mulla kans kuten monilla näköjään täällä, on kova keskenmenonpelko, johtuen varmasti siitä että kaksi edellistä raskautta ovat menneet kesken ja niiden välissä oli vielä pitkä, vuoden yritys.. :/ välillä olo on tosi tuskainen.. välillä en oikein tahdo muistaa koko raskautta.. en oikein uskalla alkaa uskomaan tähän raskauteen, kuten
happihyppykin tuolla pohti, jos sitten meneekin kesken.. en varmaan osaa rauhoittua nauttimaan raskaudesta ennen kuin ensimmäinen kolmannes on takanapäin.. :/
viimeksi ehdin jo huokaista helpotuksesta kun varhaisultrassa näimme pienen sykkeet rv7+2, mutta kuitenkin rv9+6 neuvolassa sykkeitä ei enää saatu kuuluviin, pikkiriikkinen oli kuollut..
mullakaan ei ole oikeastaan mitään oireita.. mies sanoo että rinnat näyttävät turvonneilta, mutta itse en ole muutosta huomannut.. edellisessä raskaudessa rinnat kyllä turposivat rv5 lähtien ihan huomattavastikin ja aristivat ja niissä oli myös sellaista "maidonnousutunnetta" (ne joilla lapsia on tietävät ainakin mitä tarkoitan
)
minä olen kans ajatellut käydä ostamassa nyt raskausvitamiinia, tiedä sitten onko siitä sen kummempaa apua kuin normaali vitamiineistakaan, mutta ovatpa ainakin suunniteltuja juuri raskaanaoleville..
meillä esikoinen täyttää lokakuussa jo kolme.. niin nopeasti se aika menee :/ vastahan hän oli vielä pienen pieni vauva.. toisen yritys aloitettiin kun esikoinen oli vuoden ja tuossa juuri laskeskelin että jos ensimmäinen raskaus olisi jatkunut niin kuin olisi kuulunutkin, meillä olisi nyt pian 9kkn ikäinen napero.. :/ mutta kaikki (ja varsinkaan perheenlisäyssuunnitelmat) ei mene aina niin kuin suunnittelee..
jos ketään kiinnostaa niin olen aloittanut oman blogin kirjoittamisen, lähinnä puran sinne omia tuntojani yritykseen ja raskauteen liittyen, voitte käydä vilkuilemassa ja vaikka kommentoimassakin..
http://papulaisenodotus.blogit.fi/
kellopeliappelsiini ja papu 4+1