haluaisin laittaa paprikaa ja kurkkua... Limsaakin join raskausaikana paljon, joten oli tosi "ikävää" vieroittautua vauvan syntymän jälkeen . Kahvia ja suklaata käytän aika samoin kuin raskausaikanakin. En tiedä onko ollut hyötyä siitä, että olen välttänyt noiden e.m. syömistä, mutta harvemmin Luukakselta nyt tulee vihreää kakkaa ja taitaa olla vähemmän ilmavaivojakin. Johtuisikohan suoliston kehittymisestä?! Olisi kiva kuulla teidän muidenkin kokemuksia - mistä tulee ilmavaivoja ym.

En tiedä ehdinkö sen kummemmin perehtyä tuohon vauvatukseen, mutta olen kyllä molempien tyttöjen kanssa ihan "luonnostaan" vaipanvaihtotilanteissa viettänyt aikaa laulaen ja vauvan käsiä tai jalkoja tahdissa liikutellen. Sen kummemmin vauvatuksen tavoitteisiin perehtymättä, uskon että tuollaisella vauvan kanssa katsekontaktissa olemisella, rytmisellä "liikunnalla" ja paljolla puhelemisella ja laulelemisella on paljonkin merkitystä vauvan kehitykselle. Meillä tytöt ainakin ovat alkaneet puhua - ja laulaa - aika varhain. Yritän tietysti ehtiä tämän kolmannenkin vauvan kanssa viettää rauhallisia vuorovaikutushetkiä, vaikka välillä se on kyllä aika haasteellista, kun syliin on "pitkä" jono.

Tänään muuten laitoin Luukaksen ensimmäistä kertaa trikooliinaan (tähän mennessä olen kantanut häntä vain rengasliinassa) ja lähdin käymään kaupassa kävellen. Luukas nukahti jo ennen kuin olin saanut hänet kunnolla liinan sisälle . Oli kyllä raukean väsynyt ja tyytyväinen jo ennen kuin aloin häntä sinne laittaa, mutta mukavaa, ettei yhtään "rimpuillut" vastaan - oli kuin kotonaan . Ulkona oli 23 astetta ja tuuli jonkun verran, ja Luukaksen päällä oli body, sukat ja puuvillahousut sekä kesähattu. Luukas olisi tarennut ihan hyvin ilman housujakin, ja hiki tuli sitten kun tultiin takaisin kotiin...ainakin minulle. Luukas nukkui kyllä ainakin 1,5 tuntia liinassa ennen kuin nostin hänet siitä koppaan.

Unohdin mitä olin vielä ajatellut kysyä, mutta ehkä sitten myöhemmin tulen kyselemään, kun muistuu mieleen...

Viemme huomenna tytöt mummin luo kahdeksi yöksi, joten saamme miehen kanssa nauttia kunnolla toistemme ja Luukaksen seurasta. Saa nähdä miten sujuu, kun eivät ole ennen olleet mummilassa yökylässä (ilman meitä vanhempia). Taidan käyttää liikenevän ajan kodin kaaoksen "purkamiseen"...ja jos ei paljon sada niin toivottavasti ehdin ulkoillakin.

Hyvää viikonloppua!

-Mamu82 & Luukas 1kk 2vko 4pv

 

[Mamu82]

Ainiin, tutista on pitänyt kysyä... Onko teidän vauvelit oppineet syömään tuttia? Missä vaiheessa? Onko vinkkejä miten saisin opetettua tutin imemisen vauvalle? Kokemuksia?

Luukas sai tutin jo sairaalassa ja imikin sitä jonkun verran. Mutta kotiin tultua tutti kelpasi enää hetken, enkä toisaalta halunnut sitä joka hätään tarjota (vaan ensisijaisesti rintaa, koska nälkä oli yleensä kyseessä). Nyt kuitenkin, kun nyrkit alkaa mennä suuhun (ja pian varmaan kaikki muukin), niin olisi kiva, että tutti kelpaisi. Toisella lapsellamme oli vähän sama tilanne, ja varmaan pari viikkoa meni tutin opettelussa, kun satunnaisesti yritin sitä tyrkyttää. Kaipailen siis vinkkiä miten saisi helposti opetettua tuon tutin...vai onkohan siihen mitään helppoa keinoa? ...Meillä tutista vieroitus on tytöiltä sujunut ihan hyvin siinä 2-vuotissynttäreiden kynnyksellä, joten en nytkään vielä siitä murehdi. Mieluummin tutti kuin peukalo...

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitkä D-vitamiinit teillä on käytössä? Mitä neuvolassa suositeltiin/annettiin? Me saatiin nyt neuvolasta Jekovitit - tytöt saivat aikanaan Devitol-pullot neuvolasta (Porvoossa), ja Devitol on heillä edelleen käytössä... Luukaksen kanssa on nyt kuitenkin päädytty D-tipat - tippoihin, koska Jekovit oli mun mielestä niin pahan makuista, etten halunnut hänelle niitä enempää syöttää. Olisihan hän makuun varmasti tottunut, mutta kun jo 2 tipan annoksella tuli puklu (itse maistoin 3 tippaa ja meinasi tulla ylös...), niin päätin kokeilla jotain mauttomampaa. Nyt mennään 4 tipalla toistaiseksi vielä noiden D-tippojen kanssa. Ne ei maistu millekään.

...Nyt yritän päästä nukkumaan tästä netin äärestä - lapsukaiset nukahti tänään yhtä aikaa klo 20.20.

 

[Alessia*]

Mamu, meillä ei ole lapset käyttäneet tuttia. D-vitamiinina meillä on Jekovit, esikoisen suuri herkku Mä olen myös ajatellut kierukkaa, kun enempää lapsia ei olisi tarkoitus saada.

Leeloo, ehkä vauvan vuorokausirytmi ei vaan ole vielä ihan samanlainen kuin aikuisten? Kannattaa ainakin pitää huolta, että vauva valvoo riittävästi päivällä ja sillä on mielenkiintoista katseltavaa ja kuunneltavaa, niin ehkä sillä sitten ei ole tarve valvoa yöllä (tietysti helpommin sanottu kuin tehty, kun vauva valvoo!)

Eikö muuten ole ihanaa, kun juttelee vauvalle, ja se alkaa availemaan suuta, mutta mitään ei kuulu? Meillä ääntä on tullut vasta aika vähän ja enimmäkseen painokelvotonta, mutta on se ainakin sanonut "äy"

 

[Leeloo]

Moikka,

Nyt on ristiäiset vietetty ja vauvalle saatu nätti suomalainen nimi. Kakkuja jäi yli, joten eilen vielä kestittiin vieraita ja herkuteltiin itse NAM.

Me ollaan vauvan kanssa kokeiltu oikein kunnolla nyt sitä Alessian mainitsemaan vauvatusta eli vauvatanssia ja se todella toimii!!! Tosin tehty sitä täysin omintakeisin liikkein ilman virallisia ohjeita. Mutta: Vauva vastailee (goo, äää, yyy), hymyilee ja liikuttelee itse käsiä ja jalkoja ja on kovin kovin innostunut. Se on ehkä maailman suloisin näky: sätkyttelyä leveä hymy naamalla. Meillä on ollut yksi vanha lastenlevy, jonka tahdissa ollaan "hetkuteltu" ja hyvin toimii. Pitänee ostaa vähän muitakin levyjä, ettei itse täysin kyllästy Vauva nukkuu yönsä paremmin (noh, ainakin nämä muutamat), eli nyt on ollut vaan yksi yösyöttö 4 aikaan aamuyöstä ja sitten 7 aikaan heräilee uudestaan (me mennään yleensä nukkumaan miehen kanssa puolen yön aikaan ja pikkuneiti on jo ottanut pienet torkut ennen sitä). Köllötellään ja torkutaan vaavin kanssa aamulla johonkin kymmeneen asti.

Tyttö kasvaa ihan silmissä. Hänhän oli syntyessään kovin pieni (2805 g ja 48 cm). Nyt käytössä ovat 60 j 62 cm vaatteet (56 cm suurimmat menee juuri ja juuri, osa ei ollenkaan) ja painoakin on kutakuinkin 6 kg... Yhdeksässä viikossa tapahtuu kyllä todella paljon!!

Tänään pitäisi mennä paikallisten äitien tapaamiseen ja se onkin ensimmäinen kerta, kun aion osallistua tällaiseen toimintaan. Katsotaan nyt, mimmoinen tilaisuus on... olen hiukan skeptinen. Mutta eipä tänään ole muutakaan ohjelmaa, joten mukavaahan tehdä jotain "uutta".

Mitenkäs muilla arki sujuu? Onko kaikki mennyt hyvin? Miten muuten Milena-vauvan kuulo? Onko sitä nyt tutkittu enemmän?

Mukavaa, kohta toivottavasti vähän kesäisempää viikkoa kaikille!

t. Leeloo ja pikkuneiti 9 vkoa ja 3 pvää

 

[Alessia*]

Vielä tuosta vauvatuksesta, mä teen varmaan vähän erilailla kuin Leeloo. En käytä musiikkia vaan juttelen vauvalle samalla. Neljän liikkeen sarja tehdään aina samalla tavalla. Tarkoitus on, että vauva oppii liikkeet ja alkaa itse "viemään". Kun vauvalla ei ole kieltä käytössään, niin se ajattelee liikkeiden avulla.

Päivärytmistä sen verran piti sanoa, että meillä nukutaan kolmet päikkärit, joista yleensä yhdet on pitkät (helposti yli 3 h) ja kahdet lyhyet (jo 1 h on hyvä). Yleensä ekat on ne pitkät. Välillä on useammat parin tunnin unet. Vauva jaksaa valvoa melko täsmällisesti 2 h unien välissä, joskus vähemmän.

Meillä on nyt tosi pitkään menneet yöt huippuhyvin yhdellä syötöllä aamuyöstä. Mutta tiesinhän mä, että näin ei jatku ikuisesti! Viime yönä vauva heräs muutaman kerran kun kolisteltiin, eikä siinä muu auttanut kuin imettää se takas uneen. Esikoisella yöheräilyt alkoin 3 kk:n iässä, joten osasin jo odotella tätä päivää. Pitäis jaksaa opettaa vauva nukahtamaan uudestaan ilman tissiä, kunhan jaksaisi! Ja kun esikoinen saattaa herätä vauvan itkuun, niin olis vaan niin helppoa nukuttaa se nopeasti imettämällä. Mutta kokemuksesta tiedän, että jos nyt jaksaa olla sinnikäs, niin palkintona on hyvin nukkuva lapsi. Onneksi sentään miehen loma alkaa viikon päästä, niin se voi hoitaa esikoisen jos se herää vauvan itkuun.

(Kyllä on voittajafiilis sitten kun ekan kerran selviää yöheräämisestä ilman tissiä! Sitä odotellessa...)

 

[Alessia*]

Ja vauvalla ikää 2 kk 2 vkoa

 

[Leeloo]

Saatiin nyt ihan virallisetkin ohjeet neuvolasta tuolle vauvatukselle. Vähän miksaamalla olen edelleen tehnyt. Laulan musiikin mukana ja kun lauluissa tulee taukoa, vauva jokeltaa <3 Mutta musta liikkeitä on kivempi tehdä, kun on musiikkia vähän taustalla ja musiikki on muutenkin ollut aina tärkeä osa meidän perheen elämää, joten mukavaa, että pieni tottuu siihen.

Vaippaa vaihtaessa jutustellaan ja heilutetaan käsiä ja jalkoja ja juttelen vauvalle muutenkin koko ajan, kun hän on hereillä. Kun puhua papattaa, niin vauva istuu nykyään kiltisti sitterissä kuuntelemassa, jokeltelemassa ja hymyilemässä ja saan esim tehtyä ruokaa. Puhe kun loppuu, niin naama kääntyy nurinpäin ja kitinä alkaa. Ei mikään suora huuto, mutta ilmoitus siitä, että alahan jatkaa tarinaa Viime päivinä olemme puhuneet muun muassa politiikkasta, joten todennäköisesti vauva on jo traumatisoitunut hahah.

Aurinkoista "prinsessahääviikonloppua!"

t. Leeloo ja pikkuneiti 9 vkoa

 

[Mamu82]

Hei vaan!

Meillä alkaa huomenna viikon asuntoautoreissailu, joten en varmaan ehdi/voi kirjoitella kuulumisia. Mutta toivottelen teille hyvää juhannusta!!!

Alessia*: Meilläkin menee yöt (ainakin vielä) pääasiassa yhdellä syötöllä, joskus kahdella. Mutta kiitos muistutuksesta, että voi vielä muuttua... Luukas ei _yleensä_ herää yöllä, vaan syönnin jälkeen jatkaa unia, kun vaan lasken hänet omalle paikalleen mun viereen. Joskus kyllä jää juttelemaan/katselemaan ja heiluttelee välillä käsiä aika paljon ennen kuin nukahtaa, mutta olen iloinen, ettei ole nyt tarvinut öisin nukuttaa häntä... Syömään nostan hänet tosiaan vasta, kun alkaa ähinä yltyä itkuksi. Täytyisi nyt pitää mielessä, että tilanne voi hyvinkin muuttua, kun alkaa uusien taitojen oppiminen... Ja jännä nähdä, miten meidän lapset yleensäkin nukkuu asuntoautossa, kun ei ole yhtä pimeää kuin kotona makuuhuoneessa, jossa pimennysverho tekee huoneesta aika pimeän.
Me nukutaan koko perhe samassa huoneessa, ja kukaan muu ei herää Luukaksen itkuun (ei kyllä nyt viime aikoina ole paljoa öisin itkenyt) kuin minä, ja minäkin vähän viiveellä joskus... Uskoisin, että teilläkin esikoinen voi oppia siihen, että nukkuu vaikka vauva itkisikin. Tai en sitten tiedä onko meidän tytöt vaan niin sikeäunisia (perineet isältään ehkä?), että johtuu siitä...

Nukkumisesta vielä: Meidän neuvolantäti sanoi esikoisen synnyttyä, että vauva nukkuu yöllä sitä paremmin mitä paremmin nukkuu päivällä. Mielestäni tämä on aika hyvin pitänyt paikkansa meidän lasten kohdalla.

Meillä arki on alkanut sujua entistä paremmin. Vaikka mulla on kyllä ajoittain aika paljon hankaluuksia saada "ihania isosiskoja" kuriin. Ovat nyt aika "kekseliäässä" iässä ja mulla on keinot vähissä... Luukas on ihana, ja tuntee siskonsakin niin, että hymyilee leveästi heille . Välillä, kun tytöt ovat ihan mahdottomia (eivät tottele mua), mun tekisi mieli vaan "käpertyä" kahdestaan Luukaksen kanssa jonnekin rauhalliseen paikkaan. Keskimmäinen lapsemme on välillä vähän "väkivaltainen" - käy isosiskon kimppuun ja puree/lyö/tms. - ja nyt oon muutaman kerran huomannut, että käy vähän läpsäisemässä vauvaakin... Se on yksi asia mihin oon yrittänyt miettiä parasta keinoa puuttua, mutta on aika haasteellista miettiä sellaista sanamuotoa, että toinen ei vain innostuisi lisää... Tietenkin pitää kieltää, mutta pelottaa, että jos tyttö huomaa saavansa äidiltä enemmän huomiota, kun käy veljen kimppuun (kuin muuten), meno voi yltyä vieläkin väkivaltaisemmaksi... Yritän kehua hyvää käytöstä, ja toivoa vain, että hyvä käytös vahvistuu.... Aika haastavaa olla vanhempi - etenkin isompien lasten kanssa!!! Tuntuu, että vauva menee ihan siinä sivussa. Mihinhän tässä vielä joutuu seuraavien 18 vuoden aikana (ja myöhemminkin)?!

Tällaisia ajatuksia täällä tällä kertaa... Nyt täytyy lähteä pakkaamaan asuntoautoon vähän tavaraa.

Kirjoitellaan!

Terkuin, Mamu82 & Luukas 8vko 1pvä

 

[-JoJo]

Kuulumisia taas täältäkin suunnalta.
Milanalla oli tiheän imun kausi, tais justiinsa loppua kun malttaa olla ilman tissiä enemmän kuin tunnin kerrallaan, heh! Muutenkin mahavaivat nyt loppunut lähes kokonaan (odottelen kauhulla sitä rota-virusrokotetta kun se kuulema saattaa laittaa mahan taas sekasin) ja muutenkin on oikein aurinkoisesti mennyt. Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna on myös siis ristiäiset, jossa nimeksi tulee Milana Olivia. Olin pari päivää jo ihan huolissaan että mikä tuota pientä vaivaa, kun päivisin on alkanut nukkumaan n. kolmet parin-kolmen tunnin päikkärit ja sitten vielä nukkuu yöt yhdellä syötöllä. Kuulema ihan normaalia.. Ehin vaan niin tottua noihin yöheräilyihin ja huutoon.. Joku kyseli sitä kuuloasiaa.. Meillä on jatkotutkimukset elokuussa, oltaisiin niihin menty jokatapauksessa kun mun äiti on siis kuuro.. Mutta, kyllä täällä kuullaan. Jutteluun vastataan juttelulla, ääniin säpsähdetään ja unesta välillä herätään koviin ääniin. Eli en kanna sen suhteen enää mitään niin suurta huolta..
Rintarepun sain hommattua pari päivää sitten ja se onkin ollut kätevä systeemi kun tuosta tytöstä on sellanen sylivauva tullut. (vaikka ennen Milanan syntymää sanoinkin kokoajan, ettei siitä varmanakaan tehdä mitään sylivauvaa, mutta toisin vaan kävi, eihän niin ihanaa pientä malttanut olla pitämättä sylissä. ) Helppo puuhastella tosiaan muuta samalla kun on molemmat kädet vapaana.
Mitenkäs muilla on palautuminen sujunut? Mulla on kilot lähtenyt oikeen karisemalla kun joka päivä tulee käveltyä koiran kanssa muutamaan kertaan ja vaunujen kanssa melkeen päivittäin.. Enää raskauskiloja n.6kg jäljellä, yhteensä niitä on siis lähtenyt jo 18kg..Ehkä vähän liiankin nopeasti tuntuu että on tippunut toi paino, en kauheesti tossa huutojaksolla kerennyt huolehtimaan omasta ruoasta kun kokoajan piti hyssytellä vauvaa ja kantaa sylissä.

Oikein hyvät juhannukset kaikille!

 

[kiukkumöykky]

Noniin, vihdoin ehdin kirjoittamaan tänne: täällä ollaan vihdoin kotona! Ja ollaan oltu nyt jo muutama viikko. Ensimmäisen kerran kotiuduttiin jo kesäkuun alussa, mutta se yritys menikin sitten vähän pieleen, poika huusi koko sen muutaman päivän mitä kotona oli ja päätyikin sitten toisena yönä takaisin sairaalaan. Se sairaalareissu jäi sitten onneksi alle viikon mittaiseksi, vointi koheni nopeasti ja seuraavan kerran kotiutuessaan oli paljon parempivointinen. Ja nyt ollaankin sitten vihdoin niin pitkällä että poika elää melkoisen normaalia vauvan elämää, vielä noin viikko sitten oli nenämahaletku kuvioissa mukana, mutta nyt ollaan päästy siitäkin eroon, toivottavasti lopullisesti.

Ristiäisetkin on jo takana päin ja hyvin sujuivat. Juhlia järjestellessämme poika kävi ensimmäistä kertaa yökylässäkin, isoäidin luona, ja sekin oli ilmeisen onnistunut reissu, oli nukkunut 7 tuntia putkeen sinä yönä, kas kun ei kotona koskaan.

Arki meillä on tosiaan nyt alkanut, mies palasi töihin viime viikolla. Pärjäillään ihan hyvin kahdestaankin näköjään. Imetys ei oikein ole lähtenyt sujumaan, siis ruokailumielessä ainakaan. Poika siis kyllä selvästi tykkää hommasta, mutta syömään ei rinnasta oikein suostu. Mutta rintamaidolla mennään kuitenkin kun sitä hyvin tulee, syö sen sitten pullosta ja osan tällä hetkellä luovutan poiskin.

Jaaha, enempää en nyt ehdi kirjoittelemaan, poika herää syömään ja mies on tulossa töistä. Palailen taas kun ehdin, toivottavasti sitten ehdin lukemaan tarkemmin teidänkin juttuja!

 

[tyttöjenäippä]

Päätimpä kirjoittaa nyt itsekin kun on hetki aikaa istua rauhassa , tähän asti olen vain nopeasti lueskellut teidän muiden kuulumisia. Meidän tytöllä on alkaneet ns. rintaraivarit enkä oikein tiedä mitä asian kanssa tekisin. Tyttö on selvästi nälkäinen, mutta kun tarjoan rintaa niin alkaa huutaa pää punaisena, saattaa imaista nopeasti kerran pari ja huuto jatkuu. Tuntuu ettei hän ole pariin päivään syönyt samaa määrää kuin normaalisti, mutta ei kai tuo nälkään kuole kun nukkuu kuitenkin hyvin ja öisin syö tyytyväisenä. Vauva on hirmuisen sosiaalinen päivisin, juttelee hihkuu ja hymyilee, ei kai sitten vain malttaisi olla rinnalla kun on niin paljon muuta mukavaa ja kiinnostavaa. Heti herättyään on touhukas mutta väsähtää pian ja sitten itketäänkin ja lujaa kun ei malttaisi nukahtaa (eikä syödä) mutta silti väsyttää. Muutamat imetyskerrat olen saanut väkisin tunkea tissiä suuhun ja tyttö saattaa laittaa vastaan melkein 10 minuuttia kunnes yleensä minä luovutan ja yritän hetken päästä uudelleen. Lopulta vauva antaa jossain vaiheessa periksi, syö hetken ja nukahtaa melkein heti väsyneenä taisteluun, joka uuvuttaa kyllä äidinkin Välillä selvitään vähemmällä itkulla, mutta selvästi tyttöä ei kiinnosta syödä enää samalla lailla kuin aiemmin.
Tänään meillä myös käännyttiin ensimmäistä kertaa mahalta selälleen mitä hämmästyin todella kun en ole vauvaa paljon mahallaan pitänyt, tänään satuin laittamaan hetkeksi lattialle mahalleen ja hetken tyttö "otti vauhtia" ja sitten kääntyi! Ja ikää on neidillä nyt 2kk3vk, esikoisella meni paljon kauemmin kun oppi kääntymään vaikka häntä pidin paljon enemmän lattialla ja mahallaan.
Onneksi meillä nukutaan yöt kuitenkin hyvin niin jaksaa päivät tapella uhmaikäisen esikoisen ja raivoavan vauvan kanssa molemmat lapset käyvät nukkumaan noin kello 21, vauva herää 1-2 kertaa yössä syömään, ensimmäinen unipätkä on yleensä n 5 tuntia, joskus meillä nukutaan jopa puoli yhdeksään asti, joskus herätään jo ennen seitsemää. Tytöt heräävät tietysti eri aikaan eli jos toinen antaisi nukkua pitkään niin varmasti toinen herää paljon aikaisemmin

tyttöjenäippä ja sintti konta 3kk

 

[Alessia*]

Tyttöjenäippä, mulla on yksi vinkki noihin tissiraivareihin. Tartumisrefleksi on yhteydessä imemisrefleksiin. Jos vauva ei meinaa alkaa syömään, laitan peukalon sen kämmenen, johon se tarttuu ja alkaa saman tien imemään rintaa Ei tietysti toimi aina ja täydellisesti, mutta selvä vaikutus sillä on. Maagista!

 

[tytttöjenäippä]

Kiitos vinkistä Alessia! Ainakaan vielä en saanut sitä toimimaan vauva vaan tarrasi peukaloon ja veti selkää kaarelle että sai pään mahdollisimman kauas rinnasta, hetken taistelun jälkeen alkoi imeä, mutta melkein heti irrotti sekä peukalosta että rinnasta, eli tapella sain taas :/ Olen huomannut tuon imemisen ja tarttumisen yhteyden niin, että vauvaa tarttuu tutin reunaan imiessään tuttia ja jossain vaiheessa saattaa kiskaista tutin suustaan ja heittää sen pois

Tänään lähdin molempien lasten kanssa ekaa kertaa kaupungille vähän pakon sanelemana ja hieman jännitti. Hyvin meni onneksi, tuplarattaatkin mahtuivat autoon ihan hyvin ja mahduin niillä kaikista ovista, rullaportaisiin en kyllä uskaltanut edes yrittää Vauva tosin heräsi kun siirsin hänet autosta rattaisiin ja oli aika itkuinen alkureissun kunnes antoi periksi ja nukahti. Ihana ilma oli olla kaupungilla

Voi miten odotan viikonloppua että päästäisiin vihdoin mökille. Juhannus piti viettää siellä mutta esikoinen tulikin kipeäksi no viikolpoppuna paremmalla onnella...

Aurinkoisia päiviä kaikille. tyttöjenäippä ja sintti

 

[Alessia*]

Jojo, mulla on nyt pidemmän aikaa ollut noin 2 kg ylimääräistä lähtötilanteeseen nähden. Kaikista tiukimmat farkut ei vieläkään mahdu jalkaan.

Vauva täytti 3 kk. Ristiäiset oli toissaviikolla. Ne meni huippuhyvin: kaste taisi olla niin rankka tapahtuma, että sen jälkeen vauva nukkui 4 tuntia eli koko juhlan ajan! Meillä oli siis aika helppoa

Olen nyt kaivanut esiin vanhat rattaat, joihin saa turvakaukalon kiinni. Pari kertaa olen käynyt vauvan kanssa niillä kaupassa, niin että vauva on ollut hereillä. Nimittäin jos lähden päiväuniaikaan vaunuilla kauppaan, niin vauva tahtoo aina herätä kaupassa, vaikka kuinka veivaisin vaunuja. Joten tästä lähtien aion hoitaa kauppareissut vauvan ollessa hereillä. Ja hyvin ne onkin menneet, tämä on niin rauhallinen tapaus.

Mies on ollut nyt viikon lomalla ja käynyt esikoisen kanssa mm kaverin mökillä ja risteilyllä, joten olen saanut olla aika paljon kahdestaan vauvan kanssa. Mukavan leppoisaa! Tänään juhlittiin esikoisen 2-vuotissynttäreitä, ja taisipa tapahtua klassinen itkuhälytinkömmähdys. Vauva itki vaunuissa, joten menin sitä vatkaamaan ja puhuin samalla miehen kanssa. Ei vaan satuttu muistamaan, että itkuhälytin on päällä ja kaikki vieraat kuulee... No, mitään hirveetä ei tullut sanottua, mutta olisin kyllä valinnut sanani toisin jos olisin tiennyt, että kaikki kuulee!

 

[*taffel*]

Kauhistus miten se aika on mennyt ja mitään en ole tänne puolelle ennättänyt kirjoitella

No meillähän oli tämä imetys ongelma silloin kuukausi sitten ja ongelma ratkesi sillä, että nyt mennään sitten täysin korvikkeen voimin arkea eteenpäin. Ja pakko sanoa, että vauva ja äiti ovat paljon virkeämpiä!
Tytölle tuli tosiaan ikää kolmekuukautta tuossa toissa päivänä ja paljon on kyllä ennättänyt tapahtua. Noin viikko ennen tätä kolmenkuukauden ikää tyttö oppi kääntymään ympäri. Yhtenä aamuna vaan leikittiin tuossa lattialla ja kääntelin sitä, kun on aina tykännyt olla lattialla mahallaan. No siihen se jäi sitten leikkimään itsekseen selälleen kun mies istui vieressä ja kohta kuuluu, että:"Se kääntyi ite!". Minä tietysti sitten juoksin keittiöstä kauheaa vauhtia ja siinä se vauva kiikkui onnellisena mahallaan kun oli sinne omin voimin päässyt. Pitkään meni, että tyttö kääntyi ainoastaan selältä mahalleen, mutta ei sitten omin avuin päässyt pois, mutta nyt sekin on alkanut sujua. Yöt ovat kyllä oma shownsa nyt, kun hiukan tyttö herää niin siellä se vääntää itsensä mahalleen.

Meilläkin oli ristiäiset ja hyvin meni. Tytölle iski nälkä juuri tilaisuuden alettua ja sylikummi pääsi helpolla kun sai pidellä tytölle tuttipulloa koko ajan niin ei kitissyt sylissä ollenkaan

Tytön kanssa ollaan käyty jo reissussakin tampereella ja nyt olisi tarkoitus lähteä kuopioon. Viihtyy todella hyvin autossa, koska useimmiten nukkuu siellä ja samoin vaunuissa kaupassa. Tyttö on kyllä äidin mukana kaikkialla. Olen luonteeltani sellainen, että en voisi jumittaa kotona, niin on tyttökin oppinut kaupungilla menemään rattaissa ja reissaamaan. Vieraissa on käyty ja mummojen ja pappojen luona olemme todella usein (lähellä kun asuvat).

Mutta vauhtia tytöllä kyllä on ja neuvolatätikin sanoi että kiire sillä on jonnekin Ei nimittäin viihdy ns vauva asennossa sylissä ellei saa maitoa, sitterissä yrittää könytä ylös ja lattialla olisi kauhea kiire päästä eteenpäin. Tyttö on kyllä vaan niin lumoava, nauraa ja jokeltelee paljon. Syvällisiä keskustelujakin käydään kun molemmat niin äiti kuin tyttö jokeltelevat toisilleen abadabat ja ukadukat

Meillä ei tyttö syö tuttia, ainoastaan kun nukutetaan sylissä, mutta kun nukahtaa niin sylkäisee pois. Ja noista d-vitamiineista meillä on gefilus, koska meille sanottiin neuvolassa että nyt pitää olla sitä D3 vitamiinia niissä, tämä määräys tuli silloin kun tyttö juuri oli kahden viikon ikäinen.

Mutta nyt tyttö huutaa ruokaa ja sitten jatketaan unia

*taffel* ja prinsessa 3 kk 2pvä

 

[Mamu82]

Pitkästä aikaa yritän vähän päivittää meidänkin kuulumisia näin yhdellä kädellä kirjoittaen...

-JoJo: Kiva kuulla, että Milena kuulee! Keskusteluhetket vauvan kanssa on ihania!

tyttöjenäippä: Onko rintaraivarit helpottaneet? Meillä toinen lapsi "harrasti" myös niitä. Alkoi n. 2kk:n iässä. Raivarit johtuivat maidon suihkuamisesta, kun maitoa tuli muutaman imaisun jälkeen kuin paloletkusta... Nyt mulla on vähän samaa vaivaa, mutta jos Luukas alkaa kakoa tai irroittaa rinnasta, niin annan enimmän suihkun tulla harsoon - sitten suurimman paineen vähennyttyä syöminen jatkuu taas normaalisti. Tuo toinen (keskimmäinen) lapsemme oppi muuten pitämään sormestani kiinni. Myöhemmin, kun imetys ei enää kuulunut iltojen nukahtamisrutiineihin, tyttö rauhoittui sängyssäänkin kun sai pitää sormesta kiinni. Jossain vaiheessa piti sitten vieroittaa hänet siitä tavasta. Mutta tossa imetyshommassa se oli kyllä korvaamaton apu, kun sillä tavalla vauva pysyi paremmin rinnalla - ei yrittänyt kääntyillä ym. Silloin kun tytölle tuli raivari, eikä maito maistunut, yleensä rauhoittelin häntä olalla tai muuten, ja vähän ajan päästä tarjosin uudestaan maitoa. Jonkun aikaa mentiin varmaankin vähemmällä maitomäärällä (ja painokäyräkin vähän notkahti), mutta hyvin on tyttö myöhemmin ottanut kasvun kiinni.

Meillä juhannusviikon asuntoautoilu sujui hyvin. Luukas teki sen viikon sisällä kaksikin yöuniennätystä: ensin 8 tuntia putkeen, sitten 8,5 tuntia. Seuraavalla viikolla nukkui vielä yhtenä yönä 10 tuntia putkeen. Todella iloinen olen pojan hyvistä unenlahjoista! Nyt helteiden myötä kyllä syöminen on lisääntynyt, mutta niinhän sen pitääkin, ettei kuivu. Hurjaa vauhtia Luukas tuntuu kasvavan. 2kk neuvolassa pituus oli 59,7cm ja paino 6090g.

Ilmoitin Luukaksen vauvauintiin, joka alkaa kuukauden päästä. Oletteko muut ajatelleet mennä vauvauintiin? Tyttöjen kanssa me ei olla käyty, koska olisi pitänyt lähteä toiseen kaupunkiin, ja koska viikonloppuisin yleensä aina matkustettiin jonnekin... Nyt vauvauinti on lauantaiaamuisin klo 8.30., ja mummolat yms. "matkakohteet" on nyt lähempänä, niin voidaan sen jälkeen lähteä tarvittaessa viikonloppureissuun.

Tutista: Onko monia, joilla ei ole tuttia? Me ei olla nyt edes yritetty opettaa sitä Luukakselle (kun ei tuntunut jossain vaiheessa huolivan sitä). Toivon, ettei ala imeä peukaloa... Jos alkaa, niin sitten kyllä opetan. Myös jos myöhemmin on hankalaa saada hänet nukkumaan tai viihtymään esim. automatkoilla, niin luultavasti yritän sitä opettaa sitten. Onko teillä, Alessia*, ollut joku riepu tai lelu lohdukkeena, tavallaan tutin tilalla? Meillä on aika paljon noita "päällisiä" uniriepuja, joten tietysti sellaisenkin nurkkaa voisi imeä... No, aika näyttää miten meillä edetään.

Miten teillä on vauvat viihtyneet helteillä?

Nyt täytyy mennä, kun keskimmäinen heräsi päikkäreiltä... Palataan!

-Mamu82 & Luukas 2kk 2vko 4päivää

 

[Alessia*]

Nää helteet on kyllä hirveät! Tänään en saanut vauvaa nukahtamaan vaunuihin, kun oli niin kuuma. Vaikka koppa on päältä auki ja vauvalla pelkkä lyhythihainen body päällä. Vauvalla on myös nuhaa, kun on ollut pakko nukkua ikkuna auki. Meillä on pahimmillaan ollut 30 astetta makuuhuoneessa. Vielä enemmän käy sääliksi esikoista, jonka huoneesta ei uskalla avata ikkunaa, ettei se kiipeä siitä ulos... Pitää hankkia siihen joku verkkoviritelmä.

Mamu, olen hankkinut vauvalle unirätin (sellainen, missä on eläimen pää ja vartalo on rättiä), mutta vielä se ei ole oikein löytänyt sitä. Osaa kyllä tarttua esineisiin, kun ne laitetaan sen käteen. Esikoiselle unipupu ja uninorsu on tosi tärkeät, ja erityisesti pesumerkinnät ja norsun kärsä on huolellisesti nakerreltu...

Myönnän kyllä, että välillä joudun toimimaan tuttina, mutta olen valmis siihen niin kauan kuin maito maistuu eikä valu suupielestä ulos

Meillä esikoinen oli vauvauinnissa ja syksyllä jatketaan sisarusryhmässä.

Alessia ja vauva 3 kk 11 pv

 

[Mamu82]

Huhuu! Minnekäs kaikki ovat kadonneet? Olisi kiva lukea kuulumisianne . Yritän itsekin taas kirjoitella pian...nyt täytyy mennä nukkumaan.

 

[-JoJo]

Pikaisesti kuulumisia..
Pari viikkoa sitten oli edellinen neuvola, kokoa on Milanalle tullut hienosti, 69,5cm ja tasan 6kg painoa. Täällä jutellaan, hymyillään ja nukutaan hirveen hienosti, melkeen kuukauden ollut jo hyvä unirytmi, ja unta vedellään aamuseitsämään asti ilman yösyöttöjä. (Joskus herätään viideltä) Eli 7-9h yöunilla mennään. Kauheen helppo tapaus on muutenkin tyttö ollut, mutta sitten jos tuleekin joitain itkupäiviä niin niistä on ite ihan hajalla kun on tohon helppoon menoon tottunut. Kuukauden päästä on tosiaan vielä se kuulotutkimus, mutten ota siitä enää mitään stressiä. Nyt on muutaman päivän ollut aikamoista nuhaa ja yskää Milanalla, muttei onneks kuumetta tai mitään, eli pärjäillään hyvin. Vissiin ilmastoinnista tullut kun näillä helteillä oli pakko pitää kotonakin ilmastoinnit täysillä. Nyt ollaan sit pakon kanssa pidetty pikkasen pienemmällä ja alkanut jo pikkuhiljaa nuhakin paranemaan.

Vauvauintiin meinattiin mekin mennä, oon vaan oikeesti tosi aikaansaamaton nykyään mutta jos nyt kerkeisin saamaan meillekin sen asian kuntoon.

Meillä on tutti ollut ihan alkuvaiheesta saakka käytössä, oli niin kova imemisen tarve, että oli pakko antaa tutti kun en itse jaksanut toimia tuttina. Myöskin käsi hakeutui niin kovasti suuhun että sen kynsivallin tulehduksen jälkeen varsinkin käytettiin tuttia.

Meilläkin on Gefilus maito+d3 vitamiinitipat. Vatsavaivoista ollaan päästy niiden myötä kokonaan.

Meillä on muuten nykyään niin, ettei tuo tyttö kakkaa kuin n. kerran viikossa josta aloin jo huolestumaan, mutta sekin kuulema ihan normaalia.. Lisääntyy siinä vaiheessa kun aletaan kiinteitä antamaan. Eli helpolla ollaan kakkavaippojenkin kanssa päästy.

Mitenkäs muilla kynsien leikkuu sujuu? Täällä siitä ei tykätä ollenkaan vaan saadaan aivan käsittämättömät raivarit aina ennen kynsien leikkuuta. Oon sitten alkanut leikkaamaan niitä aina kun Milana alkaa vetelemään sikeitä tissillä. Hieman hankalaa puuhaa, mutta helpommalla pääsee jokatapauksessa.

taffel, kiva juttu että ruokinnat siellä on lähtenyt kuntoon, vaikkakin sitten korvikkeella.. Meillä mennään nykyään suunnilleen puolet rintamaidolla ja puolet korvikkeella. Liian nopea laihtuminen on ilmeisesti aiheuttanut sen ettei mulla tule enää niin paljoa maitoa kun tyttö tarvitsis. Mutta hyvin sillä pärjätään ja on paljon helpompi syöttää vauva tuttipullosta kun ollaan liikenteessä, en oo ihan niitä ihmisiä jotka imettäisi julkisesti esim. kahvilassa. Meilläkin tyttö reissaa paljon mun mukana, en myöskään ole sellanen että viihtyisin neljän seinän sisällä. Joten paljon käydään kylässä ja kaupoissa sun muissa. Ja hyvin nukkuu vaunuissa ja autossa, onneksi!

Ristiäisetkin oli siis kuun alussa ja tosi hyvin meni. Pientä huutoa tuli kasteen alussa mutta rauhottu sitten loppujen lopuksi ja nukahti. Ja kivat juhlat oli muutenkin, paljon porukkaa ja hyvää ruokaa. Enkä joutunut itse stressaamaan niiden ruokien valmistamisesta kun kaverit hoiti jokainen jotain.

Jaahas, nyt pitääkin alkaa pakkaamaan hoitolaukkua ja muita valmiiksi, tyttö lähtee mummolaan hoitoon että päästään miehen kanssa syömään ja leffaan ihan rauhassa.