Helmikuun helmiäiset 2016 *marraskuu*

Lääkärineuvolassa kaikki oli ok, paikat kuulemma tiukasti kiinni .

Kävin tänää kaverin kanssa kahvilla ja hän sitten vertasi mua yksinhuoltajaan, hänestä tuntuu ettei meillä ole toista aikuista ollenkaan, olen kuulemma liikaa lapseni kanssa, kun en koskaan viitsi mihinkään lähteä. (Mies siis töissä 7-16 ja tykkään asiat itse hoitaa aina tuon ajan välissä, kaupassa käynnit ym). Anteeks vain mutta mulle jäi paskan maku suuhun nyt tuosta. Ilmeisesti hän ei ymmärrä että ihmisiä ja perheitä on erilaisia, mä nautin olla perheen kanssa enkä halua tuhlata sitä johonkin turhaan, niinku esim. kaupassa kiertelyyn muuten vaan. Joku ehkä tarvii sitä tuulettumista mut mä en, joten tuo kaverin analyysi oli vähä kummallinen.

Ja tuosta neuvomisesta, mun täti on sellainen että hän neuvoo kaikessa. Siis ihan kaikessa, esimerkiksi, kun meillä oli niitä pentuja, hän neuvoi niiden madotuksesta, rokotuksesta, sosiaalistamisesta, sekä itse synnytyksestä vaikkei hänellä itsellä ole ikinä ollut koiraa . Ja ihan sama oli kun oltiin taloa ostamassa aikoinaan niin johan alkoi tippua neuvoja ilman että kysyi.
Sit tosiaan se alkoi jopa mun äitiä neuvomaan, että kannattaa ostaa lapselle verkollinen kypärä jos luistelua ajattelee. (Äitini oli ohimennen puhunut että aikoo viedä veljeni lasta luistelemaan). Ja tosiaan äitellä on 3 omaa lasta ja kohta 5 lastenlasta ja yli kymmenen vuotta vanhempi tätä siskoaan .
Tätini neuvoihin osaan ite suhtautua vakavasti huumorilla.

Huomenna 27+0

 

Maalis, onpa harmi, että sulla ei synkkaa neukkutädin kans. Tuntuu, että nuo vanhemmathan pitäis nimenomaa olla maalaisjärjellä ja kokemuksella varustettuja, mut ei se aina niin mee ei sulla olis mahollista päästä jollekin toiselle?

Wendys, hyvä, että pääset juttelemaan sokereista. Toivottavasti saat jonkun hyvän avun, että sokerit tasaantuu normaaleiks.

Keijunkainen, mulla sama, että ei sinne synnärille mitään ihmeellistä tarvi. Puhelin, kamera ja laturit. Vauvan ja omat vaatteet, jotka mies voi myöhemmin tuoda (kunhan on laitettu valmiiks) Tuttiakaan meillä ei oo annettu, ku ollaan se reilu viikko tai lähemmäs kaksi ilman sitä sinnitelty. Tosin esikko ei ikinä tuttia oppinut syömään ja toka opetettiin puoliväkisin tosin hänkin söi vain uniaikaan.

Voi hitto mua vaivaa tuossa vasemmalla kylkikaaten kupeessa, heti tissin alapuolella, sellanen kipee kohta. En tiiä psinaako vauva sopivasti johonkin hermoon vai mitä, mut tuo yks kohta kipuilee koko ajan, varsinkin istuessa. Koko ajan saa olla oikomassa itseään, että kipu helpottais. Vähän väliä tulee myös hierottua ko. kohtaa. Hui, tosiaan kohta rv 30 poksahtaa rikki

 

tähkä Onko kyseessä sama kaveri jonka kummallisesta suhtautumisesta raskauteen jo silloin alkuraskaudesta kerroit? Vai oliko se joku muu, jolla tällanen kaveri oli.. No, oli miten oli, perheitä ja ihmisiä tosiaan on erilaisia Mun äiti joskus aikoinaan oli kauhean huolissaan siitä, että pääsenkö käymään siellätäälläjatuolla ja että antaako mieheni mulle rahaa (?!?). Tein heti selväksi että pidän kyllä itse huolen siitä että saan omaa aikaa ja mieheni elätiksi en rupea.. Sama se on ollaanko molemmat työssä käyviä vai ei, mutta ei mun mielestä miehen tartte mulle mitään "viikkorahaa" syynätä Nyt meni kyllä taas aiheen sivuun..

Meillä mies tekee 3-vuorotyötä, eli aika paljon oon yksinään lasten kans. Esimerkiksi näin iltaviikkoina mies heräilee 9-10 aikaan aamulla, kun oon vieny esikoisen jo eskariin, käy hakemassa pojan yhdeltä ja lähtee samalla oven aukaisulla töihin. Loppupäivä ollaan lasten kans kotona tai käydään mummolassa. Autoa ei oo miehen töissäolon aikana käytössä, joten sen kauemmas kotoa ei päästä.. Tätäkin vois joku verrata yksinhuoltajan arkeen, mutta koska itse en niin koe olevan niin miksi kukaan muukaan sillä päätään vaivaisi. Eipähän oo kaikki päivät samanlaisia, eikä toisen naamaan kyllästy Mulle sitä omaa aikaa on sekin aika kun mies on töissä "hoidossa" Suunnilleen kerran viikkoon käväsen ilman lapsia kaverilla kahvilla tms.

Neuvolatädeistä oli kans jotain puhetta.. Mulle on tosi tärkeää se että th:n kanssa tulee juttuun, että voi oikeasti avoimesti kertoa kaikesta En muista oonko jo maininnut, mutta mulla on käyny niin hyvä tuuri että neuvolatäti on mun ala-asteaikainen kouluterveydenhoitaja On ollut neuvolath:na meillä myös kaikkina raskausaikoina, sekä myös lasten neuvolatätinä. Aivan ihana ihminen Jäähyväiset tulee olemaan varmasti haikeat sitten kun tämän nuorimmaisenkin viimeinen neuvolakäynti koittaa..
Maalis Sullahan tais olla varaamatta se seuraava neuvola-aika? Kun varaat aikaa niin kysäiseppä siinä samalla oisko aikaa vielä mahdollista saada jollekin muulle. Varmasti ymmärtävät ajanvarauksessa jos vain sanot ettet koe pystyväsi puhumaan kaikista asioista aiemmalle terkalle. Kannattaa vaan olla hyvissä ajoin liikenteessä, eikös sulla pitäis vuodenvaihteen jälkeen jo olla ne Kelan paperit sisällä? Ajat on neuvoloissa näin joulun alla melko tiukilla. Ei sitten käy niin että se ainoa vapaa aika on juuri sille aiemmalle th:lle

Multa on alkanu taas jalat lähtä alta. Tänään meinasin persiilleni lentää ja lautanen kädestä siinä mukana, kun yhtäkkiä vihlaisi pakarasta, nivusesta ja sääriluusta niin kovaa. Tätä tais olla edellisessäkin raskaudessa kun jalkojen turvotus alkoi tulla kuvioihin.. Nyt ei kyllä mitään huomattavaa turvotusta oo näkynyt.
Toinen vaiva, joka oikeesti kans vaivaa, on näköharhat. Noita kipinöitähän on lennellyt siellä täällä jo alkuraskaudesta saakka, mutta nyt näkö on alkanut myös sumeta. Huomasin ekan kerran toissailtana kun aloin pestä hampaita, etten pystynyt tarkentamaan näköä siihen harjaan ja hammastahnatkin tuli ruutattua mihin sattuu.. Kauppalappuakin kun koitin kirjoittaa niin en vaan nähny mitä kirjoitin. Kauas kyllä näkee ihan normaalisti..

 

Juu sama kaveri kyseessä, ihmettelen tosiaan, että mistä näin yhtäkkiä. Häntä kun ei kuulemma haittaa se että ei näkemiset ole mitenkään säännöllisiä, mut silti otti asian puheeksi, kuulemma vain tehdäkseen "tilannepäivityksen".
Ja meillä tosiaan mies kyllä kans päästäis mut lähtemään mut itse ei sit halua lähteä, eli omasta itsestä se lähteminen on kiinni, ei siitä että mies olis niin paskamainen etteikö hoitaisi lasta sillä aikaa.

Mistähän nää valopilkut silmissä vois johtua, niskoista? Mitään raskausmyrkytykseen viittaavaa ei kuitenkaan oo.

 

Tää vauva on ihan vauhko me on täällä tökitty toisiamme hyvä tovi.nyt Se on vaihtanu asentoa,heräsin yölläki semmoseen hassuun muljahdukseen.ei potki enää tuonne takapuoleen päin mutta nyt en oo varma onko vaan kääntäny jalat ylöspäin vai kääntynyt ihan kokonaan.nykyisin näköjään vaan kokoajan mietin tätä

Joo oon mää miettiny et saisko toisen neuvolantädin.tietäisinkin jo kenet haluaisin ku Se oli siinä ihan ekassa neuvolassa,ehkä mää voisin kysyä aikaa sille.toivottavasti vaan Se toinen täti ei sitten siitä suutu :/

 

Tähkä Valopilkut johtuu monesti verenpaineen heittelystä suuntaan tai toiseen. Näin mulle ainakin neuvolassa sanottu joka raskaudessa vilissy silmissä..

 

Vaivat sen kun jatkuu..perushengästymistähän on ollut alusta asti, eli portaat ja reipas kävely hengästyttää, mutta eilinen sydämen pomppoilu oli kyllä jo ahdistavaa. Olin ehkä hormonimyrksyn takia vähän kiihtyneessä tilassa, mutta nukkumaan mennessäkään ei pulssi tasaantunut. Myöskään nenän jatkuva tukkoisuus ei auttanut asiaa, kun täytyi hengittää suun kautta. Kamala tunne, kun makaa paikallaan mutta hengästyttää kuin olisi juossut maratonin! Onko muilla tällaisesta kokemusta? Oisiko kyseessä vaan verenpaineen nousu vai mistä mahtaa johtua? Onneksi meillä on huomenna neuvola, niin voin sieltä kysyä.

Näköön voi tosiaan tulla muutoksia raskausaikana, joillain näkö jopa paranee, joillain taas lähi- tai kaukonäköön voi tulla pieniä muutoksia. Itselläni on näkö pysynyt samana, niin en voi omasta puolesta puhua.

Kääk! Ekat raskausarvet bongattu! Oon kovasti kyllä rasvaillut mahaa ja välillä tissejäkin, mutta nyt huomasin, että ihaniin tisseihini on ilmestynyt pari ihan pientä raskausarpea. Voi sitä järkytyksen määrää, vaikka tiesi, että tällaista saattaa olla luvassa. Maha on vielä pysynyt kasassa, ehkä joku ohuen ohut vaal.pun viiva on ilmestynyt navasta ylöspäin palleaan asti. Mutta sitä nyt ei edes huomaa. Eihän tämä ole vakava ongelma ollenkaan oikeasti, olen nähnyt kunnon seepramahojakin, mutta omalle kohdalle kun sattuu, niin onhan se järkyttävää.

Tuo neuvojen määrä on kyllä välillä sietämätön. Ja jo se, kun tuttujen tutut kokevat tarpeelliseksi kertoa yksityiskohtaisesti omista raskauskokemuksistaan. Saa nähdä olenko itse myöhemmin samanlainen, mutta koetan kuitenkin muistaa, että ensimmäistä odottavalle ei tarvitse kaikkia vaivojaan luetella ja suurennella.

Ja se sisko, josta puhuin, ärsyttää kyllä edelleen. Hän kun näyttäisi toivovan, että kääntyisin joka asiassa hänen puoleen. Ongelmana on vaan hänen loppumaton pessimistisyys ja negatiivisuus sekä se, että mitä vaan hänelle kerron, kuulen pian äidiltäni siitä. Sama veljeni kanssa. En ole siksi viitsinyt sen kummemmin supistuksista tai muustakaan puhua ihan lähipiirille, kun tuloksena on turhaa huolestumista ja selän takana puhumista. Meidän suku on vähän enemmän sieltä hanurista, tai siltä se ainakin vaikuttaa!

Olisipa jotain kivaakin kerrottavaa, mutta näillä hetkin mieli on maassa ja kaikki tuntuu ärsyttävän. Toivottavasti tämä on ohimenevä vaihe!

 

Mua ei oo neuvoilla vielä kuormitettu, mutta hermot menee, kun kaikilla on mahasta jotain kommentoitavaa. Onpas se iso! Aika pieni olet vielä! Kasvaapa se nopeasti! Käveletpä hitaammin kuin ennen! Käveletpä vielä aika reippaasti! jne.

Mä tilasin eilen stokke steps sitterin ja tuolin. <3 Odotan! Jos joku muu oli Stokkea katsellut, tuolla Kodin1 verkkokaupassa oli -30% (en tiedä kuinka kauan).

Eilen meinasin suuttua vauvalle, kun tökki niin kovasti . Potki kylkeen niin että teki kipeää ja juuri kun olin muuten nukahtamassa. Eikä se meinannu loppua millään...

 

30+0 POKS! vähhiin käy.

 

Ultra ohi. Munuaisissa kaikki kunnossa ja vähän jopa ihmetteli että kun oli lähete niin pienen eron takia laitettu, mut hyvähän se on tarkistaa.

Masussa pojalla kaikki siis hyvin, rakenteellisesti ei mitään moitittavaa, vilkas liikkuja kuulemma. Painoarvio oli 1027g ja tänään 27+0

 

Tähkä94 kiva että kaikki kunnossa! Kuulostaa ihan mun tarkistusultralta seki lääkäri ihmetteli että mitä ne on oikein siellä höpisseet
hirveen isolta tuntuu tuo sunkin vauvan paino ku ajattelee paljo omaki viimeksi paino.vaan eiköhän Se tämäkin oo jo kasvanut toivottavasti

 

Joo kyllä mulla vähä suu aukes että joko se nyt yli kilon painaa, mut kasvu meni kaikilta osin täydellisesti keskikäyrällä, eli kai se ihan normaalin painoinen sit on. Loppuun asti jos selvitään niin lääkäri arvioi syntymäpainoksi 3500g, ja jos nyt näin tasaisesti jatkaa kasvuaan.

 

Mäkin kävin maanantaina kontrollissa paineentunteen takia. Kaikki oli kuulemma erittäin hyvin. Vaavikin oli hyvin vauvamainen lääkärin mukaan painoarvio silloin 1100 grammaa viikoilla 28+1.

Helpotti taas kun sai kuulla kaiken olevan hyvin. Nyt saa rauhottuu ja alkaa rakentamaan pesää. Koulukin alkaa olemaan paketissa, kolme päivää enää. Ja joulukuussa sitten paperit käsissä. Huh, saa senkin sitten pois alta.

Kiva lukea teidän kuulumisia. Tietää ettei oo yksin olojensa kanssa. Kolme kuukautta enää! ♡

 

Kiva kuulla, kun kaikki saa hyviä uutisia Ite jänskäilen täällä, kuinka meidän käy... Eilen kävin neuvolassa ja verenpaine oli koholla, toisella mittauksella alapaine nousi jo 90 asti nyt mittaillaan kotona viikon verran paineita ja tiistaina uusiks neuvolaan tarkistamaan tilanne. Heti jos kotona kerrankin alapaine nousee 90 asti, pitää soitella terkkarille ja sittenpä taitaa tulla käsky sohvan pohjalle, eikä mihinkään töihin... Ja ettei kaikki loppus tähän, oon saanu jo viikko sitten vaivoikseni kutiavat kämmenpohjat, huomenna aamulla pitää marssia verikokeeseen niin tarkistetaan maksa-arvot. Kaikki onki menny tähän asti turhan hyvin, niin tietenkin se paskasangon ripa katkes heti kerralla ja mun tuurilla en pääse ens tiistain jälkeen enää ollenkaan töihin

Terkkari sai vihdoin myös vähän osviittaa siitä, miten päin tuo mukelo tuolla vattanahan alla asustaa ja perätilassahan siellä viihdytään ainakin toistaiseksi. Sain samalla vahvistusta omille epäilyille.. Nyt sitten seurataan sitä asentoakin, että suostuuko itellään heittämään kuperkeikkaa vai ei. Sektiota en tosiaankaan haluais ja nyt koitankin vaan rauhotella itteäni, että naperolla on monta viikkoa vielä aikaa kääntyä (ei vaan meinaa vielä toimia tää mun rauhottelu )

Anteeksi purkautuminen, jotain oikeasti järkevään asiaa oli mutta nyt alkaa ekaa kertaa joku totaalinen hormonimasennus iskeä päälle, eikä ajatus enää kulje...

Karmaliini 29+0

 

Karmaliini Mulla ollut nyt raskausaikana alapaine 90-95 välillä, eikä mua oo sohvan pohjalle käsketty tai ees töitä käsketty välttää..vaikka siis paineet noussut reilusti alkuraskaudesta.. Tänään lääkärineuvolassa paineet oli 164/107 ja laittoi lähetteen äitiyspolille, mut ei muuta. Nyt oli siis molemmat arvot koholla.. Millaiset verenpaineet sulla sitten normaalisti on, jos sohvan pohjalle joudut/suositellaan jäämään? Onpas eroja näköjään.. Mut siis hyvä että ottavat vakavasti, toisin kuin täällä..

 

Sininin mulla on paineet noussut ehkä jonkun 15-20 yksikköä (alapaine siis), olo ei oo itellä muuttunu juurikaan mutta tuo mun terkkari on saanu päähänsä pinttymän, että mun työ ja työmatka (40km suuntaansa) on TODELLA raskasta, joten se on hyvin varovainen kaiken kans, etten tee liikaa töitä.. En sitten tiedä, oliko pissanäyte aivan puhdas tällä kerralla, vai olisko siellä ollu viitteitä valkuaisesta, kun se noin voimakkaasti on mua lepoon laittamas. Mitään ei kyllä ollu valkuaisesta puhetta.. Teen siis kampaajan hommia, eli päivät oon aina liikkeessä ja jalkojen päällä ja lisäksi toimin liikkeen esimiehenä, eli stressitaso ei oo ihan matalimmasta päästä 14 hengen liikettä pyörittäessä mutta ei se ainakaan mun mielestä ihan niin raskasta hommaa oo, kun toi terkkari antaa ymmärtää... Mutta parempi toki se että on tarkempi ja huolehtivainen kuin ihan huithapeli, joka ei piittaa mistään..

Mutta täytyy kyllä sanoa, että on hirveesti eroa käytännöissä ja terkkareissa/lääkäreissä!

 

Kiva kuulla että itse olet kuitenkin noin hyvillä mielin ja voit hyvin. Itse työskentelen luokka-avustajana erityisluokalla. Itseäni hieman ihmetyttää, kun omat molemmat paineet nousseet sen 25-30 yksikköä, eikä siltikään mitään tunnuta tutkivan tai edes ihmettelevän sen kummemmin. Valkuaista on myös virtsassa ollut tosin vain yhdellä plussalla. Pitänee vain luottaa terveydenhuoltoon!

 

karmalini ala mun perätilahermoilijakaveriksi

 

Mullakin oli eilen neuvola, kaik ok, pulssi oli 108 joten ilmankos pelkkä puhuminenki hengästyttää

Supistukset on rauhottunut kun on saanut levätä,ei tule niin taajaan. Tosin nyt parina päivänä on tullut aika napakoitakin. Yölläkin heräsin kipeeseen supistukseen, ei kärsinyt kylkeä kääntää. Alkaa nuo yöt olla näemmä vaikeita kun ei tahdo löytyä hyvää asentoa

Ensiviikolla on onneks lääkäri niin katsotaan taas kohdunsuun tilanne.

Huomenna sitten poksuu jo rv 30

 

Aiemmin olen hermoillut, kun paino nousi melkein kilon per viikko. Nyt lopetin karkin ja 3 viikkoa vaaka näyttänyt täysin samaa. Eikö sen kuitenkin vielä pitäis nousta... Syön kuitenkin ihan normisti (paitsi syön karkkia vaan sillon tällön enkä joka päivä...) niin eiköhän elimistö tarvitsemansa ota.

Viikon päästä uudet kymmenluvut. Jee. 29+0 poks.

 

Mulle laitettin nyt lähete äitiyspolille ton radin takia, viikon seurantajaksolla liian monta kertaa sokerit koholla. Pari viikkoa voi kuulemma mennä ennenkun saan ajan, mutta ilmeisesti ainakin ultraavat vauvan koon ja katotaan tarviiko insuliinia alkaa pistämään.

Tällä ollaan edelleen sohvan pohjalla niiskuttamassa ja kuumeilemassa, kaiken hyvän lisäks yhdestä hampaasta lähti paikka kun AIVASTIN!
Aamulla sitten soittelemaan hampulääkäriinkin

 

Tänään oli hammaslääkäri ja oli tosi hankala maata siinä penkissä pää alaspäin. Ylätakahampaan paikkaus, niin pakko oli kallistaa niin paljon. Vauva sai tilaa alkaa mellastamaan ja itsekin heilahdin isommista potkuista, jokseenkin merisairas olo Seuraava aika tammikuun alussa, en tiedä miten sitten enää pystyy siihen asentoon...

Turvotusta ollut jonku verran, eilen illalla alkoi jalkoja pakottamaan ja sormet oli nakit. Onneksi meni ohi vielä suht nopeesti..

Huomaan että nyt rupee sitten lantion alue antamaan periksi..nivusissa tuntuu kipua ja istuminen sattuu jonnekki istuinluiden alueelle..kauppareissun jälkeen alkaa alakerrassa tuntumaan jomotusta. En tiedä kauanko pystyy kauppa-asiat hoitamaan, "yksinhuoltajana" täälläkin miehen töiden takia hoidan kaikki arkiset asiat, viikonloput ollaan yhdessä, eikä sitä aikaa käytetä kauppojen kiertelyyn
Toki joskus on ihan terveellistä käydä yhdessä "ihmisten ilmoilla" kun täällä maalla asutaan..
Sitruunapippurina, minä hengästyn kans tosi pienestä. Portaiden nousu mummolaan on kauheaa puuskuttamista ja sydän hakkaa älytön..huhhuh, tää raskaus ei tosiaankaan ole ollut helpoimmasta päästä.

Ens viikolla ultra, sitä odotellen ja sunnuntaina poksahtaa rv 30 täyteen

 

Kukakohan täällä vinkkas siitä Kodin1-tarjouksesta, jossa stokke steps -syöttötuoli oli -30% alessa. Siellä lukee nyt, että "myyntiin 8.12.2015" ja tarjous vaan tän kuun loppuun. Onkohan tavara siis loppunu jo, ja saakohan tolla ale-hinnalla nyt ostettua vaikka toimitus venyiskin joulukuulle..? Päädyin nimittäin kans siihen, et voisin meille tuon tuolin kotiuttaa!

 

tähkä Hyvä ettei munuaisissa näkynyt mitään

Päinvastoin kuin monilla muilla kuulostaa olevan, mulla on verenpaine vain laskenut raskauden aikana.. Keskivertopaineet on ehkä jotain 95/55 ja pulssi taasen huitelee reilusti yli sadan, useimmiten yli 110. Tää astma siihen lisäksi tekee olon vielä entistä tukalammaksi ja ihan pelkkä istuminenkin hengästyttää. Vauvakin painaa jo kohtuudella näitä mun ennestään säälittäviä keuhkoja kasaan..
Nyt tosin silloin sunnuntaisella päivystyskäynnillä paineet oli sen 124/76, vaikka olin siinä kylkimakuulla ollut jo puolisen tuntia. Samoten sormet on turvoksissa ympäri vuorokauden ja päänsärkyä on jatkunut (taas vaihteeksi) yhteen putkeen noin viikon. Ja nää näköharhat.. Taas vilisee silmissä.
Raskausmyrkytys ei sinänsä pelota, koska viimeksikin olo pysyi myrkytyksestä huolimatta hyvänä. Vaikka eipä siitä toksemia-epäilystä mennyt kuin vajaa viikko käynnistykseen, eli en kauaa ehtiny sitä potea.. Häätyy vaan ootella ens viikon lääkärineuvolaa, josta todennäköisesti käy käsky äitipolille. Ja siitä eteenpäin osastoseurantaan, oon aivan varma että ne keksii jonkun syyn ottaa mut tarkkailuun

Sininin Hassua kyllä jos ei noita sun paineita oo otettu vakavasti.. Varsinkin jos on pissassakin valkuaista. Täällä päin laitetaan heti valkuaisesta lisätutkimuksiin, vaikkei se mitään tietenkään välttämättä tarkoitakaan.

Missä mun painonnousu viipyy?! Olin ihan varma että vaaka alkaa pukata erroria vuodelevon ja pikkuhiljaa palailevan ruokahalun vuoksi, mutta ei.. Edelleen samoissa lukemissa ollaan kuin syys-lokakuun vaihteessa. Syön siis ihan koko ajan jotakin, enkä ees kauppareissujen vertaa liiku. Päivät menee aika hyvin tossa sohvan pohjalla.. Onhan se tietenki kivempi mitä vähemmän ylimääräisiä kilojakertyy, mutta jotain ois kuitenki hyvä saada. Varsinkin kun vauvakin kerran on taas liiankin siron puoleinen. Jospa ens viikolla neuvolassa jo punnittais.

 

Maalis luulin jo tänään aamupäivällä, että nyt muljahti napero ihan toiseen asentoon mutta väärässä olin, se pitikin vaan omaa jumppatuokiota eli hermoilu jatkuu

Eikä hermoolua kyllä helpottanu yhtään tämän aamuinen labrakäynti. Otettiin verikokeet maksa-arvojen tutkimista varten ja siinä pistäessään hoitaja kyseli, että onko ruvennu kutinaa tulemaan.. Kerroin sitten, että kämmenet kutiavat ja toisinaan myös jalkapohjat ja tähän hoitaja tuumas, että edellisviikolla oli käyny yks odottaja 38viikolla samois kokeis ja että hänet oli sitten lähetetty synnärille käynnistykseen. "Sulla onki vähä hankalampi tilanne, kun noita viikkoja on sen verran vähemmän. Toivottavasti saadaan vauva vielä pidettyä mahas" tuli todella otettu ja rentoutunu olo tollasen kommentin jälkeen Yleensä arvostan suorapuheisuutta mutta en ehkä täs tilantees, kun tuloksena oli lähinnä paniikki itellä

Että jotta huomista odotellessa, kun kuulee terkkarilta verikokeiden tulokset....

Niin ja ettei olo olis ollu näin vapaapäivänä liian mukava, en löytäny enää aamulla herätessä mun nilkkoja tuolta pullataikinaa muistuttavan turvotuksen alta jännityksellä odotan huomista työvuoroa ja sitä miltä jalat näyttää päivän kävelyn jälkeen