Meitä taitaakin nyt olla jo kaksi melkein samalla nimimerkillä kirjoittelijaa eli minä Olivia ja sit olivia82. Yritetäänhän nyt sit jotenkin pitää meidät erillään ettei tule väärinkäsityksiä mistään. =)
Mä kävin eilen ekass ultrassa, rv 8+0. Pieni n. 12mm alkiohon sieltä näkyi ja sydän löi kovasti. Vastasi kuulemma hyvin viikkoja ainakin vielä tässä vaiheessa. Tuo tehtiin vatsan päältä ja jo näin aikaisin näkyi tosi hyvin. Muutama kuvakin saatiin mukaan, ihana pieni valkoinen pallero niissä uiskentelee. Kyllä oli helpottava saada varmistus että siellä oikeesti tuolla masussa on elämää. Seuraava ultra ja eka neuvola olis sit neljän viikon päästä. Siinä onneksi sitten näkyy jo vähän enemmän.
Noista seulonnoista ollut puhetta. Me ei hirveesti ole vielä mietitty mitä tehdään jos sellaseen tarjotaan mahdollisuutta mennä. Mä olen kyllä jotenkin aina miettiny että haluan kyllä tutkia koska olen epävarma siitä jaksaisinko vammaisen lapsen kanssa elää. Mutta vaikea sanoa mitä sit päättää kun se oikeesti tulee omalle kohdalle. Ajatukset ja päätökset voi olla ihan jotain muuta kun on etukäteen aatellu. Mennään siis päivä kerrallaan eikä murehdita vielä tulevia.
C81: Tosi ikävää että sun anoppi tolleen suhtautuu. Ei mun mielestä aikuisten ihmisten asiat kuten lasten teko kuulu muille. Ja jos tosiaan sitä täydellistä hetkeä jää odottamaan niin luultavasti sitä ei koskaan löydy. Aina on liian vähän rahaa tai töissä huono tilanne tai muuta. Mä odotan kans jännityksellä omien appivanhempien reaktiota. Joko he innostuu aidosti ja on onnellisia meidän puolesta tai sitten purnaavat kun ei olla edes naimisissa vielä. Mutta sehän jää nähtäväksi. Toivotaan et sunkin anoppi tulee järkiinsä ja alkaa iloita tulevasta lapsenlapsesta.
Mulla olis myös hirveä hinku jo kertoa kaikille, mut yritän vielä malttaa mieleni. En haluais töksäyttää puhelimessa vaan kasvotusten joten seuraava mahdollisuus olis ens v-lopulla kun mennään käymään täältä kesäasukkipaikkakunnlta tuolla kotona päin. Saa sit nähdä meneekö sisu kurkkuun..
Voimia vaan kaikille tupakoinnin kanssa painiville. Toivon kovasti pienen masuasukin puolesta että onnistutte lopettamaan kokonaan sen odotusajaksi.
Mä kävin eilen ekass ultrassa, rv 8+0. Pieni n. 12mm alkiohon sieltä näkyi ja sydän löi kovasti. Vastasi kuulemma hyvin viikkoja ainakin vielä tässä vaiheessa. Tuo tehtiin vatsan päältä ja jo näin aikaisin näkyi tosi hyvin. Muutama kuvakin saatiin mukaan, ihana pieni valkoinen pallero niissä uiskentelee. Kyllä oli helpottava saada varmistus että siellä oikeesti tuolla masussa on elämää. Seuraava ultra ja eka neuvola olis sit neljän viikon päästä. Siinä onneksi sitten näkyy jo vähän enemmän.
Noista seulonnoista ollut puhetta. Me ei hirveesti ole vielä mietitty mitä tehdään jos sellaseen tarjotaan mahdollisuutta mennä. Mä olen kyllä jotenkin aina miettiny että haluan kyllä tutkia koska olen epävarma siitä jaksaisinko vammaisen lapsen kanssa elää. Mutta vaikea sanoa mitä sit päättää kun se oikeesti tulee omalle kohdalle. Ajatukset ja päätökset voi olla ihan jotain muuta kun on etukäteen aatellu. Mennään siis päivä kerrallaan eikä murehdita vielä tulevia.
C81: Tosi ikävää että sun anoppi tolleen suhtautuu. Ei mun mielestä aikuisten ihmisten asiat kuten lasten teko kuulu muille. Ja jos tosiaan sitä täydellistä hetkeä jää odottamaan niin luultavasti sitä ei koskaan löydy. Aina on liian vähän rahaa tai töissä huono tilanne tai muuta. Mä odotan kans jännityksellä omien appivanhempien reaktiota. Joko he innostuu aidosti ja on onnellisia meidän puolesta tai sitten purnaavat kun ei olla edes naimisissa vielä. Mutta sehän jää nähtäväksi. Toivotaan et sunkin anoppi tulee järkiinsä ja alkaa iloita tulevasta lapsenlapsesta.
Mulla olis myös hirveä hinku jo kertoa kaikille, mut yritän vielä malttaa mieleni. En haluais töksäyttää puhelimessa vaan kasvotusten joten seuraava mahdollisuus olis ens v-lopulla kun mennään käymään täältä kesäasukkipaikkakunnlta tuolla kotona päin. Saa sit nähdä meneekö sisu kurkkuun..
Voimia vaan kaikille tupakoinnin kanssa painiville. Toivon kovasti pienen masuasukin puolesta että onnistutte lopettamaan kokonaan sen odotusajaksi.