**Huhtihiput Helmikuussa 2008**

terkut tytön neuvolasta. pieni ja siro neiti, 11,7kg ja 82,5cm. ja itkun kanssa mitattiin kaikki, yhdessä mentiin puntarillekin ja siitä vähennettiin äitin paino kun tyttö ei suostunut vauvapuntariin enää mitenkään. sovittiinkin jo että varaan seuraavan neuvola-ajan neidille vasta sitten kesällä, kun kuitenkin vauvan kanssa tuolla käydään taas. palikoita tyttö ei suostunut kasaamaan eikä piirtämään. tuijotti vaan vihaisena neuvolan tätiä

juu mun sisko vie ne ohjeet postiin tänään ja toi välimatka-juttu on ihan totta. miettii että mulla on matkaa 15min tästä synnytyslaitokselle mutta serkulla sitä matkaa oli tosiaan Sodankylästä Rovaniemelle vähän enemmän. ja kaverilla on kaksi viimeisintä synnytystä käynnistetty sen takia että Perhosta Jyväskylään on liian pitkä matka syöksysynnyttäjälle.


Tuima yksittäinen herkuttelu ei kyllä diettiä kaada. kyllä mäkin massutan välillä herkkuja ja raskausdiabeteksessahan pahempi se rasva on kuin sokeri, eli pitsat on ainakin tältä pitsafanilta pannassa. pitäisköhän tilata TAYSiin sitten kotiinkuljetus

Tikrullekin iso :hug: pahaan mieleen, kuitenkin näin pitkälle ollaan jo päästy!

täytyykin Anu pistää ylös se avajaispäivämäärä ja paukata sinne sitten heti, jos yhdessä koossa olen. kovasti kaikki veikkailee että maaliskuun aikana räjähdän ja katotaan sitä lauantaita sitten, mä ainakin oon menossa Lizkoon

 

Tikrulle ja Pulttiboisille suuret :hug: En voi edes kuvitella mitä mahdatte käydä läpi nyt.. Mutta onneksi olette molemmat nyt näin onnellisessa tilanteessa...

Onkin mennyt aikaa kun olen viimeksi tänne kirjoittanut.. Lukemassa olen kyllä käynyt joka päivä, mutten ole vain saanut aikaiseksi tekstiä ollenkaan..

Mie olen ainakin nyt lähdössä ensi sunnuntaina reissuun eli ensiksi ajelen Rovaniemeltä Tornioon hakemaan tuon miehen sieltä, kun on sillä joku lapsuuden kavereiden tapaamis viikonloppu.. Sen jälkeen ajetaan, samana päivänä tietysti, Torniosta Viitasaarelle miehen äitin luokse.. Siellä ollaan pari päivää ja sitten ajetaan Viitasaarelta Kokkolaan mun vanhempien ja siskojen luokse, sielläkin sitten ollaan muutama päivä ja sitten siitä ajetaan takaisin Tornioon miehen mummon ja vaarin luokse käymään sekä sitten käydään Ikeassa ja jäädään yötä miehen tädin luokse.. Seuraavana päivänä tullaan sitten takaisin Rovaniemelle.. Sellanen noin 6 tuntia ajoahan on tiedossa suuntaansa, mutta neuvolatädin mielestä siinä ainakaan mitään pahaa ole, laskettu aika mulla 22.4.. Käski pitää taukoja matkan aikana reippaasti niin kuuleman se riittää...

Eilen olikin neuvola ja kaikki oli kunnossa.. Verenpaine oli hiukan korkea, mutta taitaapi johtua parin päivän mässäyksestä, sunnuntaina pitsaa ja maanantaina käytiin Amarillon tyylisessä ravintolassa syömässä.. :ashamed: Ei siis ihme.. Paino oli laskenut kilon verran ja nyt siis koko raskauden aikainen saldo on 900 grammaa, joten ei paha.. Mutta kyllähän se tuosta vielä kerkeää nousta.. Sf mitta on kumminkin ihan yläkäyrällä eli 30, kun viikkojakin tuli eilen tasan 30 täyteen.. On se aika vaan mennyt nopeasti..

Sai neuvolatätikin monoa heti kunnolla käsiin kun eilen kuunneltiin sydämmen ääniä.. Ei meinannut millään saada laskettua sykettä, kun vauveli veti rundia.. Tätiä nauratti koko homma.. Arvion sitten sykkeestä laski..

Täällä myös tosi vaihtelevasti liikutaan. Välillä vedetään tosiaan rundia heti kunnolla ja välillä tuntuu ettei mitään.. Pari kertaa olen minäkin sitten dopplerilla kuunnellut sydämmen ääniä kun on huolestuttanut.. Töissä ollessa ei niin liikkeitä tunnu kun ite oon koko ajan liikkeessä, mutta sitten taas kun rauhoittuu itse niin johan alkaa maha pomppimaan.. On se niin hauskan näköistä kun ne liikkeet näkyy niin kauheen selkeästi päälle päin... Ja välillä tosiaan voi mahan ulkomuodosta päätellä mihin se vauveli itseään oikein pukkaa..

Eipäs tällä kertaa muuta... Oikein hyvää ja aurinkoista päivänjatkoa meille kaikille..

 

Valivalivalivali... Sitä siis seuraavassa piisaa! Mikähän lie, kun aivan yhtäkkiä keskellä kirkasta päivää voi iskeä sellainen kitutus päälle, että oksat pois. Ja vieläkään en ole löytänyt yksiselitteistä syytä moiseen. Nukuin hyvin, joskin näin kaikenmaailman synnytys- ja vauvoihin liittyviä sekavia unia. Sitten ekaa kertaa alkoi illalla ennen nukkumaan menoa tosissaan se synnytys hirvittämään - miksi ihmeessä ihminen pelkää sellaista, mistä ei tiedä mitään? Pelkää siis olematonta!

Sitten mua ahdistaa, kun en voi käydä koiran kanssa lenkillä. Reppana tuossa katselee anovasti silmiin... Ja voi elämä, kun mua on alkanut pelottamaan myös se, että entä jos vaavi onkin allerginen meidän koiralle?! Mihis me sitten se laitetaan, siis koira Kaikki ruoka ällöttää, kaiken ruoan ajatteleminenkin ällöttää. Ummetuskin vaivaa, vaikka vettä juon niin, että juoksen puolen tunnin välein vessassa, ja luumunektariakin menee ihan kiitettävästi. Ja mikä kamalinta: karkkikaan ei maistu!

Huh, jopa helpotti. Eipähän tartte kaataa kaikkea miehen niskaan, kun tulee kotia. Kyllä se kumminkin aina osansa saa

[/b]Kysymys: onko muilla ilmaantunut semmoista vaivaa kuin suonikohjut? Mulle on alkanut tuonne pohkeisiin ilmestyä todella näkyviä, pari sellaista kunnolla ihon pinnasta pullottavaakin suonta. Makailen liikuntakieltoisena pääasiassa, joten ei ne seisomisesta johdu. Jostain olin lukevinani, että raskaus altistaa suonikohjuille, jos suvun jäsenet kärsivät niistä. Mummulla oli aivan valtavat rypeliköt pohkeissa ja isältäkin ne on joskus leikattu. Ei siinä, en ole mikään minihame- tai sortsi-ihminen, mutta ei ne silti kovin mukavia kattella ole.

sh07, helpottavaa kuulla, että jäät kotiin pian Muutamassa päivässä huomaat, miten helppoa kotona onkaan oleskella.

 

Mavi Mulle tuli suonikohju toiseen jalkaan polven päälle sillo ku odotin tokaa. Mikä on aika erikoinen paikka sille. Mut leikkuutin sen toissa kesänä. Sit on vielä tossa toisessa jalassa polven yläpuolella, ku ei lääkäri sitä leikannut silloin samalla :kieh: Sanoi vaan ettei se siitä välttämättä isone ja hah hah... Pitää mennä sekin leikkuuttamaan pois koha nyt on tää raskaus ohi ja vauva jo isompi. Mä sanoinkin miehelle et pitää sanoa sit sairaalassa ku rupeevat tekemään sektiota, ni leikkaisivat samalla ton suonikohjun ja tekisivät rasvaimun
Mut se nyt noista kohjuista.
Palaillaan :wave:

 

Mites tuo nyt oikein on, kun jotkut sanovat että vauvalla ei saa käyttää tyynyä ja jotkut sanovat että saa... Olen hankkinut tuollaisen ns.ensityynyn mikä on vain pari milliä paksu, saako sitä nyt sitten käyttää vastasyntyneellä? Onko teillä muilla vauvalle tyynyä?

 

Tuima meillä tyttö on huomenna 2v ja nyt vasta on alkanut käyttää tyynyä. neitiä kun odotin, sanottiin ettei vauvalle tyynyä ja lapsi osoittaa sitten sen tartteeko tyynyn myttäämällä peittoa pään alle tai pitämällä käsiä pään alla nukkuessaan. ensityyny käy kyllä isommallekin kuin vauvalle

 

Mavi tsemppiä! Äläkä turhaan pode huonoa omaa tuntoa valittamisesta, tai negatiivisten asioiden tuntemisesta, se on ihan normaalia. Uusi elämäntilanne, edessä oleva uusi tuntematon ja hormonit vievät ainakin meikäläistä kuin pässiä narussa. On hyviä päiviä, jolloin kaikki tuntuu ihanalta ja sitten taas ihan päinvastaisia, tosi huonoja päiviä. Aluksi säikähdin kovasti pelkojani, mutta ei niille oikein voi mitään muuta kuin mennä eteenpäin päivä kerrallaan ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Samaten synnytys on suurena tuntemattomana minuakin pelottanut, samaten elämä vauvan kanssa, että miten me, tai erityisesti minä, kykenen siihen, kuinka jaksan ymym....Pelottaa, samalla on ihanan positiivinen ja odottava olo, ihan sekavaa!!!

Moi taas
sh! =) Aika urheasti olet jaksanut töissä, mukavaa, että pääset nyt lomailemaankin. Kiva, kun olet takaisin! =)

Tikru ja Pulttis :hug:

JOku muu täällä puhui siitä, että on niin vaikea keksiä tekemistä kotona ja/tai on pelottavaa jäädä kotiin töistä, koska ei tiedä miten kotona osaa vain olla. (menisin katsomaan edelliseltä sivulta, mutta jos niin teen, teksti katoaa... :| ) Jo pitkään saikkulaisena olleena voin sanoa, että pari ekaa viikkoa meni siinä opetellessa. Soittelin töihin ja pidin jopa muutamia palavereita kotoa päin... Joka päivä roikuin työsähköpostissa. Tässä siirtymävaiheessa meni pari viikkoa, sen jälkeen alkoi työasiat todellakin tympimään ja aloin tajuta sen, että nyt on mun aikani lepäillä ja nauttia tästä "lomasta". Onhan sitä kotonakin hommaa, kaikenlaista siivoamista ja vauvan juttujen laittoa ym. Kyllä se siitä! B)

Sain tänään äitiyspakkauksen! Ihanaa! Ihania värejä ja paljon kaikkea tarpeellista. Jee! :flower: Aika isoilta ne vaatteet vaikuttivat, ihan hyvä, että olen hankkinut jonkin verran ihan pieniäkin vaatteita. No, nyt kun ne on hankittu, vaavi on tietty iso kuin mikä....

Suonikohjuista. Minunkin äidilläni ja siskollani on niitä vaikka muille jakaa, raskausaikana ne ovat tulleet. MInulla ei vielä ole tullut, tässä pidän peukkuja pystyssä ettei tulekaan...Olen kyllä toiminut niinkuin äitini on kehoittanut, että makuuasennossa ollessani pyrin pitämään jalat lantiota korkeammalla. Eli, esim sängyssä tyynyjä vain jalkojen alle. Kerran päivässä tekee myös hyvää makoilla hetken ihan lattialla jalat seinää vasten pystyssä. tyhjentää ihmeesti pinkeät suonet!

Marika ja heppu 31+2

 

Kertoisiko joku, mistä tuota vero%-asiaa kannattaa kysyä? Meilläkin on yhteinen asuntolaina, joten myös puolet koroista ovat minun B)
Essi- Kävin KELAlla raskauden alussa kyselemässä asioita, koska opiskelen ja teen töitä yhtäaikaa. Minulle sanottiin, että he voivat laskea päivärahan vasta, kun koko 6 kk on tehty toisin sanoen päätös syntyy samoihin aikoihin, kun jään äippälomalle. Eli minulla siis tulee se päivärähä kuuden kuukauden mukaan...

verotoimistoon kannattaa soittaa.
tosin mulla sama kuin sulla, haen etuutta 6kk tulojen mukaan ja koska en ole saanut päätöstä paljonko tulen saamaan niin verotoimsiton nainen sanoi ettei voi laskea sitä prosenttia ennen kuin päätös on tullut..
mulla kanssa periaatteessa olisi katkennut 6kk tulot vasta viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaa eli 19.3 mutta palkanlaskijan kanssa sovittiin että menee umpeen tämän kuun viimeinen päivä ja siitä lasketaan 6kk taaksepäin.
näin voitan tavallaan 3 viikkoa siinä että päätös tulisi aikaisemmin kotiin..

tajusikohan kukaan mitään B)


Tikru77 iso :hug: sinne myös ja voimia huomiselle ystävänpäivälle!!!!!! :hug:

 

Tikrulle myös :hug: sinne

Pulttis Ei se meil ainakaa ihan tollee onnistu,et palkanlaskijan kans sopii,ku kela laittaa vastaa,se niitten puol vuotta on just siit äippälomaa edeltäväst päiväst puol vuotta taaksepäin Siitä syystä mullakaan ei vielä tietoa paljo tuun rahaa saamaan,ku äippäloma alkaa vast viikonpäästä,mut onneks työnantaja maksaa ne ekat kolme kuukautta

 

Tikrulle myös :hug: sinne

Pulttis Ei se meil ainakaa ihan tollee onnistu,et palkanlaskijan kans sopii,ku kela laittaa vastaa,se niitten puol vuotta on just siit äippälomaa edeltäväst päiväst puol vuotta taaksepäin Siitä syystä mullakaan ei vielä tietoa paljo tuun rahaa saamaan,ku äippäloma alkaa vast viikonpäästä,mut onneks työnantaja maksaa ne ekat kolme kuukautta

outoa.
toivottavasti saan päätöksen sitten ajoissa ettei palaudu sen takia työnantajalle takaisin..
outoa.
palkanlaskija sanoi eilen että asia on ihan ok sillein.
taidan huomenna soittaa kelaan ja kysyä asiaa, muuten voi päätöksessä kestää TOSI KAUAN!!!! :kieh:
hitto sentään :snotty:

saan siis myös 3 ekaa kuukautta rahaa työpaikan kautta.

 

moikka,
päivä mennyt ihan ok. mitä nyt vähä kärttyinen lapsi mutta saatiin nukuttua parin tunnin päiväunet ja sit mittasin kuumeen joka oli vaan 38.7 (näin pienillä toi ei oo paljoa, viimeksiki kk sitten sairastellessa ennätyslukema oli 40,3 vaikka en tosiaankaan joka väli mittaile) joten päätin että käydään rattailla nopeeta lähisalessa.. ihan vaan siksi että jätkä on jo koko päivän mankunut että puistoon, uimaan ja muualle ja ku kokemuksella tiedän että eka kuumepäivä on helpoin niin ei tässä varmaan olis ulkoilun mahdollisuutta tullut enää huomenna ja perjantaina. ihan oikeesti kyllä sitä kotona lapsen kanssa muuten jaksaa mutta kun on kirjaimellisesti kotona, ilman miestä, ilman autoa..... huh. se onki sit eri asia. olis ees mies kotona niin vois illalla mennä ees kävelylle. no... saleen sentäs päästiin. pienet on ilot!!

Tuima ei meilläkää vastasyntyneellä tyynyä käytetty (ja oon kuullut ettei ole hyväksi kasvavalle lapselle), semmonen tosi matala lastentyyny hankittiin käyttöön ku ikää oli reilu 1,5v ja silloinki sen takia ku alkoi vetään nukkuessa käsiä pään alle. Se on aika hyvä merkki siitä koska tyyny kannattaa ottaa käyttöön. Mutta toki vastasyntyneelleki voi laittaa tyynyliinan, saa sit vaan sen vaihtaa ku puklu lentää sänkyyn. Tai oikeestaan meillä tuli pistettyä harsoa ku ei meillä ollu niin monia tyynyliinoja.. (puklas tosi paljon, päänalus vaihdettiin ehkä kerran tai jopa kolme kertaa päivässä)

vuotaraaputin, niin siis ne 8.3 avajaiset on kutsuvieraille, mutta seuraavalla viikolla jos kaikki menee hyvin on viralliset avajaiset. on muuten teidän tyttö siro! (toki tyttöjen pitääki olla) ei sitä huomaa et niillä meidän pojan kanssa olis hirveesti kokoeroa mutta onhan niillä.. tuo oli lokakuussa 1,5v neuvolassa 85cm ja 12,5kg. nyt varmaan jo 90cm, ku viimeksikin oli tullu puoles vuodes 7cm pituutta.

anu

 

Pulttis ja Tikru :hug:



Suonikohjuista Mulla tuli ekat kohjut kakkosta odottaessa. Tässä raskaudessa niitä on tullut lisää ja myöskin alapäähän :/

Tyyny on ollu molemmilla tytöillä ihan pienestä asti. Sellainen ihan littana. Tuolla kakkosella taidettiin enemmän käyttää sitä harsoa tyynyn sijasta.

Syntymäpainoista kyseltiin myös.. Meillä esikko syntyi rv36+2 ja mitat oli 2935g ja 47cm. Kuopus rv40+1 ja mitoiksi tuli 4050g ja 50cm.


( . ) Hitto, että meninkin kehumaan kuinka vähän on ollu nyt vaivoja..! Ne liitoskivut tuli takaisin ja alapään suonikohjut vaivaa taas |O
Kevyt kävelykin supistelee pirusti ja alapäätä särkee jatkuvasti
Närästys on myös jatkuvaa.

Kuopuksella on silmä- ja korvatulehdus. Reppana on niin suruissaan, kun ei pääse päiväkotiin moneen päivään.
Tänään sai sitten auttaa äitiä ruoanlaitossa, pilkkoi ison kasan nakkeja keittoa varten.
Oli niin ylpeä kun osasi leikata veitsellä =)



Faerie ja poju 32+3

 

anu kyllä mä sentään sen hokasin ettei kutsuvierasavajaisiin ketä tahansa pääse
äh, tänään ollut ihan paska ilta. mies kun oli sopinut alustavasti että pitäisi kesälomansa 14.4 alkaen, kaksi viikkoa. ja isyyslomaa ennen tai jälkeen tuon, riippuu millon synnytys on. nyt oli sitten keittiöpäällikkö tuumannut että EI, on taas niin hankala aika että ei käy. mulla kilahti kun mies sanoi että ottaa sitten vaan viikon isyyslomaa alkuun |O :headwall: mitäs jos mä olen sen viikon kokonaan sairaalassa? tai jos mä olenkin rampana kuukauden? hitto että keitti yli. ja itkettää taas pirusti :headwall:

hitto mä otan kohta meidän ukin asumaan tänne maaliskuusta toukokuuhun. vaikka TIEDÄN että kyllähän sitä pärjäisi jos pakko on niin ketuttaa se että lomaa ensin alustavasti luvataan ja sitten aletaan perua. ja kun se on ihan se ja sama MILLON sen lapsen synnyttää, aina on huono aika. on kesälomaa, syyslomaa, koulun alkua, pikkujoulusesonkia, talvilomaa, hiihtolomaa, pääsiäistä, vappua blaablaablaa :kieh:

 

vuotaraaputin :hug: no voihan pee, kyllä mä kans suuttuisin! ku tuntuu että nyt jos milloinkaan on tärkeää että mies on kotona vauvan synnyttyä.

 

Terkkuja äippäpolilta..

Minulla kun on nuo viikot olleet eri kuin neuvolassa, tietokoneiden ihmeellisestä maailmasta johtuen kai siis..Niin siis 31+6 polin mukaan ja neuvolan laskujen mukaan 32+1 mennään tänään. Polilla kävin siksi, että piti kurkistaa kohdunsuun tilanne. Noh, tilannehan oli se, että ultralla mitatessa kohdun kaulaa oli 2,5 cm jäljellä (ed. kerran 4,7cm), paikat pehmentyneet ja sormelle auki reilusti. Eli supistelut ovat tehneet valmistelujaan siellä. Vauvaa mittailtiin, isopäinen, isovartaloinen ja lyhyt jalkainen (kuten äitinsä) hänestä on ilmeisesti tulossa ja painoarvio oli 2125 grammaa, eli melkoinen pojan köriläs siellä taas tulossa.
Tapasin samaisella reissulla edellisessä synnytyksessä mukana olleen kätilön, joka muisti heti minut ja dramatiikan joka synnytyksen kulkuun liittyi, kun vauva oli vartalostaan jumissa lantiossani ja siinä rytinässä vahingoituttiin sitten molemmat. Kyseinen kätilö halusi vielä kirjoittaa papereihini lisää kommenttia edellisestä synnytyksestä ja oli sitä mieltä, ettei nelikiloisia lapsia minun lantiollani enää synnytellä. Ja tästä tulevasta povaillaan nelikiloista, vähintään.. :/ Kiva. No, onneksi on tässä vielä yksi mittausreissu välissä ja sit viikolla 38 synnytystapa-arvio. Tänään polilla ollut lääkärikin oli sitä mieltä, että alle 4 kiloinen lapsi ois paras olla jos alakautta synnyttelen. Toivotaan, että synnytystapa-arviotakin tekee samaa mieltä oleva ihminen ja miun ei tarvitse tässäkin synnytyksessä mennä ihan rikki. :|
Mutta siis, nyt on otettava rauhallisesti, kylpyläreissut ja uimahallit kielletty ja pari viikkoa pitäisi vielä vauvan pysytellä yksiössään ja sen jälkeen olisi valmis lääkärin mielestä jo syntymäänkin, kokonsa yms. puolesta.

 

anu kiitos. mies kyllä tuossa toppuutteli että JOS on tarve niin ottaa sitten oikein lisää lomaa. joopajoo. sitä vaan ihmettelen että kun tällä mesulla on itsellään lapsia niin onkohan hänen vaimonsa joku superihminen joka parantuu synnytyksestä kuin synnytyksestä parissa päivässä, hallitsee heti hormoninsa itkumyrskyineen sekä arjen vauvan kanssa joka yleensä vie suurimman osan huomiosta plus vielä muut lapset siihen sitten.

kaiken huipuksi tyttö poltti suunsa pannariin iltapalalla, voi että tuli paha mieli. hormonit, hormonit. ne voisin kyllä lahjoittaa jos joku tarttee, vaihdossa otan lisäpäreitä.

 

Kiitokset teille kaikille myötätunnosta :heart:
Olotilaa tietenkin helpottaa, että tässä ollaan jo näinkin pitkällä ja pikkanen on kuitenkin suht aktiivista tyyppiä, joten eiköhän tässä mennä kunnialla loppuun asti.
Täytyy vain huominen ottaa rauhallisesti ja eiköhän työpäivä ainakin mene nopeasti kun on ollut alkuviikon poissa Vaikka nukkuessahan nämä päivät ovat menneet, paitsi tänään jo jaksoin valvoa ilman useita päikkäreitä.

Nyt iltasella on ruvennut vasen kylki tai jokin lihas siellä seutuvilla hieman vaivaamaan, varmaankin tuo flunssan mukana tuoma hirmuinen yskä on tehnyt tehtävänsä. Yskiminen ainakin tällä hetkellä sattuu ellen satu olemaan pötkölläni vasemmalla kyljellä. Täytyy nyt seurata tuotakin kipua.

Monet on keskustellut tuosta kotiin jäämisestä ja mitä tekemistä keksisi. Itsekin olen vähän ajatellut samaa. Olen kuitenkin viihtynyt töissä hyvin, varsinkin kun vaihdoin toimenkuvaa viime vuoden puolella. Jotenkin sitä on vain tottunut, että töissä käydään ja välillä on lomaa. Mutta mitens nyt kun on vähän reilu kuukausi aikaa ennen vauvan tuloa, mitä sitä keksii tekemistä. Nyt kun on ollut ruhtinaalliset kolme päivää poissa töistä, ei enää haluaisikaan mennä takaisin

Kyllä täällä kotona on kaikenlaista järjestettävää vielä tiedossa, iso kasa vauvanvaatteita silitettävänä ja sitten tuo äitiyspakkauksenkin vaatteet yms. pestävänä. Ja kun on vielä tarkoitus käydä moikkaamassa vanhoja tuttuja, joita ei ole nähnyt pitkään aikaan, joten tuskin tulee tekemisestä puutetta


Oikein hyvää ystävänpäivää teille kaikille :flower:
Minä pidän varmasti huomenna suhteellisen matalaa profiilia

 

Moikka pitkästä aikaa!

:hug: niille (Pulttis ja Tikru), joille tämä vuodenaika herättää ikäviä muistoja. Onneksi nyt on uusi odotus, jota ei varmaan olisi siinä tapauksessa, että elämä olisi kohdellut paremmin vuosi sitten. Kuitenkin mahtaa olla raskasta. Mulla osuu oma pieni suuri suruni, kemiallinen raskaus, sellaiseen aikaan, että mulla on jo Paapau sylissäni silloin, siis kunhan kaikki menee hyvin. Siinä vaiheessa ei ehkä tule niin muistaneeksikaan vuoden takaista pettymystä - tai toisaalta mistä se tietää niissä hormonihöyryissä (hyvä Vuotaraaputin kun silloin muistuttelit niistä hormoneista, oikeasti tosiaan ei mitään tuntemuksiaan kannata synnytyksen jälkeen liikaa pelätä tai hämmästyä, sillä itselläni ainakin oli kyllä aika rankkaa esikoisen syntymän jälkeen).

Niin ja Vuotaraaputin, pitipä tuosta isyysvapaasta sanoa, että sehän ymmärtääkseni on isän ehdoton oikeus, vaikka työpaikalla tilanne olisi mikä. Toki sen ymmärtää, että mies ehkä ajattelee jättävänsä työkaverit pulaan, mutta onko sitten parempi jättää vaimo pulaan?

Heili, vai silleen on lähtenyt siellä pehmenemään. Hyvä uutinen mielestäni oli se, että sait tutun kätilön, joka toivottavasti osaa hoitaa teidät niin, että selviät viimekertaista paremmin. :hug: Jaksamista. Näin muuten susta unta muutama yö sitten Olin teillä vierailulla, asuitte kyllä jossain lähinnä huonekalukaupan näköisessä huoneistossa, jossa oli järjestettynä viihtyisät olohuoneet ym. keskelle huonekaluröykkiöitä. Sulla oli tästä nykyisestä raskaudesta syntynyt tytär, vaalea-/punatukkainen ja pisamanaamainen, oikein sievä ja nyt jo lähemmäs 15-vuotias ja odotit noin viikolla 20 seuraavaa, joka oli poika. Mistähän nämä palstakaveriunet tulee? Huonekalukauppa kuulostaa jotenkin metaforalta tälle palstailulle kaiken kaikkiaan, täähän on sellainen sekalainen virtuaalipaikka, jossa todelliset ihmiset luovat kotoisia saarekkeita kaiken nimettömyyden ja sekamelskan keskelle.

Sh07, kiva kuulla, että olet kunnossa ja sulla työpäivät alkaa olla luettu hiljalleen. Tekee varmaan terää jäädä lomille sen raadannan jälkeen. =)

Anu, jakselehan siellä kipeän pojan kanssa. :hug: Harmi kun on sellaista touhotusta, etten ehdi sua useammin tolkuttoman pitkillä viesteilläni riemastuttaa Mikähän siinä on, että niin helposti käy just noin: tottakai juuri silloin kun mies lähtee matkalle. :/

Mulla oli tänään neuvola, kun perjantai siis peruttiin, ja voi tuota painoa :ashamed: No mutta oli siinä muutakin, näytteessä oli proteiini yhdellä plussalla ja huomenna pitää viedä uusi näyte aamusta. Samaten siitä löytyi hiukan verta. Yritin siinä kysyttäessä miettiä, oisko mulla ollut jotain vessavaikeuksia, mutta ei nyt tullut mieleen. No voi olla, että on vähän alavatsan arkuutta, jos en ole aikoihin siellä vessassa käynyt, mutta ihmekö tuo. Ehkäpä tuota nyt sitten selvitellään. Viljelyn ainakin ottivat tulehduksen varalta. Verenpaine oli mulla normaali eli alhaisen puoleinen, ei kuitenkaan sitä mitä alimmillaan, hb noussut 112:een taas =) ja Paapaun pää "jalkojen välissä", niin kuin paikalle tullut kokenut terkkari sanoi vahingossa, tarkoitti siis toki lantiossa pää alaspäin - ei ihan vielä jalkojen välissä sentäs! Mulla oli nimittäin sijainen, ei ollut oma terkka tullut vieläkään takaisin töihin, ja sijainen oli loppuvaiheen opiskelija, joka kävi pyytämässä apuja tuolta kokeneemmalta, kun ei meinannut löytää päätä eikä siksi saada järkeviä sydänääniä kuulumaan. Huomenna sitten lisää selvinnee tuosta mahdollisesta tulehduksesta ja niistä proteiineista, saattoi olla kait juomattomuus myös syynä tuohon yhteen plussaan mutta kahtellaan. Seuraava neuvola onkin sitten jo ma 25.2., ellei aiemmin tule tarvetta käydä.

Alkaa muuten käveleminen, etenkin tavaraa kantaessa, olla jo aika hankalaa. Mulla tulee välillä sellainen vähän repivä tunne jonnekin tuonne alas, enkä typerä muistanut edes siitä sanoa, kun neuvolassa oli sellainen sählinki noista muista jutuista. Pitää melkein pysähtyä sellaisen tullessa. Supistelujakin on, mutta tuo on erilaista, tuntuu vain ihan alhaalla. :|

No niin mutta jospa siirryn täältä urputtamasta petiin, kun poikakin nukkuu. Viime yö meni hyvin, vaikka aika aikaisin heräsikin, mutta on ollut viime aikoina vähän kitinäkohtauksia yöllä. Ei monta per yö onneksi mutta sellaisia, jotka vaativat ihan kunnon rauhoittelut, jolloin herätään myös sekä minä että Paapau ja välillä mieskin.

Palailemme,
t. Kalenteri ja pikkuveli 32 + 5 :heart:

 

Ja niin, hyvää ystävänpäivää minunkin puolestani kaikille! :flower:

 

Pulttis Ilmottele sit mitä ne kelasta sulle sanoivat

HYVÄÄ YSTÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE :heart:

Heili Onneks sattui tuttu kätilö paikalle,mutta nyt se on sitte otettava vaan rauhallisesti,et masukki siel vattas malttaa pysytellä viel vaikka useamman viikon ainakin sinne 37 viikolle

 

Hyvää ystävänpäivää kaikille :heart:

Nyt pitää lähteä neuvolaan. Illalla veti vähän mielen matalalle kun kävin vaakassa ja totesin et kahdessa viikossa olis tullut 3kg lisää. No kävin nyt äsken uudestaan ja nyt näytti niin että kilo lisää, joten taitaa mussa iltaisin olla aika paljon turvotusta!!! Näin olen kyllä vähän veikannutkin.

 

Kalenteri Sie oot selvästi ajatustenlukija ja se purkautuu unissasi. Minä olen kovasti haaveillut sisustamisesta ja melkein joka viikko ollut raahaamassa uusia huonekaluja kotiin.. Ja sen lisäksi suuri unelmani olisi joskus vielä saada punatukkainen, pisamanaamainen tytär, jolla on ruskeat silmät . Ja tervetuloa päiväkahville, jos satut liikkumaan Lappeenrannan suunnalla. B)

 

:heart: HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ :heart:

 

Hyvää Ystävänpäivää kaikille!! :heart:

 

Mulla tää sivu jotenkin temppuilee...

Oikein hyvää Ystävänpäivää kaikille! :heart:

Miulla iltapäivällä neuvola ja vaakalle meno hirvittää...Isäntä aiko lasten kaas käydä silla aikaa uimassa, raukat kyselee jatkuvasti millon isi pääsee töistä?!Eivät millään jaksas odottaa!
Voi että tää närästäminen on ärsyttävää!

anri&vauveli rv 33+4