*Helmikuun piinailijat*

Joo ei, pitkäpiinaista kuvaa emme halua itsestämme antaa julkisuuteen!

Miru, kylmä siideri rankan päivän päälle kuulostaa ihan mahtavalta. Nauti siitä, olet rentoutumishetkesi ansainnut. Toivottavasti kivut on nyt asettuneet ja saat nukuttua kunnolla. :| Mä tunnistan tuon ilmiön, että hoitojen alettua menkat on TOSI kivuliaat ja runsaammatkin kuin ennen. Että SEKIN VIELÄ - eikö kp1 jo riitä kärsimykseksi, ilman ylimääräistä fyysistä kidutusta? Mutta voi sitä autuutta sitten, kun koko Mäntti-Moonikan saa karkotettua pitkäksi aikaa! Aah... (Mikä ei tapa, se tekee hulluksi.) Tsemppiä sinne!

Niin että joo ei, enpä tiedä kuinka tässä käy. Kelpaisinkohan helmikuun päätteeksi haamuilijoiden pinoon tällä haamutädilläni?

Muuten, vielä PeePee:n kysymykseen oikeasti tapaamisesta (en viime viikolla ehtinyt kommentoida): Mä kyllä lähtisin mukaan, jos sellainen joskus toteutuisi. Pelkään vaan, että me täällä asutaan pitkin poikin valtakuntaa, Hobelixin koordinaateista puhumattakaan, eli aika hankalaa voisi olla. Oon tavannut täällä pk-seudulla joitain palstalaisia pari kertaa, vaikka etukäteen emmin aivan valtavasti, ja tuo on kyllä ollut loistojuttu. Yleensä olen KOVASTI riskinkarttajatyyppiä, mutta silloin tällöin se näköjään kannattaa.

 

PeePee, olet kyllä ihailtavan vahva tässä hommassa! Toivottavasti sulla on ympärillä ihmisiä, joille tai joiden kanssa voit purkaa mieltäsi, jos se auttaa pettymyksen yli pääsemisessä. (Me ollaan tietty täällä, ei lähdetä kulumallakaan!) Vaikka täällä heitetäänkin kovasti huulta näistä hommista, niin kyllä lapsettomuus yleensä ja vielä hoitojen höykytys kerta toisensa jälkeen on niin isoja koettelemuksia, että ei niitä noin vaan olankohautuksella sivuuteta. Kaikki tunteet, jotka täällä ylitse lyö, kuuluu asiaan, mutta niitä ei tosiaan tarvitse yksin jaksaa kantaa. Onneksi!

*lisäys* puhelen näköjään taas yksikseni... sori. Tämä olis siis kommenttina PeePeen edelliseen.

 

PeePee, mulla oli tällä kertaa viimeisen lugen ja menkkojen välissä neljä kokonaista päivää ilman mitään, eli tädin odotus tuplaantui edelliskerrasta. Siksi siis jo pientä toivoa aloin elätellä, kun joku taisi jossain pinossa mainita, että pp 15 ehkä vasta on jollain näkynyt testissä elonmerkkejä. No joo. Itse tiedän kyllä tasan tarkkaan, että mulla menkkojen alku oli tarkkaan suunniteltu siis niiden paskojen taholla, jotka tätä meidän elämää jossain säätelee (ai miten niin naiivia asennoitumista??). Eli, jos menkat ois alkanut ajoissa, ois ollut toivoa luomuihmeestä ennen kuin mies lähtee viikon reissuun. Ja jos menkat ois tullut oikein reilusti myöhässä, oltais ehkä päästy aloittamaan ivf-hoidot jo tässä kierrossa, kun ois mies ehtinyt reissulta kotiin h-hetkiksi. Just nyt mun kärsivällisyys ei oikein tunnu riittävän. Ehkä sitten tuolla taukokierrollakuitenkin nauttii, kun saa olla kokonaisen kuukauden miettimättä, muistamatta, laskematta, varomatta, huolehtimatta jne...

Sahrami, hmmm...haamutäti, ooonhan sekin jo jonkinlainen saavutus..
Ja itse piti noista tapaamispohdinnoista sanoa, että olen niiiin kahden vaiheilla. Toisaalta tämä on ihanan turvallinen tunne näin. Mitä jos me huomataan, että joku onkin jonkun toisen asiakas jostain tai vanha koulukaveri, josta ei ikinä tykännyt... Vainoharhaisia ajatuksia.. toisaalta ois kyllä kivakin nähdä. Hui, pitää miettiä vielä.

Uni kolkuttelee jo luomia, ei pelkoa unettomasta yöstä zzzzzzzz |O

 

Ehkä sitten tuolla taukokierrollakuitenkin nauttii, kun saa olla kokonaisen kuukauden miettimättä, muistamatta, laskematta, varomatta, huolehtimatta jne...

He he... niin juuri. Minä olen hyvä esimerkki siitä, miten helppo tämä homma on jättää taka-alalle, kun ollaan pitetty taukoa juuri kaksi kiertoa. Kuumemittarin kanssa pelleily oli ainoa homma, joka oikeasti loppui. Kyllä nuo aikataulujen säätämiset Moonikan oikkujen mukaan on kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Mutta ehkä, Miru, tuollainen pieni tauko voi oikeasti olla ihan positiivinenkin asia. Toivottavasti koet sen niin. Meettekö te muuten ivf:ään (jos menette!) lyhyellä kaavalla? Jos niin, niin mennään sit suht samaan aikaan, koska mulla alkaa tässä tulevassa kierrossa sumut pitkään kaavaan.

Anonymiteettikysymys on ihan todellinen noissa reaalitapaamisissa. Sillon ekatapaamisella mekin naurettiin noita painajaiskuvia, jos vastassa olisikin ollut esim. oma asiakas, potilas, oppilas, alainen, esimies, sieltä kauhummasta päästä. Koulukaveri, josta ei tykännyt on aika inha ajatus myös! Ja oman miehen anonymiteettiä tietty pohtii myös, koska myös heidän yksityiselämänsä on viattomana sivullisena mukana täällä palstalla. Ei ole helppoa ei!

Mutta missä meidän inssiläiset - Hobelix ja mmm? Huhuu, päästäänkö päivittämään listaan PP:itä?

 

Torstai 28.2.

Ulpu78.................1.ivf..........................................kp25/ -/pp10
Kurreliini...............1.ivf.........................................kp14/-/pp6
Ukkovalta.............clomit.......................................kp27/28- 32
Sahrami73 ............tauko/luomu..........................kp24/26-29
Hobelix ................6.inssi.....................................kp18/30-35/2pp
mmm.....................3.inssi/clomit/puregon............kp14/28-29/1pp
Nippe81..................inssi......................................kp3/-/pp
Mermarittan...........pas/Klomifen..........................kp?/30-31/pp


Plussanneet :heart:

Haamuilleet :flower:

Tippuneet :hug:
Miruliini :flower:
PeePee77 :flower:

Sorry, en ehtinyt eilen kirjoitella. Ensiksi :flower: :hug: :flower: PeePeelle. Sinä ole sankari!!!
Eilen sitten vietettiin päivä, kirjaimellisesti, polilla. Homma hoidettu vaikka folli tyytyväisenä vielä oli kodissaan. Joskin oireet viittasi että aikoi liikkua eilen, mutta nyt sitä voi vaan toivoa. Sain hirmuisen annoksen lugeja, joten oireita tulee ihan taatusti jo niistä. Minusta taitaa tulla oikein hirmu uimari lugemeressä :kieh:. Endo vaivaa vasemmassa munasarjassa ja lääkäri oli siitä vähän huolissaan, jos tulevaisuudessa ei ole nyt plussaa. Mulla ei ole ollut sitä aikaisemmin, mistähän syystä se nyt sitten alkoi elämään. Olin kyllä niin väsynyt illalla kaikista aamuherätyksistä, että en jaksanut nostaa sormeanikaan.Te olette muuten aivan ihania ihmisiä.
Mahtavaa, että täti on saanut jo nimen! Loistavaa!!!

 

Nyt se on sit tehty, inssi meinaan. "Irti laskettiin" 70milj. simppaa ja hyvin vilkkaita 80% jengistä eli niistä se ei pitäis jäädä kiinni. Ultralla ei sitten taaskaan katseltu follia, mutta näin se on aina mennytkin, mikä lie säästöjuttu Eli huomenna ilmeisesti pp1, eikö niin? Alavatsa taas niin kipeä, että kävely hankalaa. Kysyinkin lääkäriltä, et mistä mahtaa johtua, meinasi että kohtu voi supistella, vaaratonta kuulemma. Otin varmuudeksi lomapäivän tälle päivälle, koska viimeksikin maha tuli tosi kipeeksi. Saikkua en edes muistanut kysyä, vaikka esimies siihen kehoitti, oli nimittäin sitä mieltä, että turha tuhlata lomapäiviä. Ihana ihminen tuo esimies tai oikeesti nainen

Hobelix nyt sitä sitten piinaillaan lähes samaa matkaa, oot kyllä päivän edellä

Miru, Sahrami, PeePee noita teidän juttuja on sitten ilo lukea, mieskin ihmettelee monesti, et mitä se siellä koneella itsekseen hekottelee.

Kurreliini täälläkin kiinnostaisi tietää tuo testipäivä, olisko oireita ilmaantunut?

Ulpu ja Kamilla peukut pysyssä teidän puolesta, kohta pääsette testaileen ja tuomaan ne eka plussat :heart:

Mulla tuleekin tässä oikee nettipimento, nimittäin la suunnataan tunturiin viikoksi. Mietin juuri kuumeisesti, että noita plussia alkaa tietenkin ropisemaan, joten pakko päästä lueskelemaan jollain konstilla nää jutut. Tuttava pariskunta lähtee mukaan ja niillä varmaan läppäri mukana, eli täytyy linnottautua niitten läppärin kanssa wc:n lueskelemaan. Jotkut lukee lehtiä wc:ssä ja meikä läppäriä Pakko varmaan päästä "ripittäytymään" nimittäin nää ystävät ei nyt tiedä tästä yrityksestä. Ei olla nyt kerrottu kellekkään, paitsi mun esimies tietää.

Täytyy varmaan mennä jutustelemaan miehen kanssa kun kuului tulevan duunista, palataan

mmm

 

Iltaa vaan pömppömahat!!

Onnea mmm todella hienosti menneestä inssistä! On se nyt jo kumma, jos ei YKSI 70 miljoonasta löydä perille. Toivotaan, että Madame on myös vastaanottavaisella tuulella, ja jos nyt ei eka vastaantulija kelpaa, onhan niitä ukkeleita jonoksi asti tällä kertaa! Nyt vaan sitten lähdet rentoutumaan lomalle, etkä mieti ollenkaan noitä juttuja tai kuulostele kroppasi tuntemuksia Ja kun meitä tulee ikävä, keksit vaan, että paha ummetus vaivaa (toivottavasti siis vain keksit) ja vessassa joutuu viettämään vähän pidempään. Pistät hanat valumaan, niin ei näppisten ropina kuulu muille

Sahrami, onko se täti nyt jo suvainnut tulla??? Entä onko testi kuitenkin varmuuden vuoksi hankittuna? Kysymykseesi, meillä on vasta keskiviikkona se suunnittelu, eli silloin kuulee enemmän, mutta uskoisin että meillä on lyhyt kaava. Kyllähän niitä Kurre mulle availi jo aiemmin, mutten ollenkaan muista, mikä se periaate noissa kaavoissa olikaan...

Hobelixille onnea myös inssin johdosta!! Pidetään kaikki peukut pystyssä nyt, että vihdoin onnistaisi :flower:

Kannatti haukkua eilen täti oikein kunnolla, on tänään säästänyt mut kivuilta. Ehkä se neljä buranaa pelotti senkin. Tai toisaalta - mähän oon huomenna menossa ystävälle saunomaan, eli... keräilee nyt voimiaan sinne ja ottaa nuijan käteensä ja päästää Niagaran valloilleen taas huomenissa.

Ai niin mmm, piti sanoa vielä, että mulla insseissä heti simppojen ruiskuttamisen jälkeen on lääkäri näyttänyt ultrassa kuinka kohtu alkaa värisemään. Se on ihan uskomatonta, kuinka luonto ja ihmiskeho toimii. Eli kohtu sillä värinällä yrittää taata sen simppojen perille pääsyn.. Eli noi vatsakivut tarkoittaa vaan sitä, että siellä saa pojat oikein kunnon lähtövauhdit uintisuorituksiin =)

 

Huomenta naiset.. pakko oli tulla toivottamaan teille oikein ihanaa viikonlopun alkua. Olen nettipimennossa jonnekin lauantai-iltaan saakka - hui.

Kurre ja Ulpu, mites siellä voidaan??

Sahrami, saanhan vähän jännittää puolestasi. Jospa se plussa sieltä karkaa tädin kynsistä - onhan karkauspäiväkin puujalkahuumori kunniaan..

PeePee, kohti uutta yritystä mennään rinta rinnan. Plussa huhtikuussa!!

:heart: Miruliini

 

Hobelix Melkoiselta seikkailulta teidän lääkärissä käynnit kuulostaa. Koskaan ei tiedä mitä edestään löytää. Paljon tsemppejä! Uskotaan että kaikki vaivannäkö palkitaan.

Sahrami Miltä näyttää 'testifestareilla'? Monikan kanssako rokkaatte vai olisko jo parempaa seuraa? Mun yhdellä kaverilla tuli alkuraskauden aikana kahdet 'menkat' eikä hän osannut arvata, että on raskaana, kunnes kolmannet jäi tulematta.

Tätä olen itellenikin toistellut ja luonut vielä toiveita. vuoto jatkuu, mutta on pysynyt kokoajan hyvin pienenä ja väriltään ei sellaista normaalin kirkasta punaista. Takana alkaa olla yksi elämän pisimmistä viikoista.

mmm Onnea hyvin sujuneesta inssistä.

Miru Hyvää viikonloppua nettipimentoon! toivottavasti putkihommat ei kummittele kokoajan päässä.

 

Mmm ja Miru - kaikkeen sitä pitääkin mennä tämän nettiaddiktion peittelemiseksi!! Rentouttavaa lomaa, mmm, ja onnittelut vielä inssistä! Nyt on kyllä lähtötilanne mitä mainioin.

Antoisaa pallukkakylpyä, Hobelix! Tuo reissaaminen hoitoihin vaatii kyllä ihailtavaa sisua. Itse kävelen käytännössä klinikan oven ohi joka päivä työmatkalla. Pitääpä muistaa arvostaa tällaista enemmän.

Ulpu ja Miru, kiitos molemmat kannustuksesta. Monika täällä edelleen huutelee kulman takaa, muttei osaa tehdä päätöstään. Eihän tästä ota selvää hullukaan! Mies heitti hyvän huulen eilen, kun kyseli miten mun masu voi ja vastasin siihen kuten joka päivä jo kaksi viikkoa, että vähän niin ja näin ja jos tää tilanne ei muutu, niin kyselen kyllä lääkäriltä ensi viikolla, että mitäköhän tässä on meneillään. Mies siihen, että eiköhän noista naisten kummallisista oireista löydy kirjojakin: "Miten tulkitset oireitasi". Ne on siellä samassa hyllyssä kuin "Mitä unesi kertovat" ja "Astrologiaa ummikoille".

Ikävä kyllä aamun testi oli putipuhdas nega. :headwall: Piti itsepäisesti tietenkin tehdä, koska olin tilannut Mammaksista testejä ison PERHEpakkauksen, ja nyt on käytettävä kuuri loppuun. Epäilen, että joko tuote on viallinen tai ehkä tämä on kuten selluliitti- ja ryppytuotteet eli pitää käyttää koko paketti loppuun, ennen kuin tuloksia alkaa näkyä. Kerran kuussa testaillen perhettä voi odotella sit syyskesällä 2010. Argh. [Pidetäänkö puujalka-teemaviikko?] :ashamed:

Miru, tule pian takaisin! :wave: Tiedoksesi muuten, Hikipediasta netissä löytyi tällainen määritelmä puujalkavitsille: "Puujalkavitsi on vitsi, joka on tuomittu epäonnistumaan. Puujalkavitsit saavat aikaan kertojan älykkyysosamäärän laskemisen lisäksi paljon tekonaurua sekä jalan taputtamista kädellään. Kun haluat piristää kaveripiirisi tunnelmaa yhdellä puujalkavitsillä, niin älä tee sitä." Paitsi että täällä ne on elämän leipä.

Ja sit vielä Ulpulle bd bd bd!!!!! Ja kaikille teille upeille naisille MITÄ PARHAINTA PERJANTAITA!! :flower: :flower:

 

Sahrami, sait mut hymyilemään taas noilla jutuillasi!! Ja sulle :hug: negasta! Toivottavasti lääkäri tekee jotain tolle sun vuodolle, ei täti Monikankaan energiat ja vaihtovaatteet riitä viikkotolkkujen reissuihin... Ja oon muuten mukana puujalkateemaviikolla!

En oo hirveesti saanut kirjoteltua, kun en ole jaksanut tulla tänne teille ihanille möksöttämään, mutta on ollut vähän sellanen alavire ja masis päällä. Lupaan palata sitten kun löytyy positiivista virtaa ja panosta puujalkailuun, jookos? Mulla ei ole oireen oiretta eikä mitään tuntemuksia, eikä vatsa edes ole ollut näin litteä kuukausiin... Eikä noi sotkusupotkaan ees auta, eli saa ees tissejä kasvamaan. Joten fiilikset ei ole nyt mitkään hehkeät. Poistun takavasemmalle siis keräämään iloisempaa mieltä.

Isot perjantai :hug: teille kaikille! Ootte mahtavia!! =)

 

Kurre mä laittaisin vedonlyönti panokset sun plussan puolesta. Noilla päivillähän useimmat luomusti raskautuneet eivät vielä tunne yhtään mitään. :flower:
PeePee Mielelläni sen toisin, mutta voi olla iso pettymyskin sunnuntaina. Verisen vuodon lisäksi maha tosi kipeenä. Käytän lugeja kuitenkin testiin asti.
Sovittiin miehen kans, että yhtään aikaisemmin ei saa testata ja hän haluaa olla mukana.

 

Voi Kurre, tuolla ivf-pinossahan tuli juuri tänään yksi tosi vahva plussa, vaikka oireita ei ollut ollut lainkaan. Kyllä minäkin pitäisin oireettomuutta hyvänä asiana. Koita nyt vaan pitää se ihana paras lopputulos koko ajan mielessä. Raskaana kunnes toisin todistetaan ja sullahan on tässä vaiheessa hienosti pullat uunissa. Niin, ja kiva jos jaksat täällä käydä edes lueskelemassa alakuloisinakin päivinä. Joskus täällä käy niin, että tulee ihan vahingossa hyvälle tuulelle, ainakin hetkeksi. =) (ps. Kurre, kiitos kannustuksesta myös.)

Ulpu, voi toivotaan niin kovasti parasta...

Mitäs Kamillalle kuuluu? Oletko linjoilla?

 

Kiitos ihanaiset! =) Täällä mennään jo paremmilla fiiliksillä, johtuu varmaan toisen pinon plussasta. Tosin tuntuu niin pahalta samana päivänä neganneen puolesta... Mutta niin se menee näköjään.

Ulpu, juu, ihan luomusti tässä raskaaksi tupsahdinkin... En juurikaan ees huomannut, kun oireitakaan ei ollut... Suupielet kääntyivät siis hymyyn. Ja muuten, jos joku kadunnainen olisi ton mulle sanonut, niin oisin varmaan täräyttänyt päin näköä (ainakin verbaalisesti), sillä kommentti "eihän kaikki huomaa olevansa raskaana kun vasta viikkojen päästä..." ois ehkä kirvoittanut muunkin kuin hymyn huulille. :kieh:

PeePee-kamuseni, mä tiedän, että ootte kaikki täällä tukena, mutta silti mun pitäis kuitenkin pitää omakin pää pystyssä ja ryhti kunnossa ja astella rohkeasti kohti testipäivää, eiks vaan? Nyt jotenkin on niin luuseriolo, kun tässä vaiheessa alkaa märehtimään tätä ihan väärältä kantilta... Oispa jotain hormonipiikkiä tarjolla.. Kiitos kauniista sanoista. Jotenkin musta kyllä tuntuu, että eiköhän me vielä samalla odottavien palstalla tavata. =)

Ja Sahrami, sun tarinoista tulee hyvälle tuulelle joka ikinen kerta, joten se on varmaa tavaraa! Mä yritän toimia nyt hyvänä juureslaatikkona enkä anna noiden mukuloiden mätääntyä tonne, vaan positiivista virtaa koitetaan ladata roppakaupalla.

Ootte niin ihkuja!

Kamilla ja Ulpu, se on kuules testipäivä ovella! On täysin mahdotonta, ettei sitä tän vuoden ekaa plussaa nyt muka tulis!

Niin, ja siis huomennako jo tarvitaan se uusi Pömppömahaisten plussaajien pino? B)

 

Täällä yökyöpeli vielä pakkailee ja oli ihan pakko vielä kurkata tänne helmikuun pinoon. Pömppömahat sit huomenna kehiin. Mä muuten oikeesti oon sellanen, nimittäin tänään oli pakko käydä ostaan isommat toppikset, on nimittäin niin turvonnut toi maha Hankala se on olla "avonaisilla" toppahousuilla tuolla tunturissa, saattaa olla huurussa muutakin kuin silmäripset Mahakipu on hellittänyt ja onneksi pääsee lomaileen ja pakoon sitä kohta alkavaa oireilun kuvittelua.

Sahrami :hug: ja pömppömahaisissa onnistutaan varmasti, sanoohan sen jo nimikin.

Kurre eipä anneta masennukselle valtaa eteenpäin sanoi pömppö lumessa(puujalkaa tarjolla)

Ja kaikille muille ihanille tuleville pömpöille onnea ja tsemppiä ensi viikolle :heart:

Testaajille miljoonasti onnea ja plussapuhureita kunnon puuska!

I*ll be back :wave:

mmm

 

Lauantai 1.3.

Ulpu78.................1.ivf..........................................kp27/ -/pp12
Kurreliini...............1.ivf.........................................kp16/-/pp8
Ukkovalta.............clomit.......................................kp29/28- 32
Hobelix ................6.inssi.....................................kp20/30-35/pp3
mmm.....................3.inssi/clomit/puregon............kp16/28-29/pp2
Nippe81..................inssi......................................kp7/-/pp
Mermarittan...........pas/Klomifen..........................kp?/30-31/pp


Plussanneet :heart:

Haamuilleet :flower:

Tippuneet :hug:
Miruliini :flower:
PeePee77 :flower:
Sahrami

Lauantaita kaikille! Päivitän nyt vielä tätä pinoa, vaikka maaliskuu jo alkanut. Kiva, jos kuitenkin vielä pömpötellään eteenpäin yhdessä. Teidän seurassanne on niin mukava taivaltaa ja jännäillä itse kunkin tapahtumia. Huolestuttavaa on kyllä se, että - ootteko huomanneet - nyt jo kaksi kuukautta mennyt ilman plussan plussaa tässä pinossa!! Se voi ainoastaan tarkoittaa, että niitä on tulossa tulvimalla ovista ja ikkunoista nyt keväällä. :attn:

Itsellä tänään kauan odotettu kp1 (luulen, että on ainakin...) . ivf tulossa ja olen siihen valmis. Sumuttelujen pitäisi alkaa tämän kierron loppupuoliskolla.

Hyvää viikonloppua kaikille ja Ulpulta erityisesti kovasti hyviä uutisia toivotaan! Ootte ihania, ystävät! :heart:

 

Heipä hei!

Olipa ihana ilta hyvän ystävän luona.. Silleen noi meitin illanvietot on hieman muuttuneet, että joskus aiemmin piti päästä tanssahtelemaan, nykyään jaksetaan juuri ehkä 12 asti valvoa pyjamat päällä sohvalla punaviiniä lipittäen. Vanhuus? Ei vaan viisaus =)

Kurre, olisipa taikasanoja, joilla voisi auttaa. Epäusko ja pelko on ikävät, mutta niin tutut vieraat näissä piinapäivissä. Ja niiden jälkeenkin vielä seuraavat mukanamme ihan varmasti koko odotusajan ja pitkälle sen jälkeen. Kaikilla meillä ilo, toivo, usko kamppailevat jatkuvasti pelon, surun ja epätoivon kanssa eikä tämän joukkomme tarkoitus ole ainoastaan piristää toisiamme vaan jakaa kaikki tunteet kuuri sellaisina kuin ne tulee. Täällä niitä ei tarvitse kätkeä urheuden tai reippauden taakse kuten varmaan kaikki joutuvat normaalissa kanssakäymisessä tekemään. Tämä porukka ymmärtää aidosti. Vaikka tällä jengillä otettaisiinkin kevyesti toi puujalkahuumorin mm-voitto, kyllä täällä ennen muuta ollaan olemassa toisiamme varten surun ja pahan olon helpottamiseksi... :hug:

Sahrami, vai ei se plussa uskaltanut vielä täditä karata.. Kyllä toi vuoto on varmaan syytä selvittää lääkärin kanssa, kamalan pitkään se on kestänyt. Mennään nyt sitten kolmisin rinta rinnan uusiin hoitoihin: PeePee, sinä ja minä. Tammivaavit mielessä..

Ulpu, huomiselle lähetän kaikki hyvät haltijat ja keijut tuomaan onnea testaamiseen. Tämä meidän pinomme ansaitsee jo ensimmäisen plussansa yli kahteen kuukauteen, ja sinulle toivon sitä sydämestäni :heart:

mmm hauskaa lomaa uusissa väljissä toppahousuissa. Mulla on tosiaan päässyt käymään kanssa niin, ettei oikein vanhat farkut enää mahtuneet päälle vaan jouduin ostamaan uusia.. varmaan pesukone jotenkin alkanut kutistaa vaatteitani..

Hobelixille lokoisia piinapäiviä!!

Mukavaa lauantaita, hemmotelkaa itseänne :heart:

 

Ei, en ole vuorotyössä. Istun kotona omalla koneella, ulkona vartioi talvisen yön hiljaisuus ja oma kulta nukkuu sikeästi tuossa seinän takana. Pyöriskelin itsekin jo sängyssä pitkään, kuuntelin tuttua rauhallista hengitystä ja yritin imeä itseeni raukeutta lämpimästä kyljestä, mutta lopulta oli noustava puuhaamaan muuta. Unettomat vaiheet tulevat silloin tällöin. Lieneekö tänään kp1 vai mikä, joka valvottaa. Yömyssy voisi auttaa, mutta sen verran on särkylääkkeitä tullut tänään nieltyä, että parempi varmaan jättää nuo houkutukset omiin oloihinsa.

Ulpun huominen testi on mielessä paljon. Toivon todella, että onni olisi nyt puolellasi. Tai jos tämä hoito ei vielä tuonut tulosta, toivon, että löydät jostain voimia katsoa taas eteenpäin kolauksen jälkeen. Samat sanat myös Kurrelle. Teidän ivf:läisten kokemukset on yhä voimakkaammin myös omia, kun myös itsellä tuo seuraava vaihe hoidoista alkamassa nyt.

Miruliini, kiitos Kurrelle kohdistamistasi sanoista siitä, miten kaikki tunteet on täällä hyväksyttyjä ja tervetulleita. Luonnollisia tässä tilanteessa, minkä vain saman kokeneet voivat kunnolla ymmärtää. Vaikka kaikki me varmasti jollain tasolla tämä tiedetään, on varmasti kaikille arvokasta, että silloin tällöin tämä myös sanotaan ääneen. Omia negatiivisia tunteita on välillä tavattoman vaikea hyväksyä ja se, että joku antaa siihen luvan, auttaa valtavasti.

"Kun suru on pahin, siitä ei tarvitse etsiä mitään myönteistä - silloin ei ole sen aika." Tuo lause on nimim. Matkustajan lukijakirjeestä viimeisimmässä Simpukka-lehdessä. Otin lehden perjantaina mukaan työmatkalukemiseksi ja kotimatkalla osuessani tuohon ajatukseen, pillahdin lohduttomaan itkuun (ruuhkabussissa vierustovereiden kiusaannukseksi, mitä ilmeisimmin). Vaikka itse kirjoitus olikin paljon positiivisemman sävyinen, tuo yksi lausahdus taisi osua paljaaseen hermoon. Arki menee hyvin pitkälti teeskennellessä, esittäessä vahvempaa ja pirteämpää ja viisaampaa kuin mihin rahkeen ikinä oikeasti riittää, ja se syö voimia. Armollisuutta voisi opetella myös omaa itseä kohtaan. Tämä on kriisi, todella tiukka paikka joka muuttaa ihmistä, ja siitä ei tarvitse selvitä kuivin jaloin eikä pelkästään vitsaillen. Kunhan jollain tavoin selvitään ja päästään eteenpäin, jonnekin. Hoito tuo halutun tuloksen, oma näkökulma muuttuu tai elämä heittää jonkin uuden innostavan tarkoituksen eteen, johonkin uuteen paikkaan tämän tien on vietävä.

Tällaista pohdintaa tänä yönä. Nyt pari kuukautta hoitotaukoa takana ja selvästikin yksittäisten piikkien, ultrien ja muiden päivittäisten tärkeiden askeleiden ja todellisesti latautuneiden omien plussatoiveiden puuttuessa isommat lapsettomuuteen ja tähän epävarmaan tutkimus-/hoitoelämänvaiheeseen nivoutuvat asiat valtaa alaa mielessä. Minkälainen ihminen musta tulee tämän kokemuksen jälkeen, näiden vuosien arpeuttamana? Minkälainen ihminen olisin, jos raskaus olisi alkanut ensimmäisten yrityskertojen aikana? Vai onko niin, että kaikkien elämässä on ennemmin tai myöhemmin rankkoja vaiheita. Ja asioiden rankkuuskin on suhteellista; jos mitään todella rankkaa ei tapahdu, pienemmät asiat ottaa sen roolin. Tieto lisää tuskaa ja menneisiin viattomiin hetkiin on yksinkertaisesti turha haikailla.

Kohtalaisen synkeäksi alkaa mennä... Mietin tässä jo kahdesti tämän tilityksen postaamista, mutta enköhän sen tee. Ehkä joku teistä löytää täältä omia tunnelmia ja ajatuksia ja kokee olevansa vähemmän yksin. Ehkä joku taustailija tai joku ulkopuolinen parin vuoden kuluttua löytää tänne ja löytää helpotusta - tällaista tämä on ja jos nämäkin ihmiset on tästä läpi selvinneet, niin miksen myös minä? Toivotaan näin.

Jatkan nyt yöllistä matkaani lapsettomuusblogeja selaamaan. Jos joku muu on liikkeellä sydänyöllä tai muuten vaan vakavamietteisellä tuulella, niin teidän ajatuksianne kuulisin myös mieluusti. Puujalkojen lomassa. Halauksia kaikille! Ja tavataan taas huomenna. :heart:

 

Yölliset ajatukset.. Sahrami, tuo sun kirotukses tuntu niin tutulta. Ja nyt seuraa joitaki yövuorolaisen sekavia ajatuksia..

Monesti on tullu mietittyä ommaa elämää ja sen mukanaan tuomia vaikeuksia. Välilä tuntuu, että niitä positiivisia tapahtumia omasa elämäsä tullee vastaan niin uskomattoman harvoin, että ossaako niitä asiaan kuuluvala tavala ottaa vastaankaan kun niitä kerran kohale sattuu. Vaikeuet vie sen kaiken huomion. No, niinäki hetkinä pitäis vain muistaa ne pienet ja vähän isommatki positiiviset asiat elämästä, kyllä niitä kuitenki meilä kaikila on. Mikä on toki helepommin sanottu ku tehty.. Ite olen nyt ollu niin onnellinen omasta puolisosta ja meän suhteen kestävyyestä Onhan toki niitä tosi vaikeita aikoja ollu meiläki (ja tämä lapsen hankkimisen yritys niitä on meile kovasti tuonu), mutta niistä on ylitte päästy ja nyt ossaan arvostaa meän avioliittoa ihan uuela tavala. Tämä koettelemus on siis tuntunu lähtentävän meitä ennestään alakuvaikeuksista ylitte pääsemisen jäläkeen.

Arki tuntuu koostuvan lapsen teon yrityksestä, toivosta onnistumiseen ja toisaalta taas ittesä valamistelua henkisesti epäonnistumiseen, ihimisten keskuuesa teeskentelemisestä että kaikki asiat on hyvin ja vältellen kysymyksiä että "millos se te meinaatta niitä lapsia hankkia?" (ja juuriki hankkia, sehän on niin heleppoa ja yksinkertasta, että eihän se ole ku sanoa että me haluama saaha sen lapsen marraskuun 23.pv 2008 ja näinhän se sitten tapahtuu, ainaki joittenki kavereitten mielestä), hoitoihin keskittymisestä ja oman kierron vaiheitten pakonomasesta seuraamisesta, mahollisten oireitten tai oireettomuuksien miettimisestä jne.

Mistä sitä repasis säkillisen positiivisuutta ja vakaata uskoa onnistumiseen? Kuten joku joskus sano, olis niin palion helepompaa ku tietäs, että ees joskus onnistus saamaan sen lapsen. Ehkä sitten ei elämä pyöris niin kovasti tämän asian ympärilä. Mutta ku sitä varmuutta ei voi koskaan saaha, niin.. Jatkampa sitten sitä pakonomasta stressaamista, mikä tuntuu olevan jo yks minun luonteenpiirre.

Hieman sekavaa kiriotusta tais olla, mutta mitäpä muuta sitä tähän aikaan yöstä ossaa oottaakkaan. Jos joku jottain selekoa ottaa, niin kiva, mutta jos ei heti aukia niin ei varmaankaan kannata toista kertaa ees yrittää..

 

Ja mikähän hiivatin hymiö tuone taas tupsahti?!? Paikkaan minne se ei todellakaan kuulu..

 

Onnesta sekaisin ja onnen kyyneleet sen kun vierii kokoajan poskille. Testasin äskön elämäni ensimmäisen PLUSSAN!!! Tää on ihan käsittämätöntä! Viiva oli haalea, mutta mun silmissä maailman kirkkain punainen.
Meinasin jo heittää hanskat tiskiin, kun tiistaina alkoi se vuoto (joka jatkuu kyllä vieläkin). Merkit näytti pahasti siltä että tulos olis nega. Tää teiltä saama tuki on ollut ihan korvaamatonta. KIITOS ja iso :hug: teille jokaiselle. Mä toivon niin täysin sydämin, että me kaikki vielä 'tavataan' odottavien pinossa. :flower:

 

Ulpu, :hug: Sä teit sen muru!! Aivan uskomattoman hienoa!
Ja Miru, Sahrami ja nippe, mä niin haluisin vastata teille noihin ajatuksiin, mutta ollaan reissun päällä ja tällä kännykällä tää homma on aika hankalaa. Odottelen just tääl ystävien luona et joku muukin heräis ja kyyneleet valui pitkin poskia Sahramin luvun jälkeen. Se lainaus lehdestä oli todella osuva... ja kaunis. Mutta palaan asiaan myöhemmin. Nyt menen keittämään kahvia hymy huulilla Ulpun plussan jälkeen. =)

 

PeePee ja Kurre Kiitos kiitos teille ihanat naiset onnitteluista ja myötä elämisestä. Kurre Toivottavasti voit pysyä hyvällä mielellä viimeiset piinapäivät. Ja mä edelleen uskon että sä otat sen plussan. Niinkuin PeePee kirjoitti, niin on nää oireilut/oireettomuudet niin kummallisia. :heart:
Sahrami ja Nippe Samat yölliset pohdinnat on piinannut niin monena iltana. Joillakin on hieno taito pukea ne sanoiksi. Sahrami sun tekstejä on niin hyvä lukea, että voisit kirjoittaa vaikka kirjan aiheesta. Ja tämä ei ole vitsi.

 

Ulpu ihanaa!!!!! Miljoonasti onnea :heart: :heart: :heart: Tippa linssissä sun puolesta, ihanaa! Onnittelut teille molemmille :flower:

mmm

 

Ulpu, kiitos ja eiköhän meidän jokaisen elämässä täällä olisi ainesta kirjaksi, joka puhuttelisi lukijaa, vetäisi mietteliääksi... ja lopulta saisi sen ONNELLISEN PÄÄTÖKSEN NIIN KUIN TUO SUN PLUSSA!! Mitämitämitä? Aivan mahtavaa, upeaa, hienoa, fantastista! :flower: Onneksi olkoon, Ulpu, miehesi sekä Klöntti! :heart: :heart: :heart: