aivan kaamee vauvakuume...huh huh....välillä aina tuntuu että olis todella ihana saada vauva ja taas välillä tulee olo että mä haluun niin kovasti!! tuntuu että ratkee liitoksistaan. nyt ollaan puputeltu ihan ahkerasti, paitsi nyt oli 3 päivää välissä kun ukko oli iltavuorossa töissä, mutta toivotaan, että se ei haittaa tätä touhua. tänään otettiin kyllä kaikki takasi, ku ukko meni yövuoroon, ni hyvin kerettiin lähentyä mun töiden jälkeen...
oon monesti miettiny, että kenenköhän kanssa purkaisin näitä aisioita jos en teidän.. kyllä kavereiden kanssa puhutaan, mutta ei niillekään viitti joka päivä soittaa kaiken maailman tuntemuksia ja ajatuksia, kun itse eivät näitä vielä ajattele...parhaat kaverit on kyllä tietosia menosta, mutta teille kuitenki pystyy avautumaan kaikesta, kohdunnipukasta toivottomiin oireisiin!! onneks ootte olemassa!!!
yllätin ukkoni yks päivä ku se selaili kaikkia sen päivän aikana käytyjä nettisivuja ja yllättäin se oli sitten lukemassa näitä juttuja ja arvas heti millä nimimerkillä minä olin... olin ihan punasena...en kyllä oo kertonu mitään semmosta mitä en silleko vois kertoo, mutta jotenki en haluis että sekää nyt ihan kaikkee tietäis (kohdunnipukan löytymisen kokemukset yms.) ei nyt ihan kaikkee tarvii mun mielestä tietää..
ja ylipäätään nää kaikki höyryilyt että voisko olla raskaana vaikka on tämmöstä ja tämmöstä, ni mieluummin pohdin niitä teidän kanssa ku ukkoni, koska tiiän että jos sen kanssa miettisin , ni pettymys on paljon suurempi.
edelleen mulla on näitä outoja alavatsakipuja, ihan kuin ois menkat alkamassa.... tätähän on siis ollu siitä asti kun edelliset menkat alko..siitä asti ihan outoo juilintaa, ilman minkäänlaista vuotoa (tänää kuitenkin tullu valkkaria sen verran että pikkareissa näkyy) mutta ei sen kummenmpaa... mistähän johtuu.... mietin, että voiko johtua jännityksestä, mutta ei oo mitään niin "jännättävää" ja toisaalta se tuntuu yleensä ihan eri kohdassa....
ootteko muuten miestenne kanssa miettiny elämää vauvan syntymän jälkeen? me ollaan jotain pientä... ollaan mietitty kenet halutaan kummeiks, halutaan molempien puolelta joku, mutta kuitenki semmonen kenet me molemmat hyvin tunnetaan...
ja kasvatuksesta ollaan puhuttu paljon, ihme kyllä ollaan aika paljon samoilla linjoilla!! vaikka kummalakaan ei oo aikasemmin lapsia, mutta mitä ollaan puhuttu, ni suht samanlaiset on ajatuksen, niistä nyt ei tiiä mitä ne sitten on käytännössä, mutta ajatukset on samoilla linjoilla. ite sen verran oon oppinu ku oon tälläkin hetkellä päiväkodissa pienten puolella töissä, ni sieltäki on saanu paljo "vinkkejä"mitä ei välttämättä kannata tehä...mutta näitä asioita on ihan mietiskellä ja haaveilla yhessä... :heart:
mutta tässä taas tämmönen pien romaani... aina ku rupee kirjottaa ni se aina lipee käsistä, asiaa tulee liiankin kanssa...
mutta kai minä jään kuulostelemaan näitä vatsa kipuja ja haaveilemaan täydellisestä tulevaisuudesta.
hyvää yötä, kauniita unia, unelmien kuvia, kirkkaita tähtiä ja rakkauden haleja!
