Älkää nyt aina sahatko jalkaanne eli vedotko eläinkuntaan, pliiiiiiis.
Jos rinnastetaan ihminen eläinkuntaan, niin ok, nisäkkäitä ollaan ja samoja solurakenteita on ja samaa ruokaakin syödään. Mutta sit pitäis tehdä nämäkin:
Laumassa saa panna jokaista sukulaista, äitiäkin voi nuorena koklata. Voi juoda pissaa kun toinen yrittää virtsata, voi vapaasti haistella toisen alapäätä. Joissakin lajeissa voi naaras syödä uroksen parittelun jälkeen. Usein uros jättää pesueensa ja naaraan oman onnensa nojaan ja naaras joutuu itse hakemaan ruoan lapsille, ja seuraavana vuonna voikin molemmilla olla jo uudet kumppanit (joutsenet taitavat olla pariuskollisia?).
Jatkanko vielä?
Homoseksuaalisuus ei lähde eläinlajeista vaikka kuinka raamatullisilla viittauksilla niitä yritettäisiin eläimistä (ihmiset mukaanlukien) pois hieroa. Meille ei ole lajityypillistä sniffailla toistemme peppuja, mutta ehkä tilanne olisi hiukan erilainen mikäli hajuaisti olisi meillä tarkempi, mikäli hajuaistimme olisi evoluution tuloksena kehittynyt merkityksellisemmäksi kuin se nyt on. Ehkä kulttuurillisesti panostaisimme enemmän hajumaailmaan kuin nyt. Ehkä jossain on kulttuuri, jossa nuuhkitaan enemmän? Ilman, että sitä on omaksuttu "eläinmaailmasta". Lopulta me eroamme perustavalla tavalla muista nisäkkäistä, kuitenkaan perusasioissa emme, haemme läheisyyttä, haemme ja tarvitsemme laumaa, turvaa, huolenpitoa ja seuraa, tunnemme tarvetta lisääntyä, seksi ja seksuaalisuus on osa eläinkunnan käyttäytymistä, pelkoreaktiot ovat hyvin samanlaisia meissä kaikissa...
Eli me käyttäydymme lajillemme tyypillisesti monessakin asiassa, mutta myös kulttuurillemme tyypillisesti, sen kulttuurin mukaisesti johon olemme kasvaneet ja jossa elämme ja johon sopeudumme. Jotain perusasioita siis löyty, joita on vaikea vaihtaa, kuten nyt vaikka tuo seksuaalisuus ja seksuuaalisuuden ilmentymät.
Homoseksuaalisuus ei ole ihmisen keksintöä, eikä sitä tarvitse matkia eläinkunnasta koska se kuuluu siihen. Siinä mielessä on siis luonnollista ja tämä on luultavasti se pointti, jota sinulle yritetään tuoda esiin.
On myös luonnollista siis, että sosiaalistumme ympäristöömme, vaikka edelleen ne perusasiat ovat olemassa kuten temperamentti, seksuaalisuus, kokemus sukupuolesta jne joku muu viisaampi varmaan jaksaa vääntää lisää. Eli jos lapsi kasvaa susilaumassa hän sosiaalistuu enemmän susilaumaan kuin ihmisiin. Hän oppii susilauman kulttuuriin, ei ihmisten. Hän luultavasti sniffaa peppuasi, puree kun pelkää ja nukkuu kerällä... Ja jos se susilapsi sattuu tykkäämään samasta sukupuolesta, niin tuskin se virittyisi siitä pois, vaikka susilaumaan sosiaalistuisi.
Suurin osa ihmisistä ei tapa omia lapsiaan, vaan meissä on sisäänviritetty halu suojella pienempiä. Harvalla aivoissa käy into tappaa parittelukumppani, vaikka tämmöisiäkin yksilöitä varmasti löytyy. Sen katsotaan kuitenkin olevan huonolla tavalla poikkeavaa kulttuurillisisesti ja rikos ihmisyyttä vastaan (huomio, huomio! homoseksuaalisuus ei sitä ole) Me olemme vain nisäkkäitä. Meidät voi rikkoa, meidät voi kasvattaa tappokoneiksi, me voimme olla virittyneitä aivoiltamme empatiakyvyttömiksi, sadistisiksi, mutta meidät on myös viritetty empatiakyvyn oppimiselle, puheenoppimiselle, tunteiden ilmaisulle, oman kulttuurimme omaksujiksi jne. Lopulta me olemme vain kasa lihaa, mutta voimme tehdä sillä paljonkin. Voimme esimerkiksi nähdä ihmiset oikeasti arvokkaina, minkä uskontojen kiihkeimmät edustajat joskus tuntuvat unohtavan.
