// Helmivauvat 2015 - marraskuu //

Empatiat Sadanalle! Toivottavasti miehes rupee jossain kohtaa tienaamaan jotta saat jäneltä vastavuoroisesti taloudellista tukea. itsekin olen miehen neljävuotta kestäneet opinnot rahoittanut, mutta nykyään hän tienaa enemmän ja meillä on kaikki tilit yhteisiä niin saan kyllä nykyään takas noita alkuvaiheen menoja

Kiitoksia vaan mamnajooga tiedoista. Kuulostaa mukavalta maanantaina kävin neuvolassa ja kaikki ok. Jopa hemoglobiini on jaksanut pysyä riittävän korkeella. Tyrkyttivät siellä influenssa rokotetta itelle ja puolisolle. En kyllä tiedä vielä pitäskö ottaa vai ei. Mitäs te muut ootte mieltä? Aiotteko ottaa?

Varattiin sit pitkän harkinnan jälkeen yksityiselle 4D ultra ihan vaan oman mielenrauhan vuoks. Otettiin se tohon vk30 niin näkee sit onko ne kystat hävinny niinku taysissa sanoivat rakenneultrassa. Näkee sit kans että onko kaikki muuten kunnossa.

Kukaan ei oo kommentoinu niitä baby showereita? Onko aiemmin ollu tai tällä kertaa tulossa? Mulle tosiaan on käly järjestämässä uuden vuoden jälkeen...

Mukipukipuu ja Väinö 27+6

 

Ei ole kenelläkään lähipiirissäni ollut baby showereita. En itse eivätkä ystävänikään ole oikein tunteneet sitä suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi.

rv 26+

 

parilla tutulla on ollut babyshowerit, mutta siten että ne on odottajalle tullut yllärinä täysin. Ja kyllä mä toivoisin, että sellaiset mulle järkätään... Vinkkasin kyllä asiasta siskolleni joka on pojun kummiksi tulossa, joten voipi olla et tammikuussa sellaiset olis luvassa

( . ) Tuosta Kefexinistä vielä sen verran, että lääkäri sitten soitti lopulta ja sanoi, että hyvin pienelle osalle penisiliini allergikoista saa oireita tuosta ja sen takii voin käyttää. Toki tarttee nyt tarkkailla ettei oireita tule...
Edelleen jatkuu kipeet supparit ja alku viikosta pitääkin käydä antaa uusi näyte virtsiksen vuoksi. Toivottavasti ei vaan voimistu nyt kun töihin palaan, kerta niitä on ollut tän kahden viikon levonkin ajan :/
Täällä kans liikkeet on näkynyt jo parin viikon ajan päällepäinkin ja mies on tuntenut ne varmaan jonkun kuukauden verran.

Sisustusvimma on nyt tässä iskenyt mulle oikeen kunnolla. Varsinkin kun on pari viikkoa pääasiassa vaan maannut sohvalla tai sängyssä niin on ollut aikaa miettiä uutta sisustusta Paljon kaikkea tekis mieli hommata, mutta rahat ei ikävä kyllä kaikkeen riitä, mutta onneksi edes osaan

Wuf ja junnu 24+6

 

Moi kaikki pitkästä aikaa! Mukipukipuu, mulle ollaan järjestämässä babyshowereita. Oon itse ollut aiemmin järjestämässä ja osallistunut muutamiin. Ihan mukavia tyttöporukan hengailuhetkiä hyvän ruoan parissa.

Sitten muihin juttuihin. Omasta navasta sen verran, että muutoin on ollut hyvätunnelmaista keskiraskauden aikaa, mutta viikko sitten vkonloppuna supisteli kolmen päivää putkeen aika reippaasti. Soittelin sitten neuvolaan ja hoitajan mielestä kuulosti suht normaalilta, mutta kehotti varmuuden vuoksi tulemaan näytille lääkärille. No, kävin sitten lääkärillä, ja käynnistä jäi kyllä suoraan sanoen erittäin paska maku. Lääkärillä oli selvästi sellainen "maailman kaikkeuden turhin käynti" -asenne ja suhtautui muhun kuin olisin joku hysteerinen mamma joka on väkipakolla ängennyt vastaanotolle (itse en ollut edes menossa, mutta hoitaja puhelimessa sanoi että pitäisi.) Päätti sitten ilmeisesti, että otetaanpa tytöltä luulot pois - kun tutkimusta pyytää niin tutkimuksen saa: Elämässäni ei oo sisätutkimus sattunut niin kuin nyt! Se oli todella kovakourainen, alotti koko homman sellasella vauhdilla, että refleksinä kiskaisin jalat yhteen kun sattui niin paljon. Suututtaa vieläkin. Vaihtaisi alaa, jos oma työ v*tuttaa noin paljon! Kaikki oli kuitenkin kunnossa ja supistuksiakaan ei ole sen kolmen päivän jälkeen juuri ollut.

Sitä piti kysyä, että millaisia sf-mittoja olette lähiaikoina saaneet? Mulla oli siellä lääkärissä (25+4) 20cm, eli ihan alakäyrällä mennään.

En saa tätä nyt punaiseksi, mutta mulle saa muuten päivittää poikalupauksen. Mennyt pyyntö varmaan ohi sillon joskus ru-kierroksen aikoihin

Hyviä vointeja kaikille!

Norbba ja tyyppi (26+0)

 

Norbba: päivitetään poikalupaus, sori että oon missannut tiedon

Rv26+0 paikkeilla mulla oli sekä 2. että tässä 3.raskaudessa sf-mitta 26cm. Käsittääkseni siellä ylälaidassa se menee. Normaalikokoisia vauvoja olen saanut, kohtuni on vaan muodoltaan suora ja pysty. Ja kasvusuunta ylös. Olen vielä aika lyhyt niin tynnyrimahalla on menty jo rv 18 eteenpäin

BabyShowereita ei ole ollut koskaan. Eka ylläriraskaus (ei paljon juhlittu), tokasta kielsin kavereita järjestämästä mitään kun pelkäsin keskenmenoa tms koko ajan ja nyt kun ehkä voisin pitääkin sellaiset niin en jaksa järjestää pidän varmaan jotkut vauvajuhlat syntymän jälkeen kun ristiäiset juhlitaan minimiporukalla.

Kääk, painoa on tullut pari vkoa ihan liikaa. Nyt täytyy ryhdistäytyä. Muuten iskee ahdistus. Tai iskihän se jo. Ekasta neuvolasta on tullut +7-8kg ja vielä on viikkoja jäljellä. Suht tukevaa menoa.

Viimeinen kolmannes käynnistyi tänään eli 29.raskausviikko, jaksaa jaksaa!

PH rv28+0

 

Mulla oli sf-mitta 22.5cm 26+0 se ei ollu alarajoilla vaan hieman alle keskiarvokäyrän.

Mukipukipuu ja Väinö 28+0

 

Sf-mitta mulla oli 27 rv 27+0 ja meni ihan yläkäyrillä. Mukavasti painaa jo kylkiluita.

Babyshowerit oli mulla ekasta lapsesta. Käytiin silloin ihan vaan tyttöporukalla ulkona syömässä ja sitten kustansivat mulle kampaajan. Tekivät myös kasvoväreillä masumaalauksen. Oon nyt miettinyt, että jos tuo sisko innostuisi niin, että pidettäisiin yhteiset kun samoissa mennään. Saa nähdä miten sitä loppupeleissä jaksaa ja ehtii. Ois ne kivat kun kuitenkin luultavasti vikat lapset meillä kummallakin joita odotellaan (jos vaan kaikki menee hyvin).

mukipukipuu, se 3/4D ultra on kyl ihana!

Täällä on myös hyvin tuhti olo. Painoa tullut jo +9kg. Tasaiseen kuitenkin. Uutena ihanana oireena on tuo vatsan sisällön nousu tonne ruokatorveen ja nieluun. :x Melkosen yököttävät olot sen takia välillä. Ja asentoa poitsi vaihtaa päivittäin. Ei enää mitään hajua miten päin on. Välillä on poikittain, pää alas päin, sivuttain viistossa tai pää ylös päin. Ihan hassua kun kumpikin edellisistä pienistä on olleet jo tässä vaiheessa laskeutuneina lähtökuopissa.

Mutta on tää pelkästään kotona saikulla pyöriminen tylsää hommaa. Lepäillyt olen paljon, mutta aloin tässä nyt pikkuhiljaa mahd. kevyesti käymään läpi ja siivoamaan vaatehuonetta. Mies on ollut onneksi välillä apuna ja hoitanut painavien juttujen nostelut. Vauvan vaatteet sain vihdoin katsottua läpi. Pitäisi vain pestä ja pistää kaappiin vielä.

Mutta hyviä vointeja kaikille! Aika hurjaa miten tää aika menee. Heinäkuulaiset on plussanneet jo jonkin aikaa ja Marraskuulaiset synnyttää jo ihan täydellä tohinalla!

Kampiakseli ja heebo rv 27+5

 

Sadana, huhhuh mikä tilanne siellä tuli. Tsemppiä ja hermojen venymistä nyt kovasti sinulle!

Sf-mitta oli 22cm tossa rv 24+0, keskikäyrän yläpuolella siis. Jännää alkaa nähdä nyt sitten, miten tuo kehittyy! Oikein odotin tuota ekaa mittausta, kun ei ollut mitään käryä, millaisia mittoja sieltä mahtaa tulla

Katotaan nyt, millaista se perhevalmennus täällä sitten mahtaa olla. Tiedän kyllä, että varsinkaan mies ei jaksa mitään lässytysjuttuja, ja toinen mahdollinen punainen vaate tulee olemaan se, jos aletaan hössöttää tukiverkkojen tarpeellisuudesta yms. "oletusarvoisesta", kun meidän kohdalla harvahko tukiverkko tulee muodostumaan lähinnä parista ystävästä/naapurista ja kauempana asuvasta yhdestä isovanhemmasta. Muita isovanhempia kun ei ikävä kyllä meidän vauvalla enää ole. Joten toivon niiiiin paljon, että neuvolan täti huomaa jättää tämän asian hyvin vähälle ja ilman muiden parien mummo- ja pappahehkutuksia, koska muutoin meitä ei tarvitse siellä varmastikaan kauempaa katsella. Tottakai tajuan, että ei me nyt sentään voida sanella tätä asiaa, mutta se vaan sattuu olemaan tosi herkkä aihe, josta on muutoinkin kovin paha mieli. Nähtäväksi siis jää, mitä tämän suhteen siellä tapahtuu.

Influenssarokotukset taidetaan jättää ottamatta. Olisi ehkä eri asia, jos pitäisi kulkea paljon busseilla, tai olisin töissä ihmispaljoudessa. Nyt päätettiin alustavasti näin.

Babyshowerit on ollut vain yhdellä kaverilla (hänen itsensä järjestäminä) ja yhdellä työkaverilla (yllärinä työporukalta). Voi kun olisi kyllä ihanaa, jos joku ystävistä alkaisi puuhata semmoista huomionosoitusta, tulisi takuuvarmasti itku Mutta itse en taida järkätä, ellei sitten alkuvuodesta tule kova hinku kumminkin.

Millaisia hormonihuuruja teillä on näin keskiraskauden ja viimeisen kolmanneksen alun taitteessa? Mulla ei ole juuri ollut moisia tätä ennen, mutta nyt on kyllä ihan parin viikon sisällä alkanut herkistymään pääkoppa niin, että alan parkua helposti, jos vaikka koen jonkun sanomiset "epäoikeudenmukaisina" tai "epähuomioivina". Tai jos joku osoittaakin huomiota yllättävässä tilanteessa... Mieskin on vähän ihmeissään, kohta ei varmaan uskalla sanoa mulle mitään

Toffeetyttö rv 24+6

 

Kiitos Pippurihäntä, jos päivität!

Hormonihuuruja ei mulla ole kauheasti ollut. Välillä tulee helpommin kyyneleet silmiin lehtijuttua lukiessa tai telkkaria katsoessa. Jos jotain, niin valitettavasti musta on tullut herkkää enemmän ärtyisä. :kieh: Toivon, että menisi ohi, ei oo kivaa olla pahalla päällä.

Hormoneista tuli mieleen, että tänään aamulla sai hieraista silmiä rintsikoita pukiessa. Huomasin, että edellisenä päivänä oli kuivunut pieni läikkä jotain siihen nännin kohdalle. Melkein pelästyin ensin, kunnes tajusin että eiköhän ole ihan normaalia Mutta on se vaan niin ihmeellistä, näin ensikertalaiselle.

Tänään tuli muuten sokerirasituksen tulokset. Paastoarvo oli 5,2 eli aivan hilkulla etten jäänyt nalkkiin. Pitänee omatoimisesti vähän katsella ainakin herkkujen syömisten perään.. Mä en näistä oikein mitään ymmärrä. Pää vaan menee sekaisin kun ensin huolin sitä pientä sf-mittaa (onko sikiö pieni tai kehitys viivästynyt) ja seuraavaksi alan tarkkailla ruokavaliota ja sokereita (ennaltaehkäistä liian isoa vauvaa). Eikä niitä varmaan voi edes noin ajatella. Ehkä lopetan miettimisen ja selviän helpoimmalla.

Mitä mahtaa kuulua kaksosia odottavalle Maikki1985lle, mietiskelin tässä yksi päivä?

Norbba ja tyyppi 26+2

 

Hormonihuurut: Skaala on laajempi kuin ei-raskaana. Eli enemmän niitä huippuja ja laaksoja. Ja lisäksi se ahdistuneisuusoireilun lisääntyminen. Sekä ekassa että tokassa raskaudessa oli jonkun sortin masentuneisuusjaksoja myös yhdistyneenä tuohon ahdistuneisuuteen eli itseskelin ja pelkäsin kaikkea. Mutta nyt. Kolmas kerta. Olen ollut ihan eri maata. Rauhallisempi, mutta äkäisempi Pelot ovat vaihtuneet topakkuuteen ja huomaan kilahtavani todella paljon helpommin kuin aiemmin. Nauru irtoaa helposti myös ja liikutun helposti ohjelmista ja koskettavista tilanteista, mutta se on mulla muutenkin. Tää kolmas on ollut mulle henkisesti kaikkein paras, vaikka selvästi kroppa alkaa jo huutaa armoa aiemmin kuin edellisistä. Siitä huolimatta olen ollut energinen ja aikaansaava, en ollenkaan semmoinen vetäytyvän pelokas kuin edellisistä.

Influenssarokotuksia emme ota, tänäkään vuonna. Mä olen yleensä raskaana saanut vielä vähemmän tauteja kuin muuten, ja nyt on toistaiseksi mennyt ihan yhtä hyvin. Nyt just tosin koulupojan isä ilmoitti, että pojalla on korva kipeänä. Sitäkään ei ole nähty meillä about kahteen vuoteen. Opettajan mukaan luokassa ollut liikkeellä vastaavaa jonkun verran juuri nyt. Katsotaan miten käy, kun poika tulee taas meille perjantaina, saadaanko mekin joku versio siitä taudista. Yleensä mieheni nappaa taudit helpoiten. Ja kärsii niistä myös eniten ja pisimpää. "Man flu" eli miesflunssa on meillä ihan totista totta.

Nyt mä voin varmaan todeta, että vika raskauskolmannes on sitten alkanut rytinällä. Eli jos kävelen päivän aikana paljon, kuten maanantaina lähes 10km yhteensä (hyvältä se silloin tuntui, ja sai sitä turpeaa oloa kevennettyä), niin illalla vihloo, särkee, juilii ja supistelee. Liikkuminen itsessään siis tuntuu tosi hyvälle, mutta ilta kertoo, tuliko huhkittua liikaa. Uutuutena häpyluulla ja ristiselässä jomotteleva tunne, niin että itkua saa vääntää kun sohvalta nousee, ja ne pakarapuukoniskut joita on ollut jo vanhastaan. Vauva tuntuu hierovan itseään lantiossa niin että se provosoi supistuksia, jotka on onneksi enemmän sitä kivutonta sorttia ja heltiää levolla, mutta yhdistettynä liitoskipuihin on aika epäkiva kombo. Jotenkin tuntuu, että kroppa tunnistaa edellisestä kerrasta olleen suht vähän aikaa ja nämä vaivatkin ovat aikaisempia ja kovempia kuin edellisestä.

Mutta ei valiteta, liikkumaan pystyn ja aamut ja päivät on ihan hienoja vielä, illat sitten vaan rennommin jos tuntuu kurjalta. Supparit ja liitoskivut tekee mulle myös sen, että tulee helpommin huono olo, vähän semmoinen oksetus. Lisäksi nykyään herään aamuöisin joskus klo 4-5 aikaan hirveään nälkään. Alkuraskaudessa oli vähän samanlaista, jouduin syömään esiaamiaista kukonlaulun aikaan ja sitten takas unille. Ilman syömistä nukahtamisesta ei tule yhtään mitään vaan olo muuttuu hyvin nopeasti Eläimellisen Nälän kautta Pahaksi Oloksi. No, nää on näitä.

Pippurihäntä kera Super-Sepon rv28+2

 

Kampiakseli, täällä oli kans viimeyönä tuota samaa ruuan ylösnousua. Oli kyllä tosi hienoo herätä yhdeltä yöllä siihen että sai yrjöö nieleskellä. Hain sit ison sohvatyynyn lisäks pään alle niin johan lakkas nousemasta ja pääsin jatkaan unia kunnes kaks tuntia sen jälkeen heräsin siihen että vatsa kramppas. Luulen ettei kumminkaan ollu suppari kun koko krampin sai siirrettyä reisiin laittamalla jalat koukkuun. Katotaan miten seuraava yö menee. No ei parane valittaa kun tähän asti olen voinut suorastaan paremmin kuin normaalisti.

Mukipukipuu ja Väinö 28+2

 

Onneksi vielä ei ole esiintynyt mitään viitteitä yösyöpöttelyyn. Olisin muuten varmaan täysin pulassa noiden sokerien kanssa.

Noista Norbban läikistä rintsikoista tuli mieleeni että minkä väristä nestettä teiltä tulee rinnoista? Itselläni on koko raskauden ajan tullut sellaista, joka kuivuessaan on suklaanruskeaa. Hieman pisti ihmettelemään alkuraskaudesta että onko mies tullut sitten vuoteeseen syömään suklaata ja juuri rintojen kohdalle.
Mainitsin asiasta neuvolan tädille ja hän alkoi asiaa ihmettelemään, mutta unohti koko asian siinä vaiheessa kun sai käsiinsä minun sokeriarvot.

"Tuuliviiri vallaton, neuvolatätini tuo on." Tuo tuli mieleeni kun hoitaja tosiaan katseli mittaamiani sokeriarvoja. Oli tyytyväinen siihen miten olin saanut asetettua paastoarvot normaalien rajoille ja että ainostaan lounaan ympärillä pyörivät arvot ovat liian korkeat. No, ei se mitään. Antoi ohjeeksi pienentää hiilarimääriä edelleenkin lounaalla.
Loppu hyvin, kaikki hyvin... paitsi että kauhea luennointi alkoi siinä vaiheessa kun kuuli etten syö leipää. Pisti sitten menemään diabeteshoitajalle lähetteen, että minulle katsottaisiin "oikea" ruokavalio. Kuulemma ihminen tarvitsee leipää että saa tarpeeksi kuituja... ilmeisesti se että lounaslautasellani on puolet erilaisia kasvikunnan tuotteita ja toinen puoli lihaa ei riitä takaamaan kuidunmäärää. Pitäisi olla vielä viljakunnan kuituja, jotka pistävät vatsani sekaisin. :headwall:
Ja erityisesti illalla pitäisi syödä leipää ettei yöllä tulisi nälkä. No, kokeilin huvikseni eilenillalla hommaa syömällä pari viipaletta ruisleipää (kun kuulemma ruis on paras). Arvatkaas kenen paastoarvot olivat aamulla taivaissa.

Ihmetystä hoitajalle muuten toi sekin miten verenpainearvoni olivat laskeneet erinomaisiksi. Jopa terveyskeskuksessa mitattaessa. Kehoni yksinkertaisesti toimii normaalimmin silloin kun karppaan, enkä eksy viljoihin. Ja verenpaineen lasku on täysin yks-yhteen ruokavalion muutoksen kanssa. Sitä ei voi mikään muu edes selittää. Mutta kun se leipä pitäisi syödä...
Ehkä alan tekemään karppileipää että voin täysin pokkana sanoa seuraavalla kerralla syöväni leipää (tehty kananmunista ja pähkinöistä). :kieh:

Veriarvoni ovat edelleenkin hyvät. Koko raskauden ajan on tapahtunut laskua, mutta arvot ovat vieläkin enemmän kuin verenluovutuksen alaraja on. SF-mitta on 24 cm eli täysin keskikäyrällä mennään edelleenkin. Vauvan sydän on tasoa 145-150 eli sekin on täysin normaali. Vauva vaikutti oikean kokoiseltakin vatsan läpi.
Painoni on noussut 132g/viikko viimeisen kuukauden ajan, joten sekin on täysin kohtuullinen.

rv 27+

 

Sadana: Toi on niin tota - "kyllä sitä leipää pitää syödä"! Ja toisessa lausessa sitten käsketään vähentää hiilareita, ettei nouse lounaalla liian korkeaksi sokerit. Ei hemmetti, jätä ihan omaan arvoonsa. Ja tee vaikka sitten sitä karppileipää

Noista verenpainearvoista - olen myös aivan vakuuttunut siitä, että ruokavaliolla on merkitystä, ja se paljon puhuttu suola ja eläinrasva ei ole se juttu, vaan viljahiilarit, jotka eivät vaan joillekin sovi. Ja se näkyy sellaisilla ihmisillä kaikissa veriarvoissa, sokereissa, kolesterolissa ja verenpaineessa. Esim. siskoni elää paleoruokavaliolla, ja paineet ovat alhaisemmat kuin ennen sen aloittamista, mutta eivät ole silti laskeneet edes normaalille tasolle --> lääkitys jatkuu edelleen, ja sai sen jo kolmekymppisenä.

Mutta myös raskausaika on siitä vinkeä homma, että jostain syystä se laskee paineita, toki raskausmyrkytystapaukset sitten erikseen. Mullahan on siis lääkitys ollut vuodesta 2010, koska perinnöllisesti kohonnutta verenpainetta ei millään elintavoilla ollut mahdollista saada alas, munkaan tapauksessa (kuten siskoni, personal trainer ja hyvinvointivalmentaja). Sen sijaan tänä aamuna viimeksi 113/69. Puolessa välissä ja sen jälkeen ovat aina alhaisimmillaan, myös neuvolassa. Eli raskaus on ainoa hetki, kun mun paineet ovat normaalit. Ja ihan sama homma ollut joka raskaudessa. Kunnes synnytys lähenee Siitä tiiän, että pitkään ei enää mene.

Sain eilen hankittya villakangastakin talveksi, eli nyt on parka ja villakangas, toinen käytettynä ja toinen uutena. Niihin mahtuu alle hyvin ja ovat oikein siistejä, mutta viitsii käyttää koiran ja taaperon kanssa ulkoillessakin sitä parkaa ainakin. Lisäksi sain pilkkahinnalla 50-60cm bodeja ja pörröhaalarin samalta kaverilta käytettynä sekä muutaman mammapaidan. Nyt pärjätään pitkälle!

Mulla on noita vatsankasvukramppeja, jostain syystä oikeella alavatsalla, ja siihen auttaa just jalkojen koukkuun vetäminen. Supparit on sitten ihan eri asia. Niitä ei oo ollut mulla juurikaan edelleenkään, muutakuin jos olen rasittanut itseäni paljon päivän aikana. Hyvä näin.

Ei muutakuin lisää viikkoja vaan lasiin ja uutta putkeen, kohtahan tässä alkaa paukkua kolmetkympit

PH ja nötkötti rv28+4

 

Nopee kysymys: Tiiättekö oliko enterorokosta jotain haittaa raskaanaolevalle? taaperolla on nyt vissiin se.

PH

 

Nopeesti PH:lle kommenttia heitän takasin ja Korjatkaas muut jos nyt oon ihan väärässä mut enterorokko ei muistaakseni oo raskaana oleville vaarallinen vaan vesi- ja parvorokko olis ne jotka oli haitallisia raskaana oleville. En nyt siis tosiaankaan mee sanomaan et oon sata varmasti oikeessa mut tällänen muistikuva mulla olis et neuvolantäti olis mulle sanonu.

Nyt jatkamaan töitä kun nettikaupan avajaiset alkaa olla ovella

BlackPearl 28+6 (?)

 

Täältä kanssa ennen työvuoron jälkeisiä yöunia nopeasti huikkailen, että saman ohjeistuksen olen itsekin saanut kuin BlackPearl.

 

Kiitti tibt ja BlackPearl - meillä ei ole neuvolaan soittoaikoja, olis tietty voinut sähköisesti kysellä viestillä, mutta aattelin josko joku muu täällä olis selvittänyt asiaa ennen mua jo Googlaamalla saa vaikka mitä tarinoita esiin (enkä halua mitään kauhutarinoita lukea), mutta mitä nyt katoin asiallisemmista lähteistä, niin samaa sanottiin, ettei ole huomattu olevan yhteyttä mihinkään vakavaan. Toistaseks mulla ei ainakaan ole oireita, ja toivottavasti en saakaan, kun olis vähän muutakin tekemistä tällä viikolla

Tsemppiä BlackPearl verkkokaupan avajaisiin!

Uusi viikko ja uudet lukemat, torstaina neuvolaan Rh-vasta-ainepiikkiin ja mittauksiin.

PH rv29+0

 

Moikka taas muille odottajille.
Täällä mä niiskutan ja köhin, kolmas sairasviikko toden sanoo tai jotain. Sellanen tuli mieleeni, että onko kukaan ollut sairaslomalla liitoskipujen vuoksi? Onko ollut vaikeaa saada pitempi saikku lääkäriltä? Minulla on tänään lääkäriaika ja uskon että vääntämään joutuu, vaikka kipu on sellainen ettei meinaa pystyä kävelemään. Huoh, voi kun lääkäriä vois vaihtaa, tää tykkää lähinnä omasta äänestään eikä kuuntele tippaakaan mitä asiakas yrittää selittää tai kertoa.

Täällä mennään tasan keskellä kasvukäyrää (ainakin viimeksi), nyt 25-28 viikkojen välillä on napsahtanut 2kg painoa, sitä ennen ei ole tullut grammaakaan. Pitää olla tarkkana, koska paino nousee mulla helposti. Saas nähdä mitä neuvolan täti on mieltä painon nousemisesta kun tällä viikolla sinne taas suunnistan.

Ens viikolla meillä on vihdoin mahis nähdä vauvaa ultrassa, jospa se sukupuoli paljastuisi vihdoinkin.

 

Hei taas helmimammat.
Ei ole tänne kerennyt taas kirjoittelemaan, kuitenkin päivittäin olen käynyt lukemassa teidän juttuja.

Pippurihäntä toivotaan ettei sinuun tartu vaan välttäisit taudin!

Tsempit Mammakolle kipujen kanssa oloon. Kyllä pitäisi saikkua antaa jos käveleminenkin sattuu.

Baby Showereista: En ole ollut kertaakaan sellasilla ja tuskin kukaan nytkään semmosia järjestää.

Sitten vähän omaa napaa. Täällä oli ihan kunnon kivut joita tuli jopa istuessa. Makaaminenkaan ei koko ajan kipuihin auttanut. Neuvolassa käydessä sitten kivuista mainitsin ja lääkäri katsoi kohdunsuun tilanteen ja aukihan tuo 1cm oli. Kuitenkin pituutta oli jäljellä 4cm. Ultraanhan se sitten piti suunnata ja siellä pituutta näkyi olevan vielä 4,5cm. Eli ei mitään hälyyttävää. Huh. supistuksia tulee hyvin herkästi. Ei tarvinnut lääkärin kuin hetken painella massua niin johan rupesi supistelemaan. Nyt sitten otetaan hieman iisimmin ja levätään sen mitä kerkeää. Ja pikkuinen ultrattiin kanssa ja kaikki näytti olevan hyvin.

Kohta onkin jo sitten Joulukuu! H-hetket vain lähenevät. Tsemppiä kaikille odotukseen ja hyvää viikonalkua!

Snowcherry ja pikkuinen 25+3

 

Hienoa Snowcherry, että kaikki oli kuitenkin ok. Suppailuherkkyys kantsii tietty ottaa vakavasti, mutta ei se silti välttämättä johda mihinkään ennenaikaisuuteen. Parhaimmillaan vaan kypsyttelee sopivasti paikkoja, että kun aika on sitten täysi, niin kaikki sujuu nopeammin

Mammako86: Nyt kun mainitsit, niin mekin päästään ens viikolla ylimääräiseen ultraan. Mikä teillä on syynä vai menettekö ihan vapaaehtoisesti yksityiselle? Toivottavasti sukupuoliasiaan tulee tarkennusta, jos kerran sitä toivotte.

Mä menen Kättärille äitipolille tarkastukseen perinnöllisesti kohonneen verenpaineen takia (vaikka se onkin nyt tosissaan raskausaikana pysynyt tosi alhaisena ja raskaus on ollut ihan normaali), kun neuvolalääkäri laittoi taas lähetteen ylimääräiseen tutkimukseen loppuraskaudessa. Siellä äitipolilla siis ultrataan istukkaa, napanuoraa, kontrolloidaan vauvan kasvua (ettei hidastu) ja saadaan eka painoarvio. Viime raskaudessa tyttö oli n. 1,5kg näillä viikoilla ja ennustettiin keskikokoista tai vähän pienempää, viikot tuolloin siis samat kuin nyt tulevassa tutkimuksessa 30+. Tarvittaessa otetaan vauvasta käyriä, mutta viimeksi esim. lääkäri totesi vaan ultrattuaan, että ihan normaalia kaikki, ei tartte maata käyrillä enempää Pyydän kyllä myös, että tarkastaa kohdunsuun tilanteen. Nyt on nimittäin ollut joinakin päivinä kipeitä tuntemuksia alavatsalla, mutta lepo on niihin auttanut ja kivuttomatkin supparit sitten poistuneet. Edellisistä ei tämmöisiä ollut, vaan kun synnytys alkoi niin sitten vasta alkoi kipukin.

 

Pippurihäntä: Ei pitäisi olla ylimääräinen ultra, meillä laahaa ultrat ja lähes kaikki testit sun muut aikataulusta jäljessä. :/ Toivotaan et nyt näkyis jotain, niin ei tarviis ihan loppu metreille odottaa et kumpi se sieltä tulee.
Snowcherrylle vaan kovasti lepoa ja hellyyttä toivon, kuulostaa kivuliaalle. Täälläkin könköten liikutaan, onneksi lääkäri kirjoitti viikon lepoa.

 

Enterorokosta mullekin on sanottu neuvolasta, että ei pitäisi olla haittaa. Toivottavasti, et itse sitä kuitenkaan saa!

Baby showereista on ollut juttua. Esikoisesta ei ollut, enkä usko että nytkään. Itse en ainakaan aio järjestää...

(.) itsellä ihmeen hyvä olo, aina edes muista raskaana olevansakaan, vaikka tuota vatsaa on jo ihan reilusti. Usein tulee esikoisen kanssa touhuttua ihan normaalisti ja vsta kun alkaa lattialle vääntämään itseään, huomaa että keskivartalolla onkin jotain ylimääräistä. Supistuksia on satunnaisesti, mutta niin vähän, ettei ne huoleta. Liitoskipujakin on, mutta nekään ei vaivaa jatkuvasti. joskus huomaan jopa istuvani tuolilla jalkani päällä (polvi koukussa). Viime raskaudessa ei olis ollut mahdollista millään. Tässä vaiheessa olin jo sairaslomalla liitoskipujen ja suppareiden takia.
Toisaalta taas välillä väsyttää ihan järkyttävästi ja vatsaa vihloo ja kaikki on huonosti... Onneksi näitä oloja ei vielä ole kovin paljoa.

Torstaina olis seuraava neuvola. Paino eniten "jännittää", kun sitä on alkanut tulla, mutta toivon ettei liikaa. Suuremmilta turvotuksilta on vielä vältytty, mutta veikkaan, että nekin pian jo alkaa...

Äitiyspakkaus on ilmestynyt postiin ja huomenna saan sen kotiin! Viimein! Sit voiskin jo kaivaa esikoisen vauvavaatteet esiin ja aloitella pyykkääminen ja lajittelu. :heart:

Ja nyt telkkarin ääreen rentoutumaan.
Pihlaja15 + tyttönen 26+5 :heart:

 

Heipsan

Ihan kamalaa, kun päivät juoksee vaan, ja on mukamas niin kiire, ettei kerkiä kunnolla lukeakaan, saati kirjoitella :/ Nyt, vaikka silmä melkein seisoo päässä hektisen päivän jäljiltä, pakko tulla jotain raapustamaan

Babyshowereita mulle ei ole koskaan järjestetty, ja nyt siis kahdeksas raskaus menossa. Kivalta kuulostaa tuo rentoilu ystävien kesken, ja hemmottelu <3 Nimim. näillä varpaankynsillä jo puuhun pääsee kohta... Pakkauksiakin alkaa vissiin sadella niille, jotka sen ovat ottaneet. Minä vasta sain koko laput vietyä Kelaan, kun ei ole sinnekään kerennyt Täti totesi vaan, että on aika mielenkiintoinen tilanne ja laittoi lappuun merkinnän, että käsittelijä soittaa, kun on päätöstä tekemässä. Mulla kun on se eläke, ja päätös nyt maaliskuun loppuun eli saan päätöksen äp-rahasta minimistä, mutta en kyllä todellakaan sellasella rahalla elä, jos mun eläke sitten loppuukin. No, mutta jaksa taaskaan etukäteen murehtia, selviääpähän aikanaan.

Aika "odottamista" taitaa kaikilla nyt enemmän tai vähemmän olla "Ihanat" loppuraskauden vaivat ei taida vielä puskea päälle, ja itsestä ainakin tuntuu ettei kauheasti tapahdu mitään. Mahapömppö tuossa edessä ja tuo moukarointi muistuttaa asiasta. Sokerikeskustelu käy täälläkin kovana, ja olen sitä seuraillut tuolla muuallakin, se kun on se itseä eniten nyt ahdistava asia. Tällaisena, voisiko sanoa pedanttina (vai sittenkin pakko-oireisena;D ) ahdistaa se mittaaminen, ja yhtä paljon jos ei mittaa. Pikkasen on nyt mullakin ruvennut arvot poukkoilemaan. Varsinaisia ylityksiä ei ole tullut kun muutamassa aamuarvossa, mutta ruoan jälkeiset arvot on nousseet entisen kuuden pinnasta enemmän seitsemän pintaan. Jostain ketjusta olin lukevinani, että radi olis "pahimmillaan" just rv 30 tienoilla, tiedä sitten onko siinä perää? Mut tosi tiukasti tässä mennään, olen melko "huonoilla" eväillä, mutta toisin kuin joku täällä mainitsi (anteeksi huono muisti), minä en ole saanut moitetta sen enempää neuvolassa kuin KYS:issäkään.

Siitä voisin tietysti päivittää tämän päivän kuulumisia, kun takana neuvola ja kontrollikäynti Kuopiossa, että näin ne käytänteet heittää. Minulla siis "en syö juuri mitään, eikä kyllä mikään oikein maitakaan" -ruokavalio Päivässä menee ehkä 1 pala leipää, perunat, pastat ym. jääneet oikeastaan kokonaan pois. Aamupalan saan naamaani joskus kymmenen jälkeen, kun olen muun poppoon "passannut". Sitten saattaa päivä vilahtaa iltaruokaan, jolloin syön lohi- tai kanasalaattia (oon ihan koukussa Ikean sinappi-tillisoossiin ton lohen kanssa) ja illalla syön yleensä Skyr-rahkan (joihin myös olen addiktoitunut). Joskus iskee järkyttävä suolaisenhimo (se oikeastaan ainoa) ja silloin saatan veistää muutaman juustosiivun tai niin kuin yks ilta vedin kylmiltään lenkkimakkaraa pätkän (jestas se oli hyvää <3, eikä ollu aamulla arvot yhtään kohollaan ;D ). Puuroa syön joskus aamulla, useinmiten mukin teetä ja voileivän. No, ei ole arvot yli menneet, mutta voinette arvata mitä puntari näytti tänään Olen nyt 7,5 kiloa kevyempi, kuin odotuksen alkaessa, ja viikkopudotus on melkein kilo/vko. Ja kyllä, jos on 40 kiloa ylipainoa, niin ei itketä, mutta eipä nuo kyllä mitään moitetta näistä infoista sanoneet. KYS:illä lääkäri vaan totesi, että pitäis vaikka porkkana kuoria päivällä, jos ei muuta ehdi, mutta siinäpä se. Kovasti lohdutteli, että riittää kun parina päivänä mittailee... Joo-o, mutta kerro se mun typerälle pääkopalle! Mä edelleen julistan, että kun tämä odotus päättyy, toi ...keleen mittari ei päivänvaloa enää näe !

Poitsua syynäili, mittaili virtauksia ja yks vaan potki ja huito suoraan siihen anturiin, niin että rupes jo lekuriakin hymyilyttämään <3 Opiskelijoita oli "puol tupaa", ja minulla ainakin sellanen asenne, että tere tulemast vaan. Milläs ne oppii, jos ei kokeilemalla? Aina olen antanut kokeilla ja ronkkia, tuo nyt siitä enempää "kulu" Kaikki näytti ok:lta ja joulukuussa sitten uudestaan kaveria moikkailemaan. Painoarvio oli omasta mielestä ihan kamala (n.1500g), mutta kuulemma kaikissa viitearvoissa, ja lapsiveden määrä ja ne maha-päämittasuhteetkin kuulemma ihan ok, ei viitteitä mihinkään sokerijättiläiseen. Kummasti vaan, kun kotia pääsin, niin hirveetä kyytiä kaivoin kaikki äitiyskortit esille ja aloin syynäämään noiden painoarvioita. Mulla siis pienin lapsista esikoinen 2840g rv 38+4 ja suurin nelonen (perätilasta) 3990g rv 39+6. Ja kyllä vaan, tuon nelosen kanssa on tismalleen saman kokoinen samoilla viikoilla. Noh, tässä koittaa nyt vielä lohduttautua ajatuksella, että jospa tämäkin edellisten kahden tapaan tulis ajoissa (5. rv.38+6 ja 6. rv. 37+3), niin ei sinne mun "kipurajaan" eli neljään kiloon tarttis mennä

Mut hei, pakko on vähän hehkuttaa, että kotia on käännety ylösalaisin viime viikot tehokkaasti, ja olen kyllä tyytyväinen, vaikka vielä täällä tavarat hakee paikkaansa ja tuo miehen toimisto on täynnä kamaa, joille pitäisi koti keksiä. Sain ulostettua huonekaluja, puratettua pätkän seinää, ja jos nyt viimein saisin laitettua kaipaamiani valokuvia, kun jäi tollainen kiva seinänpätkä vapaaksi aivan kuin niitä varten. Kirppikselle olen vienyt nyt 4 isoa Ikean kassia vaatetta ja tavaraa, ja voi miten "helpottunut" olo on kun saa pois täältä tota turhaa "roskaa". No pakko tunnustaa, että on jonkin verran tullut sorruttua fb-kirppiksillä, mutta perustelen sen sillä, ettei ton edellisen jäljiltä pieniä vaatteita ole kuin hänen muistolaatikossa, kun niin tomerana silloin kaiken hävitin. Mitään valmisteluja en ole tehnyt, toi rottinkinen kori on tököttänyt täällä edellisen jäljiltä, kun en halua sitä kylmiin tiloihin säilytykseen, ettei menis pilalle. Tuskin ennen joulua ainakaan on aikaakaan ruveta sen kummemmin sepeämään, varsinkin nyt kun yh-äitiys viikko sitten alkoi, ja jatkuu näillä näkymin jonkun matkaa joulukuun puolelle. Mies lähti siis Oslon lähelle töihin 4-5 viikoksi.

Tämän päivän hauskin kevennys oli just siellä kirpparilla, kun vein tavaraa lisää, ja törmäsin yhteen samalla kylällä asuvaan rouvaan. Siinä niitä näitä haasteltiin, ja jotenkin sanoin, että pitäis kai niitä pienenkin kamoja alkaa kasailla pikku hiljaa taas läjään. Katto ihan hölmönä ja sitten alko suhisemaan, että ootanko ja voi herranen aika ja koska on laskettu jne. Kyllä jotenkin luulisin, että tuo jo näkyis sen verran selvästi ettei epäilystä ole, mutta ei kaikki ehkä sitten kuitenkaan kato sillä tavalla ja kai ne täälläkin ajattelee ettei me niin hulluja enää olla

Mutta tässäpä tätä taas turinaa, ja aika omanapaista tais taas tulla :/ Kävin tossa aiemmin lukemassa marraskuisten pinoa, kun on niin kivaa kun sinne syntyy nyt vauvoja Jännittelen, kuinka monta putkahtaa perjantaina, niin päästään samoille päiville Yhtään ei kyllä huvittais vanheta :/ Voisko sitä vuosikiekkoa ruveta pyörittämään takaperin? Mutta ajatella, että pari kuukautta ja näitäkin murusia alkaa putkahdella <3 Jos tässä olis "samassa vauhdissa", niin vajaa yhdeksän viikkoa aikaa... Huom. yritää olla optimistinen

Tsemppiä kaikille mahojen kasvatteluun (se mitta muuten mulla 26cm ja vaan sentti tullu edellisestä mittauksesta lisää) ja tulkaahan turisemaan

Terkuin s-päärynä ja PiPo 28+2

 

Heippa pitkästä aikaa!:wave:

Näin sitä eletään marraskuuta ja itsekin siirryin viikonloppuna 35vuotiaden sarjaa.
Marraskuiset jo kovaa vauhtia synnyttää ja heinäkuiset plussaa. Luulen että kun ystäväni synnyttää tammikuussa niin minulla todella pysähtyy ajankulku.

Huhuilen edelleen muita keski-suomen odottajia, mielenkiinnosta kyselisin noista lääkärin käynneistä, minulle kun edelleen tehtiin neuvolassa selväksi ettei meillä ole kertaakaan lääkäriä. Minulla erijuttu kun ravaan sairaalassa useasti pelon takia senkä tuon itselleni olevan sairauden takia, kuulun ns.riskiryhmään. Mutta edelleen minulle ei ole lääkäri edes sairaalassa tehnyt alapään tutkimusta. En minä sitä niin kaipaa mutta kyllähän vähän ihmetyttää.

Täällä ollut paljon puhetta tuosta sf-mitasta. Mehän Eikan kanssa mennään ihan omilla käyrillä ja nyt eilen neuvolassa täti sanoi että täytyy alkaa tarkkailla pojan kasvua lähempänä helmikuuta. Neljä viikkoa sitten mittahan oli mahtavat 27cm ja eilen viikoilla 26+1 huikeat 31cm. Vyötärön ympärys on 118cm. Itselläni pituutta vain 163cm. Painoa on tähän mennessä tullut vajaa 7kg. Edeleen takaa päin ei näy mitään raskauteen liittyvää mutta sivu profiili on valtava. Eipä ole kumma että olo tuntuu "täysinäiselle". Kenkiä hankala laittaa jalkaan, kiinni niitä on turha edes haaveilla saavansa.

Neuvola iski olkavarteen influenssarokotteen kun oli niin pitkin hampain kun sanoin etten ottaisi. Hemo oli laskenut reippaasti. 136 tullut 115 että ilmankos väsyttää, voisin vain nukkua.
Neuvola myös tuskaili jäykkäkouristus rokotteen kanssa, eivät ole saaneet vieläkään edellisen kunnan terveydenhuollon tietoja vaikka muutosta on pari vuotta aikaa. Tuumasi että heti kun vauva on syntynyt niin olisi minun syytä ottaa jäykkäkouristus ja hän voi sen laittaa. Syynä tädin huoleen se että kun olen niin paljon eläinten kanssa tekemisissä. Tottahan se on. Ja kun kyseessä on kuitenkin muutkin eläimet kuin normaalit lemmikit tai karjaeläimet. Juuri viikonloppuna haettiin meidän tarhaan erikoinen eläin joka on maailman luonnosta sukupuuttoon kuollut.

Joulu sieltä lähestyy ja minua ei innosta koko joulu yhtään. Oikein ärsyttää ettei mitään joulumieltä ole. Ehkäpä saan sen kaivettua sieltä vielä esiin. Kaikki on nykyään vain niin kaupallista. Ja meidän joulun suunnitelmat ovat aivan auki miehen suhteen. Taitaa mennä samalla kaavalla kuin kolme edellistäkin joulua, minä olen yksin lasteni kanssa ja hän viettää joulun lastensa ja vanhempiensa kanssa. Edelleen meidän suhteen tilanne on aika auki. Nyt mies on kyllä ollut läsnä ja kiinnostunut minun voinnista jne. Mutta se tulevaisuus on täysin auki. Minähän vaadin sen yhteisen kodin Eikalle, sen missä on läsnä kokoajan molemmat vanhemmat ja kotona asuvat sisarukset. En halua elää arkea yksinhuoltajana ja silti pojan isä on minunkin elämässä mukana. Tämä Yhteinenkoti ei vain taida onnistua. Mutta se on minun päätös sitten lopettaa suhde joka ei anna minulle ja pojalle sitä minkä ansaitsemme.

Nyt lähden hirvenmaksan paistoon, saan rautaa nousemaan.

Vointeja kaikille meille helmikuun helmen kantajille!

Nokkosperhonen & Eikka 26+2

 

Heippa taas kaikille
Täällä ollaan toista päivää sairaslomalla. Eilen tuli taas aamu oksennettua ja edelleen voimat kadoksissa. En tiiä et onko tää raskausvaivaa vai mahatautia koska sitäkin on taas liikkeellä.
15.12 alkais äippäloma. Tuntuu et siihen on vielä ikuisuus. No jospa sitä vielä jaksais vielä kolme viikkoa seistä töissä. Meinaa vaan pikkusen olla jo turvonneet jalat ku tulee 8tuntia kassalla seistyä päivän aikana. Neuvola täti meinaskin ku soitin sille eilen voinista et oisko sama jo jäädä saikulle loppuajaksi mut en viel anna periksi
Ite taas ootan kovasti joulua Ihana ku on kerrankin aikaa sit leipoa pipareita ja paketoida rauhassa paketteja
mut nyt vähän lepäämään.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille

Raputyttö ja masukki 27+1