Alkuperäinen kirjoittaja ????:
Alkuperäinen kirjoittaja simpu:
Alkuperäinen kirjoittaja ????:
Alkuperäinen kirjoittaja simpu:
Alkuperäinen kirjoittaja ????:
Alkuperäinen kirjoittaja simpu:
Alkuperäinen kirjoittaja hehe:
Alkuperäinen kirjoittaja simpu:
No kyllä mä oon sitä mieltä, että jos ihminen olisi tarkoitettu elämään samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa, niin eikös niiden pitäisi saada silloin lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään!
Eli jos minä en saa mieheni kanssa lasta niin meitä ei ole tarkoitettu yhteen?
Ei, älä yritä ymmärtää väärin. Mutta mies ja nainen voivat saada lapsia. Mies ja mies eivät voi, eikä nainen ja nainen voi.
Mutta kun ei joka mies ja joka nainen voi saada lapsia.
Ei varmaan voikkaan, mutta eiväthän naiset tai miehetkään saa keskenään. Mitä ihmettä sä nyt ajat takaa?
Sitä, että jos sun perustelu sille et homous on väärin on se, että ne ei voi saada lapsia, niin sitten ne heteroparit jotka ei voi saada lapsia on myös väärin. Onko tarpeeksi yksinkertaisesti selitetty?
Toi sun ajatuksenkulku oli yksinkertainen ja äärimmäisen epälooginen.
Millä tavoin? Jos sun väite on tuo mitä esitin, niin sitten sen väitteen pitää päteä kaikissa tapauksissa. Et sä voi lapsellisesti väittää, et homous on väärin koska ne ei voi saada lapsia mutta sama ei sitten päde heteropareihin.
Deduktiivinen ja induktiivinen päättely sekä enthymeme
Antiikin aikana logiikan tarkoituksena oli ennen kaikkea hyvien argumenttien erottaminen huonoista. Tämä vaikutin on edelleen olemassa logiikassa, vaikka se ei enää olekaan yhtä keskeisessä osassa, ja logiikka voidaan nähdä erityisesti deduktiivisen päättelyn tutkimisena.
Usein sanotaan, että deduktiivista päättelyä on päättely yleisestä yksityiseen ja induktiivista päättelyä vastaavasti päättely yksityisestä yleiseen. Tämä ei kaikilta osin pidä paikkaansa. Esimerkiksi täydellinen luetteleva induktio etenee yksityisestä yleiseen mutta on deduktiivista päättelyä. Deduktiivinen päättely on päättelyä, joka säilyttää välttämättä totuuden, mutta ei objektiivisessa mielessä lisää informaatiota. Induktiivinen päättely taas ei välttämättä säilytä totuutta mutta lisää informaatiota.
Esimerkki 1
1. Kaikki nuoret käyttävät huumeita.
2. Esko on nuori.
3. Siis: Esko käyttää huumeita.
Esimerkissä 1 päättely on deduktiivista. Jos on olemassa tietty joukko (nuoret), jonka kaikki jäsenet toteuttavat tietyn ominaisuuden (käyttävät huumeita), niin on mahdotonta ajatella tilannetta, jossa jokin yksittäinen olio (Esko) kuuluisi tähän joukkoon, mutta ei toteuttaisi kyseistä ominaisuutta - jos kerran kaikki joukon jäsenet sen toteuttavat. Toisin sanoen, päättelyn pätevyys ynnä muu mielessä riippuu ainoastaan siitä, seuraako johtopäätös premisseistä, ei siitä, ovatko premissit tosia.
Esimerkki 2
1. Kaikki havaitut korpit ovat mustia;
2. Siis: Kaikki korpit ovat mustia.
Esimerkissä 2 päättely ei ole deduktiivista, vaan induktiivista. Induktiivisessa päättelyssä johtopäätöksen totuus ei ole oletusten totuuden välttämätön seuraus.
Joskus päättely saattaa vaikuttaa pätevältä, vaikka se ei olekaan deduktiivista.
Esimerkki 3
Esko on mies.
Siis: Esko ei ole nainen.
Esimerkin 3 päättely ei ole deduktiivista. Se vaikuttaa kuitenkin pätevältä, koska olemme taipuvaisia implisiittisesti olettamaan eksplisiittisesti mainitun oletuksen (Esko on mies) lisäksi, että "jos jokin on mies, niin tämä jokin ei ole nainen". Termi 'jokin' viittaa tässä kaikkiin yksilöihin, jotka ylipäätään voivat tulla kyseeseen jonkin ominaisuuden toteuttajina. Esimerkin 3 päättely on niin sanottu enthymeme eli epätäydellisesti ilmaistu syllogismi. Päättelystä saadaan deduktiivinen lisäämällä siihen mainitsematta jätetty lisäoletus seuraavasti:
Esimerkki 4
Esko on mies.
Jos jokin on mies, niin tämä jokin ei ole nainen.
Siis: Esko ei ole nainen.
Looginen analyysi voi usein paljastaa jonkin todellisuutta koskevan piilevän oletuksen, kuten tässä sen, että miehet eivät ole naisia. Esimerkin 3 päättely voi joissakin yhteyksissä olla pätevää, esimerkiksi uimahallissa Eskon pohtiessa kumpaan pukuhuoneeseen hänen tulisi mennä. Mutta loogisesti pätevää, deduktiivista se ei ole.
Usein sanotaan logiikan olevan oppi oikeasta päättelystä. Tällaisen määritelmän hyväksyminen kuitenkin köyhdyttäisi sanan 'oikea' merkityksen siten, että valtaosa empirististen tieteiden päättelystä ei olisi 'oikeaa'. Jos nyt hyväksytään lisäoletus "jos päättely ei ole oikeaa, niin se on väärää", päädytään siihen, että näiden tieteiden päättely on - väärää! Siis: reductio ad absurdum, logiikka ei ole oppi oikeasta päättelystä, vaan filosofian osa-alue, jonka tutkimuskohteena on deduktiivinen päättely
http://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka