Sintu74 tsemppiä tulevaan hoitoon! Toivottavasti tällä kertaa onnistuu!
Ja kiitos noista yksityisen puolen hintatiedoista. Meidän tarkoitus on lopettaa hoidot tähän hoitoon, mutta eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka vielä joskus haluaa yrittää. Muutaman vuoden tauon jälkeen pääkoppa saattaisi sen taas kestääkin.
Mansikkatyttö Minulle kävi tuon Gonal-F ja Pergoverisyhdistelmän kanssa sama homma, kuin muidenkin (suprecur+menopur / puregon+orgalutran) eli soluja tuli 6 kpl (saman verran on tullut joka kerta), mutta suurin osa raakoja. Muissa hoidoissa kypsiä on ollut 2+2. Tällä kertaa ei ollut kuin yksi kypsä.
Toivottavasti tämänkertainen coctail tepsii. Sinullakin on niin paljon liikaa pettymyksiä takana.
Sufka kirjoittelit tuolla aiemmin noista vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Itse olen käynyt joskus vuosia sitten vyöhyketerapiassa, mutta lopetin sen sitten jostain syystä. Ystäväni aloitti akupunktion, sillä oli aloittamassa lapsettomuushoitoja uudestaan ja halusi auttaa asiaa. Heille kävi niin, ettei hoitoja enää tarvittu vaikka endometrioosi olikin vain pahentunut vuosien myötä. Minä uskon kyllä vaihtoehtoisiin hoitoihin, mutta jostain syystä en ole itse enää hakeutunut niihin.
Ja kiitos sinulle myötätuulista ja plussatuulista. Ehkäpä niistä on ollut apua, sillä jotain sellaista tapahtui tällä kertaa, mitä ei tähän mennessä ole tapahtunut.
Tsemppiä myös sinulle itsellesi!!
mariq olen niin suunnattoman pahoillani sinun pettymyksestä, taas kerran. :hug:
Sannuliinu tsemppiä sinulle hoitoon! Minulla on pcos myös ja aikamoista taiteilua se on kyllä toisinaan ollut. Minulle kasvaa paljon folleja, mutta ne ovat tyhjiä eikä soluja ole läheskään yhtä paljon kuin follikkeleita. Toivottavasti hoito onnistuu ja vältyt hyperiltä
Lämpimät onnittelut plussasta
Pyykki ja Vanil !! Toivottavasti kaikki menee hyvin
Hienoa, että täällä kuuluu myös hyviä uutisia!
Piinailijoille hirveästi tsemppiä! Täällä on nyt monta piinailijaa, joten toivottavasti tulee paljon hyviä uutisia pian!
iimamiina minä ainakin muistan sinut! Aivan käsittämätön määrä siirtoja takana. Etenkin kun vertaa omaan saldoon, eli nolla siirtoa tähän mennessä, niin tuntuu että miten voisi yhden solun kanssa onnistua jos teillä on noin mones menossa. Meilläkin on nyt menossa 4.icsi ja meidän historian ensimmäinen hedelmöittynyt solu toivottavasti jatkaa kasvamistaan huomiseen siirtoon (ja siitä eteenpäin).
On käsittämätöntä oikeasti miten paljon sitä on vuosien varrella ajatus muuttunut. Minäkin aloittaessa oli 23-vuotias tytönhupakko. Nyt iskee 30-kriisi. Toisaalta, tässä vaiheessa tulee sitten kaikki kriisit kerralla, kun tähän lapsettomuuskriisin, 30-kriisin ja burnoutin lisäksi on vielä parisuhteen 7-vuotis kriisi.
Parasta tässä kuitenkin on, että en enää pidä lapsen saamista välttämättömänä. Toisinaan jopa toivon, ettei tämäkään hoito onnistuisi. Voisin hyvillä mielillä lopettaa yrittämisen tietäen, että ainakin yritin.
oho, menipäs asian vierestä jauhamiseksi.
Minä toivon sydämeni pohjasta, että teillä vihdoin ja viimein onnistuu.
Almina teilläkin on huimasti siirtoja takana! Toivottavasit seuraava siirto jää viimeiseksi. En osaa edes kuvitella minkälaista on elää jatkuvasti piinapäivissä. Kaikkea hyvää sinulle ja tsemppiä punktioon!
ON. Yksi etappi on ylitetty, nimittäin tämä punktion jälkeinen päivä. Tällä kertaa ei tullut pelkästään huonoja uutisia. 6 solua löytyi eilen punktiossa. Niistä 5 kpl oli raakoja, mutta se yksi ainokainen kypsä solu hedelmöittyi. Ihan uskomatonta.
Meillä on joka ainoa kerta tyssännyt tämä matka punktion jälkeiseen päivään. Viime juhannuksena alkoi menkat, jouluaattona alkoi menkat ilman, että piinailin päivääkään.
Noh, siis yksi etappi on ylitetty.
Huomenna tiedetään taas vähän enemmän. Aamulla soitan labraan ja kysyn mikä on tilanne. Onko siirrettävää.
Ja palatakseni vielä siihen soittoon, jonka sain aamulla labrasta. Se oli käsittämätöntä kuinka riemuissaan labrantäti oli soittaessaan. Vaikka suurin osa oli ollut raakoja, niin hän varmaan näki meidän tiedoista, että hoitoja on takana jo useita ilman yhtään hedelmöittynyttä solua. Hän oli niin onnellinen ja innoissaan. Sen kuuli jo puhelun alkuun. Se tuntui aivan kummalliselta, sillä .. niinkuin sanottu, aina on tullut pelkkiä huonoja uutisia.
Vaikka tästä nyt ei päästäisi eteenpäin, niin jonkinlaisen pienen toivonrippeen tuo hedelmöittyminen antoi. Toisaalta toivonripe on häviävän pieni, mutta jotain on kuitenkin olemassa.
Hauskaa tässä päivässä oli se, että ystäväni, jonka mies kävi juuri parisen viikkoa sitten sterilisaatiossa ilmoitti olevansa raskaana. Oli tullut raskaaksi vahingossa juuri ennen toimenpidettä.
Olen iloinen ystäväni puolesta, mutta en voi välttyä ajattelemasta, että näin se plussa taas kerran meni toiseen kotiin. Näin on käynyt ennenkin hoitojen aikaan, että kun minä olen odottanut voidakseni kertoa (onnellisia tai mitä hyvänsä) uutisia, niin ystävä, jonka ei enää pitäisi voida saada lapsia ilmoittaa ihmeen kaupalla olevansa raskaana.
Minusta on alkanut tuntumaan, että joku joka näistä asioista päättää on jatkuvasti erehtynyt siitä osoitteesta, jonne haikaran lähettää.
Toisaalta tämä on ihan hyvä merkki, sillä nyt on helpompi ehkä varustautua tulevaan.
