HELMIKUUN HELMET 2013 *syyskuu*

hellou!:wave:

Neuvola takana.
Painoa +117g/vko
RR 132/78
hb 131


Molempien vauvvojen sykkeet sieltä heti löytyikin :heart::heart:
Kaikki hyvin siis:heart:

Ensi viikolla ultra tiistaina, ja seuraava neuvola 25.10. terkalla.. varmaan samoihin aikoihin lääkärineuvolakin ja rakenneultra

Nyt Kuopukselle sapuskaa

T.Neiti +:heart::heart: rv 15+....6?

 

Iltapäivää! Tälleen "kahvitauolla" ehtii hetkosen istua koneellakin ja lukaista tätäkin ketjua.. Pojat leikkii imurin kanssa

Linea negraa ei ole koskaan ollut yhdessäkään raskaudessa eikä näy vielä tässäkään.

Ketunhäntä, mulla on ihan samoja pelkoja ja ajatuksia! Meillä on kaksi tervettä ihanaa poikaa eikä ole ollut yhtään keskenmenoa, jännitän ja pelkään jatkuvasti että milloin se huono tuuri osuu meidän kohdalle ja olin jo varma että tämä kolmas raskaus menee kesken koska ei vaan voi olla niin hyvää tuuria että kaikki menisikin hyvin.. :/

Iästä, itse olen 24-v. ja mies 25-v. mutta ehtii täyttää 26 ennen vauvan syntymää. Minä taas sit täytän 25 pari kk vauvan syntymän jälkeen Nuoria ollaan vielä ja hyvä niin

Uskonnosta.. olen samaa mieltä siitä että on kauhistuttavaa miten hirveitä tekoja ihmisten tekee uskonnon nimissä. Se on todella järkyttävää. Minä ja mies ollaan molemmat helluntalaisista perheistä, meillä ei ole ristiäisiä siis eikä kirkkohäitä jne. Sen sijaan nimiäiset lapsille on pidetty ja kummit otettiin

Valkovuodosta, mulla on tosi runsasta vuotoa ollut tässä raskaudessa. Valuu ihan tosiaan klimppeinä ja pikkuhousunsuojaa pitäis pitää jatkuvasti, vaan kun ei pysty sillä se raapii mun herkät limakalvot hajalle ja aiheuttaa tosi äkkiä hiivan

Ummetusta ei ole ollut, päinvastoin. Vatsa toimii turhankin hyvin ja sen lisäksi vatsa tuntuu usein turvonneelta ja on täynnä ilmaa.. Tuntuu tosi ilkeältä :/ Syön maitohappobakteereja säännöllisesti (pitääkseni hiivan poissa) ja kyllähän se auttaa vatsankin toimintaan. Kun jollain saisi nuo ilmavaivatkin vielä kuriin..

Meillä ei koskaan ole neuvolassa ollut mitään kyselyä väkivallasta parisuhteessa. Puolison elämäntavoista (tupakointi, alkoholinkäyttö jne) on kyllä kyselty.

Muita raskaana olevia lähipiirissä ei taida olla kuin yksi, miehen sisko. Mun pikkusisko oli kans jonkun aikaa mutta sai keskenmenon. Se oli ja on edelleen rankka asia, pelkäsin kovasti myös sitä että katkeroituuko hän minua kohtaan kun mun raskaus jatkuikin.. Onneksi ainakaan vielä ei näytä näin käyneen!

Omaa napaa.. Liikkeitä tuntuu satunnaisesti jo ihan hyvin, läheskään kaikkia en tunne eikä jatkuvasti tunnu eli välillä on hiljaistakin Minä en iltaisin pysty nukahtamaan ennenkuin tunnen vauvan liikkeet, varmistan näin että on vielä hengissä

Nyt erottamaan nuo riitapukarit.. Voikaahan paksusti!

Lassu ja nuppunen rv 17

 

Uskonto Meillä ei kuuluta kirkkoon, mieheni on ehkä hieman kovempi vastustamaan kirkkoa kun minä. Lasta ei kasteta, eikä näillä näkymin pidetä edes nimijuhlia. Minä ajattelen sen niin että lapsi saa itse sitten nuorena valita haluaako käydä rippikoulun, ja uskon että sen ikäinen myös osaa itse päättää mitä haluaa. En usko että olisi painetta kavereiden puolesta, kun nykyään pk-seudulla joka 4 tai 5 (muistinko oikein) ei kuulu kirkkoon.

(.) Vatsa kasvaa ja on ollut maanantaista lähtien melko arka ja kivulias. Supistuksiakin on jonkun verran päivän aikana, kivuttomia ja kivuilla. Tuo ohje että pitäisi levätä kun siltä tuntuu, mutta en minä voi 24h maata sängyssä. Jo tuo parin tunnin kauppareissu tuntuu ikuisuudelta ja vie voimat totaalisesti.

Huomenna labran kautta lääkärille tutkimuksiin. Toivotaan ettei ole tapahtunut muutoksia kohdunsuulla! : /

 

Kengumamma, toivotaan, että kaikki on hyvin. Tuloksien odottaminen on tuskaista, tiedän sen. Kakkosta odottaessani rakenneultrassa todettiin "liian vähän" lapsivettä, ja jotain outoa munuaisissa. Äitiyspolille sitten uusintaultraan, onneksi kaikki olikin sitten ok. Ei mitään tietoa, miksi lapsivettä oli rakenneultran aikaan niukasti, joku tilapäinen häiriö ilmeisesti. Munuaisetkin olivat onneksi kunnossa.

Bettis, tiedän millaista on odotusaikana stressata ja surra. Toista lasta odottaessani jouduimme luopumaan vuorotellen molemmista koiravanhuksistamme. Tiedän, se ei ole sama asia kuin veljen kuolema, siitäkin minulla on kokemusta, mutta rankkaa oli raskaana läpikäydä rakkaiden lemmikkienkin kuolemat. Itkin tuolloin todella paljon ja stressasin tietenkin mitä paha oloni vaikuttaa syntymättömään vauvaan. Samaan aikaan esikoisella alkoi myös voimakas uhmaikä, joten stressaavaa oli todella. Vauvaan suruni ja stressini ei kuitenkaan tuntunut vaikuttaneen, hän oli isosiskonsa tapaan hyvin tyytyväinen vauva, iloinen ja helppohoitoinen. Nyt ikää hänellä pian 6v, ja väittäisinpä jopa, että on lapsistamme se kaikkein rauhallisin ja tasapainoisin tapaus, joskin hyvin huumorintajuinen hupsuttelija silti.
Bettis, minulla tosiaan on isovelikin kuollut vuosia sitten, olin itse silloin 17v. ja veljeni oli 21-vuotias. Hän kuoli äkillisesti bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen, joten emme ehtineet kukaan "valmistautua" asiaan mitenkään. Nämä ovat todella rankkoja asioita, aika auttaa, mutta ikävä ei kai koskaan katoa kokonaan.

Tästä onkin hyvä siirtyä elämänkatsomuksellisiin asioihin... Meidän perheessämme ei kukaan kuulu kirkkoon, eli lapsiamme ei ole kastettu (kummit heillä on ja nimiäiset pidettiin), emmekä menneet naimisiin kirkollisin menoin. Ateisti en silti ole, vaan katson maailmaa ehkä hieman samaan tapaan kuin Neiti-81, tai ainakin jotain sinnepäin.

Ikää mulla on nyt siis 37, täytin viime kuussa ja mieheni täyttää ennen uutta vuotta pyöreät 40. Huh, tuntuupa isoilta luvuilta...

Ystävilleni ei ole tällä hetkellä juurikaan vauvoja tulossa, yksi ystävätär saa tosin lapsen loka-marraskuun tienoilla, mutta asumme niin kaukana toisistamme (n. 370 km välimatkaa), ettei meistä ainakaan vaunulenkkiseuraa toisillemme ole. Serkkuni sai nyt kesällä ensimmäisen lapsensa, syntyi hyvin ennenaikaisena, viikkoja oli kasassa vasta 25. Sairaalassa pieni on edelleen ja läpikäynyt jo sydänleikkauksen ja muitakin operaatioita. Lokakuussa vasta olisi ollut laskettuaika... Muita vauvoja ei ainakaan tällä hetkellä lähipiiriin ole tulossa, fb-ystäville sentään parille ja olen saanut vauvakuumetta tartutettua pariin hyvään ystävääni, joten eihän sitä tiedä...

Linea negraa ei ole vielä ainakaan näkynyt, aiemmissa raskauksissa (kolme tyttöä) on kahdessa raskaudessa ollut viiva näkyvissä, hieman navan yläpuolelle ja viimeisimmässä taisi olla niin hentoinen, että tuskin edes huomasi. Aika myöhään muistelen jokaisella kerralla viivan ilmestyneen, joten katsotaan miten nyt käy.

Kantoliinaa tullaan varmasti käyttämään tälläkin kertaa ainakin jonkin verran, samoin kantopussia. Nyt voisin ehkä investoida Manducaan/Ergoonkin, jos hyvä (kirppis)tarjous jossain vastaan tulee.

Rakenneultraan on aikaa vielä kaksi viikkoa, meinaan koittaa onkia tietooni tulokkaan sukupuolen jos vain suostuu vilauttamaan, tytöt ovat meillä olleet kaikki enemmän tai vähemmän ujoja, eikä kovin tarkkaa lupausta ole voinut antaa. Tavallaan tuntuu, että tyttö se on tämä neljäskin, mutta sitten taas epäilys iskee...

Retrojuttuja; Mulla on jonkin verran omia/veljieni vanhoja vaatteita 70-luvulta jemmassa, varmasti tulen niitä vauvalle pukemaan, mutta samoin myös uusretroa, jotka molemmat miellyttävät silmääni. Omia vanhoja lelujanikin on jotain tallessa, mm. Aarikan "kaksoset"-vaunulelu, joka pääsee taatusti taas vaunuihin keikkumaan.

Vielä pitää kommentoida noihin painajaisjuttuihin! Olen nukkunut viime aikoina tosi huonosti ja nähnyt painajaisia milloin mistäkin, ei varsinaisesti raskauteen liittyen, mutta ahdistavia unia silti. Viime yönä en tainnut muita unia nähdäkään, kolmesti heräsin eri painajaisen kourissa. : /

Huh, tulipas kommentoitua... Varmaan jäi vielä jotain sanomattakin, mutta jätetään seuraavaan kertaan. Huomenna olisi neuvola-aika, kiva päästä kuulemaan sydänääniä. :heart:

Bliss ja pieni tyyppi 18+1

 

Heipparallaa torstaihin kaikille!

Muisti on niin huono, että muistankohan kaiken, mihin piti vastailla... hmm. Katsotaan.

Valkovuoto vaihtelee melkolailla päivittäin, joskus tosi vähäistä ja sit välillä on housut märät. Niin kuin tänään. Argh.

Ummetusta oli tuossa muutama viikko taaksepäin vielä, mutta lisäsin kuituja sekä kasviksia niin on sitten alkanut tuo vatsakin toimia normaalisti. Eli ainakin kerran päivässä kakkosasialla. Mut ummetus on kamala kaveri, kun löytää helpotuksen siihen niin se on melkein yhtä hyvä juttu kuin orgasmi.

Noista retroista ja omista vanhoista tavaroista/vaatteista äitini niitä säilytti, osan toki antoi poiskin. Ihan priimaa, kunnes kunnallistekniikka petti ja kunnan jätevedet tulvi varastona toimineeseen kellariin... se niistä sitten. Vieläkin olen katkera tapahtuneesta, kun kunnan säästöt aiheuttivat sen, että lapsuusmuistoni menivät tasan tarkkaan vain kaatopaikkakelpoiksiksi. Niin ja eihän niistä mitään korvattu. Onneksi edes tuo vanha hoitopöytä saatiin ja miehen vanhemmilta miestäni varten aikoinaan varta vasten tehty kehto. :heart:

(.) Kävästiin sitten naapurikaupungissa sen verran, että kävin laittamassa passi- ja henkilökorttihakemukset menemään. Tuli taas niin kamala passikuvakin, että onneksi sitä ei tarvitse näyttää kuin viranomaisille ja yleensä vain siellä toisessa päässä. Hirveä kuva. Sitten vietinkin miehen työpaikalla loppupäivän, kun se on tuossa matkan varrella. Jännittävää.
Huomasinpa muuten, ettei onnistu enää kengännauhojen solmiminen ihan niin kätevästi kuin muutama kuukausi sitten. Alkaa olla maha tiellä. :heart:

Eipähän tänne kaiketi muuta,
MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 17+0 POKS!

 

Lapsen terveys nuorempana rakenneultrasta eniten odotti sukupuolta, jotenkin en osannut pelätä sairasta lasta. Nyt on sitten pelot monin kertaiset. Ikää itselläkin sen verran, että riskejä on ja toisaalta taas 4 lasta entuudestaan, niin miettii miten pitkälle se hyvä onni voi kestää. Vielä, kun lapset olleet hyviä nukkujia ja allergittomia eikä korvaongelmia.

Valkovuodon määrä ja laatu vaihtelee. Välillä alkkarit märkänä, välillä limaista, välillä ei juurikaan.

Uskonto Ei kuuluta kirkkoon eikä lapsia ole kastettu. Kirkon kerhoissa/muskareissa ollaan kuitenkin käyty. Nimiäiset ollaan pidetty kyllä.

Maarit

 

Moi vaan kaikille!

Tervetuloa mukaan ketunhäntä

Valkovuoto on täälläkin aika vaihtelevaa, pikkarit ei oo ollu märät, mutta vessassa käydessähän sen huomaa, että toisina päivinä vaan tulee vähän enemmän ja mulla ainaki tulee välillä semmonen joku valkee pitkä "limaklöntti".

Ikää mulla on se 28 ja miehellä saman verran, sopiva "lapsentekoikä" on minun mielestä sillon, kun on löytäny sen oikeen ihmisen, jonka kans varmasti haluaa tehä ja kasvattaa lapsen ja on tietysti ite siihen valmis. Ite aattelin joskus nuorena, että minä varmaan oon naimisissa ja kahen lapsen äiti 25-vuotiaana, mutta eipä niin käynykää. Seurustelin n. 20v:na muutaman vuoden yhen tosi tympeen tyypin kanssa, tietysti tajusin sen vasta vähän liian myöhään. Siitäpä oikeestaan vasta silmät aukes, kun yks sen kaveri kysy, että millon me tehään lapsi... tajusin, etten voi ikinä tehä lasta semmoselle ihmiselle ja toivon totisesti, ettei tee kukaan muukaan! Sen jälkeen asiat alkoki pikkuhiljaa kummasti selkeytyä omassa elämässä

Uskonto ei oo ikinä ollu minun elämässä tärkee asia ja jokunen vuos sitte erottiin miehen kans kumpiki kirkosta. Naimisiin mentiin siis maistraatissa, lapselle ei meinata mitään nimijäisiä sen kummemmin pitää, oon aina ihmetelly, miks se lapsen nimi pitää pitää niin visusti salassa kastajaisiin asti Ite aiotaan siis kertoo kaikille lapsen nimi kyllä heti sen synnyttyä, eikä pietä mitään juhlia.

Rakenneultra on täällä siis 17.9. rv 21+2, onneks siihen on "enää" puoltoista viikkoo.

Mahassa tuntuu aikalailla päivittäin selviä kasvukipuja; vihlaisuja ja pientä särkyä ja välillä mahaa ja nahkaa kutittaa.

Uni on mulla aika katkonaista, kun herään yöllä joka kerta kylkee vaihtaessa. Ja nyt oon parina yönä heränny suonenvetoon, mut sen saa onneks aika äkkiä loppumaan. Oon muutenki aika herkkäuninen ja herään helposti miehen tai koiran kuorsaukseen

Äitiysloma alkaa mulla virallisesti 28.12, mutta pidän myöskin talviloman ja kertyneen kesäloman pois ennen sitä, joten jään pois töistä jo 19.11. Mielummin jään aikasemmin pois, niin kerkeen sit ihan rauhassa valmistella kotia ja ehkäpä itteeniki lapsen tuloon ja tehä tarvittavia hankintoja.

(.) Maha on kyllä kasvanu melkosesti vaikka en sitä oikein tunnu ite kattomalla huomaavan muuten ku peilin eessä, tämä alkaa olla viikoihin nähden aika valtava ja luulis, että oisin jo ainaki kuukautta pidemmällä Mies sanooki minua nyt nätisti "isomahaseks tytöks" Ei haittaa enkä valita yhtään, koska tätä ihanaa raskausmahaa minä oon oikeestaan oottanuki. Napaki on jo ihan eri näkönen, ku ennen, vähänniinku työntyny jo ulospäin. Neuvolassa viimeks mainihin, että kun maha tuntuu jo niin isolta, niin th kohtua tunnustellessaan sanoki, että se on varmaan eteenpäin kallellaan, kun se tuntu kuulema ihan tuossa mahanpeitteiden alla ja siks näkyy siis jo tosi hyvin Painoohan mulle on siis tullu kahella viimekäynnillä (väliä oli 2 viikkoo) 450g/vko. Istukan paikasta ei mitään tietoo, jospa se sitte rakenneultrassa selviää. Viikonloppuna alkaa jo 20. viikko, huikeeta!! Onneks huomenna on vapaapäivä, ni saa nukkua pitkään ja siivota kunnolla, ehkä kerätä viimein myös viinimarjoja, jos ei sada vettä

minä vaan -84 + juniori 18+5

 

*

 

Elossa ollan :wave: hiljaiseloa viettänyt tämän palstan suhteen kun ollaan muutettu ja sitä myöden oltiin pari viikkoa ilman nettiä,kamaluus :O mutta nyt pelittää taas,onneksi on se kumma että miten sitä enää ei osais kyllä elää ilman internettiä....
Noista kantovälineistä olitte jutelleet ainakin.Meillä esikoselle ostettiin manduca ja kyllä sitä tuli jonkin verran käytettyä,toivottavasti tällä tulokkaalla tulisi käytettyä vielä enenmmän.
Ikää minulla 31 ja mies on 33.
Maanantaina olisi sitten se rakenneultra(ja täällä Norjassa se on ainoa ultra koko (normaali)raskauden aikana).Jänskättää Esikoisesta urkittiin kumpi sieltä on tulossa,nyt on päätetty että ei kysytä(mutta silmä tarkkana aiotaan kuiten olla )
Liikkeitä tuntuu oudon vähän.Kun ekat liikkeet kuitenkin tuntenut jo n.rv13+.En kuitenkaan ole huolissani kun dopplerilla tarkastaessa sieltä liikkeitä ja jumputuksia kuuluu :heart: aika hauska vain kun muistan miten esikoinen tässä vaiheessa monotteli jo oikein kunnolla,tämä tapaus taitaa olla sitten vain hieman rauhallisempi

Hemmi ja masutyyppi 18+3

 

Tervehdys pitkästä aikaa! Kirjoittelenpa nyt kerrankin tänne, kun heräsin yhtäkkiä tunti sitten enkä saa nukuttua... Olen käynyt täällä kyllä säännöllisesti lueskelemassa kaikki jutut, mutta tekstejä tulee kauheita määriä ja aiheet tuntuu vaihtelevan niin hurjaa tahtia, etten lopussa muista enää mitä halusinkaan kommentoida!

Mulla taitaakin olla tän porukan ensimmäinen rakenneultra kun se on jo tänään perjantaina, H 19+0! Sain alunperin myöhäisemmän ajan, mutta jouduin vaihtamaan sen parin viikon ulkomaanmatkan takia ja kävi niin hyvin että sain aikaisemman ajan enkä myöhempää! Varausvaiheessa raskauden kesto oli laskettu kuukautisista 5vrk pidemmälle kuin mitä se 1. seulassa todettiin, joten sekin saattoi vaikuttaa asiaan. Joka tapauksessa olen tyytyväinen kun pääsen jo näin pian! Toivon myös että sukupuoli selviäisi!

Sydänääniä jakso tuli myös katsottua tällä viikolla, enkä meinannut tulla itkulle loppua kun se valkoinen pieni arkku ilmestyi kuvaan. Samana iltana nukkumaan mennessä tuli mieleen kauhukuva, jossa mieheni kantaisi samanlaista pikkuarkkua, ja taas tuli sellainen itkukohtaus, etten meinannut saada pitkään aikaan unta. Tähän asti en ole tuosta kätkytkuolemasta osannut huolehtiakaan, mutta nyt on taas pariksi vuodeksi yksi huolenaihe lisää.

Muutenkin olen muuttunut kauhean tunteelliseksi, liekö hormonivaikutusta tai jotain. Onko muilla samanlaista? Kiukustun ja liikutun aiempaa helpommin, ja varsinkin tuo liikuttuminen on välillä kiusallista, kun muutenkin olen aina ollut vähän herkkis. Esim sunnuntaina katsottiin miehen kanssa pätkä luontodokumenttia, jossa epätoivoinen, nälkäinen ja yksinäinen jääkarhu koitti saada ruokaa uituaan pitkän matkan hyisessä meressä. Vastassa oli lauma ilkeännäköisiä mursuja, jotka iskivät karhupoloa hampaillaan ja lopulta se luovutti ja kävi lannistuneena jäälle makaamaan nälkäkuolemaa odottaen. Sain ylimitoitetun itkukohtauksen, ei siis mitään pientä silmien kostumista vaan kunnon parkua. Mies hihitteli mulle vieressä, ja hetken tokeennuttuani naureskelin itsekin mitä oikein tapahtui. Nyt mies kiusaa melkein päivittäin toistelemalla mulle "se jääkarhu". Kiva.

Huomenna lähdetään 2 viikoksi reissuun jenkkeihin ja kanadaan! Kyseessä on meidän häämatka puolisen vuotta myöhässä. Ihanaa lähteä! Selkäkipu vain vaivaa edelleen enkä saa oikein käveltyä yli kilometrin matkoja, joten vähän jännittää minkä verran saadaan kierreltyä nähtävyyksiä ja muita. Ostin Bebesistä Anita baby belt tukivyön josta on ollut kyllä hyvä apu, mutta silti kohtalaisia kipuja on päivittäin. Suosittelen vyötä muillekin, se tukee kivasti selkää ja masua!

parisuhteesta: Me tavattiin opiskellessa 9v sitten, mutta seurustelu alkoi vasta 2007 syksyllä. Muutettiin yhteen 2009 ja ostettiin oma asunto mun valmistumisen jälkeen vuotta myöhemmin. Kihloihin mentiin heinäkuussa 2011 ja viime huhtikuun lopussa naimisiin. Meillä raskautuminen kävi yllättävän helposti ja tein positiivisen testin alle 4 viikkoa häiden jälkeen! Laskeskelin tässä, että kahden vuoden sisään tuli valmistuttua opinnoista, ostettua ensiasunto, mentyä kihloihin ja naimisiin ja tultua raskaaksi. Aikuistuminen on siis tapahtunut aika vauhdilla, mutta yhtään ei päätä ole huimannut, kaikki tuntuu vaan luonnolliselta ja oikealta. Ehdin kuitenkin elää useamman vuoden menovaihetta opiskeluaikana eikä ole enää mitään hinkua palata siihen. Me asutaan Helsingin kantakaupungin alueella, ja lähellä asuu paljon ystäviä, joiden kanssa tulee liikuttua aktiivisesti kodin ulkopuolella erilaisissa tapahtumissa, kirppiksillä ja kahviloissa, joten ei perheellisenäkään ole tarkoitus kalkkiutua kodin sisään. Pari mun opiskelukaveriakin on juuri raskaana tai saanut vauvan, joten samassa elämänvaiheessa ollaan monikin, mikä on tosi kivaa.

Tässäpä näitä meidän kuulumisia tällä kertaa. Ehkä käyn kertomassa teille iltapäivällä vielä ultrakuulumiset kunhan töistä pääsen! Jospa sitä koittais taas nukahtaa, kun pari tuntia olisi vielä nukkuma-aikaa jäljellä...

Ensari + pikkuinen (19+0 poks! - mun eka poksautus täällä!)

 

RV 16+0 POKS:heart::heart:

Aamulla oli menoa masussa :heart::heart: Ihanaa! Nyt ne liikkeet alkaa tuntua paremmin

 

Me käytiin kesällä Särkänniemessä delfinaariossa ja mua alkoi siellä itkettämään, ne delfiinit oli niin suloisia Eli kyllä, yliherkkyyttä täälläkin. Eikä tarvitse olla edes surullinen asia kun alkaa itkettää. Aina ei vaan pysty edes hallitsemaan tunteitaan..


Mulla on rakenneultraan vielä mooonta viikkoa.. Vasta 1.10. Miten ihmeessä jaksan odottaa..?!

 

Ensari84: tutulta kuulostaa mielenmyllerrykset, täälläkin niitä on taajaan. Sekä kiukustumsista, että liikuttumista. Mies on nyt ollut matkalla pari viikkoa ja huomaan, että kiukustumista ei ole ollut laisinkaan, näköjään kiukustun vain hänelle. Liikuttumisia on kuitenkin edelleen usein, milloin mistäkin.

Tässä tuleekin sitten aamun komediapäivitys: mun 'linea negra' oli tänä aamuna kadonnut täysin ja osoittautui tarkemmin ajatellen sukkahousujen saumarannuksi! Olin eilen illalla katsomassa esitystä ja pitkästä aikaa hame päällä. Sukkikset kun on nykyään jo vähän tiukat, niin kotiin tultaessa oli sitten sauman painaumasta 'linea negra' ilmestynyt. Nolotti tänä aamuna aika lailla. Vitsi mikä toope sitä saattaa olla!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tuuliannaliina ja rakas 17+0 POKS (munkin eka poksu täällä)

 

Tuuliannaliina ihana! Noo, sattuuhan näitä. Mies soitti mulle eilen, kun ajoin hammaslääkäriin vieraalla autolla, olin siis jo n.600m päässä kotoa, et ei sitä kaasua sitten ihan noin paljoo tarvi antaa :snotty:.. No hei, siinä oli tosi kummallinen kytkin!

Mä en normaalistikkaan oikein pysty luontodokkareita katsomaan, tai katselen, mutta kun alkaa joku ihana bambi jäämään leijonan kitaan, niin käännän heti pois. On niin julmaa tuo elämän kiertokulku.

Muuten on aika tasaista täälä, ei sen kummempia raskausraivoja. Muttei mulla niitä oikein ole ollu muissakaan raskausksissa. Tytöistä muistan, et kerran on kamelin selkä katkennu ja kauheat kohtaukset, mutta se on ollu vaan se yks kerta. Mä oon nyt huomannu, et keinutuoli on se the paikka missä tuntuu kunnon potkuja ja aika paljonkin =)
Se taisi olla myös kuopuksen kohdalla se paikka.

Nyt se saamarin flunssa sitten tekee tuloaan tännekkin Voi nökkö, mä niin inhoan. Mahtaako uskaltaa ottaa auringonkukkahattu uutetta? Mä oon sillä saanu usean kerran sillä saanu flunssan lyhentymään.

Äiti maa & Usko 18+6

 

ÄITIMAA, d-vitamiinia kantsii flunssaan ainakin ottaa reilusti

 

Huomenta!
Onpas täällä tullut paljon luettavaa syyskuun aikanakin, kiva! Muistais vaan, mitä kaikkea pitikään kommentoida..

Parisuhde ja ikä meille tulee nyt joulukuussa miehen kanssa täyteen 20 vuotta yhteiseloa!! 5 vuotta siitä ollaan oltu naimisissa ja 12 kihloissa. Tämä raskaus onkin niin ihanaa, että vielä sain mahdollisuuden saada lapsen, kun koko elämäntilanne on hyvin erilainen, kun 10 vuotta sitten, kun tyttäreni saimme.
Mieheni kasvatti yritystään, rakensimme kaksi omakotitaloa 4 vuoden sisällä ja minulla oli kaksi pientä siinä sitten helmoissa pyörimässä, aika yksin sitä sai lapset kasvattaa. Että nyt kun tilanteet on rauhoittuneet, aion nauttia täysillä tästä vauvasta ja vauva-ajasta! =) Olen nyt 37.v. ja mies 42.v.

Tunteet minullakin on kyllä aikamoista hormoonimyllerrystä ollut tässä raskaudessa...muuten niin tasainen ja rauhallinen persoona kun olen, niin aikamoisia itku- ja äkäsyyskohtauksia olen kyllä saanut. Tyttärenikin oli kesällä aivan ihmeissään, miksi äiti itkee nykyään niin helposti :ashamed: no, asiasta keskusteltiin, kerroin hänelle raskauden aiheuttamista muutoksista mieleenkin, niin kyllä hän tuntui ymmärtävän. Nyt on kuitenkin jo helpottanut...mutta välillä meinaa olla semmoinen masentunut olo, vaikka kaikki pitäisi olla hyvin. Onkohan mulla vaan liikaa aikaa ajatella, kun en nyt töissäkään ole, eikä pieniä tässä kotona hoidettavana.

Rakenneultra olisi minulla 18.9. eli vielä puoltoista viikkoa pitää jaksaa odottaa. Viikkoja on silloin 20+2. Aion ehdottomasti kysyä sukupuolta! Ei jakseta tytön kanssa millään odottaa loppuun saakka, kun olisi niin ihania kaikkea ostettavaa, mutta olisi kiva tietää, ostaako pojalle vai tytölle

Hankinnat telakallisen turvakaukalon olen ostanut ja taisin eilen tehdä kaupat sellasesta jalallisesta kehtosängystä tori.fi:n kautta =) Ihana sänky, en vaan raaskinut ostaa uutena, niin olin niin iloinen, kun löysin tuolta kautta!
Vaunuja myös olen katellut, mutta sitä hankintaa varten olisi kiva tietää, kumpikohan on tulossa. En oikein tykkää kovin neutraaleista vaunuista, haluaisin, että olisi jonkunlaista väriä päävärin lisäksi. Emmaljungan Duo Edge:stä tykkäisin kovasti.
On tosiaan kymmenen vuotta väliä, kun edellisen kerran olen ollut raskaana, niin on aivan ihana tehdä ja suunnitella hankintoja tälle vauvalle! Olen aina ollut ihan höperö kaikkeen vauvatavaraan, unelmani olisikin perustaa vauva- ja lastentarvikeliike =)
Ja rakastan kaikkea vanhaa..minua myös harmittaa aivan valtavasti kun äitini ei ole välittänyt säilyttää mitään meidän vanhoja juttuja vauva-ajalta : /
Itse olenkin sitten päättänyt säilyttää omilleni vähän sitä sun tätä!

Pitiköhän mun muuta...omasta olostani sen verran,että aivan 100% varma en ole vieläkään, tuntuuko liikkeet, mutta neuvolassa lohduteltiin, että suurimmalla osalla ne liikkeet alkaa tuntua vasta viikolla 20 ja sen jälkeen. Odottelen nyt aivan rauhassa. Muutamana iltana on maha kuin turvonnut ja mennyt kovaksi koko illaksi...onkohan lie sitten jotain ilmavaivaa. Ja eilen tuntui kova paine vasemmalla alapuolella, sanoinkin miehelle, että heti kun joku painaisi kengällä täysiä alamahaan...johon mies tuumasi, että vauveli syntyy varmaan saappaat jalassa valmiina työmaalle
Mun täytyy myös todeta, että en ole tähän mennessä kokenut supistuksia mielestäni ollenkaan...aiemmat raskaudet kun päätyivät sektioihin, niin supistuksia ei tullut ollenkaan (suunnitellut sektiot) ja nyt en ainakaan tiedä, että semmoisia olisi...tyhmältä kuulostaa, kai sitä sitten tietää, jos niitä olisi. Onko kellään muulla käynyt näin?
Väsymys oli viikon taas aika karseeta, mutta sitten mun vyöhyketerapeutti kehoitti vaan syömään rautaa (vaikka neuvolassa sanottiin, että ei kuulemma tarvitsisi vielä, hb oli 118, mutta normaalisti mulla 140 ja ylikin), niin menin ja ostin Floravitalia. Het tuntuu, niinkun ois parempi olo.
Oikeassa jalassa meinaa olla turvotusta, voiskohan se johtua selästä, kun selkä on ollut jonkin verran kipeä..kyllä molemmissakin jaloissa. Eilen oikein vähän säikähdin, kun oli eniten koko tähän astisen raskauden aikana jalat turvoksissa...on mulla ollut ennenkin, mutta yleensä loppuraskaudessa vasta.

Nyt tuli juttua taas pitkät pätkät, oikein ihanaa viikonloppua kaikille!!

Marikki-74 ja vauveli 18+5

 

Tunteiden myllerrys on täälläkin aivan mahdoton. Ihan sama, mitä katsoo niin varmasti liikuttuu - myös Salkkareiden uusinnoista. Ihan kamalaa. Puhumattakaan siitä, että tulee luettua lehdistä joitain kamalia juttuja niin itkettää ihan hirveästi. Mies vinoilee tästä, mutta saa siitä hyvästä sitten niitä itkupotkuraivareita katsella, kun alkaa jurppimaan moinen.

Joku muuten mainitsi hiustenlähdöstä ja se on kovin yksilöllistä. Työssä on tullut huomattua, että tämän vuoden aikana on monilla hiukset uusiutuneet kovinkin tehokkaasti, etten olisi hirvittävän huolissani jos kerran uutta hiusta tulee tilalle. Omat hiukset ovat vahvistuneet todella paljon ja siitä onneksi voi nauttiakin, kun se hervoton rasvoittuminen jäi ekan kolmanneksen riesaksi.

Eilen kuuntelin radiota ja siellä höpistiin jotain kiinalaisesta horoskoopista niin pitihän sitä sitten selvittää, mihin merkkiin oma pienoinen syntyy. 10.helmikuuta näytti olevan vedenjakaja, sinä päivänä tai sitä ennen syntyvät ovat Lohikäärmeitä ja sen jälkeen syntyvät Käärmeitä.

Illalla serkkulikan kanssa elokuviin. opcorn: Pitänee ottaa nessutkin matkaan, sen verran epäilen, että tulee niiskutettua ja kyynelehdittyä - luvassa kuitenkin Puhdistus, joka oli jo kirjana kovin vaikuttava.

(.) Lihakset tuntuu olevan jumissa. Ankeaa. Tänä aamuna heräilin miehen heräämiseen ja onneksi heräsin, sillä pian silmien avautumisen jälkeen alkoi selkeä myllerrys navan alla. Ihanata. :heart: Ai että, kun odotankin alkavaa viikonloppua - kaksi kokonaista päivää ilman noita työkoneiden mölinöitä ja huomenna savusaunaa lämmittämään sekä illalla sinne sitten kylpemään. Voi pojat.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 17+1

 

:kieh: Mun kone kettuilee taas, toispa pukki uuden!


MrsR Kerroppa sitten mitä tykkäsit elokuvasta. Tekis mieli kans se käydä katsomassa. Mä en kirjasta mitenkään kiksejä saanu, en ymmärrä miksi kaikki sitä hehkuttaa Ehkä mä olen sitten tyhmä, mutta ei siinä mun mielestä ollut mitään kovin ihmeellistä ja kun sain sen loppuun niin olin ihan et aha, tässäkö se hehkutettu teos sitten oli?? Ehkä mulla oli liian suuret odotukset.

Onko muuten kukaan tutustunu jo niihin "pehmoporno" kirjoihin joita kovasti hehkutetaan kans

Hiusten lähtö Odotus ajalla mulla ei tunnu lähtevän mut imettäessä. Voi apua, suhkussa saa riipiä irtoavaa tukkaa ihan hulluna ja sitten sitä kasvaa semmosina irokeeseinä takasin.. Taas saa huivit kaivaa jostan kaappejen perältä. Muutenkaan oo tota tukkaa suotu kauheesti ylimäärästä.

Tasan 2 vkoa rakenne ultraan =) Hittolainen vaan, kun näemmä ei saada lastenvahtia järkkääntymään, en viitsi aikaakaan alkaa siirtämään kun muuten se on meille just hyvä. Mies iltavuorossa, eli pääsee hyvin mukaan. Toimenpidehuoneeseen ei saa ottaa lapsia mukaan. Kuulemma siellä terveystalolla on joku hieno lastenhuone, muttei kukaan tietty oo siellä vahtimassa. Uskaltaako noita sinne jättää? Sen tiedän, et lasten puolesta kyllä, ei ne ainakaan pois lähde jos niin sovitaan. Mutta silti : /

 

Äiti maa mä kerron kyllä. Oon oottanu kyl kovasti tota leffaversiota, jokseenkin on kovat odotukset ihan jo ohjaajan takia. Kirjasta kyllä tykkäsin, koska sain sen heti julkaisupäivänä niin ehdin lukea sen ennen hirveää hypetystä - raskaslukuinen se kyllä on, vaatii täydellisen keskittymisen.
Aa, se pehmopornokirja, mistä nous hirvee haloo - Fifty Shades of Gray tmv. se tais olla. Ei pysty lukemaan, ainakaan vielä.

Täällä ois se 4vko rakenneultraan. Argh. Kauheen piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä aika. Kärsimätön? Juuen ole.

Edit//
Leffa-arvio Puhdistuksesta näin meikäläisen mielestä.
Elokuva antaa paljon sellaisellekin, joka kirjan on lukenut, mutta avautuu hyvin myös niille, jotka ei oo kirjaa lukenu. Suosittelen nessuja matkaan, jos on yhtään herkkä - itellä ainakin loppua kohti alkoi tositosi paljon itkettää ja sai tosissaan nieleskellä, ettei ihan kunnolla ala vollottaa. Hyvin rankkaa kuvausta on Antti Jokinen elokuvassa käyttänyt, joten heikkohermoisille en elokuvaa suosittele. Kuten kirjakin, on elokuva todella inhorealistinen ja mulle avautu ihan toinen näkökulma kokonaisuuteen tän visuaalisen tykityksen ansiosta.
Kaikkinensa loistava elokuva, roolisuorituksia myöden.

 

Terkkuja rakenneultrasta! Kaikki oli kunnossa ja sukupuolikin selvisi varman oloisesti: MEILLE TULEE PIENI TYTTÖ! <3 Jotenkin se sukupuolen selvittäminen teki koko vauva-asiasta kerralla paljon konkreettisemman ja nyt voikin sitten keskittyä ostamaan kivoja tyttömäisiä vaatteita niiden äitiyspakkauksen poikavärien rinnalle! Ja tärkeintä oli tietenkin että kaikki elimet olivat paikallaan ja oikeaa kokoa, kyllä helpotti kummasti!

Ja sitten toiseen aiheeseen, eli Fifty Shades tuli luettua hiljattain e-kirjana (kätevää kun muut ei näe kansia ja saa lukea salaa vaikka bussissa, hihi) mutta en ihan ymmärrä sitä hypetystä. Todella keskinkertaisesti kirjoitettu, kerrontatyylistä tuli mieleen jotkut teiniromaanit ja regina-lehden novellit. Seksikohtauksia oli paljon, mutta mua alkoi jo vähän tympiä niiden toistuvuus ja epärealististisuus. Aina muka tulivat yhtäaikaa ja kauhee kiihko vaikka mies tulisi suoraan sisään viidettä kertaa päivän aikana ilman mitään lämmittelyjä. Tykkään itsekin kevyistä sidontajutuista ja valtaleikeistä makuuhuoneessa, ja siksi aihe kiinnosti, mutta loppujen lopuksi sitä puolta oli aika niukasti tarjolla. Paljon melua tyhjästä. Etten nyt täysin lyttäisi niin olihan se paikoin ihan viihdyttävä ja helppolukuinen, meni helposti parissa päivässä ja tarina tempaisi mukaansa aina kun se toistuvilta seksikuvailuiltaan pääsi etenemään. Jatko-osia en taida kyllä vaivautua lukemaan.

 

MrsR Tänks! Mä koitin sitä miehelle selittää, et mistä se kertoo, mut ei se tainnu ihan saada ideasta kiinni. Meillä mies ei lue ja on niin ennakkoluulonen, et kun Oksanen ei ihan hänen silmäänsä miellytä niin ei mikään muukaan siltä tullut voi olla mistään kotosin..

Täytyy kyllä mennä se katsomaan jahka se tänne tulee, voi hetki mennä.

Ensari84Onnea tyttö lupauksesta! Niinhän se taitaa tässäkin olla, kauhea kuohunta tyhjästä.. Kyllä mäkin aijon ainakin sen ekan osan kahlata jahka löydän sen kirjastosta.. Siihen voi mennäkkin sitten se toinen hetki..

(.) Mä en voi enää tv:täkään katsoa selälläni maaten. Alkaa heti supistamaan. Selällään maatessa kun nuo isot valtimot saa painon päälleen ja verenkierto häiriöityy, mun kohtuni ei siitä tykkää sitten yhtään. Esikoisella huomasin samaa, mut tätä esiintyi vain öisin, nyt huomaa sohvallakin.. Mahtokohan tytöistä olla samallatavalla.. Mää rupeen heti miettiin, yhtäläisyyksiä vaan

Äiti maa & Usko poKs 19+0

 

Huomenta!

Ensarille onnea tyttölupauksesta

Äiti Maa Mä oon aina ottanu nyt tuon kuopuksen mukaan kun lapsenvahteja ei ole. Aina on joku hlökunnasta pystynyt vahtimaan. Ja käsittääkseni mahanpäältä ultrattaessa saisi lapsikin olla läsnä, ainakin täälläpäin. Kun sitten sisätutkimus tehty, luonnollisesti lapsi menee isänsä kanssa pois huoneesta. Kyllä niiden on pakko sopeutua siihen että kaikilla ei sitä lastenvahtia ole Mullakin vanhemmat espanjassa 9kk vuodesta niin aika vähissä on lastenhoitoapu..

Hankinnoista, tuplavaunut ostin rv 7, ennen ultraa kun oli niin hienot ja halvalla ja ajattelin et tartteen kuitenkin kun kuopus 1v4kk kun vauva syntyy... vielä oikeen ääneen manailin et no siinä on 2 lämpöpussia ettei kuopus tartte sit kyl mut ei se haittaaa...... no, kuultiin 3 pvää myöhemmin että tuplat on tulossa
Nyt mietitään missä tuota kuopusta sit kuljettais

ja nyt se vinkuukin ruokaa tuossa --->ruuanlaittoon siis.

T.Neiti + muksut rv 16+1

 

Neiti81: Mihin tupliksiin päädyit? Mä oon kanssa miettiny että mitenkä roudaan kaikkia yhtäaikaa. Äiti kyllä kertoi että se kuljetti aikoinaan minua ja pikkusiskoa yksipaikkasissa vaunuissa yhtäaikaa ja hyvin mahtu. :O Mä siis ajattelin että kaitpa nuo kaikki kolme tupliksiin mahtuu ees talven yli (esikoinen tuolloin 2v3kk).

Taisin eilen vähäsen innostua ja tilasin vaunut, sellaset easywalker duot sinisenä ja kaksi mustaa vaunukoppaa.. Ei pitäs istua koneella täällä sairaalassa. Mutta tänään päästään varmaan jo kotiin!!!! <3 ihanaa

Ensari: Onnea tyttölupauksesta!

Osallahan on jo pian ultrat! varmaan jännittää meillä on vasta 1.10.

Mikä hintasia teilläpäin on ne 4d ultrat? Kysyin terveystalolta täältä kokkolasta ja oli 245e. Taitaapi siis jäädä meiltä moinen kokematta.

Omppu ja mötöt 17+0

Loppuun vielä kuva jossa toinen tökkii pepulla toista päähän

 

Omppuf: mulla emmaljungan twin ceroxit -09 , tummanharmaa-limenvihreet! sairaan ihanat! Tosiaan noiden 2 ekan(heillä alle 1,5v ikäeroa) kans oli aikoinaan 05 samanmoiset (vanhempi malli, uutena ostetut, myin pois aikoja sitten kun "en halua enää lapsia") ja tykkäsin hirveesti!! Joten nyt huutiksesta löysin uudemman malliset tosi kohtuu hintaan ja ovat kuin uudet!

Mulla on menny ihan ohi, sä oot sairaalassa? anteeksi uteliaisuus:ashamed:, jotain raskauteen liittyvääkö?
Ihana toi ultrakuva!
neuvolantäti totes ku näki ultrakuvani, et ei oo koskaan nähny kaksosista sellasta kuvaa et vaan päät vastakkain eikä muuta näy Kuulemma henkevät keskustelut menossa Oli kyllä muutenki hukassa kun sydänääniä koitti arvuutella kummat kuuluu milloinkin, ettei taida monesti olla ollu kaksosodottajaa pöydällä

Mä olin tuon kakkosen kans 4D.ssä ja kallista lystiähän se oli. Me mentiin vaan tarkistamaan rakenneultrassa saatu halkio-diagnoosi, joka sitten varmistuikin 4 deesssä.

Nyt olis kaikki 3 pentua ruokittu, vielä kun mamma sais murua rinnan alleja samalla noi masukit:heart:

Aamulla on tuo 10kk+ kuopus ehtinyt syömään vessaharjaa, paperia, lattiaharjaa...... apua, vuodenpäästä noita täystuhoja on KOLME imuroimassa kaiken lattialta hyötyliikuntaa äidille

 

Neiti81: Minä kans eilen kattelin tuommosia, mutta olivat tosi arvokkaat uutena Varmaan kestään hyvin kolmen painon jos laittaa isomman omaan istuimeen? Me ollaan oltu neitisen kanssa koska hällä on ollut viikon ja pari päivää ripuli. Mulla on kaikki ihan ookoo.

Yllättävän helposti rupeaa vetämään suonta jalasta. Melkein joka yö.. Mikäs puutos se olikaan?