Tervehdys!
Huh, sainpas pojan nukkumaan.
Osanotto
Safariinalle ja tsempit myös
Anulle. :hug: Mulla on kaikki isovanhemmat nyt kuolleet, mutta ystäväni mummo kuoli vastikään ja se varmaan sai mut viime yön tunnin unettomana jaksona muistelemaan sitä, kuinka vaarini kuoli kohta 6 vuotta sitten - hän olikin viimeinen elossa oleva isovanhempani. Ikävä yllätti äkkiarvaamatta, ja sitä sitten itkeskelin yöllä.
Mun vanhemmat ovat kyllä ihan mukavasti ja kiinnostuneesti suhtautuneet raskauteen, saattavat välillä kysellä vointeja ym. Appivanhemmatkin varmaan ovat periaatteessa kiinnostuneita, mutta mulla on taas joku sellainen kausi, että pidän heihin vähän etäisyyttä, huomaan, en niin jaksa ruveta vointejani siihen suuntaan puimaan. Ei ole kuitenkaan nuivaa asennetta onneksi ollut kellään.
En mäkään jättäisi kärryjä ja vauvaa kaupan eteen, sanoisin. Mietin, oonko joskus jättänyt kahvilan eteen istuessani noin metrin päässä ikkunan toisella puolella, mutta enpä usko niinkään tehneeni. Kyllä mä niin hysteerinen kuitenkin myös olen. Tosin jotkut ovat "rennompia" tällaisten asioiden suhteen, ja paha toisaalta mun mennä kommentoimaan, kun en oikein tiedä, millainen katu se siellä Tampereella on. Mutta jos itse kuitenkin jättäisin vauvan kärryihin ja joku tulisi siitä sanomaan, voi sitä nolotusta! Mulla itselläni kyllä, täytyy myös nolona myöntää, on ehkä vähän puutteellinen äidinvaisto, mitä muiden lapsiin tulee, joten en tiedä, huomaisinko pahastua, jos näkisin jonkun tekevän vastaavaa. :ashamed: Hyvä että löytyy niitäkin, jotka huomaavat tällaiset tilanteet ja tekevät niille jotain.
Mulla on yhä vaan sellaista ärsyttävää paineentunnetta (tai mainitsinkohan edes?) jossain tuolla tosi alhaalla. Neuvolantäti siis sanoi sen olevan normaalia kohdun kasvamiseen liittyvää, mutta kyllä vaan tuntuu ilkeältä. Ei tuota onneksi ole kuin vällillä liikkuessa. Mulla oli esikoisen syntymän jälkeen aika pitkään hiukan samantyyppistä, mikä tuntui etenkin kun pysähdyin vaikka liikennevaloihin, ei niinkään kävellessä. Välillä senkin jälkeen on ollut, etenkin "tätiaikaan" (kuumeilupuolelta tulleet tietänevät, mikä on täti).
Muuten täällä olot jatkuvat samantyyppisinä. Eilisilta oli taas vähän helpompi. Jospa nää iltapahoinvoinnit kohta lakkaisivat tältä erää kokonaan. Oon liikettä tuntevinani aina silloin tällöin. Ja masu on ihan erottuva täälläkin jo, pitäisköhän kuvata taas sitä?
Vointeja toivotellen
Kalenteri ja Paapau tasan 15 viikkoa