Hoitountuvikot Alkukäynnille menossa 2013

Stella Hyvältä näyttää lista Pitäiskö siinä olla vielä monesko lapsi on haaveissa? Siis mulle sillä ei ole väliä, tuli ihan vaan mieleen...

Mä en edes muista mitä labroja multa otettiin, kuitenkin monta putkiloa verta sekä alku-ja loppukierrossa. Enkä mitään arvoja ja tuloksia tiedä, kun ymmärsin, että lääkärin olis pitänyt mulle soitella, jos jotain olis vialla... Eli toivottavasti kaikki on normisti.

 

mäkin taidan liittyä tänne, oon jo tuolla toiveilijoiden ym. puolella kirjoitellut. Eli: Meillä on menossa yk13 (tässä kierrossa ei ovista ja kiertolopuilla eli kohta jo 14). Pillereitä söin 10v, jätön jälkeen kierto epätasainen. Terolutit korjas tilanteen ja niillä kierto 26-28pvä. Ovisplussan oon 7kk aikana saanut 3 vai 4 krt, joten se myös meillä ongelmana. Alkuvuodesta kunnallisessa oli ensikäynti. Aukiolotutkimus tehty, missä kaikki hyvin. Molemmista meistä on otettu labrat ja multa siis kierron kartoitus ja kaikki ok. Miehen toista simppanäytteen vastausta odotetaan. Menkat alkamassa mulla loppuviikosta ja nyt tähän kiertoon ekan kerran otetaan mukaan clomifenit ja folliultra kp12. Viimeks lääkäri sano että näillä mennään 4kk ja jos silloin ei tärppää niin laittaa lähetteen inseminaatioon. Ja siis mainittakoon vielä että miehen eka simppanäyte ei ollu priima. Mulla ikää 25v ja miehellä 31v.

 

Siis mä en voi ymmärtää tätä elämän epäoikeudenmukaisuutta! Kuulin/ kuultiin eilen että miehen veli, juuri 18 täyttänyt saa tyttöystävänsä kanssa lapsen loppukesästä!! Ja en mitenkään voi uskoa että vauva olisi suunniteltu tms. Miksi ei meille?? MIKSI?

Pitihän siitä sitten itkut tirauttaa illalla. Ei, ei ilosta tällä kertaa. Vaikka toki jollain tavalla iloinen olenkin heidän puolestaan mutta silti kateus ja mustasukkaisuus puskee läpi voimakkaammin kuin osasin uskoakkaan. Lisäksi kun miehen sisko kertoi uutisen eilen, kyselee samaan syssyyn että milloinkas TE olette ajatelleen jälkeläisiä. Nii i. Miehen kanssa vaan vilkaisimme toisiamme ja selitettiin jotain että sitten joskus..

Anteeksi avautuminen. Tämmöinen viikonaloitus täällä..

 

YAW: Aika myöhään otettu tuo s-prog -arvo jos on lyhyet kierrot..? Siis olenks mie ymmärtänyt oikein, ettei alkukierrosta mitattu FSH ja LH -pitoisuuksia ollenkaan? Siis et pelkästään TSH ja prolaktiini? Jos ei, kannattaa pyytää että kartoitetaan kuukautiskierto kokonaisuudessaan uudelleen - alkukiertoon FSH ja LH, jotka liittyy munarakkuloiden kasvuun ja kehitykseen, loppukiertooon uudelleen s-prog. Voihan sekin olla mahdollista, että munaskut kasvaa ja puhkeaa liian myöhään..? Mutta toivottavasti lääkäri osaa selvittää siulle niin, ettei jää epäselväksi ja saat täsmäavun. Sitä ootellessa opcorn:

Mojito: Kiitoksia - voin mie lisätä et monesko lapsi haaveissa.
Toivottavasti siulla kaikki verikokeiden osalta on ok

tarana: Tervetuloa! :wave:

Golla: :hug: Te ootte kyllä jo kohtuuttoman pitkään ootellut! Täytyy uskoa, että teidänkin vuoro tulee vielä..

 

tarana :wave:

Golla voin kuvitella, kuinka pahalta tuntuu! :hug: Meillä muutama hyvä ystävä ehtinyt ennen meitä ja on niin hehkutettu, että ekasta kerrasta onnisti. Kyllä on itku tullut, kun kotiin on päästy..

Onko muidenkin kun taranan miehet antanut simppanäytteen kahteen kertaan? Meillä ei toistaiseksi oo testattu kun kerran.

 

tarana meinasin kirjoittaa, että kiva kun tulit tännekin kirjoitteleen, mutta sitten aloin miettii, että joo... Kiva ja kiva, kivempihan se tosiaan olis jos me jollain plussapalstalla kirjoiteltais tämän sijaista, mutta ymmärrät varmaan, mitä tarkoitan :hug:

Golla voimia! :hug: itsellä on ollut tässä yrityksen aikana aika vastaava tilanne... On tuntunut tosi mukavalta kuunnella aina vieressä kuinka tosiaan kävikään tämä pieni äksidentti (itse siis sanoivat noin)... Ja vastailla tietty juurikin tuohon no milloinkas me...
Ja tosiaan miten voikin olla, että enemmänkin näitä yllätysvauvoja siunaantunut juuri tässä menneen vuoden aikana tuttavapiiriin. Tämmöistä tämä vaan on.

mavli me myöskin odotellaan juuri toisen simppatestin tuloksia. Ekan tulos oli sen verran poikkeava normaalista, että piti ottaa uusi muutamaa viikkoa myöhemmin, ennen kuin edetään muuten...

 

StellaI: juu, täytyy kysästä noita labroja myös ja samapa se on jos ne otetaan kun omasta pussista nuo labrat kumminkin menee
s-prog otettiin LH+ päivästä 7 päivän kuluttua niinkö ohje sanoo. Ja sillon kp 10 ultrassa ne follit oli pikkaraisia päiviin nähden.
- nyt on kp 13 ja vielä ei ole mitään oireita mitkä viittais ovulaatioon- nada. Blah...

Jännittää ihan hirveästi tohtorin puhelu! Eniten taitaa jännittää että jos hää ei ehidkkään soittamaan... meinannut unikaan tulla kun miten vaan kaikkea mitä se voipi sanoa.

Golla :hug:
tuttua mua risoi joulun tienoolla ettei paras kaveri voinut kertoa raskaudestaan. Emmä idiootti ole ja osasin melkolailla hyvin yhdistellä rivien välistä asioita ja lopulta hää sitten sanoikin.... ja lohduttavat sanat mulle oli: Älä stressaa, ihmeitä hei tapahtuu.... Ai- ihan tosi? Ai jaa, laakista pamahdit raskaaksi? Voi *ttu...
Ja toinen samaan syssyyn joka tuli - hups vahingossa raskaaksi... se meni kesken ja hups- vahingossa heti perään uudelleen raskaaksi... (tähän liittyy vielä taustalle se että tälle henkilölle on tehty ainakin 3 aborttia aiemmin)... on ollut tosi vaikea olla onnellinen kavereiden puolesta....
:hug: (ja mä vielä piiskaan itseäni sen takia, että musta tuntuu (vaikka onkin oikeus surra) tyhmältä että mä voin olla kade paska kun on jo noita lapsia siunaantunut. Hirvittävän ristiriitaiset fiilikset... :ashamed:


*muoks: =)

Mulla on kyllä niin hyvä lääkäri tuolla yksityisellä gynellä :heart:
Postis tulee reseptit clomeihin ja lugesteroniin Hää sanoi että ovulaatio kyllä tapahtuu, mutta kierron loppupäässä tapahtuu jotain kummallista kuitenkin mikä sotkee koko kuvion.

Sanoin sitte että nyt on tosiaan kp 13 ja ovulaatio ei oo kyllä tikkujen perusteella lähimainkaan eikä mitään tuntemuksia. Sit hää sanoi, että clomit sillä ehdolla että käyn seurantaultrassa =)
Ihanasti sitte höpötti että missä toimipisteessä hän millonkaki on ja jos hän ei oo paikalla niin antoi toisen hyvän lääkärin nimen, kaikki viikonpäivät tuli sieltä että mistä toimipisteestä löytyy =)

Kysyin sit että voiko hän ottaa kantaa ku saadaan isännän testitulokset simpoista niin sanoi, että saan jättää taas soittopyynnön tai ottaa sitten mukaan kun ultraan meen että katotaan sitten että mitä lähdetään suositteleen jos tulokset ei oo hyvät ja oli kovin iloinen että isäntä suostuu testiin

Nyt on hyvä mieli! Jotain tapahtuu syteen tai saveen, mutta yritetty on !

 

Hoitountuvikot 2013

Evangelina
- 27v
- yk19
- LKS
- haaveissa 1.lapsi

mavli
- 25v
- yk24
- TAYS
- haaveissa 1.lapsi

YAW
- 35v
- yk15
- TAYS?
- haaveissa 5.lapsi

minskuinen
- TAYS
- IVF
- haaveissa 1.lapsi

miss_piggy
- 31v
- KSSHP
- haaveissa 1.lapsi

Mojito
- 26v
- yk14
- NKL
- haaveissa 1.lapsi

äiti07
- 30v
- yk16
- K-HKS
- haaveissa 2.lapsi

Golla
- 23v
- yk52
- KYS
- haaveissa 1.lapsi

StellaI
- 27v
- yk10
- L-PKS
- kilpirauhasen vjt, endometrioosi?
- haaveissa 1.lapsi

tarana:
- 25v
- yk13
- haaveissa 1.lapsi

Korostattehan uudet/muuttuneet tietonne. Kiitoooooos

 

YAW: Aivan loistavaa! Onnekas oot ku oot hyvän lääkärin löytäny. Nyt alkaa asiat pikkuhiljaa rullaamaan

Mua vähän jännittää ensikäynnissä, millainen lääkäri sattuu kohdalle. Joitakin tosi huonoja kokemuksia mulla takana.. varsinkaan alta parikymppisenä ei otettu tosissaan ja yksinkertaisistakin asioista on joutunut tinkaamaan ihan tosissaan. Mutta sittenpä sen näkkee, turha kai siitä on ressiä repiä etukäteen.

Mites teillä muilla parisuhteet? Ootteko ollu kauan yhessä ja millaisia ajatuksia miehillänne tämä vauvaprojekti on herättänyt?

Me ollaan oltu yhessä vasta 1v8kk, mutta tunnettu on huomattavasti pidempään. Ajoissa olemme liikkeellä, sillä etukäteen oli varsin hyvin tiedossa, etten mie raskaudu helposti. Ja ukolla ikää kohta 37v, taitaa olla se eläkeläinen jos nekin lasketaan mukaan ja miksipäs ei - vaikkeivät tällä raataakaan, ovat kuitenkin aika olennainen osa vauvaprojektejamme Hän on simppanäytteen antanut aikanaan "edellisessä elämässä" ja ainakin tuolloin kaikki oli ok. Vähän jännässä silti, et miten nyt, kun on aina ollut kofeiinin ja tupakin suurkuluttaja. Ärsyttää kun ei muka voi yhtään vähentää Ei sillä, hirveän hienosti tuo kolmijalkainen jaksanut kuunnella minun kotkotuksia ja on ollut aidosti kiinnostunut, että missä mennään. Toisaalta myös harrastuksensa pariin uppoutunut nyt normaalia enemmän ihan tarkoituksella, että olisi muuta ajateltavaa. Ja sanoo olevansa hirveän luottavainen siihen, että tulevat hoidot (mitä ikinä sitten tulevatkin olemaan) auttavat meitä saamaan vauvan. Miun pitäisi vielä saada se sama luottamus ja usko, pelkään vaan pöliänä kaikkee... :ashamed:

 

Täällä miljoona asiaa taas tullut, ei vaan ole aikaa ollut kirjottaa kun elämä heittelee häränpyllyä

Golla Voimia :hug: toi on niiiiiiiin raskasta

Meillä esikoinen sai juuri diagnoosin vaikea adhd, lääkityksen aloitus mahdollisimman nopeesti.
No voin sanoo että olen onnellinen siitä että meitä on kuultu ja kuunnellaan, autetaan tarvittaessa.
Mutta olisin halunnut vauvaprojektin sujuvan ilman mitään muita ongelmia, hyvä tää on nyt hoitaa eikä sitten joskus.

Parisuhteesta Me ollaan oltu 11vuotta yhdessä, ensimmäisen jälkeen mies sano ettei ole valmis toiseen lapseen( enkä minä ollut) raskaudenjälkeisen masennuksen jälkeen. Meni monta vuotta kummallakin uuden vauvan mietinnässä. Mies täytti 40v, alettiin ensimmäistä kertaa miettimään ääneen olisko sittenkin toisen yhteisen lapsen aika. Mutta kun ensimmäinen tuli 2kk niin ajattelin idioottina et tässä käy samanlailla.
No reilu vuosi sitten päätettiin että nyt sit olis aika, mies kyllä tasasin väliajoin on käynyt kotona (on reissuhommissa) että vauvaprojekti etenee.
Oli kulunut 8yk kun mies alkoi kanssa puhumaan et johan on kumma, mutta sanoi että tulee aikanaan.
Nyt 15yk:ssa sanoi että tarvii varmaan ite käydä antaa näyte et pääsee kunnallisen kautta, joten mukana on ihan täysin.

Nyt aattelin pyytä uudet labrat ennen kun saadaan aika polille, meidän lääkärillä oli semmonen lista missä oli kaikki lapsettomuuspolin verinäytteet mitä haluavat. Ne on kertaalleen multa otettu ja hyvät olivat silloin.

 

Onpa ihanan paljon kirjoituksia, olen kaikki lukenut, vaikken nyt ehdi kommentoimaan kaikille kun lähdössä salille.

Golla Mä niin komppaan. Eniten raivostuttaa ne jotka ommaa välinpitämättömyyttään oho tullee vahingossa raskaaksi ja sit tehdään abortti.... just! Jos ei kerta halua niin helvetti, pitäköön huolen ehkäisystä! PRKL!

StellaI ihana kun sun mies on noin mukana hommassa! Oon vähän kade.

parisuhteesta yhteistä tietä takana 3 vuotta. Mies aika vähän alkaa puhumaan koko hommasta. Luulen, että toisen kohdunulkoisen jälkeen, joka oli todella vaarallinen tilanne ja tapahtui vielä ulkomailla, on mies vähän pelonsekaisin tuntein hommassa välillä matkassa. On joskus sanonutkin, että ennemiin pitää minut, kuin saa lapsen vaihtokaupassa ( ei siis ollu kaukana, ettenkö olis tullu ruumisarkussa siltä reissulta takaisin). nämä kemialliseet on ollu varmaan vaan omiaan heittään vettä myllyyn, kun ollu vuotoja ja kipuja, pelko kodun ulkoisesta aina piilii takaraivolla. Nyt kuitenkin olen huomannut miehessäni enemmän ns vauvakuumeen merkkejä, josta saan kiittää aivan tuoretta kummipoikaamme. Häntä on mieheni ensimmäistä kertaa elämässään vauvaa hoidellut, vaihtanut vaippaa ja syliin nukuttanut. Siinä on tainnu miehisemmänki miehen tunteet herätä, että tämmöisestäkö tässä olikin kyse. Tämä viimeisin kemiallinen harmitti miestäni jo tosi selvästi. Ennen on vain sanonu etä no tulee se kun on tullakseen, ja jos ei tuu nii eituu. Simppatestit onneksi anto ihan suosiolla, ja muutenkin tietenkin mukana touhussa. Rajoitteiksi on tässävaiheessa laittanut että ei luovutettuja sukusoluja hyväksy. Ja mielellään niin et jos vain jonku lääkkeen tuella saatas vauva, et ei tarvis alkaa ronklimaan. Mut tuskin se mua yksin tän asian kans jättää. Mun pitää vaan koittaa pitää oma pää kasassa, sillä sillon mies voi sanoa stóp koko hommalle, jos menee henkisesti liian rankaksi.

 

Ihanan aktiivista porukkaa täällä kirjoittelemassa!

Kiitos kaikille tsemppauksista! :heart: Tähän on vain totuttava, ja kärsittävä nahoissaan.

Meidän yhteinen taipaleemme on alkanut hieman reilu 8vuotta sitten. Ja sitä ennen olemme tunteneet muutaman vuoden ajan.

Mies on onneksi hirmuisen hyvin ottanut projektimme, ei hirveän hanakas ole puhumaan oma-aloitteisesti ellen minä aloita keskustelua. Mutta hyvin tukee ja pohtii ongelmia ja on valmis kulkemaan hoidoissa mukana mitenkä vain työt antavat periksi. Syksyllä miehen antaessa simppanäytteensä, huomasi hänen käytöksestään jännittävän tuloksen saamista. Itselläni meinaa olla jaksaminen koetuksella tässä mutta onneksi tuo <3 tukee hyvin.

 

Parisuhteesta... Meillä on jo mukava taival takana. Ylii neljä vuotta ollaan oltu kihloissa ja sitä ennen suunnilleen samanmoinen seurustelua takana. Ollaan aika samaa ikäluokkaa, hän vähän vanhempi... Ja ehdottomasti mun tuki ja turva <3
Ollaan jotenkin ihan samalla aaltopituudella ja ollaan puhuttu paljon ja ajatukset ja kaikki tulevaisuuden haaveet menee yhteen. Vaikkei tää helppoa ole todellakaan, niin käsikädessä mennään eteenpäin tätä tietä, mihin se sitten ikinä viekään... <3
Simppanäytteiden viemisestä mies ei ole tehnyt mitään ongelmaa, on meillä musta huumorikin lentänyt kaikesta huolimatta
Mies on monesti sanonut, että iisimmin hän tästä selviää, kun tavara purkkiin vaan, että mähän se tässä joudun kärsimään, varsinkin jos rankempiinkin hoitoihin joudutaan... Eihän tää helppoa tosiaan ole ei... : /

Jaksuja loppuviikkoon! (Onhan huomenna jo ke )

 

Mukavaa kyllä, kun on niin aktiivista porukkaa täällä!

Me ollaan miehen kans samaa vuosikertaa ja yhdessä on oltu jo pikkasen vajaa 8 vuotta. Nyt elellään jo toista vuotta avioparina. Mies kyllä jonkun verran puhuu, mutta pääasiassa se olen kuitenkin minä, joka ottaa asioita puheeksi. Simppatestistä ei tarvinnut vääntää sen kummemmin, eipä nuo miehet tosiaan joudu sen kummempaa kokemaan.. Meillä on kyllä kuume korkealla molemmilla, kyllä sen huomaa, että tuo mies odottaa sitä plussaa ihan yhtä paljon kun minäkin. <3

Stella Ootteko käynyt miehen kanssa yhdessä lääkärin pakeilla näiden asioiden tiimoilta? Meillä loppu miehen tupakointi kaksi päivää yhteisen lääkärikäynnin jälkeen.. Nyt alkaa oleen jo kolme savutonta kuukautta täynnä ja tupakka kuulemma haisee todella pahalle.

 

Pitäiskö tuohon listaan lisätä tärkeät päivämäärät? Esim. Ensikäynnit, suunnittelukäynnit yms.. Pysyis helpommin mukana, missä vaiheessa kukin menee..

 

Miulle vois päivittää sairaalaks sen KPSHP ja yk 9

Viime perjantai oli kp 41 siitä lääkkeellisestä tyhjennyksestä. Terot ei saanu vuotoa tulemaan mutta siis kp 41 oli sitten ovis! Hyödynnettiin se kyllä niin hyvin ku vain pystyttiin, nyt sitte jännäillää tärppäiskö

 

Äiti-07 ikävää, että saitte tuollaisen diagnoosin. :hug: Onneksi siihen on kyllä tänä päivänä hyvät lääkkeet yms. joilla oireita saadaan kuriin. Tuttavien lapsilla on parillakin saman tyylisiä diagnooseja ja heillä jollain tavalla diagnoosi on helpottanutkin elämää, kun tiedetään mistä on kyse ja lääkitys tosiaan helpottaa arkea melko paljon.

 

Äiti-07 :hug: kyllä kaikki järjestyy ja asettuu uomiinsa :hug:
Annatte itsellenne aikaa sopeutua =) Meillä on kotona epileptikko, medium adhd ja nuorin menossa myös toimintaterapiaan kontrolliin. Mutta kun ottaa oikean asenteen niin asioiden kanssa oppii olemaan sujut ja voi todeta, ettei elämä ole hassumpaa =)
Ja meidänkin perheen "tapaukset" tuntuu minusta olevan sieltä kesyimmästä päästä. Itse yritän muistaa aina, että asiat voisivat olla huonomminkin- vaikkei se diagnoosihetkellä tunnu alkuunkaan siltä =) Tsemppiä!

oma napa: oviksesta ei tietookaan ja kp on 15... menkkojenkin pitäs saapua 1½ viikon kuluttua bauttiarallaa.. hohhoijakkaa taas tätä kroppaa. Ootan vaan että uus kierto pääsis alkaan ja voisin ruveta napsiin niitä clomeja ja lugeja...

 

YAW haluatko kertoa missä käyt yksityisellä? Missä on noin mahtavia lääkäreitä? Voit laittaa yv:täkin. Kiva, kun sait noi lääkkeet. On enemmän jännäiltävää, kun on oikeesti saanut jotain apuja.

Tänään pitäs menkkojen alkaa, yleensä kierto on ollu aika tarkka. Pari kertaa on venynyt parilla päivällä. Tuntuu aika epätoivoselta haaveilla luomuplussasta. Miksi se nyt tulisi, kun ei oo kahteen vuoteen tullut..

 

Pakko laittaa linkki: Aika ihana biisi :heart:
https://www.youtube.com/watch?v=LPR0-dvKwys

Mavli: Juu ei se salaisuus ole Ja hyvä mainos on aina varmasti firmallekin tervetullutta
Eli mä oon käynyt Ihan terveystalolla lapsettomuushoitoihin perehtyneellä tohtorilla nimeltä Liisa Häkkinen :heart: Siinä on lääkäri paikallaan =) En halunnut missään tapauksessa mennä millekkää perus gynelle.

Hää on ihanan realistinen. Sanoo asiat niinku ne on ja on tarkka, eli turhanpäiten hää ei lääkkeitä määrää vaan haluu olla tietonen mis mennään labroissa ja kierrossa muutenkin
Hää toimii viikonloppusin myös mehiläisessä ja tosiaan toimii pirkanmaalla tre-nokia-sastamala-lielahti akselilla. Ihana lääkäri kyllä kaikkiaan- snif! Ja tosiaan suositteli sitten heti toista lääkäriä nimeltä jos hän ei itse ole saatavilla :heart:

ai joo, siitä mun kohonneesta prolaktiini-arvostani
Lääkäri sanoi ettei tartte tehdä mitään että se on niin vähän koholla, että riittää jos vuoden päästä ottaa kontrollilabran jos nyt sattuu oleen jotain labrakäyntiä niin samalla, mutta ei pakko että lievä kohoominen voi johtua esim vaikkapa vain tyhjästä vatsalaukusta joka lähettelee stressihormoonia huutamalla että MULLA ON NÄLKÄ, en oo saanut labra-aamuna aamupalaa hih

 

Mojito no jos ollaan hetki tällä pastaöla ja siirrytään sitte muutaman kk päästä plussanneisiiin, jooko??
Joku puhu niistä simppatesteistä niin jos ensimmäisessä näytteessä on jotain häikkää niin 4kk päästä otetaan uusi. Tämän vuosi meillä siis otettu kahdesti. Ajomatkat sinne sairaalaan on aina yhtä hauskat ku ollaan näytettä menossa antamaan. Mies siis antanut molemmilla kerroilla paikalla. Ekassa kerrassa sillä meni ihan törkysen kauan ku ei meinannu saada onnistuu ku oli alkanu ajattelee että siellä mä istuin oven ulkopuolella ja oottelin no tokassa kerrassa meni ihan muutama minuutti ni tuli jo ulos huoneesta eikä kuulemma ees häirinny vaikka siivoojat oli siinä oventakan jutellu keskenään ja aiivonnu käytävää
Mulle saa nyt päivittää yk14, tänään alko menkat.

 

Ja mavli mulla aukkari teki kyllä kipeetä. Etenkin se kun mentiin konhdun suusta kaulaa pitkin sisään, mulla se kohta tosi ahas. Joutu tekemään cervikaalipuuduksen mitä käytetään myös synnytyksessä eli nyt on seki koettu. Mut siis mähän menin ilman kipulääkettä siihen. Suosittelen että otat varmuudeksi kipulääkkeet ensin ja jos tekee niin kipeetä ettet kestä ni kysy puudutusta, tekevät kyllä sen! Sen jälkeen ei mitään tuntemuksia enään.

 

Ette ikinä arvaa... KP V*tun 15 ja mä aloin jo vuotaan Siteen sai laittaa. Alamassuu alko juiliin, ilmankos mulla oli eilen selkä kipee, en vaan osannut yhdistää ihan vielä menkkoihin. Voi *****le! Tiiättäkö että tää ei oo enää kivaa. Paljon rumia sanoja ja vissiin YK16 alkaa. Tulis se resepti tänään postissa niin pääsisin vielä jostain hakemaan niitä clomeja että ehtii uuteen kiertoon!

 

YAW :hug: Onpa kyllä lyhyt kierto tuo. Toivottavasti resepti nyt tulisi ja saisit lääkkeet heti käyttöön.

 

En oo paljon tänne kerenny kirjotella, niin nyt vois paneutua ku on vapaapäivä...

Parisuhteesta: Meillä tulee elokuussa täyteen 5 vuotta. Miehellähän on jo tyttö edellisestä suhteesta, ja tää tyttö on 4 v. Aivan oikein luitte, tyttö on nuorempi kuin mitä me on oltu yhdessä.
Tarinahan meni niin, että kun tutustuttiin ja alettiin seukkaamaan, niin miehen eksä kenen kanssa pari kk oli "seukannu" ilmoitti olevansa raskaana. Ja abortti oli kuulemma liian myöhäistä, kun r-testit oli näyttäny negaa neljännelle kuulle (oma huomioni: joopajoo!)ja ku on epäsäännöllinen kierto niin ei tienny MUKAMAS olevansa raskaana.
Eli alusta asti meidän suhdetta on rassannu mulla ainakin tieto siitä, että miehellä on lapsi jonkun keskenkasvuisen ja lapsellisen 2-kymppisen kanssa. ( Ei millään pahalla 2-kymppisiä kohtaan ) Mies näkee tätä tyttöä aina välillä ku tyttö asuu toisella puolella suomea, ja on tää typy meilläkin ollu. Mä en tuu toimeen yhtään tän eksän kanssa, oksettaa koko tyyppi. Sitte se oli tässä joku aika sitten taas paksuna jollekki "heilalleen", ja nyt kyllä kummasti tiesi olevansa raskaana, ku mun miehelle valitteli kuinka on oksentanu 10 viikkoa ja blaablaa ja tekee abortin, ja kuinka kierukka liusui pois paikoiltaan ja kuinka sitte se otettiin pois ja sitte bylsittiin ilman ehkäsyä.
Raivosin tosta miehelle että miks vitussa se kertoo sille kaikki alapään toimintonsa, ei mun mielestä eksälle tarvi kertoa tommosia!
Meillä on muutenki ollu omat ongelmamme tässä suhteessa, nyt menee oikeestaan ihan hyvin, ja mieskin on mukana tässä vauva-touhussa... En tiedä miten mies otti tosiaan tuon keskenmenon ku ei oo asiasta paljon puhunu, mutta on kyllä kyselly kaikenlaista hedelmöittymiseen ja ovulaatioon liittyen jne

Että näillä mennään. Menkoista ei ainakaan täällä oo mitään havaintoa tai merkkejä, eli tää homma nyt voi kallistua kumpaan suuntaan vaan. Nyt on kaiketi sitte dpo 5, vai miten se lasketaan, jos pe oli ovis?