Hermot menee

Mulla on nyt niin paha mieli ja takki ihan tyhjä :'(

Suutuin meidän 4 veelle ihan tosissaan, kävin jopa vaatteisiin käsiksi. Mitään se ei usko, ulvoo ja märisee, tuntuu että mulla on jo kaikki keinot kokeiltu ja mikään ei tepsi.

Säikähdin itsekin omaa raivoamista, mutta kun minunkaan pinna ei ole loputon. Lapsi tais raukka säikähtää vielä enemmän.

Ei mulla tarvis varmaan lapsia olla, huono äiti olen

:'(

 

Älä huoli!! meillä on myös reilun 4v. tyttö, joka aikaajoin(päivittäi) koettelee hermoja oikein tosissaa!! ja välillä palaa hihat ihan totaalisesti.... :'( ja siitä tulee pahamieli ihan kaikille! Se on kai niin tuon iän mukaista kokeilua, ja todella toivon, että se menisi ohi PIAN!!! Voimia sinulle/teille arjen ilohin ja suruihin!! :hug:

 

Mulla kans pinna tiukalla välillä. On niin voimakasluonteisia lapsia että. Olin innoissani, ku perjantaina tulee semmonen kasvatusohjelma ku Pikkuenkelit muistaakseni kakkoselta 20.30. Sain sieltä 3-vuotiaan kasvatukseen hyviä vinkkejä. Katottiin miehen kans se ja istuttiin sitte alas ja puhuttiin ja mietittiin asioita. Pidettiin sitte taktiikkapalaveri, jos näin vois sanoa. Kyllä mulla joskus kans tuntuu, että pistän myyntiin koko sakin, mutta sitte taas toisena päivänä meneeki vähä helpommin ees joku asia. Ja taas muka jaksaa. Tämmöstä tää on, toiminnallista ja täyttä elämää... =)

 

:wave: Minä voin kans tunnustaa että enemmän ku miljoona kertaa on 4-vuotiaan uhmiksen kanssa palanu käämit! Samaten olen katsonut sitä kakkosen Pikku Enkelit (?) ohjelmaa ja otin siitä neuvoa siinä aresti-hommassa. Huomasin että tämän uhmiksen iltavilli tekee pikkuveljelle levottomat yöt ja nyt iltasin jos vauhti alkaa kiihtyä, laitan eteiseen jäähylle.Päivällä saa sitten meuhata.Toivossa elelen että pian oppii että iltasin ollaan rauhassa hissutellen ennen nukkumaanmenoa..

 

Täällä kans yksi äiti, jolle on annettu temperamenttinen esikoinen! Poika testaa hermöt vähintään kerran päivässä. rajoja haetaan ja kun vauva syntyi vuosi sitten (pojan ollessa 3v) tilenne oikein räjähti käsiin kun uhman lisäksi tuli myös mustasukkaisuus. on tässä vuosi väännetty ja välillä poika on ulkona jäähyllä. eipä sitä kovin ihanaksi äidiksi itseään aina tunne, vaan rajat ne pitää olla! ja silmille ei lapset hypi. helpompi on nyt laittaa rajat kuin teini-ikäisenä!

 

Täällä myös tapellaan kohta 4 vuotiaan tytön kanssa päivittäin. Olen jopa harkinnut hoitoon viemistä, että jaksaisin olla pikkuveljen (1v2kk) kanssa kotona vielä vähän aikaa. Ärsyttää kun tyttö on ruvennut ulvomaan nyt kaupassa ja kyläpaikoissakin, ennen oli aina tosi kiltti. Me ollaan yritetty rangaistuskeinona omassa huoneessa rauhoittumista ja nurkassa seisomista. Joskus, kun oikein kunnolla palaa pinna, olen antanut myös tukkapöllyä, mikä harmittaa ihan hirveästi jälkeenpäin. Minkälaisia vinkkejä siellä mtv:n ohjelmassa on annettu? Mitenkähän kauan tällaista uhmaa on odotettavissa? :headwall: :headwall: :headwall:

 

Ihanaa teitä on muitakin... Minä olen täällä itkenyt ja huutanut ja keinot on koitettu kaikki. Meidän neiti 4v on päättänyt nyt että hän ei syö.. pärjää kuulemma aamupalalla ja klo 12 aikaan syötävällä välipalalla. Ja jos ruoka ei ole mieleistä on KAUHEA väsy hänellä. Joka asiassa väännetään ja kiukutaan. Ja nyt otin tavaksi että kun ei uskota, mennään portaille jäähylle ja sisään pääsee kunnes huuta ja hakkaaminen loppuu. En tiedä onko siitäkään ollut mitää hyötyä mutta keinot tosiaan loppuu. tiedän että kyllä susi nälkäänsä syö. mutta ruokapöytään olen pitänyt kurin että söi tai ei mutta siinä istutaan.. :headwall: kyselin päiväkerhossa kun kerran viikossa siellä käy että onko siellä ongelmia niin siellä ei mitään! mutta kotona on tyhmä olla kun kukaan ei leiki ja kaveriks ei käy mitenkään 2vuotias pikkusisko. Antakaa hyviä vinkkejä en ole tuota ohjelmaa ollenkaan kattonu!!

Voimia teille kaikille!! :hug:

 

Siinä Pikku enkelit ohjelmassa punainen lanka oli oikeestaan tämmönen: Älä huomioi huonoa käytöstä, huomioi vain hyvä käytös.

Eli, ku lapsi on reipas, taitava, osaava yms. ihan pienissäki asioissa, niin kehu ja kiitä, kuinka hän on taitava, reipas ja ihana. Anna lapsen tuntea ja kerro hänelle, että hän on ainutlaatunen, rakastettava ja suloinen yms. Halaa, suukota, helli.

Kun lapsi huutaa, kiusaa, jankuttaa jotain tai käyttäytyy huonosti, älä huomaa, älä katso, älä puhu. Paitsi jos jotakuta vahingoitetaan, jotain rikotaan tai tilanne vaatii aikuisen puuttumista asiaan. Aluksi kehota kaksi kertaa lopettamaan tai käyttäytymään hyvin. Ensin ihan normaali komento ja mikäli lapsi jatkaa huonoa käytöstä sitten toinen kerta voimakkaammin, käskevämmin. Jos nämä ei tehoa, vie lapsi jäähylle turvalliseen, virikkeettömään paikkaan. Meillä esim. vanhempien makuuhuone. Jäähyaika on minuutti/ikävuosi. Eli meillä 3-vuotias istuu 3 minuuttia, 5-vuotias viisi... Ja kun kannat lasta jäähylle, älä puhu, älä neuvottele, älä perustele. Vie jäähylle ja jätä sinne. Näin annat lapsen huomata, että huonolla käytöksellä hän ei saa vanhempiensa huomiota. Hyvällä käytöksellä saa huomion.

Moni lapsi kuulemma käyttäytyy huonosti vain siksi, että ei saa riittävästi huomiota. He hakee huomiota sitte sillä huonolla käytöksellä, koska hyvällä sitä ei tipu. Ja näinhän se yleensä onkin, että hyvästä ei puhuta, vain huonoon puututaan ja asian pitäs olla just toisin päin. Lapsi oppii ja huomaa, että parempi se negatiivinen huomio, ku kokonaan huomiotta jääminen.

Joillaki lapsilla auttaa lisänä joku näkyvä huonon/hyvän käytöksen mittari. Ohjelmassa käytettiin tarrataulua. Oli lukujärjestystyyliin sarakkeet viikonpäiville ja päiväki oli jaoteltu muutaman tunnin ryhmiin. Sitte sarakkeisiin liimattiin tarra hyvästä käytöksestä kyseisenä aikan ja huonosta käytöksestä tuli suruilmeinen naama sarakkeeseen. Jos oli saanut tietyn määrän tarroja/päivä, seurasi palkinto. Ei mitään leluja, vaan vaikka lukuhetki tai kirjastoretki yms. Näin konkretisoitui se hyvän käytöksen määrä ja huono käytös muistutti sielä tarrataulussa surunaamana.

Tuli tosi sekavasti, mutta tässä mun näkemys tän ohjelman kasvatussysteemistä. Meillä tätä on alettu noudattaan. Itse sorruin aikasemmin siihen, että puutuin huonoon käytökseen liikaa, nyt pyrin puuttumaan hyvään käytökseen paljon paljon enemmän. Huonon käytöksen vaan olen näkemättä, paitsi jos näen parhaaksi puuttua asiaan. Eihän voi aina olla puuttumatta...

Se vielä, että huomasin, että kun on joku selkeä kaava, minkä mukaan toimii, tulee se linja selkeämmäksi paitsi lapselle, myös vanhemmalle. Ei tarvi aina miettiä, että mitä nyt ja miten nyt ja vitsit ku se ei taas totellu ja millä nyt uhkais...

 

Valaja, kiitos vinkeistä. Jotain uutta on nyt meillä kokeiltava, muuten elämä menee ihan mahdottomaksi. Ja tieto siitä, ettei ainoastaan meillä ole vaikeaa helpottaa kummasti. Jospa tämä tästä...

 

ihanaa valaja!!! tuossa olikin todella paljon juttuu ja apua..

maaruska-75

 

kuinkas sitten toimitaan esim.ruoka pöydässä?? jos lapsi vain hyöriin ja pyörii, leikkii ja istuu eikä syö?? Jätetäänkö huomioimatta ja annetaan ruuan jäähtyä vai kuinka toimitaan???

 

\

kuinkas sitten toimitaan esim.ruoka pöydässä?? jos lapsi vain hyöriin ja pyörii, leikkii ja istuu eikä syö?? Jätetäänkö huomioimatta ja annetaan ruuan jäähtyä vai kuinka toimitaan???

Otetaan ruoka pois ja käsketään lapsen poistua pöydästä.Tosin ensin varoitetaan, että näin käy, jossei ruoka laske.Eikä sitten sorruta ylimääräisiin välipaloihin.

 

Et sinä mikään huono äiti ole.

Voisitko ajatella asiaa niin, että lapsenkin on hyvä nähdä, että hänen tekemisillään on vaikutusta/seurausta ja että sinäkin voit ja on oikeus loukkaantua ja suuttua hänen tekemisistään.

Tunteet kuuluvat elämään ja lapsi oppii näin "oikeaa elämää".

 

Valajallle kiitos tiivistelmästä! Täällä myös erittäin tempperamenttinen 4v neiti, jonka kanssa hakkaan päätä seinään päivittäin. :headwall: Mikään kun ei tunnu olevan neidin mieleen. :\|

 

meidän tytön uhma alko 2.8.v ja alkaa pikku hiljaa loppua.neiti on nyt 4. meillä kans väännettiin joka asiasta ja rutina alko heti aamusta ja loppu kun meni yö unille.hermot oli kireellä ja huusin ja kävin vaatteisiin kiinni.sit oli hirvee morkkis :'( .meil on aresti huone käytössä,mut harvemmin enää tarvii käyttää sitä.yks hyvä keino on ottaa lelu millä on leikkimässä pois jos ei tottele.

 

Meillä varsinkin pukeminen ja johonkin lähteminen on suurin ongelma. (Tyttö nyt siis 4v.) Osaa kyllä pukea hyvin itse, mutta joka kerta lähteminen menee riitelyksi ja multa palaa pinna. Yleensä uloslähtö menee siihen, että me pikkuveljen kanssa odotellaan ulkona. Ei jaksa vaatteet päällä sisälläkään odotella. Miten te muut olette ratkaisseet tällaisia ongelmia? Antakaa vinkkejä!!!

 

Mukava aina välillä kuulla, että täällä on muitakin "huonoja" äitejä...niinhän me kaikki omasta mielestämme välillä ollaan.
Minulla on kolme lasta, joista esikoinen on se kaikista haastavin: tempperamenttinen, herkkä, dramaattinen ja aivan hurmaava. Hänellä on vähän väliä joku uhma päällä, nyt eskarilaiinen. Kaksi nuorempaa ovat hekin hyvin eläväisiä ja tarvitsevat kovasti virikkeitä, muteen keksivät omia virikkeitä, jotka ei aina niin äidille mieleen. Esikoisen kanssa on aika ajoin tehnyt niin tiukkaa, että olen joskus tukistanut tai antanut korvapuustin ja siitä kokenut ihan hirveitä tunnontuskia. Mäkin säikähdin omaa raivoani ja minua auttoi, kun menin terveyskeskuksen lastenpsygologin juttusille purkamaan tuntojani. Hän osasi niin hyvin tuoda sen lapsen näkökulman esille kun välillä tulee sellainen tunne, että se ipana ihan piruuttaan kiusaa mua...siis järjellähän tajuaa, että ei se asia niin ole, mutta kun on joskus niin väsynyt ettei järki enää pelaa. Sitä sai aina pikku vinkkejä eri tilanteisiin ja osasi taas suhtautua muksuun vähän pidemmällä pinnalla kun sai oksennettua voimattomuudentunnettaan ulos. Tokihan sekin auttaa jos on hyviä ystäviä joiden kanssa voi asioista jutella mutta joskus on ammatiiauttajan neuvotkin tarpeen.

 

minäin ole sitä Pikku Enkeleitä katsonut, mutta kun meillä on vasta reilu 2-vuotias... Mitä mieltä olette, voiko sitä jäähyjuttua käyttää näin pienelle?

aikana sit olis 2 minuuttia, mutta mies on sitä mieltä, että se on alle 3-vuotiaalle liian raakaa. Mutta kun tämä neiti ei tottele yhtään mitään ja hermot on tiukilla vähän väliä...

 

VALAJA, kiitos, tuossa tekstissä oli asiaa!
Meillä tyttö 2,8v ja hermot menee päivittäi Tosiaankin annan hänelle huomiota huonosti käyttäytyessään, vaikkakin olen yrittänyt myös kehua häntä paljon. Meillä vauva vie paljon huomiota ja sehän toista ärsyttää. En saisi imettää toista, kun toisella on juuri silloin paljon asiaa tai pitää tulla hyppimään sängylle tai leikkiä jollain kovaäänisellä lelulla. Sanon ennen syöttämään menoa tilanteen ja äiti leikkii sen jälkeen sinun kanssasi, muttei auta. Siinä kun kiellän toista syöttäessä, toinen häiriintyy ja vanhempi ei usko mitään. Nyt on kuvioihin tullut ulkona hiekan ja kivien heittely toisten päälle. Sisällä toiset lapsethan eivät minun tavaroihini koske kuin kyläilyn loppu vaiheessa. Vauvalta ja muiltakin riistetään lelut käsistä.
Kyllä välillä on niin toivoton olo. Olen uskotellut että kohta tämä loppuu, mutta jos vielä 4-vuotiaatkin.
Mutta heti huomisesta alan tuota valajan oppia käyttämään, tulotan tekstin, jotta voin vielä lunttailla miten tulisi käyttäytyä. Kaikki kotikonstit on kokeiltava.
Tietysti on myös niitä hyviäkin päiviä, jolloin asiat sujuvat ja aurinko paistaa meidän "risukasaankin"!!!

 

Miten teillä onnistuu tuo arestiin vieminen, eli lapsen pitäisi olla
huoneessaan miettimässä esim 5 min. Meillä tuo ainakin on mahdotonta,
vaikka neidin huoneeseensa veisi kun kiukuttelee ei se siellä pysy. Saman tien tulee ulos huoneesta.