Terve taas!
On ollut kiva lukea hyviä ultrakuulumisia =)
:hug: oksetusoloista kärsiville! Mulla on nyt sellainen tunne, että paha olo saattaisi tosiaan olla helpottamassa.
Esikoisesta se kesti kyllä kauemmin, joten en vielä nuolaise muutaman päivän helpompien olojen takia, mutta näin koetan valaa toivoa vielä kärvisteleville. Kyllä se helpottaa ja keskiraskauden hehkeät päivät koittavat jossain vaiheessa
Kävin tänään siellä maksa- ja sappikokeessa eli jonotin poika seuranani arviolta 1 1/2 tuntia terveyskeskuksessa. Siinä tuli plärättyä t-keskuksen leluvalikoimaa ja kuunneltua pääasiassa vanhuksista koostuvan asiakaskunnan keskusteluja siitä, kuinka paljon meitä alkuperäisiä on vielä jäljellä taloyhtiössä ja kuka tuttu nyt on kuollut ja mihin. Näytti siltä, että siellä oli oikein omat seurapiirinsä, ja kävi sääliksi vanhoja ihmisiä, jotka joutuvat tunteja jonottamaan ehkä useinkin erilaisiin testeihin. Antto oli onneksi yhtä hyvällä tuulella kuin monet vanhuksetkin ja hauskuutti heitä touhuillaan.
Mun piti olla aamu syömättä, ja kun ei tullut lähdettyä ihan kukonlaulun aikaan (lue: 9.30 jälkeen päästiin liikenteeseen vastaisista pyrkimyksistä huolimatta), olinkin aika nälkäinen lopulta. Olojen helpottumisesta kertonee se, että yököttävä olo ei kauheaksi päässyt yltymään, vaikka aamupala jäi väliin. Sitten vedinkin lounasaikaan pitkästä aikaa itseni kipeäksi irtokarkkia!
Tasapainon vuoksi jostain hetkeksi sitä ällöä oloa. Vaan katsotaan nyt, kun ilta saapuu, mahtaako saapua varsinainen ällötys mukana. :| Toivottavasti ei kovin massiivisena hyökkäyksenä ainakaan.
Nyt pitää mennä santsaamaan ruokaa ja sitten siivoamaan, kun kavereita tulossa tänään. Vointeja! :wave:
T. Kalenteri ja Paapau 13 + 5
