Eveny, samoja ajatuksia täällä tänään. Että mihin hittoon mä olen pääni pistänyt. Välillä kaikki tuntuu niin älyttömän hankalalta ja vaikealta vaan tuon yhdenkin muksun kanssa, niin mitäs sitten kun niitä on kaksi! Apua. Mutta kai sitä sitten kaikkeen tottuu. Mä olen ollut tänään aivan jumalattoman poikki ja katki ja väsynyt. Oon koko päivän vaan nuokkunut ja ihan yksinkertaisetkin asiat on tuntuneet ihan hirveiltä ponnisteluilta. Pelkkä esikon syöttäminen ja vaipan vaihtaminen on olleet urheilusuorituksia. Pitkin päivää olen torkkunut toisella silmällä samalla, kun poitsu on leikkinyt vieressä. Ja haaveillut siitä, että voisi vaan nukkua silloin, kun huvittaa. Aaron on niin älyttömän vilkaskin tapaus, että kun se tuosta nyt pian oppii kävelemään, niin mulla ei ole hetkenkään rauhaa. Kaikki pahat tekee taatusti. Sitä saa sitten vauvamasunsa kanssa taapertaa sen perässä, minkä kerkeää. Pahoinvointi jatkuu myös ja samoiten vihlaisukivut, rinnatkin ovat nyt tulleet tosi, tosi aroiksi. Eli oireet lisääntyy pikkuhiljaa.
Vointeja kaikille, meikä menee nyt painamaan pään tyynyyn!
Audrina ja Aaron 09/10 plus pieni 6+0