Terveisiä Lastenklinikalta! Kirjoitan nopeasti kuulumiset ja painun pehkuihin, sen verran hektinen viikonloppu ja -alku on ollut. Lueskelen teidän jutut ajan kanssa läpi myöhemmin ja kommentoin sitten.
Eli niinkun jotkut on feissarista lukeneet, oltiin tosiaan 3 yötä Lastenklinikalla. Helmillä nousi yli 40 asteen kuume lauantaina, joka saatiin kerran supolla alas, mutta sitten iltapäivällä se ei enää laskenut lääkkeellä vaan huiteli koko ajan yli 40. Nestettä oli myös koko päivän aikana saatu uppoamaan vain n. 400ml, joten soitettiin terveyspuhelimeen toimintaohjeita ja sieltä neuvoivat käymään päivystyksessä.
Tytöllä oli sitten leukkarit ja CRP sen verran koholla ja yleisvointi aika huono, joten ottivat osastolle sisään. Tippa laitettiin (piikkittivät pienen ensin viisi kertaa, kunnes kutsuivat viimein anestesialääkärin laittamaan tipan!) ja sai sitten nestekorjauksen ja lääkkeet suoraan sen kautta. La-su-välinen yö oli ihan kamala, oltiin osastolla kahden jälkeen yöllä ja kolmen aikaan päästiin "nukkumaan". Helmi ei saanut nukuttua kun oli tosi tuskainen ja heräsi itkemään 10-20 minuutin välein. Mulla oli patja lattialla, mutta en saanut tyttöä pidetty siinä vieressä kun tipan letkun kanssa oli hankalaa, joten istuttiin nojatuolissa oikeastaan koko yö. Onneksi aamulla mies pääsi sitten tulemaan takaisin (yötä sai siellä olla vain yksi vanhempi) joten pääsin edes vessaan. Sunnuntai meni aikalailla horroksessa kaikkien osalta, mutta maanantai oli jo sitten paljon parempi. Eilen iltapäivällä alkoi sitten onneksi ruoka ja maitokin maistumaan, joten tänään saatiin tyttö irti tipasta ja tulehdusarvotkin olivat laskeneet eikä kuume enää noussut joten päästiin kotiin! On kyllä ihanaa olla täällä!
Syy tulehdukselle ei selvinnyt, mutta joku bakteeri sen aiheutti. Onneksi lääkkeet tepsivät ja hoito osastolla oli hyvää! Tämä viikko ollaan nyt vielä toipilaan kanssa rauhassa kotona, mutta jos kuumetta ei enää huomennakaan näy niin saadaan käydä vähän ulkoilemassa.
Tyttö oli muuten varmaan kelaillut siinä petissä maatessaan liikkumista, koska tänään heti kun pääsi letkuista irti alkoi nousemaan seisomaan ilman tukea! Ja uusi sanakin sairaalareissulta tarttui mukaan :"apua!".
:heart: KÖ
Eli niinkun jotkut on feissarista lukeneet, oltiin tosiaan 3 yötä Lastenklinikalla. Helmillä nousi yli 40 asteen kuume lauantaina, joka saatiin kerran supolla alas, mutta sitten iltapäivällä se ei enää laskenut lääkkeellä vaan huiteli koko ajan yli 40. Nestettä oli myös koko päivän aikana saatu uppoamaan vain n. 400ml, joten soitettiin terveyspuhelimeen toimintaohjeita ja sieltä neuvoivat käymään päivystyksessä.
Tytöllä oli sitten leukkarit ja CRP sen verran koholla ja yleisvointi aika huono, joten ottivat osastolle sisään. Tippa laitettiin (piikkittivät pienen ensin viisi kertaa, kunnes kutsuivat viimein anestesialääkärin laittamaan tipan!) ja sai sitten nestekorjauksen ja lääkkeet suoraan sen kautta. La-su-välinen yö oli ihan kamala, oltiin osastolla kahden jälkeen yöllä ja kolmen aikaan päästiin "nukkumaan". Helmi ei saanut nukuttua kun oli tosi tuskainen ja heräsi itkemään 10-20 minuutin välein. Mulla oli patja lattialla, mutta en saanut tyttöä pidetty siinä vieressä kun tipan letkun kanssa oli hankalaa, joten istuttiin nojatuolissa oikeastaan koko yö. Onneksi aamulla mies pääsi sitten tulemaan takaisin (yötä sai siellä olla vain yksi vanhempi) joten pääsin edes vessaan. Sunnuntai meni aikalailla horroksessa kaikkien osalta, mutta maanantai oli jo sitten paljon parempi. Eilen iltapäivällä alkoi sitten onneksi ruoka ja maitokin maistumaan, joten tänään saatiin tyttö irti tipasta ja tulehdusarvotkin olivat laskeneet eikä kuume enää noussut joten päästiin kotiin! On kyllä ihanaa olla täällä!
Syy tulehdukselle ei selvinnyt, mutta joku bakteeri sen aiheutti. Onneksi lääkkeet tepsivät ja hoito osastolla oli hyvää! Tämä viikko ollaan nyt vielä toipilaan kanssa rauhassa kotona, mutta jos kuumetta ei enää huomennakaan näy niin saadaan käydä vähän ulkoilemassa.
Tyttö oli muuten varmaan kelaillut siinä petissä maatessaan liikkumista, koska tänään heti kun pääsi letkuista irti alkoi nousemaan seisomaan ilman tukea! Ja uusi sanakin sairaalareissulta tarttui mukaan :"apua!".
:heart: KÖ