Alkuperäinen kirjoittaja Herra100:
Alkuperäinen kirjoittaja pojan äiti:
Aikaisemmassa ketjussa, kerroin että oma tilanteeni on aikaslailla sama kun sinulla Herra100.
Niin paitsi se, että mina olen nainen ja maksan kaiken.
Perjantaina minä tyttö se sitten marssin juristin puheille.
Ei ollut helppo päätös, mutta koska meidän tilanne ei muutu ei, kaikkeni olen yrittänyt ja en jaksa enää yrittää.
Ero ei ollut todellakaan helppo päätös, mutta ei kyllä tämän huonommin voisi muutenkaan mennä.
Ja kyllä minä ensiksi tässä erossa ajattelen poikaani. Ei hänen ole hyvä kasvaa ympäristössä jossa toinen on selvästi lypsylehmänä ja toinen elää miten vaan itseään sattuu huvittamaan.
Ei se ole oikea elämän malli yhdellekään lapselle.
Mutta tämä oli todellakin minun ratkaisu.
Otan osaa. Valitettavasti minä tunnen myös olevani tilanteessa jossa kaikkeni olen yrittänyt mutta mikään ei muutu.
Älä hyvä mies minun päätöstäni sure ja ota osaa.
Olen erittäin tyytyväinen siihen, että sain perjantaina itsestäni niin paljon voimaa irti että menin juristin puheille.
Nyt tämä vihdoin ja viimein loppuu.
Ja vielä jonain päivänä saan elää normaalia elämää ja ehkä vielä joskus kenties löydän rinnalleni tasa-avoisen elämän kumppanin.
Niin ja me kyllä käytiin parisuhde terapiassa, mut se ei meitä auttanut, ehkä enemmänkin pahensi asiaa. Koska mies ei sinne olisi alunperinkään halunnut, joten kaikki mitä terapeutti sanoi, niin se oli vaan kuulema juoni häntä vastaa ym.
Toivon, että sinäkin saat itsellesi tarpeeksi voimaa tehdä oikeasti tolle tilanteelle jotain ! Puhe ei auta, riidat ei auta, hyvä ei auta, huomioon ottaminen ei auta, sopimukset rikotaan toistuvasti, mikään ei auta.
Niin pitäisikö jossain vaiheessa herätä ja tehdä jotain !!!
Koska muuten mikään ei tule muuttumaan, tiedän sen varmaan sisimmässäsi jo nyt.
Tsemppiä !