Helmikuun hippuset 2012 *elokuussa*

Hohto Minulle eilen lääkärineuvolassa sanottiin että sf-mittaa aletaan mittaamaan vasta noin viikolla 20... :O

MöhköMyy ja Mönkiäinen 13+2

 

Kantoliinasta Mä tein isompien lasten olessa pieniä kantoliinan itse- oli aivan älyttömän ihana ja helppo käyttää (oli farkkukankaan tyyppistä vinoon kudottua puuvillaa) - ja oli myös tosi helppo tehdä. Myin sen käytön jälkeen eteen päin.
Kuopukselle ostin trikoisen kimperin kantoliinan ja olen tykännyt tosi paljon. Trikoinen liina käy ihan pienelle parhaiten- joustaa ja on napakka. Tämä liina on interlock-neulosta- eli joustaa molempiin suuntiin (tavallinen trikoo vaan sivussuuntiin). Kiva lisä on edessä oleva tasku, mihin saa avaimet, lompakon, tutin jne. Talvella pitää olla tosi hyvät kengät jalassa, siis jos liinailee ulkona- liukastuminen voi sattua liinailijan lisäksi pienelle. Kotona sisätiloissa pieni rauhottui liinaan ja itsellä jäi kädet vapaiksi kotihommiin. Liinasta saa omien olkapäiden yli levitettyä kangasta niin, että paino jakautuu tasaisesti, huomattavasti tasaisemmin kuin baby björnin, tomyn tms. kantorepuissa, vaikka ne taas on nopsempi laittaa päälle esim. lyhyillä koiran pissityslenkeillä. Liinailun alottamisessa oli minulla ainakin iso kynnys solmimisen oppiminen- hyvä ystävä neuvoi muutamat perussolmut ja niiden voimilla on kuljettu
Liinan pituus on ollut jotakuinkin 5m- sopii miehenkin ympärille. Jos kantaja on pienikokoinen ja siro, niin lyhyempi liina voi olla käytössä mukavampi- eikä jää pitkiä liinan päitä roikkumaan.
Kuopukselle hankin myös kanga-kantorepun (rengasliina pikemminkin- eli sellainen yli olan -mallinen). En tykännyt. Kanga painoi ikävästi olkapäitä ja vauvan asemaa piti minun vainoharhaisesti tarkistella, että pysyy kyydissä mukana.
Manducan reppua olen kuullut kovasti kehuttavan. Liinailu on kyllä periaatteiltaan hyvin yksinkertaista, siihen saa kuitenkin uppoamaan pienen omaisuuden, jos hankki kaikki tykötarpeet liinailutakista lähtien... Ei-LIINAILU-viitan voi saada edullisestikin
Meillä liinailu rauhoitti pienen alkuaikoina ja nyt myöhemmin liinaa on käytetty vaikeakulkuisessa maastossa lähinnä metsälenkeillä. Se on myös ollut näppärä kaupunkikäytössä ihmispaljoudessa, kun rattaat/vaunut olisivat olleet tiellä.

Pieni on pitänyt kunnon sirkusmeininkiä vatsassa. Taitaa tulla vilkasliikkeinen vauva taloon

T: luputupuna & heppuli 16+1

 

Sokerirasituksesta mulle kerrottiin ekassa neuvolassa, että se tehtäis kaikille odottaville äideille, mutta eri aikoihin vaan riippuen siitä onko ylipainoinen ja sukurasitetta vai normaalipainoinen ja "terve". Riskiryhmäläisille tehtäis testit aiemmin ja muille myöhemmin. Viikkoja en muista lainkaan, on muutenkin menny jotkut asiat neuvolakäynneillä korvasta sisään ja toisesta ulos... :headwall:

Turvakaukalo meille tulee Kupliksen serkuilta. Merkkikin on multa unohtunut saati malli! Kiva lukea teidän käyttökokemuksia, osaa sitten itte vertailla jos ostaakin uutena. Eikä vielä pysty ajattelemaan kaikkia käytännön juttuja, on melkis kullanarvosta tietoa täällä ettei tarvi polttaa hermoja sitte jonkun superpainavan (mutkun se oli niin nätti) kaukalon kanssa

Vaikken koskaan ole ollu mikään prinsessafani, niin pääsi pienet itkut Victorian onnesta! Aika ihanaa!

(.) Eilen oli lääkärineuvola, tuntu tosi pikaiseslta käynniltä. Ajattelin etukäteen kertovani superväsyneestä olosta ja heikosta energiatasosta ja huonosta mielialasta, mutta kerroinkin sitten lopulta että elämä alkaa voittaa kaikkien em asioiden kanssa. Niihän se alkaakin, mutta ne on vaikuttanu aika huonolla tavalla kaikkeen ja nyt on korjailtavaa melkosesti. Mies ei tajuu mun ajatuksia ja kiukutteluja ja aivoituksia ja siks on riidelty ja paljon! En kyl tajua välillä itsekään, v*tuttaa joskus suoraan sanottuna!

Nojoo, RR oli entisenlainen 139/84 (ed. kerran 156/88). Tommosta korkeahkoa tasoa se on kotimittauksissakin ollut. Käskettiin jatkaa omaseurantaa. Paino oli noussut, nyt 81,4 kg (ed 79,5). Lääkäri oli aika rento, totesi vain että eihän tuo paljoa ole noussut. Seuraavalla kerralla mulle tulee ehkä oma pysyvä th, onkohan se millanen piiska näissä verenpaine- ja painoasioissa... Ite ressaan niistä ainakin. Nyt on energiaa lähtee lenkillekin, pitää alottaa niin pysyy mielikin kunnossa eikä tarvi depistellä läskien kanssa niinkun nyt :kieh:

Kupliksen syke oli 147-154, nauhoitin sen talteen niin sai mieskin kuunnella kotona. Liikkeitä ei ole nyt tuntunut oikein mitään, niin oli rauhoittavaa kuulla se jumputus. junalta se kuulostaa nauhalta kuunnellessa, en muista enää kuulostiko se livenä samalta

Musta on tullu aika yksinkertanen ja välillä tyhmä, suoraansanottuna. Viekö vauva muistin?

Tsemppiä pahoinvoinnin kanssa vielä taisteleville, tervetuloa uusille! Joukkoon vielä mahtuu!

ilutiak ja Kuplis 15+5

 

SF-mittaa täälläkään ei varsinaisesti mitata ennen 20 viikkoja. Mutta esikoisesta (17+jotain) ja nyt tästä (15+2) korttiin on merkattu -3 eli muistaakseni terkka sanoi että n. 3 senttiä navan alapuolella, molemmista vielä samat mitat vaikka pari viikkoa väliä

vaunujen hankinnasta Täällä on kamala pähkäily, kun nyt ehkäpä saataisiin suht edullisesti tuplat ostettua MUTTA kehtaanko vielä tässä vaiheessa hommata niitä varastoon pyörimään esikoiselle tosin vaunut ostettiin kanssa jo 16 viikolla, mutta kun päätin että nyt en ole "hätähousu" niiden suhteen mutta toisaalta kun tarkotus on tuplat joka tapauksessa käytettynä hommata, niin entäs jos sitten marras-joulukuussa ei satukkaan tämmöistä "tarjousta" eteen ?! ääh, oon ihan pyörällä päästäni

maria & möhkis 16+3

 

Miisu Hassua että määräsivät jo nyt rautalääkkeet vaikka hb oli päälle 120.. Ehkä ne yrittää ehkäistä rautakatoa..

Kantoliinasta me hankitiin kantoliina sillon kun Pihla oli pieni ja meillä se oli kyllä tarpeellinen. Pikkusella kun oli masuvaivoja niin rauhoittui usein iltaisin parhaiten kantoliinaan ja sai ite tehtyä hommia samalla,tosin ruuan teko oli aina vähän haastavaa,kun yritti kuoria sipulia niin ettei kummankaan tarvitsis vuodattaa kyyneliä
Koiraa ulkoiluttaessa se oli myös MUST koska meillä ei ollut kerrostalossa hissiä, joten helpoiten meni liinassa iltapissalla käyttö
Edelleen meillä käytössä liina,tosin erisidonnoilla. Pihla tykkää matkustaa kun näkee mitä tapahtuu

Minulla o seuraava neuvola kerta vasta 2.9...:/

 

Muistista. Eikös se oo jossain tutkimuksessa todistettu, että älykkyysosamäärä laskee raskauden aikana jonku prosentin?

Ruotsin vauvauutisia ihmettelin itsekin, että jopas aikaisin kertovat kaikille. Itsekään en ole vielä kertonut kuin aivan lähimmille ihmisille. Mutta kukin tyylillää.

Liikkeistä. Mä olen nyt varmaan vainoharhainen, mutta eilen illalla ja tänään päivällä autossa tuntui vasemmalta puolelta sisäpuolelta pienen pientä kipua aina välillä.. ihan kuin joku olis töksäytellyt siellä. Toki voi olla ihan joku muukin kipu, mutta tällaista ei oo aikasemmin ollut. Toisaalta en kyllä uskoisi, että tässä vaiheessa voisin tuntea ja tunnistaa liikkeitä, koska esikoista kuitenkin odotan ja istukkakin on etuseinämässä. Mutta silti kävi mielessä..

Maha ei vielä paljasta, mutta tänään autossa avasin ylimmät napit housuista kun tuntui, että ne puristaa.

Miehen osallistumisesta. Mun mies osallistuu kaikkeen jos vain pääsee. Alkuun se oli hieman epäilevä, mutta kun sen tuttu sanoi sille, että kannattaa nyt ainakin ultriin mennä mukaan niin se innoitui siitä ja oli mukana neuvolassa ja nyt on tulossa 2. käynnille kanssa jos vain onnistuu. Totesi jo, että pitäisi neuvola-aikaa siirtää, että hän pääsee varmemmin mukaan Musta se on tosi mukava, että se tulee mukaan.. yhteinen lapsihan tämä on ja paremmin sekin varmaan pääsee osallistumaan kun tulee mukaan. Ja uskon, että TH:t ja lääkärit ottaa kyllä miehenkin huomioon kun mukana on.. ekassa neuvolassa mieheltä mitattiin myös verenpaine, paino ja pituus - ei sentään hemoglobiinia

Hammaslääkäristä. Ootteko suunnitellu menevänne hampilääkärille? Mun varmaan pitäis ottaa itseäni niskasta kiinni ja varata aika kun en ole moneen moneen vuoteen mennyt, vaikka ennen muuttoa joku vuosi sitten sain jo ajankin tarkastuksesta jatkotoimenpiteisiin. Mutta sitten muutettiin ja se vaan jäi.

Line ja Nano 13+1

 

Nyt lääkärineuvola asia täälläki kysytty. Minulle on tehnyt gynekologi nistaturvotus ultran eli se kuulema lasketaa lääkärikäynniksi Ja sanoi, että virallinen lääkärineuvola on meidän kunnassa vasta rv 26-27.

Sokerirasitus testistä, niin minulle ei sitä tehdä. Sanoi vain, että ei ole rasitteita eli ns. ei ole syytä tehdä. Tämäki tosin varmasti vaihtelee paikoittain.

Liikkeitä täällä ei tunnu vieläkään, tosin en niitä odotakkaa ku vasta lähempänä 20 viikkoa, niinku esikoisestaki. Istukka molemmilla kerroilla edessä eli vaimentaa todella hyvin.

Kipeytyykö muilla vatsa jos paljon itseään rasittaa? Minä huomannut, että tulee ilkeitä vihlasuja alavatsalle jos on enemmän ollut toimintaa eikä ole kerennyt levätä.

 

miehet neuvolassa eli siis täällä esikoisen aikaan mies oli mukana jokaisella neuvola- ja ultrakäynnillä =) nyt eka neuvola jäi hänellä välistä, mutta tuossa tokassa oli mukana ja jokaisella ultrakäynnillä on myös ollut eli tässäkin raskaudessa haluaa olla mukana käynneillä mikä on minusta ihanaa :heart:

taustat eli siis olen 23-v ja mies 22-v. Esikoinen syntyi 12/08. Sihteerinä olen vakkaripaikalla työskennellyt heti opiskeluista valmistuttuani eli reilun 4 vuotta olen samassa firmassa jo ollut. Mies on nyt viimeiset 2½ vuotta ollut määräaikaisena työntekijänä mutta viimein lupailivat että seuraavan sopimuksen lopussa viimein hänet vakinaistasivat. Muutama kuukausi ennen esikoisen syntymää ostimme kaksikerroksisen rivitalo kolmion päätyhuoneiston, jossa siis edelleen asustelemme. Naimisiin menimme tämän vuoden tammikuussa eli aika tuore aviopari olemme :heart: yhdessä olemme tallustelleet reilun 5 vuotta :heart:

hammaslääkäri itse varasin heti ekan neuvolan jälkeen ajan hammaslääkäriin koska sillä verukkeella täällä pääsee "jonojen ohi" , kun normaalisti saa aikaa odotella _vähintään_ puoli vuotta ellei ole erittäin kova hätätilanne.

maria & möhkis 16+3

 

Viimeksi kirjoitin vahingossa pitkät sepustukset vanhaan pinoon... : / Onnistuisikohan nyt paremmin. Tykkään kovasti lueskella kirjoituksia, mutta jotenkin jää itseltä aina kirjoittamatta.

Rakenneultraan olen jo saanut ajan ja se on syyskuun loppupuolella. Täällä ei kerrota sukupuolta, vaikka kuinka kyselisi ja sama tilanne oli esikoisenkin kanssa, vaikka asuinkin silloin ihan eri kaupungissa. Kuulemma, jotkut on nostaneet äläkän, kun sukupuoli onkin ollut eri kuin ultran perusteella on sanottu :O Onko kukaan menossa 3/4 D ultraan? Miestä kiinnostaisi sukupuoli erittäin paljon. Minä jaksaisin kyllä odottaa sinne syntymäänkin saakka =) Olen yrittänyt netistä katsella mahdollisia paikkoja ja erityisesti hintoja. Onko kenelläkään kokemuksia Pääkaupunkiseudulta, Uudeltamaalta, Hämeestä tai Päijät-Hämeestä?

Mies on kyllä huippuherttainen tän mahan kanssa. Joka päivä kyselee mitä masulle kuuluu ja paijailee sitä innokkaasti. Kerran viikossa siitä pitää ottaa kuva Tätä mahaa ei enää oikein voi luulla kesäkiloksi, sen verran pyöreältä se näyttää. Hankin jo äitiysfarkut ja leggingsit, kun tavalliset farkut ahdisti mahan kohdalta. Töissä en ole mitään paljastanut toistaiseksi. Olen pitänyt tunikoita ja muita vastaavia vaatteita, joista ei niin tarkasti voi päätellä onko raskaana vai muuten vaan lihonut kesällä Tämä viikko on nyt ensimmäinen töissä kolmen viikon loman jälkeen ja ainakaan toistaiseksi kukaan ole vielä uskaltanut suoraan kysyä olenko kenties raskaana vai muuten vaan herkutellut. Olen kyllä huomannut, että jotkut on vähän pitkään katselleet vatsanseutua.

Riikkunen vatsa kyllä kipeytyy jos tekee jotain. Varsinkin, jos kurottelee tai käyttää niitä olemattomia vatsalihaksia. Lisäksi olen huomannut, että on pakko istua suorassa tai sitten nojata kovasti taaksepäin. Ylävatsaa käy nopeasti ahdistamaan, jos istuu kumarassa. En tiedä johtuuko siitä, että vatsamakkarat painaa jotain paikkoja vai mikä kumma on vikana.

Lukiko kukaan Iltasanomista, kun oli napattu kuvia Vickanin vatsanseudusta ja spekuloitu miten kuvissa näkyy vatsa? On se hyvä, ettei ole kuninkaallinen niin saa olla raskaana ihan kaikessa rauhassa

Venni & Pikku E 14 + 4 :heart:

 

Hei tää ilmoittautuu kans: la 11.2.12 eva-maria.29v,kolmas ja JS

 

Sokerirasitusta tällä ei ilmeisesti tehdä kaikille. Ekalla kerralla oli sijainen ja hän ei saanut jotain laskentaohjelmaa auki, niin ei osannnut sanoa kuulunko minä riskiryhmään. Lupasi laskea jälkikäteen, mutta ei siitä ole mitään puhetta nyt ollut. Painon mukaan en sinne ainakaan joudu, BMI normmisti joku 20. Tosin äidillä 2 tyyppiä ja suvusta vähän kauempaa löytyy 1 tyyppiä myös...

Rakenneultraan on nyt varattu aika. Päästään sinne 20.9., kun on rv 20+2. Sukupuoli kysytään, jos se vaan ultrasta näkyy. Np-ultrassa lupasivat kyllä kertoa, jos sen pystyy selvittämään...

Äitiyspakkaus otetaan ehdottomasti! Siinä on sen verran kaikenlaista hyödyllistä. Uutena hankitaan ehkä kaukalo ja varmaan hoitopöytä. Toki hoitopöydän vois ostaa, jos josktain halvalla saa hyvän. Vaununt aateltin hankkia käytettyn, kun monet jo muu yhden lapsen jälkeen pois tavaraa. Vaatteita tulee kirppiksilta ja uutena, sekä tietty oman äidin ja anopin varastoista, kun ovat säästäneet mun sekä miehen ja meidän sisarrusten vanhoja vaatteita! Retro-vauva siis täälläkin! Samoin kehto ja syöttätuoli (sitte ku tarvitaan) jne. on meidän vanhoja. Pinnistä täytyy vielä miettiä, otetaanko varastosta vanha vai haetaanko ihan uus...

Kantoliinan varmaan hankin. Jotenkin vaikuttais kivemmalta kuin rintareppu. Vaikka sen sitominen jo vähän hirvittää, miten seitä osaa laittaa niin, ettei vauva tipu...?? Mitä mieltä ootte sittereistä?? n oikein tiedä onko se tarpeen, mutta kun on kaksi koiraa, niin ehkä on alkuun hyvä saada vauva esim. pöydälle/tuolille koirien ulottumattomiin...?? Eikös kaukalo sovi samaan tarkoitukseen, vai onko liian "ahdas"...?

Hammaslääkärissä suositeltin käytävän. Ja koska multa nitä reikiä aina välillä löytyy ja viime kerrasta oli aikaa yli vuosi, niin kävin tarkistuksessa. Ja kaksi paikka löyty, ne sitte paikataan ensi kuussa... Oli muuten ihana hammaslääkäri. Vöhön jänskätin, kun menin uuteen paikkaan, mutta tämä ymmärsi raskaana olevia mahtavasti, oli muuten mies...

Mies on tähän asti osallistunut vain ultraan, mutta aattelin ens neuvolakäynnille sitä houkutella, jos haluis kuulla ne sydänäänet myös itse.

Muisti ja muutenkin ajattelu tuntuu tosiaan kärsivän raskaudesta!!! :stick: Välillä sitä ihmettelee, miten noin tuli tehtyä! Pari kertaa liikenteessä on ihan säikähtänyt, ois voinu toisessa tilanteessa käydä huonostikkin.

Undine ja Taavi 15+5

 

Taustaa: Olen 27 v. ja mies on 32 v., yhdessä ollaan oltu 4 v., joista 3 naimisissa :heart: Asutaan vuokralla 80 neliöisessä kolmiossa, ollaan muutettu melko usein ja vieläkään ei lopullinen sijoituspaikka ole varma niin omaa ei vielä osteta vaikka siitä kovasti haaveillaan. Se on kuitenkin päätetty, että tästä ei lähdetä kuin omaan Mies osallistuu kaikkeen mihin pääsee, mutta töiden takia aika vähän. On kuitenkin kiinnostunut ja jutustelee masulle välillä ja käy sitä halimassa yms. Sopivissa määrin, vielä ei lapsen liikkeet tunnu jne. niin tuntuisi hassulle jos kovin usein olisi toistaiseksi hiukan löllyrää mahaa taputtelemassa

Undine, mun käsittääkseni vauvaa ei saisi kovin pitkiä aikoja pitää kaukalossa sen pystyn/istuvan asennon vuoksi. Sitteriä saa säädettyä niin, että siinä ollaan lähes makuuasennossa. Toisethan kantelee sitä äitiyspakkauksen laatikkoa samaan huoneeseen missä touhuilee, se on kevyt ja edullinen Meillä tosin sitteri oli kovassa käytössä, myytiin se esikoisen jälkeen ja nyt aijotaan panostaa hiukan parempaan malliin.

Mulla ei kauheasti ole vielä masu kasvanut, tavalliset housut kiristää ja itse huomaan pyöristymisen. Kukaan luokaltani ei ole vielä kysellyt asiasta, mutta yksi jolle olen kertonut ihmetteli tänään, että miten kukaan ei muka tajua mitään Eilen kävin vähän arvoja mittailemassa neuvolassa hemoglobiini oli noussut 111->114, RR oli surkeat 96/65, eli heikonolon syy on edelleen näissä.

Verensokerista tietävät, haluisiko joku selvittää mulle kun eilen koulussa mittasin verensokerini ja se oli 4,4 2h syömisen jälkeen. Tämähän on melko matala arvo, niin voiko se olla jotenkin huono asia tai mihin se voi viitata vai viittaako mihinkään? =)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Pepe10 :heart: Papana 13+3

 

Verensokerista: eikait sillä nii suurta väliä oo jos se on matalalla, eikä tuo imo nii matala arvo ole, mulla tais olla rasituksessa 2h jälkeen 4,6 ja sanottiin että hyvät arvot.

Meidän taustoista: Ite täytän tässä justiinsa 24 ja mies on pari vuotta vanhempi eli 26 täyttää syssymmällä. Oon muuttanu Oulusta noin 4 vuotta sitten tänne Etelä-Pohjanmaalle tuon samaisen miehen perässä. Vuosi sitten muutettiin tuohon rauhalliselle seudulle 06 rakennettuun omakotitaloon, neliöitä on 140 ja risat ja tonttia 6200m2, et ihan kivasti mahtuu olemaan Talossa häärää meidän lisäksi atm kaksi koiraa että vilinää riittää niidenki puolesta. Nyt pitäis vaan alkaa kattelemaan lastenhuoneen paikkaa tuolta sekasorron keskeltä Jäin nyt työelämästä pois ja hyppäsin koulunpenkille, että sais vihdoinkin kunnon työpaikan että ei tartte aina kärvistellä viime senteillä. (mulla on tunne että raha tulee tarpeeseen tulevaisuudessa ) Nii ja sitte ois häätki tulossa vuoden päästä, jännä nähä miten käy
Mun rakas mieheni pyörii aika paljon omissa ajatuksissaan nuissa vauvajutuissa, hirveen innoissaan se on ja aina välillä se purskahtaa ilmoille et se on aika hellyttävää seurattavaa eiköhän ne tunteet ala pulpahteleen enempi pinnalle kun maha kunnolla kasvaa

 

Heipparallaa. En oo taas vähään aikaan saanu tänne kirjotettuu vaikka jokapäivä oon lukenu, tuntuu et on niin tasasta ettei oikeen oo mitään infottavaa. Huonoo oloo on ollu tällä viikolla aamusin, muuten on kyllä niin tasasta kun voin vain olla.

Mahasta mulla ei kyllä vielä huomaa mitään,ehkä vähän lihoneelta näytän , mutta ei iltasin ole mitenkään erikoisen turvonnut eikä muutenkaan kasvanut..
Toisaalta ihan hyvä.
Paino ekassa neukussa oli 60,9 nyt näytti olevan kun vaa`alla kävin niin 62.

taustaa Mä olen siis 21 ja mies on 25. Yhdessä ollaan oltu 3 vuotta. Omaan asuntoon muutettiin nyt keväällä. Tämmönen 78 neliöinen rivitalon pätkä. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa. Kihloissa ollaan oltu pari vuotta, naimisiin mennään kuulemma sit kun mies on 30. D
Mulla on vielä loppurutistus opiskeluissa, joulukuussa valmistun! mies täyspäiväsesti töissä.

Miehestä Mies on ollut neuvolassa mukana ja tulee jatkossakin, utrassa oli ja tulee mukaan seuraavallakin kerralla. Innolla on mukana kaikessa ja pikkuset töppöset ja pipon jo halus vaaville ostaa.

Ippe ja taateli 13+1

 

Täältä tulee taas oikein valitusviesti, tuntuu ettei mikään mene taas nappiin. : /

Masu on alkanut venähtää siihen tahtiin että kaveri totesi minun näyttävän jo ilmalaivalta, itkuhan siitäkin tuli. xD Voisi melkein luulla että sieltä olisi useampikin tulossa, sillä esikoista odottaessa ei ollut edes loppuvaiheessa tällaista palloa. Painokin taas kerran lähti rytinällä laskuun, viimeksikin ihmeteltiin mistä johtui. Mitä vaan pystyy syömään miten paljon vain, mutta se vain tippuu ja tippuu. Viimeksi jäi lähemmäs 20kg miinukselle lähtöpainosta. Tästä tulee taas kävelevä luuranko...

Muutenkin olen itkuherkkä ja otan nokkiini joka ikisestä asiasta.

Mutta asukki jaksaa riehua ja paljon <3 maha elää omaa elämäänsä tälläkinhetkellä ^^ jotain positiivista sentään. Vielä kun löydettäisiin isompi asunto.

mursumarsu ja masuasukki 15+5

 

Tervetuloa eva-maria!

Mukava juttu kun täälläkin on kirjoittelu vilkastunut, alkaa vissiin kaikilta alun epäusko karista.

Sokerirasituksesta ja lääkärineuvolasta sen verran, että mulla on eka sokerirasitus ensi maanantaina rv 13+2 ja lääkärineuvola oli kuluneella viikolla 12+3. Näyttävät siis käytännöt vaihtelevan. Lääkärissä tehtiin sisätutkimus, tarkastettiin paino ja kuunneltiin sydänäänet (jotka alkoivat vihdoin kuulua, ja helposti!). Kaikki on mallillaan, painoa ei ole tullut lisää yhtään mikä onkin loistohomma kun tosiaan ennestään on vonkalesarjan verran ylipainoa. Sokerirasituskin tehdään varmasti näin aikaisin tasan siksi, että mun kohdalla on kyse niin huomattavasta ylipainosta notta riskit katsotaan sen verta suuriksi, VAIKKA mitään muita riskitekijöitä esim. suvun tai iän puolesta ei ole. Kukaan kummankaan suvussa ei sairasta minkään tyypin diabetesta. Rivien välistä olen tosin lukenut muutenkin, että nimenomaan painon takia pitävät raskauttani jonkinlaisena riskiraskautena, vaikka kuinka olen muuten nuori, terve ja liikkuva ihminen. Noh, ronskina pohjalaasakkana olen sitten vaan aatellut, että ainakin pitävät minusta tarkkaan huolta! Itse en loppujen lopuksi ole ollenkaan huolestunut tai katso itseäni sen kummemmaksi riskiksi kuin naapuriakaan, ehkä olen vain naiivi.

Miehistä - voi miten ihana on ollut lukea muidenkin kirjoituksia innostuneista iseistä! Olen kuullut viime aikoina lähinnä vastuutaan pakoilevista luusereista, jotka lähinnä saavat minut sellaiseen rakettispagetti mielentilaan notta oksat pois ja metrin pätkä latvastakin... jotenkin palauttaa uskon ihmiskuntaan kuulla, että kyllä niitä kunnon isiä vielä on olemassa! Meillä mies on ollut mukana kaikilla neuvolakäynneillä ja ensimmäisessä ultrassa myös, on soviteltu aikatauluja ja hän vaihdellut työvuoroja. Minustakin se on ollut tosi mukavaa, onhan tässä totta tosiaan yhteisestä asiasta kyse.

Miten muiden neuvoloissa on sitten isiin suhtauduttu? Meitä on vähän närkästyttänyt nimittäin se, että jotenkin neuvolalla ei vielä ainakaan ole ollut miehelle muuta annettavaa kuin "Et siis ryyppää tai tupakoi? Veriarvot yms kohdallaan? Normaalipainoinenkin näytät olevan. Niin tiedäthän, että nyt et enää jatkossa saa seksiä aina kun haluat, miten haluat?" jaaa se on sitten sisällöltään siinä. Jotenkin tuntuu välillä, että se suhtautuminen isään on jopa vähän alentavaa, hän on sellainen ylimääräinen lisäke äidin odotuksessa. Se kismittää! Tämä on meidän odotuksemme.

Taustaa sen verran, että olemme 25- ja 26-vuotiaat, yhteistä taivalta takana 10 vuotta, joista avioliiton turvasatamassa nyt 1½ vuotta. Asustellaan abouttiarallaa 120 neliön omakotitalossa vuokralla ja molemmat työssäkäyviä yliopisto-opiskelijoita, minä rahoitusalalla ja mies IT-alalla. Työt tosin tällä hetkellä lähinnä leivän pöytään tuovilta matalapalkka-aloilta, eihän noita etenkään mun alan töitä saa täältä kuin pätkissä ennen valmistumista, senkin jälkeen vissiin 90% lähtee pääkaupunkiseudulle, mikä olisi kyllä omalla kohdalla ihan painajaismainen ajatus. Välillä tarjolla on parempia töitä, välillä tehdään taas nälkäpalkalla - töitä kuitenkin on aina riittänyt jos ei ole väliä oletko ohjelmoija, postinkantaja, kääntäjä, projektinjohtaja tai vaikka aulavahtimestari. Miehellä onneksi valmistuminen jo sitä myöten horisontissa, että toiveita on notta oman alan työpaikat alkaisivat noin vuoden sisällä aueta, takaporttina vakkarityöpaikka vahtikoirana, siellä on fiksuille ja kielitaitoisille töitä niin paljon kuin jaksaa paiskia, wannabe-painija-poliiseja kun siltä alalta ei puutu. Lisäksi allekirjoittanut puuhailee osakkaana lääketieteelliselle alalle suuntautuvassa aloittelevassa yrityksessä, yrittäminen kun kannattaa aina. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi pientä koiranturilasta, joista toinen on valtavan kiinnostunut allekirjoittaneen vatsanseudusta. Mitäköhän mahtaa mäyräkoira sieltä aistia?

Vatsan kasvusta - tosi jännä lukea miten erilailla teillä kullakin vatsa näkyy! Tuskin mustakaan ihan vielä arvaa ellei tiedä, ajattelee vaan notta onpa se mahasta pulskistunut. Mutta jos tietää, niin sitten ei kyllä ole epäilystäkään etteikö vatsa ole kasvanut, ja kuten mainittua, painoa ei ole tullut grammaakaan lisää, kyllä tässä muusta on kysymys... vaikka tosiaan iso kumpu muutenkin, niin kyllä tämä vauvamasu kasvaa aivan erinäköiseksi, pyöreäksi. Äitiyshousujen tarve on täällä meillä aivan maksimissaan parin-kolmen viikon päässä, siihen asti voi joillain normi- ja farkkuleggareilla ehkä just venyä, kiitos raskautta edeltäneen -10kg painonpudotuksen.

-Kääk- eikö ole ihana kun nuo miehet ovat... noin ihania!

NeitiCora ja Pikkukarhu 13+0 POKS!

 

Tervetuloa uusille!

Taustaa hieman meiltä. Itse olen 25 ja mies myös 25. Yhdessä ollaan oltu reilun 6 vuotta. Perheeseen kuuluu myös toi kohta 2 vuotias poika ja 2 koiraa. Ollaa asuttu saman katon alla 4,5 vuotta vuokralla aika monissa eri paikoissa. Vuosi sitten muutettii vasta tänne nykyiselle paikkakunnalle Pohjois-Karjalaan.

Miehen osallistumisesta odotukseen, niin meillä vissii sit toinen ääripää Eli mies ei kyllä neuvoloissa ollut esikoisen aikaan mukana, parissa ultrassa vain, mutta synnytyksessä oli mukana Tämän uuden tulokkaanki kohdalla ilmoittanut ettei aijo tulla neuvolaan eikä ultriinkaan, ku korkeintaa loppu vaiheessa johonki ultraan. Ei myöskää puhele pahemmin maha asukkaasta. Ei tehnyt niin myöskää esikon aikaan. Tosin heti kun esikoinenki syntyi niin halusi opetella hoitamaan jne.. Ja toi poika onki miehelle tosi tärkeä ja tekevät yhdessä aina kaikkea. Olen ihmetellyt miks sitä ei kiinnosta odotus, mut olen ajatellut, että johtuisiko siitä, kun ihan ensimmäinen raskaus meni kesken niin oisko siitä jäänyt pelko hieman kiintyä liikaa sellaiseen joka ei ole vielä syntynytkää. Mies kuitenki sanonut, että ihana kun odotan toista lasta. Mutta ei siis yhtään halua asiasta innostua liikaa. Kellään vastavaa miehen suhtautumista? Kaikkien muiden kertoman perusteella kuullostaa tosi ihanalle, kun mienet noin innoissaa jo odotuksesta.

 

Tervetuloa uusille!

Ihanasti kyllä keskustelu vilkastunut. Itsellä on ollut useamman viikon nettikatkos. Ja nytkin nettitikku suostui ihmekyllä toimimaan. Valitan siis hiljaisuuttani mutta täällä ollaan kuitenkin.

Äiteex olit maininnut Vaunulan ja F7 vaunut. Itsellä on esikolla nuo Firkonit eikä ole mitään pahaa sanottavaa. aivan mahtavat vaunut mun mielestä. Vaunulassakin ollaan asioitu useampaan otteeseen mutta ekaa kertaa tilattiin kotiin asti noi vaunut just. Kaikki meni hyvin. Eli taitaapi olla tapaus kohtaista niinkuin kaikessa muussakin.

Vatsan kipeytymisestä itsellä jo esikkoa odottaessa aina ultran jälkeen maha oli muutaman päivän arka. No nyt ultran jälkeen aattelin olevan samoin mut eipähän lopu kipu. Rasituksessa lisääntyy kipu mut ihan jatkuvaa on. Epäilen et mulla ei töihin paluusta tulis mitään et pojan kanssa kotiin jään. Neuvolassa jo kerran tutkittu näitä kipujakin. Ma saan labra vastaukset.

Miehen osallistuminen eli esikon aikana mies oli mukana jopa lähes jokaisessa neuvola reissussa. Nyt vähän vähemmän kun pitää tuota esikoista hoitaa. Mutta hyvin on neuvolassa mies vastaanotettu ja mies innolla käy kuuntelemassa uusimmat "juorut" mun voinnista. Tykkäsi kyllä edellisestä neukkutädistä enemmän. Nykyinen on jotenki hmm.. tylsä.

Tausta oon siis 22 ja mies 23. Seurusteltu 6 v ja kihloissa vuodesta 02/08. Naimisiin mentiin vuosi sitten kesällä esikon rv 20. Esikko syntyi siis 11/10. Perheessä yksi karvakorva koiruli. Asutaan vuokralla ja remontoidaan omaa taloa.

Nyt sit päivittelemään kunhan ensin saan tuon esikon päiväunille (jep jo 8 aamulla mutku se herää jo 6 niin sit nukutaan 8 jälkeen 3h päikyt)

Eveny ja Myyskä 14 POKS

 

Heips!

Aamuheräämisistä: Tänään luulin keksineeni, mikä minua oikein herättää aamulla, juuri parhaimpaan uniaikaan. Siis haluaisin nukkua pidempään, mutta herään ennen kuutta :kieh:
Tässä syy: pesänrakennusvaihe on kait alkanut? Tänä aamuna piti järjestellä vauvanvaatteita, huonekaluja ois tehny mieli siirrellä, siivota ja puunata kotia, tehdä ruokia viikkoa varten varastoon jne. Kuopusta odottaessa ei ollut mitään tällaista selvää toimintapiikkiä.

Meillä mies ei kanssa ole joka neuvolakäynnillä mukana. Täälläkin on vähän sellainen, että mies toki voi tulla mukaan, mutta enemmän neuvolakäynnit sujuvat kiireessä äidin vointia kysellen. Täällä molemmat vanhemmat vastaavat kysymyksiin alkoholin, tupakan ja huumeidenkäytöstä (tai käyttämättömyydestä) ja vastaukset pisteytetään. Neuvolakorttiin merkitään molempien vanhempien tulokset- siinä oikeastaan isän osuus neuvolakäynneistä : /
Ultrat on sitten luku erikseen. Niille käynneille tulee mies aina mukaan. En edes halua miestä neuvolaan mukaan, kun viimeksi terkkari sanoi miehelle: vie vaimoasi lenkille (PLÄÄH!)- ja merkitsevä katse päälle
Terkkari on kyllä oikeasti tosi mukava, mutta jotenkin tuntuu, että mies ei nauti olostaan siellä
Mies haluaisi hankkia kotidopplerin, että voisi kuunnella pientä, mutta mä vähän epäröin, stressaan sitä, jos äänet ei heti kuulukaan. Kuopusta odottaessa masiina oli ja myin sen melkein heti pois samasta syystä. Nyt oon vähän kahden vaiheilla : /

Synnytykseen mies tulee ehdottomasti niin kuin aikaisempiinkin. Meillä tämä on kuitenkin jo tuttu juttu, kun kuudes lapsi on tulossa

T: luputupuna & heppuli 16+4 (ultran mukaan 17+0 HUI!)

 

Täälläpä ilmoittautuu yksi odottaja lisää tähän ketjuun. :wave:

Näinkös tämä piti laittaa.. (?)
Modesti - 31 - ensimmäinen - KOS
Muoks: laskettu aika siis 24.2.

Nyt kun on np-ultra ja veriseulan normaalit tulokset tulleet, alkaa tämä lapsiasia vissiinkös olla aika varma juttu jo. (juu kaikkea voi käydä, mutta pahimmat alkukarikot on ohitettu)

Olen siis 31 vee ensimmäistä odotteleva Helsingistä, miehen ja kahden kissan kanssa on koti jo yli 6 vuotta jaettu. Laskettu aika oli neuvolan laskujen mukaan ensin maaliskuun puolella, mutta alku- ja np-ultra molemmat viittasivat aiemmaksi ja minulle sitten lukittiin ilmeisesti? tuo 24.2. eli nyt menossa sen mukaan 13+2.

Jotenkin tuntuu hassulta, kuinka harvoin neuvolakäynnit on. Ekalla käynnillä vain täytellään lomakkeita ja saadaan nippu esitteitä ja seuraava käynti vasta tuolla vkon 17 jälkeen. No, toisaalta onpa kyllä tullut roikuttua netissä etsimässä kaikkea tietoa, joten eiköhän tässä kaikki oleellinen ole selvitettynä. Ja mukava seurata tällaista vertaisryhmää, jossa muutkin menee samassa vaiheessa. On tää jännää.

 

Abrakadabra Mihinkä vaunuihin päädyitte? Itsekin jo tekis mieli kohta pian kaupoille ja vertailua kovasti netissä tehnytkin

MöhköMyy ja Mönkiäinen 13+6

 

Miehestä Meillä mies on halunnut tulla joka ikiselle käynnille mukaan, paitsi kaikkiin verikoeottoihin ei ole tullut. Niin esikosta kuin tästäkin. Ei hän siellä neuvolassa mitään tee, eikä häneltä paljoa kysytä, jossen mä kysy, mut ei hän silti tunne oloaan ulkopuoliseksi. Mitä ne nyt voisivatkaan mieheltä kysellä tai mitä antia neuvolan nyt oikeestaan tarvitsisi antaa miehelle? Kyllä tää on silti meidän raskaus. Ite en niinkään välitä et joka maailman ronkinnassa on mukana, viime synnytyksessä mies ei oikein osannut auttaa kun kaikki meni niin nopeasti, mut olipa seuraa ja sai kenguruhoitaa vauvaa vaikka mäkin olisin kyllä siihen pystynyt. Seuraavaan olen antanut jo nyt ohjeistusta ja varmasti vielä muistutan asiasta. Mut ku toinen tahtoo, niin mikä mä olen kieltämään. Nyt on ollut myös esikko mukana ja ei meidän kätilöneuvolantäti ole pistänyt pahakseen. Ennemminkin esikko on tädin sylissä. Ultria varten sitten ollaan sovittu hoitajasta, kun muuten ultrassa olis liikaa sähellystä.

Liikkeistä Nyt on pari päivää sitten ollut selviä liikkeitä, mutta nyt taas hiljaista. Tää on tämmöstä odottelua koko raskaus, ensin odotetaan plussaa, ja sitten neuvolakäyntiä ja ultraa, sitten liikkeitä ja sydänääniä, sitten seuraavaa ultraa ja lopulta synnytystä. Kärsimätön kun olen niin sais aika mennä nopeesti. Olis kiva jo olla äitiyslomalla ja kotona.

Neuvolassa käyty nyt toisen kerran ja kaikki oli hyvin. Hoitajaopiskelija ihmetteli painonlaskua, mut sanoin et tavoite on ettei alkuraskaudessa tulis yhtään lisää, kun ei ole tarvettakaan. Se oli muutenkin ihan ulalla koko äitiysneuvolasta, mutta siksihän opiskelijat harjoittelee. Esikolle myös hankittu turvaistuin ja se vasta olikin suo, johon uppoaa. Oli tommosta ja tämmöstä ja tää on hyvä ja tää on halpa... En tie oliko hyvä tuo ostos, mut esikko kyllä tykkää siinä istua, kun on vähän korkeammalla. Näyttää kyllä siltä et ei tossa kyllä istu 6 vuotiaaksi, mitä ohjekirja lupaa, mut menee se nyt varmasti useamman vuoden ajan. Aattelin kyllä et voip olla et hankin vielä toisen istuimen, et saadaan istuin molempiin autoihin, niin ei tarvitse irrotella ja uudelleen asentaa...

Terp ja kirppu 15+3

 

Abrakadabra: Harkitskö ollenkaan pienempiä, esim. City Crossia City-kopalla? Meillä kun on nuo kaksi tällä hetkellä ykkösvaihtoehtoina. Mies oli alkuun vaan sitä mieltä, että Edget on aivan liian isot. Meillä ei oo vielä kiire, koska mun haluamaa (ja mies tykkää myös) mallia on myös vuoden 2012 mallistossa.

pesänrakennusvaihe on ihan alkutekijöissä täällä. Vähän ollaan mietitty minne hoitopöytä tulee ja miten huonekalut ja muut roinat mahtuu huoneesta minne lapsi menee.

Hormonit jyllää edelleen täällä. Taas pari kertaa oon itkenyt asiasta mistä en olisi normaalisti itkenyt (moni muu tosin olisi, mutta mulle ei tyypillistä). Onneks nää kohtaukset on tulleet kotona, eikä julkisilla paikoilla tai töissä. Mutta pakko kait se on myöntää, että herkistynyt on. Ehkä se on hyvä, että tietää kropan toimivan ja valmistautuvan myös tältä osin vauvan tuloon.

Line ja Nano 13+4

 

Täällä ilmottautus taas yks uusi odottaja :wave:

elikkäs:
jema- 23- ensimmäinen- pkks
ja laskettu aika olis siis 14.2

Tuntuu vieläkin jotenkin niin epätodelliselta tämä odottaminen. Mutta ehkä se tästä kun viikkoja alkaa lisää tulemaan ja masu kasvamaan enemmän. Ensi viikolla olis toinen neuvola käynti ja siellä kai pitäisi päästä nyt sydänääniä kuulemaan vihdoinkin

Meillä mies ei ollut mukana ekalla neuvola käynnillä töitten takia,mutta halusinkin mieluummin käydä yksin että sain rauhassa kysellä kaikkia asioita. Ultrassa mies oli mukana ja yrittää tulla kaikille muillekin kerroille mukaan. Muuten mies ei ehkä ole vielä ihan sisäistänyt tätä mitä tapahtuu,mutta oon aatellut että ehkä se ei vielä näin alussa halua innostua jos vaikka jotain vielä sattuukin,mutta toivotaan että kaikki menisi hyvin

Ite olen ihan hukassa noitten äitiysloma juttejen kanssa. Töissä kyllä jo kaikki tietää raskaudesta, mutta pitääkö sinne ilmottaa jollakin virallisella lapulla raskaudesta ja lomalle jäännistä? ja millon? Itse teen yö työtä,joten loma pitää varmaan alottaa vähän aikaisemmin kuin virallinen äitiysloma. Koska työ ja valvominen tuntuu jo nyt ihan ylivoimaiselta. Mutta olen päättänyt yrittää sinnitellä ainakin joulukuulle asti

jema ja pikkuinen 14+5

 

Hihhei!
Tänä aamuna sitten täyty todeta, että farkut ei meinaa mennä kiinni. Mitenköhän sitä raaskii alkaa ostamaan mammavaatteita ku oon niin pihi >< mut ei varmaan tässä tapauksessa auta olla.
Mullekki on tainnu iskeä ikkipikkiriikkinen pesänrakennuskausi, tuli eilen pestyä kaikki matot ja muutamat verhot ja varmaan kymmenen koneellista pyykkiä

Kyllä te ootte rohkeita ku nyt jo uskallatte tehä niinkin isoja hankintoja ku kärryt, täällä ollaan niin taikauskoisia että hyvä ky sellasia uskaltaa vielä ajatellakaan

Tuntuuko muuten, että teillä ois yleiskunto ihan romahtanu? Musta tuntuu, että koipi ei nouse enää ollenkaan. Kilometrin pyöräilyki tuntuu ylivoimaselta >< nyt pelottaaki että jos en jaksa liikkua niin oon sitten helmikuussa ihan hirvee sinivalas

Noh nyt opiskelemaan ,
Tuulikka ja Nöttönen 14+0 pokspoks ^^