Helmivauvat 2009 ~elokuussa~

merkkiä
:wave:
meillä sitten suoraan sanottuna paskaa riittää... mahatautiako?.. mut ei kyllä tunnu mahaansa huutavan..ruoan jälkeen paskoo melkei heti..ei oo mitää uutta ruokaa nyt alotettu,että en ymmärrä. tai sitten johtuu hampaista.. ylhäälle puhkes just kulmahammas ja kolme muuta hammasta pilkottaa valkeina ylhäällä!! siis ihan kohta puhkeamaisillaan, johtuisko tuo mahan löysyys niistä?? reladropsit alotettiin 3 päivää sitten, mutta niillä ei ainakaan apua vielä ollut..

että sellasta!!

 

Merkkiä ja lukemassa...

sekä pikainen kommentti perhekerhoista. Me ollaan käyty avoimessa pk:ssa ja olen kyllä pitänyt Henniä lattialla, muiden kosketeltavana ja onpa tainut muutama lelukin suussa käydä (normaalisti kyllä tutti suussa on, kun itsekkin hieman kammoan pöpöjä noin pienellä) Mulla on niitä mammatapaamisen käsidesipyykeitä joita käytän sitten kun kotiin ollaan lähdössä, tai sitten käydään ihan käsienpesulla. No nyt kuitenkin on niinpäin että mulla alko flunssa eilen ja Henni sai sen sitten tänään minulta :snotty:

Lenssuset Jospi ja Henni :snotty:

 

Jospille ja Hennille pikaista paranemista :hug:

Sit pakko purkautua aiheesta MIES! Mies siis lähti tänä aamuna kukonlaulun aikaan kaverinsa polttareihin. Seitsemän aikaan mun puhelin soi ja kiukkunen mies tiedustelee multa, et mikä on hänen työkaverinsa osoite (oli siis menossa hakemaan tätä mukaan kokoontumispaikalle) ja kuinka sinne ajetaan! :headwall: Oli siis eksyksissä ja eikä muistanut osoitetta, jonka olis näppäillyt navigaatoriin. Joten hän sit päätti soittaa mulle :headwall: :headwall: Ei tullut sit mieleen soittaa sille työkaverille ja kysyä siltä ajo-ohjeita!! Voi ztiisus, että mua ahisti! Onneks Axu ei herännyt ja itsekin sain vielä unen päästä kiinni. Mutta että voi olla mies joskus (aina??) yksinkertainen! Piti sitten herättää minut, joka olin kuitenkin yöllä heräillyt syöttämään ja laittamaan tuttia lapsen suuhun, hänen itsensä kääntäessä kylkeä ja jatkaessa makosesti unia :headwall:

Se siitä! Kiitos ja anteeksi taas!

Muuten täällä normimeininki.
Tuiskunen ja Alexi 6kk3vko+

 

En mäkään oo tuolla perhepaikassa käydessä antanut Helmille niitä kerhon leluja, mutta vauvakavereita jos nähdään meillä tai muiden kotona niin ovat kyllä toistensa leluilla leikkineet ja laittaneet suuhunkin. "Julkisilla" paikoilla oon laittanut vielä viltin lattialle, mutta sitten kun toi kunnolla lähtee liikkeelle niin eiköhän se viltti oo vaan siinä tiellä. Oon koittanut ihan tietoisesti pikkuhiljaa lisätä noita pöpöjen määrää, haluaisin että olisi jotain vastustuskykyä sitten kun tarhaan menee ettei oo koko ajan kipeenä. Kun ei niiltä pöpöiltä voi sitten kuitenkaan suojautua... Eilen muuten nuoleskeli isänsä sandaalia tossa eteisessä kun oli hinannut itsensä siihen. Sen kyllä otin pois :x

Niin Helmi siis lähti eilen ryömimään Ei vielä itse ihan tajua että oikeasti etenee, kiukuttelee vaan koko ajan kun haluaisi varmaan mennä kovempaa. Mutta kyllä se liikkuu, parhaiten huomasi kun kuvasin videota ja sitten katsottiin se pikakelauksella

Mä muuten pidin eilen kirjaa tytön nukkumisista ja syömisistä ihan omasta mielenkiinnosta kun noi päiväunet on alkaneet olla tollasia pieniä pätkiä vaan. No, huomasin sitten, että oon imettänyt 9 KERTAA!! Ootteko muut tissittelijät laskeneet kertoja?? Tuntuu tosi paljolta. Yksi noista kerroista oli siis yöllä, loput päivällä. Ja lisäksi sai 2x puuroa, kerran kasvissosetta ja 2x hedelmää. Sosemäärät on kyllä vielä tosi pieniä, muutama teelusikallinen, hedelmiä saattaa mennä puoli purkkia. Syödäänkö siis muilla näin usein vieläkin?

Tuiskunen, ihan sairaan ärsyttävää kyllä tollanen! En ihmettele jos meni hermo.. Ei noi äijät kyllä aina ihan tajua :headwall:

 

Audriina joo kyllä noi hampulit voi hyvinkin sekoittaa mahan, samoin kun nostaa kuumeen tai tehä pienen nuhan. Teillä vielä pukkaa noin monta kerralla! =)

Pöpöistä mä oon kans periaatteessa samaa mieltä että ne vaan kasvattaa vastustuskykyä, mut en halua näin pienenä vielä siihen kierteeseen. Pelästytti se laryngiitti silloin 5kuisena sen verran pahasti että nyt yritän varjella ettei heti tulis uudestaan. Terkan mukaan normi määrä on semmonen 7-9 virustautia/vuosi näin pienillä, toki yksilöllistä sekin. Mut aika hurja määrä....

Meillä kans toi mies heittää välillä semmosta läppää et ei pysty. Tänäänki sanoin aamulla et ei ois pitäny eilen valvoa kun poika heräs jo4.40(!!!) kun meni eilen nukkumaan jo seiskalta. Mies vaan siihen et "heeei, sä sait kuitenkin ihan hyvin nukuttua!" Siis what? Mä kukuin täs telkkua kattomassa ja menin nukkumaan vasta joskus klo23, kahdelta heräsin kuuntelemaan ku poika aivasteli, enkä saanu unta varmaan tuntiin ja tosiaan sit 20vaille5 heräsin lämmittämään aamuvellin et sain pojan vielä hetkeks unille, nukkuiki sitten 7.15 asti. Kunnes isi kolisteli keittiössä koiralle ruokaa ja herätti samalla meidätkin.... Ai perkele kun otti päähän! :headwall: Mut aika huvittavaa tosiaan, että millä perusteella mä muka olin hyvin nukkunu???

Kävin tänään Prismassa ja löysin sieltä sitä sappisaippuaa kun oli feisbuukis jonkun kans juttua. Täytyy pikimiten kokeilla jos lähtis pe-po ym. tahrat kiitämään...

Nyt putsaamaan mehumaija (oon mehustellu pakkasesta ylivuotisia marjoja mehuks).

 

Täällä on moni tuskaillut parisuhteensa kriisiytymisesn vuoksi, ja taidan itse olla nyt samassa pisteessä...

Meillä on aiemmin mielestäni ollut asiat melko hyvin, mutta nyt ihan viime aikoina tuntuu, että molempia ärsyttää toisessa sellaiset ihan arkiset asiat, riitoja ja pientä kinaa tulee todella usein, ja sanotaan todella pahasti. No nyt mieheni on sitä mieltä, että syy on minussa. Hän sanoo, että minä aiheutan riidat, että olen aina kireä ja pahantuulinen, puhun ylimielisesti, ym. Hän joutuu sanojensa mukaan kärsimään siitä, että mielialani heittelee laidasta laitaan, ja aloitan riidan ihan mistä tahansa, vain riidelläkseni. Itse ajattelen, että molemmat riitelee, molemmilla on väsymystä, huonoja päiviä ja uutta omaksuttavaa elämään vauvan syntymän myötä. Muta olenko niin sokea, etten näe, että vika on vain minussa?

Olen alkanut ajattelemaan, että voiko esim. imetys (hormonit) vaikuttaa siten, että olen jotenkin herkempi suuttumaan, loukkaantumaan ja ärsyyntymään? Enkö itse huomaa tätä? Raskausaikana (alussa ja lopussa) olin kuin ampiainen, ja tiedostin sen oikeastaan vasta jälkeenpäin!

Vauva nukkuu hyvin, enkä siinä mielessä koe itseäni väsyneeksi. Jotenkin meillä toisen arvostus, kunnioitus ja helliminen vaan on nyt kadonnut johonkin. Mielestäni tämä on molemminpuolista, enkä ole ainoa "syyllinen".

Usein sanotaan, että vauva-aika on parisuhteelle kriisi, ja olen itsekin yrittänyt ajatella, että tämä kuuluu asiaan, mutta on niin surullista, kun ennen niin onnellinen suhde on ollut niin kovin takkuista.

Yritän aina ajatella niin, että toista ei voi muuttaa, vaan voi ainoastaan koettaa itse olla sellainen, kuin toivoisi toisen olevan. Ja sellainen kuin kuvittelee kumppaninsa toivovan. Esim. kun surkuttelin mielessäni sitä, kun ei enää tehdä mitään yhdessä, eikä ole romantiikkaa tai yhteisiä juttuja parisuhteessa, niin aloin itse yrittämään tehdä töitä sen eteen, että sitä taas olisi.

Olen nyt ihan poikki ja lauseeni varmaan ihan jäsentymättömiä ja sekavia, mutta halusin teille purkaa pahaa mieltäni. Onko kohtalotovereita?

 

Montalcino tosi ikävä tilanne. Se on kyllä niin totta että vauvan syntymä aiheuttaa parisuhteessa kyllä jonkin asteisen kriisin, toisilla isomman ja toisilla pienemmän. Tottahan se elämä muuttuu aika lailla vauvan tulon myötä vaikka siihen ois kuinka etukäteen valmistautunut. En osaa kyllä muuta neuvoa kuin että yrittäkää puhua asiat selviksi, tällanen tilanne vaatii kyllä molemmilta pitkää pinnaa ja joustavuutta. Jaksuja ja tsemppiä! :heart:

 

Montalcino: :hug: Mä olen sitä mieltä, että vauvan ensimmäinen vuosi, on parisuhteelle todellakin raskasta aikaa. On yöheräilyjä, itkua, omaa epävarmuutta, väsymystä yms. kaikkea mahdollista yhtäaikaa. Jo kaiken tämän uuden opettelu vie aikaa, yritä siinä sitten vielä parisuhdetta hoitaa. Mutta olen sitä mieltä, että vain toinen osapuoli suhteessa ei voi olla yksin riidan ja eripuran aiheuttaja, riitaan tarvitaan aina kaksi. Teidän tilanteesta en osaa sanoa, mutta omasta parisuhteesta voin kyllä sanoa, että meillä minä muutuin heti Ainon syntymän jälkeen, mies ei. Hän on nyt vasta oikeastaan viime kuukauden aikana oppinut kunnolla tähän perhe-elämään. Ja vieläkään ei kaikki mene aina hyvin, kuten eilen (edellä jo kirjoitin). Ollaan varmaan riidelty nyt puolen vuoden aikana enemmän kuin koskaan, mutta siltikin vielä on halua molemmilla elää tätä yhteistä elämää. Vaikeaahan tämä on, kun yhteinen aika on kortilla ja useimmiten iltaisin ollaan väsyneitä. Kovasti tsemppejä, ja yrittäkää puhua asioista!


Tuiskunen: voin vaan kuvitella tuon ärsyyntymisen määrän. Mä olisin varmaan suuttunut yhtä paljon.

Sairasteleville pikaista paranemista!

Täällä ei ihmeitä. Siivouspäivä ja sen takia miehen kanssa tulilinjalla tänään oltu
:headwall: Ainolle on tänään maistunut maito ihmeen hyvin, soseet taas sitten ei. Meillä on tänään toinen päivä, kun annoin Levolacia. Vieläkään akkka ei irronnut kunnolla, jospa huomenna. Täytyy annosta nostaa En tiiä mitä teen, jos ei kohta ala tytöllä kakka luistaa!

Nessu ja Aino, ensi viikolla 6kk :heart:

 

lukemassa :wave: täällä muuttolaatikoiden keskellä kahlataan, ahdistaa tää pakkaaminen
pääsispä vaan pian uuteen kotiin ja tän muuton vois jotenki ohittaa kokonaan :/

 

Tsemppiä Montalcino

Meillä on ollut kanssa aiempaa enemmän kireyttä ja pientä kinaa, ja tuo romantiikka ja muu yhteinen (kahdenkeskinen) tekeminen kortilla. Keskusteltu on ja mielestäni nyt asiat jo paremmalla mallilla, ainakin pääsääntöisesti... Syytä on mielestäni ollut molemmissa:

Kuten Nessukin kirjoitti, tuntuu että mies on vasta viime aikoina tajunnut että elämä on nyt muuttunut. Tämä ei suinkaan tarkoita että hoitaisi vauvaa yhtä paljon kuin minä mutta nyt osaa jo ajatella muuta elämää (kuten niinkin yksinkertaista asiaa kuin kauppaan, kylään tms menoa) myös 'vauvan kannalta'. Eli mies on oikeastaan vasta viime aikoina paremmin sisäistänyt miten iso muutos vauva on, ja muuttunut tämän myötä.

Toisaalta en kiellä etteikö osuutta asiaan olisi minullakin; olen aiemmin ollut mielestäni suht hyvähermoinen ja tasainen (en nyt tiedä ovatko nämä hyviä kuvauksia...) ja nyt ihan selvästi olen herkempi ja suutun tai loukkaannun asioista aiempaa helpommin (olen tuota pms:ää ilman menkkoja jo täällä kironnutkin). Imetän vielä, ja hormonitoiminta ei ole palannut normaaliksi (ihan noin lääkärin toteamanakin...)

Juteltu siis on, mies on selvästi skarpannut joka tietysti huomattavasti ilahduttaa minua ja helpottaa herkistelyssä. Toisaalta, kun tiedän että olen hieman herkillä yritän enemmän hillitä itseäni varsinkin ennen kuin alan rähistä - pakko myöntää että aika rasittava olen ollut ; ) Ja yhteistä aikaakin on yritetty viettää, vielä en ole raskinut poikaa jättää kovin paljoa hoitoon mutta edes pikaisia kahdenkeskisiä juttuja tehty jonkun kerran.

Näin siis meillä. Tätä ei missään nimessä voi yleistää eikä ole tarkoitettu miksikään ohjeeksi kellekään, vain omia kokemuksia. Se että yrität itse enemmän panostaa yhteisiin hetkiinne on varmasti kaiken a ja o.

Tsemppiä, eihän se yhdessäolo tosiaan aina ole niin helppoa mutta jos yhteistä tahtoa löytyy niin kyllä sillä pärjää pitkälle!

almaa

 

Kvart över Tissittelyjen määrän haluisin itekki tietää ja oon useest aatellu laittaa ylös koska meil ei varmaa toi 9krt riitä. Meil ku syödää tooosi usein ja välil turhaan. Kuitenki mennään tissil viäl enimmäkeen ku saa vast kerran päiväs kiinteet noin pual purkkii. Tarttiski laittaa ylös. Varmaa parikyt kertaa

Toi kiinteitten antaminen on vaa nii tylsää mutku pakko niit on antaa. Tarttis koittaa lisätä niit vaa. Iltapuuron voisin alottaa et jos vaik vaikuttais yösyöntien loppumiseen(tuskin).

Viime yönä toppasin sellasen muurin sängyn viereen et luulis vauvan pysyvän vieres jos siihe unohtuu mut tuolit ei paina niin paljo etteikö se sais niit tönittyy pois alta. Viime yönä heräili ihmeen paljon ja tissii tottakai joka mölinään et nukahtaa uudellee ni koitin pysyy joka kerta hereil ja onnistuin pari kertaa ja kerran sit nukahdin viereen taas :kieh: ei sais vaa mennä sänkyyn imettää yäl.

Eile meni koko päivä ostoksil olles ja ostin Jadennal toppapuvun ku löyty ihan kivan näkönen ja konttauskypärän. Teloo niin pal ittees ni halusin sellasen.

Joo ja sitku mä olin(vaihtelevast) sitä mieltä et matkarattai ei tartteta ku ei liikuta autol paljo ja painelen tääl vaa vaunuil pal ni ei oo tarvet. Mutku nytku Jadenna istuu vaunuis ja ne on rattaiks laitettu ja käänsin aisan niin et näkee eteenpäi ni nois vaunuis on nii hirvee jousto et ei niit pysty kääntää ees liikkues ku menee jouston takii nii alas. Vaikee selittää. Ja pomppii iha liikaa jos painan aisaa hiukanki. Joten ne matkarattaat on saatava viimeistää ens kesäks.

 

Kyllä meillä löytyy todellakin halua jatkaa yhdessä aina ja ikuisesti :heart: , ero ei tulisi mieleenkään, vaikka näin paljon kriisiä pukkaakin. Ja yritetään puhua ja usein sovitaankin, että koetetaan olla ystävällisempiä ja kärsivällisempiä toisillemme ja puhua asiallisesti silloinkin kun suututtaa, mutta ei tarvita kuin seuraava pieni kina, niin sitten jo mulkoillaan ja haukutaan molemmin puolin kuin pahinta vihamiestä... Täytyy vaan yrittää tosiaan itse olla hyvä toiselle. Ja ottaa yhteistä aikaa ilman vauvaa ja myös omaa aikaa ilman vauvaa ja miestä! Ei vain oikein ole sukulaisia tässä kaupungissa auttelemassa. Onko jollain kokemusta MLL:n lapsenhoitajista? Hoitavatko ihan pientäkin, ovatko koulutettuja hoitajia, minkä ikäisiä?

Toinen murheenkryynini on maito! Olen imettänyt vauvaani ja nauttinut siitä, mutta nyt kun 6 kk iässä kiinteitä menee jo runsaasti, vauva on alkanut todella usein hylkimään rintaani! Kuinkahan usein pitää imetyksen onnistua, että vauva saisi sen 5-6 dl maitoa vuorokaudessa? Yritän imettää useamminkin, mutta ainoastaan n. neljä kertaa päivässä saan tehokkaasti imetettyä. Oikeastaan aika hullua, miten vauvan ollessa kuukauden ikäinen, tuskailin mielessäni, kun se asui rinnalla, kaiket illat vaan imetin ja rinnat oli jopa rikki siitä imutuksesta. Ja nyt suren, kun vauva ei enää haluakaan rintojani. Silloin, kun haluaa, on kyllä niin ihanan hellää ja herkkää, kun toinen silittää minua samalla ja katsoo silmiin. Mutta jos ei halua, rimpuilee ja itkee ja oikein vihaisesti katsoo minua, työntää kädellä rintaa pois tai nipistää koko nännin kovasti nyrkkinsä sisään - auts! Haikealta tuntuu, kun äidin rinta ei enää olekaan pienelle se kaikkein paras asia maailmassa. Varsinkin miehen kanssa riidellessä ja omaa yksinäisyydentunnetta itkiessä vielä kun vauvakin näin hylkää, niin johan siinä on mieli maassa :'( No, nyt vähän dramatisoin tätä asiaa
Mitäs siitä tuumaatte, kun ystäväni kysyi minulta "jokos teillä istutaan potalla?" Olin ihan että whaaaaat, siis kuka istuu? Hänen mukaansa puolivuotiasta, joka jo osaa vähän istua, voisi alkaa harjoittamaan potalle. Itse olin ajatellut, että nuo pottajutut tulevat vastaan sitten joskus ensi keväänä tms.

Leppoisaa sunnuntaita ja riidattomia parisuhteita sekä tyytyväisiä vauveleita jokaisen teidän päivään! Ja pikaista paranemista sairastupalaisille!

Montalcino

 

Kvart över olit muuten puhunutkin juuri imetyksen määristä. Meillä ruuan määrä seuraava: aamupuuro 2 dl, lounas 1 purkillinen lihajuttua, päivällinen 1 purkillinen kasvissosetta ja iltapuuro 2 dl. Joskus välipalana jugurtti tai hedelmäsose. Ja puurojen kanssa aina ½purkkia hedelmää. Onko teidän mielestä kamalan iso määrä kiinteitä, kun maidon kai pitäisi olla edelleen se ensisijainen ruoka. Imetän siis n. neljä kertaa / vrk. Ja painoa pojalla 9,5 kg, neuvolan mukaan kasvanut tasaisesti omalla käyrällään.

 

MOTALCINO ja muut uudet tervetuola.

POTALLE oon ajatellu laittaa heti kun osaa istua ilman tukee. Tyttö siis istuu ihan hyvin syöttikses, mut jos laittaa lattialla istumaan niin melko nopeesti muksahtaa kyljelleen siitä. Mä oon aatellu, et sit kun istuu kunnolla niin aina kun käyn ite vessas laitan tytön potalle siks aikaa ja aina jos sattuu sinne pissimään niin kehun kovasti. Oon järkeilly et silleen se oppis miks siinä istutaan. Mä kun joudun tytön melkeen aina mukanani veskiin raahaamaan muutenkin niin siinä kait se opettaminen menis samal . Niin ja onhan siinä pikkusen projektia aina vaatteiden ja vaippojen kaa pelates mut ei mulla täällä muuta oo ku aikaa, saapahan vähä ohjelmanumeroita päivään.

 

ja MAIDON määrästä. Mä en tiiä pitäskö mun nyt sit olla huolissaan. Tyttö juo 20-30ml ruoan päälle 4*/pv + n.60ml yösyötölle. Eli meil menee vaa pari desii päiväs. Mut ihan hyvin hän kuitenki voi. Mut siis mihin se sit voi vaikuttaa?

 

Meillä on opittu sanomaan KÄ-KÄ

Montalcinolle tsemppiä parisuhteeseen :hug:

Imetyksestä: Mä imetän myös vain sen 4krt/pvä enää. Päivällä ei juurikaan huoli tissiä, ainoastaan unenpöpperössä päikkäreiltä herättyään "vahingossa". Muuten tekee samaa kun Montalcinon vauva, et raivoo, työntää itseään pois päin ja nipistelee. Vähän (lue: ihan hirveesti) huolestuttaa tuo maidontuotanto, mammateetä juonkin pari kuppia päivässä. Yöllä herätessään, siinä klo5-6, imee yhden tissin tai molemmat "tyhjiksi". Ja jos imee vaan toisen tissin, niin sitten aamulla klo8-9 aikaan herätessä syö vielä toisen tissillisen. Päivällä sit päikkäreiden jälkeen tarjoan ja kelpaa vaihtelevasti. En siis yhtään tiedä ml-määriä. Silloin aktiivisen imetyksen aikaan sain käsipumpulla yhdestä rinnasta sen 140ml, nyt en tiedä tuleeko enää niin paljon... Ei kai tuossa muuta vaaraa ole kuin se kuivuminen, jos nesteitä saa liian vähän.

Ruuan määrät on aikalailla samat kun Montalcinolla (taas) Eilen annoin eka kerran välipalana hedelmäsosetta, niin sit ei päivällisellä kasvissose laskenutkaan. Siispä välipalaa en tarjoa vielä vähään aikaan uudestaan.

Potta; joo, anoppi jo viikko sit kyseli, et osaako Axu tehdä asiat potalle? Isänsä kun oli vuoden ikäisenä jo ihan kuiva! :headwall: No ei osaa, kun ei reppana osaa vielä edes itse istua!! Syöttiksessä (tripptrapp) istuu, kun se on niin tukeva sen babysetin ansiosta, muuten ei toivoakaan istumisesta.

Sunnuntainjatkoja :flower:
TUiskunen ja Alexi 6kk 3vko+

 

Potta, meilläkin anoppi kyselee että jokos potalle No ei, kun ei istuta edes vielä syöttiksessä. Ja muutenkin ajateltiin laittaa potalle, kun osaa istua kunnolla. Että ei kiirettä.

Ruokamääristä Meillä syödään
aamupuuroa n. 1dl,
lounaalla ½prk lihasosetta + ½prk kasvista,
välipala/päivällinen 1prk hedelmäsosetta
ja iltapuuroa n. 1dl tai vaihtoehtoisesti velliä 160ml jos on päivän aikana juonut huonosti.
Jos antaisin iltapäivällä hedelmäsosetta ja sitten päivällisaikaan ihan lihasosetta, niin ei uppois. Meillä on vielä liikaa se 5 ruoka-annosta päivässä, 4 menee hyvin. Vaikka terkka oli jo sitä mieltä, että puolivuotiaan pitäisi syödä se 5krt päivässä ja päälle nesteet

Värjäsin itse hiukset aamupäivällä kaupan värillä. Ei tullunna niin hyvä kuin olisin käynyt kampaajalla, mutta jospa tämän kestäis :ashamed: Ei tää nyt kamalan paha ole. Ei vaan raaski laittaa 100? kampaajalle noista päivärahoista. Edellisestä värjäyskerrasta kuluikin jo 8kk että jo oli aikakin. Täytyy vielä ostaa sellainen raita-aine, saa jotain piristystä tukkaan

Mies nousi tänä aamuna klo 6 Ainon kanssa ylös ja mä sain nukkua 8.30 asti =) :attn: Ei oo tapahtunut ties milloin viimeks. Sanoi vielä että voisi joka sunnuntai nousta tytön kanssa ja mä saisin nukkua. Kyllä se vielä osaa yllättää, vaikka välillä käy hermoillekin :heart:

Me mennään huomenna vauvauinti-infoon. Jos vaikka päästäis sitten uiskentelee Kiva että päästään vielä tuonne vauvauintiin nyt, kun joskus aikaisemmin kyselin paikallisesta uimahallista ja siellä joku asiasta tietämätön väitti ettei päästäis, kun Aino on yli 6kk kun se uinti alkaa. Noh, kysyin sitten asiaa vielä tuolta vetäjältä viime viikolla ja se sanoi että tuu ylimääräiseen infoon huomenna ja ens la sitten alkais kait. Kun meillä Jyväskylässä syksyn vauvauinnit alkaa 5.9, mutta eka virallinen info on vasta 19.9 Jos oltaisiin tuonne asti ootettu, niin tiiä milloin oltais uintiin päästy.

 

Pikaiseen vaan lukemassa!

Purille sen verran, että maito on vauvojen ensisijainen kalkinlähde, ja kasvava luusto tarvitsee paljon kalkkia. Se 5dl on sellainen määrä maitoa, että siitä tulee tarpeeksi kalkkia. Jos jää alle sen, suositellaan kai kalkkilisää. Näin ainakin lastenlääkäri ohjeisti, kun pohdin noitten viljojen jäädessä pois siirrytäänkö meillä erityiskorvikkeeseen, vai jätänkö viljat ruokavaliostani pois. Päätin juuri tämän syyn vuoksi jatkaa hyvin onnistunutta imetystä (meillä syödään vähintään kanssa toi 9 kertaa, joista 4-5 yöllä ) , toi korvike kun ei meillä uppoa.

Nyt takaisin perheen pariin!

Kuume ja Konsta 6kk

 

No nyt se sanoo jo TÄ-TÄ! Huisaa!

Vauvauinnista. Infossa sanoi täti, et se vauvojen sukellusrefleksi häviää yksilöllisesti 6-12kk iässä ja jokainen vauva "testataan" ennen sukellusten aloitusta. Jos refleksi on vanhemmilla vauvoilla hävinnyt, niin sit "uidaan" muuten vaan.

Tuolla perhevalmennuksen uni-illassa muuten kerrottiin, että vauvoilla on iltaisin sellainen hellyystankkaus. Eli kun yön joutuvat olemaan äidistä/vanhemmista erossa, niin illalla ennen nukkumaan menoa tankkaavat sitä hellyyttä varastoon vaatimalla enemmän syliä. Tuon kun kuulin, niin tarkemmin ajateltuna niinhän se ainakin meillä menee. Illalla ei kyllä enää millään viihdyttäis itsekseen lattialla. Ja sitten vauvoilla on syvin univaihe klo 00-05 ja klo 05 alkaa hermostollinen toiminta eli uni alkaa olemaan rauhattomampaa. Puolivuotiaalla alkaa unen syklit olemaan jo aikuisen kanssa samalla tasolla, eli 1,5h jaksoissa syvää unta ja sitten sellainen "herääminen" jolloin vauva tarkastaa ympäristön et onko se ennallaan ja turvallinen. Ja sekin on sit taas yksilöllistä, et pääsekö vauva takaisin uneen itsekseen vai tarviiko se jotakin turvaa kuten tuttia, unirättiä, tassuttelua tai syliä. Jotkut vauvat saattaa sit tarvita niitä yösyöttöjä ihan vuoden ikäänkin saakka, eli ei meillä vielä oo aihetta huoleen, jos vauvat haluu yöllä syödä. Oman jaksamisen kannaltahan se tietty on paha, mutta vauvalle normaalia. Mahtoikohan olla kovin epäselvästi selostettu? Toivottavasti joku saa tästä jotain vinkkiä/apua rauhattomiin öihin.

Tuiskunen

 

merkkiä B)

 

Pikaisesti taas :wave:

Sain luettua parin päivän viestit mut mitään en nyt kykene tältä SEISOMALTA kirjoittaa :ashamed:. Mulla meni selkä toissapäivänä niin, etten sitten seuraavana päivänä (eilen) päässy sängystä ylös :'(. Ambulanssi sitten kuskas sairaalaan ja onneks ei ollu mitään vakavaa.. mitään diagnoosia en saanu mut epäilen et oli noidannuoli, takaisin pitää mennä jos tulee hädät housuun. Odotin jotain helpottavaa kipulääkepiikkiä mut eihän sellaista voi antaa imettävälle joten ihan peruspanadolilla mennään.. ja kipeetä tekee. Hankalaa täs on nyt tytön hoitamisen kannalta, etten pysty nostamaan mistään (varsinkaan lattialta), en voi istua ja makaaminenkin jumittaa. Imetys ollaan hoidettu miehen kans yhteistyössä niin, et mä seison ja mies pitää tyttöä rintojen kohdalla... näyttää varmaan koomiselta. Eli seison tai kävelen :|. Huomenna mies menee töihin ja jännittää miten pärjään

Imetyskertoja on päivässä 8 + yöimetykset. Oon pitäny ruokapäiväkirjaa allergiaepäilyjen takia ja siksi on tiedossa tarkat kerrat ja kellonajatkin

Nyt yritän hilata itseni sänkyyn ja toivon, että huomenna pääsen ylös alle tunnin yrittämisellä :'(

Fiiu ja tyttö 6,5kk :heart:

 

Fiiu Pikaista paranemista sun selälle. Meillä just viime viikolla mies sai lähetteen röngteniin ku yläselkä meni ihan jumiin. Hirveä vihlova kipu koko yläselässä eikä särkylääkkeet auttaneet mitään. Kuvissa ei mitään erityistä, vaan iän mukanaan tuomaa rappeupaa ja ikäähän on 39v jo peräti :/ Vahvempia särkylääkkeitä vaan sai kun ilman reseptejä...

Imetyskertoja Meillä nykyisin ollut n 4 päivässä, mutta muutamana päivänä ei sitäkään Kun pienmies vaan hermostuu ja alkaa repimään tissiä. Alhaalle kun on tullut ne 2 hammasta niin sattuu ihan kiitettävästi.
Aamulla ja tosi väsyneenä syö hyvin, muuten ei jaksa keskittyä koko tissiin.
Meillä ei olla syöty yöllä enää muutamaan kuukauteen ja sit ku enempi tuli kiinteää ruokaa mukaan niin aina vaan tuntuu, että maidon määrä vähenee. Kohta loppuu koko imetys! Vaikka äiti vielä haluais nii vauva ei enää halua Pahalle itestä tuntuu lopettaa imetys vaikka alkaa ikää olla jo 7kk...

Meillä tänään 6v hääpäivä :heart: Mies oli aamulla lähtenyt töihin ennen ku heräsin lasten kanssa, oli laittanut keittiön pöydälle kukkakimpun ja kortin :heart:
Paljon meilläkin ollut hankaluuksia vauvan syntymän jälkeen, mutta kyllä se rakkaus kuitenkin voittaa!
Lähinnä mä olen usein äkäisempi kuin normaalisti, kun mun nukkumiset yöllä on mitä on...vaikka vauva ei syökkään yleensä yöllä nii kyllähän mä kuulen sen jokaisen tuhinan ja tohinan, varmaan äidin velvollisuus huomata kaikki pienikin hengityksen muutos. Toisaalta hyvä että saa etes toinen nukkua hyvin. Ei oo kyllä kiva katella väsynyttä isiä, ainakaan meillä se se vasta äkäinen onkin

Syksyn ja talven tullen varmaan joutaa enemmän täälläkinpäin pyörimään eikä vaan naamakirjassa =)

 

Fiiulle pikaista paranemista selälle! Voi olla melko hankalaa lapsen hoito.

Meillä herätty kukon laulun aikaan, mutta nukuttiin koko yö Nyt tyttö nukkunut jo puol tuntia tyytyväisenä. Ehdin miehenkin viedä seitsemäksi töihin. Tarvitsen iltse autoa iltapäivällä, niin oli vietävä. Meillä on tänään vauvauinti-info iltapäivällä. Saa nähdä alkaako lauantaina uinnit sitten.

Mutta josko lähtis vähän puikkoja kalisuttaa, ennen kuin tyttö herää.

Mukavaa maanantaita!

 

Heipsu.

Olis ollu niin pal kommentoitavaa viikonlopun aikana, mutta kun koko jenki koossa, niin ei äipällä oo hetken rauhaa... Tyttöki kiinnostuu heti jos alan pidemmästi kirjoittaa... Ny ovat kaik koulus ja töisä :wave: :wave:

On oikeesti NIIN ihana ja kamala ja lohduttavaa kuulla, että muillakin kiristynny parisuhteessa vauvan myötä! Meilläkin keskusteltiin TAAS vakavasti. :ashamed: Mutta onneksi keskusteltiin. Mä nimittäin tilttasin perjantaina... Isäntä oli sovitusti lähdössä viihteelle, (jo aikaa siten tiedossa ollut juttu) mua tietenkin jo vähän ärsytti valmiiksi. Kun Kaapsu kovasti flunssassa ja te tiedätte siskokullat millaist se on. Kysyin sit perjantaina, että olek monelt menos ja tuutko kotiin yöksi.... Isäntä toteaa, että koht varmaan ja ei ku meen sinne faijalle ja meinas että sit lauantaina SIIVOTTAIS sen autotallia. |O |O Tää riitti mulla. Kilahdin ihan totaalisesti ja lähdin ovet paukkuen hakee pizzaa ja leffoi mul ja lapsille. :kieh: :kieh: Eli ensin viihteel koko ilta, yö nukkuu isällään ja aamulla makaa krapulassa pitkään ja sit vois vähä siivoilla faijallaan.... Minä kipeän vauvan kanssa kotona valvoneena jo edellisenkin yön.... Ja vielä ihmettelee miks suutun :$ Itte olisin menny sovittuun menoon ruokailun ajaksi ja ollut hetken ja SITTEN TULLUT KOTIIN KOVAA OMALLA AUTOLLA!!!!!!!!!!!!!!!!!! No kun tulin sit leffanhaku reissult sanoi että tulee kotiin yöksi! OK! Vasta lauantaina saatiin illalla asiat puhuttua! Ja JÄLLEEN pelisääntöjä ja toisen huomioon ottamista..... Mäkin voisin opetella sanomaan näisti vaikka nyt jo perjantaina päivällä, et toivoisin tulevan kotiin ja olemaan selvin päin reissus, KUN vauva on kipeänä, pitää leipoa isoveljen myyjäisiin, viedä kouluun la aamuna jne. Eikä niin että kilahdan, kun kuitenkaan ukko ei itte tajua tollaisia juttuja etukäteen..... Vaikka mun mielestä voisi tajuta ihan itsekin ees joskus.... :headwall: :headwall: AINA saa olla vääntämässä rautalangasta.
KIITOS ja ANTEEKSI :heart:

Fiiu kurjaa kun selkä tuommoinen! Toivotaan että pikaisesti paranet!

Nyt en muista mihin piti vielä kommentoida, kun rupesin tuota ukkoa haukkumaan....
Palaan..

S ja Kaapsu 6kk 1vko

 

Tuolla mitäs nyt puolella on kiihkeä keskustelu vauvan hatuista!

Nyt siis siskoset kalluppia...
Onko hattu päässä?

Kelihän on nyt ollut 18-19 astetta ja meil ei ainakaan oo tuullut tai muuta vastaavaa..
Meillä kuljetaan ilman hattua... Ei vaunuissa, ei autossa eikä ollut lauantaina kun oltiin 3h markkinoilla sillonkin oli niin lämmin et ite olin lyhythihaisessa..

Itte inhoan hattuja... Kiristää, ei pysy päässä, valuu silmille jne..... Meidän kuumakalle hikipäässä oli lauantainakin ukona ilman hattuakin oli body, huppari ja verkkarit...

Mun mielestä hattu vaan hautoo korvia ja nuhaisena ei tuuletu senkään vertaa korvat. Vaunuihin en laita hattua jos menee nukkuun ulos. Ehkä sit, kun asteet jää 10 pintaan, laitan kypärämyssyn.