Onnea Pink89 prinsessasta!
lauwralle iiiiiiiiso halitus, voimia!
Alkuun sellainen semivaroitus, sisältää
valivalia tavallista suuremman annoksen...
Käytiin perjantaina
äippäpolilla ja sydänkäyrä oikein hyvä, virtaukset hyvät ja
painoarvio rv36+1 2820g eli keskikäyrällä. Mutta meidän pirpana olikin kääntynyt kauniisti
perätilaan kahden vuorokauden sisällä - kävin ke neuvolassa ja silloin oli ihan selvästi raivotarjonnassa. Eikä tässäkään siis vielä mitään, mutta nyt seuraa sitten se valitusosa siitä, kuinka joidenkin ihmisten ei pitäisi olla potilastyössä ollenkaan. Lääkäri, joka ultrasi, oli kamalan nuori ja itseriittoinen uraohjus. Häntä ei kiinnostanut kertoa mitään, ei niin yhtään mitään, mitä tekee ja mitä nyt tapahtuu. Kysyi vaan yhtäkkiä, että "jos erikoislääkäri antaa luvan niin suostutko ulkokäännökseen?" Olin ihan wtf ja samoin mies. Ei edes kertonut mitään, mitä toimenpide pitää sisällään - riskejä, hyötyjä jne. Oli ilmeisesti ensimmäinen kerta tälle nuorelle naislääkärille, kun olisi päässyt kokeilemaan ulkokäännöstä niin se olisi pitänyt päästä tekemään HETI - riskeistä viis. Onneksi erikoislääkäri tämän idean torppasi, syystä että olin syönyt aamulla yhdeksän maissa ja kello oli silloin puolen päivän hujakoilla. Ulkokäännöstä varten kun pitää ilmeisesti olla 6h syömättä. Eipä toki tämä nuori lekuri puhelimessa edes kertonut sitä, että mullahan on etinen istukka ja verikin Rh neg... Samapa tuo, varasivat sitten mulle uuden ajan ensi perjantaiksi - ultrataan ja katsotaan, vieläkö ollaan perätilassa. Jos on niin varmaan haluavat yrittää sitä ulkokäännöstä, mutta mä en halua, että sitä kokeillaan... Ajatus hätäsektiosta on karmiva, mieluummin sitten se suunniteltu sektio.
Kai mulla on oikeus kieltäytyä tuosta käännöksestä? :O en oikeasti halua ottaa sitä riskiä, että joudutaan siihen hätäsektioon.
ja perätilasynnytystä en halua kokeilla samasta syystä...
Kätilö oli sentään inhimillinen ja mukava - hän tuosta tilanteesta mulle jotain kertoi ja sanoin ihan suoraan, että alan henkisesti valmistautumaan suunniteltuun sektioon, johon hän tuumasi, että se lienee parasta sun tilanteessa ellei vauva itsestään käänny takas raivotarjontaan.
Mukavahan oli sekin, että kun ottavat sen streptokokki-näytteen (?) - en edes tiedä varmaksi, minkä näytteen ottivat, kun ei se lääkäri sanonut mitään muuta kuin housut pois ja otetaan näyte - niin huoneeseen astelee täysin vieras nuori nainen siinä kohtaa, kun otan housuja pois ja siinä vaiheessa lääkäri kysyy, tai paremminkin ilmoittaa, et "sua ei varmaan haittaa, et amanuenssi seuraa tän toimenpiteen". Jaa, ei mua varmaan haittaa.
Uskomatonta, mutta totta. Jäi kieltämättä aika paska maku suuhun koko käynnistä, ihan vaan ton lääkärin takia.
Muuten päivä meni kivasti, treffasin ystävän ja pikkuveljen, käytiin kattoo lätkäpeli ja illasta viel istuttiin ystäväpariskunnan luona kolmisen tuntia turisemassa, siellä ovat rv21 nyt.
Niin ja ostettiin auto!
bemari jäi autokauppaan ja tilalle lähti Volvo V70 vuosimallia 2005 - automaattiloota, 210hv ja nelivetokin vielä. Nyt saa viimein laittaa tuon turvakaukalon telakan paikalleen.
Rokotuksista olette puhelleet ja meille otetaan ainakin ne tavallisimmat.
Olen alkanut jo henkisesti valmistautua, että tää meidän vauva tuleekin sektiolla maailmaan ja mahdollisesti heti helmikuun alusta. Jostain syystä miellän, että se sektioaika olisi 1.2 ... Mikä sinänsä olisi ihana, kun se on sama syntymäpäivä kuin edesmenneellä vaarillani. Mutta katsotaan miten käy.
Jotain muutakin piti hölistä, mutta nyt en taas muista mitään, kun olen hieman kuohuksissa taas tuosta lääkärin käytöksestä. Oli jotenkin kamala kokemus, henkisesti. Tuntui, että olen vain koekaniini enkä ihminen saatika odottava äiti ja potilas, jonka pitäisi olla prioriteetti numero yksi eikä oman uran edistäminen kyseenalaisesti...
Ehkä olen taas liian herkkä, mutta ihan sama. That's how I feel.
Öitä ja aamuja, mammat masuineen ja te muutamat söpöläiset jo syliin saaneet äitylit!
MrsR&MrR ja EePee Perätilainen 36+3
