Lauantaihuomenia! :wave:
Ei riittänyt se, että lääkkeet on kaapissa. Eilen illalla alkoi taas surrata ja ahdistaa niin että päätin ottaa sen kuuluisan ensimmäisen pillerin. Ja kannatti ottaa! Se rauhoitti mielen ja sain laitettua nukkumaan. Yöllä kyllä heräsin yhen kerran ja vähän jouduin hakee unta mutta sain sitten nukuttua hyvin aamuun asti. Lääkäri sanoi, että tuo pilleri on nopeavaikutteinen ja sitä se olikin. Se taitaa olla just hyvä mulle tähän kriisitilanteeseen!
Jotenkin jopelo olo tässä on kun yleensä ahdistukset on tullu pelkästään öisin (ts. täyttä ymmärrystä vailla ) mut nykyään saatan ahdistua jo päivälläkin...
Oon tässä yrittänyt rauhoitella itteäni, että eiköhän tämä tästä kun tää rumba on ohi.
Lääkäri muuten kysyi, että kuinka paljon tästä mun ahdistuksesta johtuu siitä, että pelkään, ettei tää hoito onnistu. Sanoin, että tietoisella tasolla en stressaa sitä juurikaan. Totesin sille myös, että tässä ei ole mun koko elämä(vaikka tosi isot asiat onkin kyseessä) ja tiedän senkin, että jos oikeasti joskus synnytän, sitten viimeistään sairastun psyykkisesti. Lääkäri totes tuohon, että "se (synnyttämisen jälkeinen tila) on kyllä kova paikka....kun hormoonit heittelee ja ei saa vauvalta nukuttua.." yms. Mietin vaan, että eikö tässäkin oo jo aika paljon koeteltu ihmisen kestävyyttä kun nämä hoidot on kahlannu läpi? TIetääkseni synnytyksen jälkeen naisen estrogeenit tippuu lähes olemattomiin ja lähinnä siitä syystä mieli heittelee. En tiedä olenko väärässä, mutta eikö just sumutusvaihe "nollaa" myöskin tuon estrogeenitason?
Sitten lisää mun surinoita ja pähkäilyä.. Mä pähkäilen nimittäin sellasta, et mitäs jos nuo munasolut on päässy itsekseen irtoilemaan? (älkää naurako mulle!)...nimittäin mulla on tullut parin viime päivän aikana ihan karmeasti mössöä (valkovuotoa) vessassakäynnin yhteydessä.. Onko teillä muilla samaa? Oviksen aikaan yleensä mulla tulee kunnon limat mut ei oo koskaan tuollaista määrää tullut...
Olo muuten on ihan kohtuu hyvä...pientä painetta vatsassa mutta ei kovaa onneksi. Saa nähdä miten on illalla pregnylin jälkeen. Senhän ei pitäs periaattees muuttaa tilannetta/oloa mitenkään mut viimeks jostain kumman syystä pregnylin jälkeen olin järkyttävän kipee. Soitin melkein päivystykseen. Toivottavasti nyt ei käy samoin...:|
Lauantaisurinoissa, Huurre B)
Ei riittänyt se, että lääkkeet on kaapissa. Eilen illalla alkoi taas surrata ja ahdistaa niin että päätin ottaa sen kuuluisan ensimmäisen pillerin. Ja kannatti ottaa! Se rauhoitti mielen ja sain laitettua nukkumaan. Yöllä kyllä heräsin yhen kerran ja vähän jouduin hakee unta mutta sain sitten nukuttua hyvin aamuun asti. Lääkäri sanoi, että tuo pilleri on nopeavaikutteinen ja sitä se olikin. Se taitaa olla just hyvä mulle tähän kriisitilanteeseen!
Jotenkin jopelo olo tässä on kun yleensä ahdistukset on tullu pelkästään öisin (ts. täyttä ymmärrystä vailla ) mut nykyään saatan ahdistua jo päivälläkin...
Oon tässä yrittänyt rauhoitella itteäni, että eiköhän tämä tästä kun tää rumba on ohi.
Lääkäri muuten kysyi, että kuinka paljon tästä mun ahdistuksesta johtuu siitä, että pelkään, ettei tää hoito onnistu. Sanoin, että tietoisella tasolla en stressaa sitä juurikaan. Totesin sille myös, että tässä ei ole mun koko elämä(vaikka tosi isot asiat onkin kyseessä) ja tiedän senkin, että jos oikeasti joskus synnytän, sitten viimeistään sairastun psyykkisesti. Lääkäri totes tuohon, että "se (synnyttämisen jälkeinen tila) on kyllä kova paikka....kun hormoonit heittelee ja ei saa vauvalta nukuttua.." yms. Mietin vaan, että eikö tässäkin oo jo aika paljon koeteltu ihmisen kestävyyttä kun nämä hoidot on kahlannu läpi? TIetääkseni synnytyksen jälkeen naisen estrogeenit tippuu lähes olemattomiin ja lähinnä siitä syystä mieli heittelee. En tiedä olenko väärässä, mutta eikö just sumutusvaihe "nollaa" myöskin tuon estrogeenitason?
Sitten lisää mun surinoita ja pähkäilyä.. Mä pähkäilen nimittäin sellasta, et mitäs jos nuo munasolut on päässy itsekseen irtoilemaan? (älkää naurako mulle!)...nimittäin mulla on tullut parin viime päivän aikana ihan karmeasti mössöä (valkovuotoa) vessassakäynnin yhteydessä.. Onko teillä muilla samaa? Oviksen aikaan yleensä mulla tulee kunnon limat mut ei oo koskaan tuollaista määrää tullut...
Olo muuten on ihan kohtuu hyvä...pientä painetta vatsassa mutta ei kovaa onneksi. Saa nähdä miten on illalla pregnylin jälkeen. Senhän ei pitäs periaattees muuttaa tilannetta/oloa mitenkään mut viimeks jostain kumman syystä pregnylin jälkeen olin järkyttävän kipee. Soitin melkein päivystykseen. Toivottavasti nyt ei käy samoin...:|
Lauantaisurinoissa, Huurre B)