Päivää kaikille!
Eilinen Vavu- vai oliko se sittenkin Vasu-käynti neuvolasta oli ihan OK. Ilmeisesti ajatuksena oli, että tavataan tää lastenneuvolan th nyt jo etukäteen ja tutustutaan häneen ja hän meihin. Lisäksi puhuttiin miten lapsi on saanut alkunsa, miten raskaus on mennyt ja sitten niistä vauvan ensimmäisistä viikoista kotona. Musta oli kiva käynti, mies sen sijaan ei oikein ymmärtänyt miksi sellainen järjestettiin. Oli myöskin puhetta peloista ja muista (niin synnytykseen liittyen kuin muutenkin), mutta mulla ei oikeastaan niitä
pelkoja ole. Ainoa mikä mietityttää on se mitenkä sen pienen kanssa osaa sitten olla ja tehdä, mutta luotan siinäkin tuohon luontoäitiin, että se tulee sitten tuolta selkärangasta! =)
Liitoskivut itsessään ovat parantuneet huomattavasti viimeisen viikon aikana. Johtunee varmaan osin siitä, että tyyppi on tosiaan siirtynyt oleilemaan tohon keskelle mahaa ja pää on tuolla hyvinkin alhaalla lantiossa, niin ei sitten vissiin paina mua mihinkään kipupisteeseen! Selkä tai oikeastaan pakarat on sitten taas kovilla ihan kävelystä ja varsinkin seisomisesta, ainoa mikä auttaa on lämpö- onni on kaurapussit! Panadoli kun ei tuohon jumikipuun auta ollenkaan, joskus kyllä yöllä otan jos muuten ei unesta tule mitään.
Yöt ovat hyvin rikkoinaisia, kiitos ton selän ja toisina öinä myöskin närästyksen. Närästys alkoi taas uudelleen ja entistä pahempana, mutta johtuu täysin tuosta mahan isoudesta. Maha kun tuntuu olevan mulla ihan tuonne tissien alle asti. Eli vaikka tyypin pää on lantiossa, niin maha ei ole vielä laskeutunut! Tuntuu, että ainoa asento jossa olisi hyvä nukkua olisi selällään ja oonkin itse asiassa nukkunutkin selälläni pikkasen puoli-istuvassa asennossa, kun olo ei ole siitä omasta mielestäni huonontunut. Kyljellään nukkuessa mulla alkaa lonkat särkeä ja viime yönä puutuivat kädet. Ärsyttävä oire! Lisäksi mulla on KOKO ajan
hiki. Herään monta kertaa yössä siihen, kun oon ihan läpi märkä hiestä. Äidille vitsailinkin, että taitaa olla vaihdevuodet alkamassa!
Päivisinkin on toki kuuma, mutta öisin tuo hikoilu on ihan omaa luokkaansa. Pitää pian laittaa mies nukkumaan sohvalle, niin saa itse sitten nukkua vaikka ikkuna auki makuuhuoneessa!
Unia en juuri oo nähnyt viiime aikoina, mikä on oikeastaan varsin outoa, koska mulla on yleensä hyvin vilkas unielämä. Painajaisia ei ole juurikaan ollut koko raskauden aikana, mutta olenkin nukkunut todella hyvin ihan viime päiviin asti.
Meillä
anoppi on ihan täpinöissään, muut lapsenlapset kun alkavat olla jo pian aikuisia, niin tätä odotetaan kuin kuuta nousevaa. Itseä kauhistuttaa millainen tavaravyöry sieltä oikein tuleekaan, kun lapsen sukupuoli sitten syntymän jälkeen selviää. Toki omatkin vanhemmat uutta tulokasta innolla odottavat, mutta veljen lapset ovat vielä niin pieniä, niin ei sellaista "hullun kiiltoa"
ole siellä havaittavissa!
Pinnasängyn sain aamupäivällä maalattua toiseen kertaan, saa senkin sitten tuoda kotiin ja paikalleen loppuviikosta. Saa samalla järjestää sitten tuon makkarin sellaiseen järjestykseen kuin sopivalta tuntuu. Vaikea on vielä hahmottaa miten mikäkin mahtuu sijoilleen ennen kuin se pinnis on tuossa. Saatiin oikein perintöpinnis anoppilasta, joka on ollut jo isännän veljellä käytössä. Aivan ihana, pohjan saa 5 eri korkeuteen ja laidan saa säädettyä portaattomasti ylös tai alas! Ainoa ongelma oli koko, kun on nykyisiä pinniksiä vanhempi niin patjaa ei saanut suoraan mistään, vaan jouduttiin se tilaamaan sitten mittatilauksena.
Kai sitä voisi jotain lounasta tähän kroppaan tunkea, iltaruokailu kun meillä venyy kuitenkin taas tuonne 7 jälkeen. Näillä mun rytmeillä ei silti haittaa mitään, kun nukkumaan meen kuitenkin vasta joskus 1-2 aikaan. Eipä tule koko iltaa ravattua jääkaapilla mahan perässä (ja sitä ihan kirjaimellisestikin!) Maha kun on ihan munan muotoinen ja ihan edessä!
Mies kyllä kutsuu
hylkeeksi... Itse oon tainnut kutsua viimeaikoina taisteluvaunuksi.. Mutta nyt syömään!
Keisha 34+5