**Helmikuun Helmet 2008** elokuiset kuulumiset

...tää kykeni käymään Prisman lihaosastolla ilman juoksemista ja käden kautta hengittämistä :attn: kykenin jopa vertailemaan hintoja!!! Palkitsin onnistuneen reissun ostamalla meetvurstia paketin, mitään makkaroita/leikkeleitä en ole kyennyt tähän saakka edes sietämään jääkaapissamme! Ok, meetvursti ei paljon terveellisyydellään hihhuloi, mutta menköön tämän kerran, sen verta suuri saavutus oli ko. kauppareissu :kieh:

Elämä alkaa voittaa!!!!! Wouuuu!!!!!!!
terkuin Piiju 13+0

 

Onnea Piiju saavutuksesi johdosta !!! :flower:

 

Inkivääri auttaa vissiin pahoinvointiin? Mun pomo neuvoi raastamaan tuoretta inkivääriä puoli teelusikallista, vähän hunajaa päälle ja lämmintä vettä ja sit juomaan seoksen. Mä oikeesti alan harkitsemaan apukeinoja, aamut on olleet nyt systemaattisesti niin vaikeita mulle.

Kävin töiden jälkeen kauppakeskuksessa ajatuksena että meen äitiysvaateliikkeeseen kattomaan mammahousuja, vielä ei ole tarvetta mutta ei tässä varmaan mee ku kuukausi niin tarvii.. Ja mä en sit uskaltanut mennä! Haahuilin kaupan ovella ja kattelin ikkunasta mut sisälle en menny. Tuntui jotenkin hassulta, siellä oli totta kai muita, jo pitemmällä olevia isoine mahoineen niin musta tuntui että oisin liian aikasessa kun mulla nyt ei tota mahaa erityisemmin näy. :ashamed:

 

hellou!
Olen taas maisemissa, en ole ehtinyt kun muutamia viestejä lukemaan.. yritän ottaa kuulumiset kiinni asap.
(.) On tullut oksennettua taas oikein olantakaa.. ei muuten ole lentokoneenvessa suunniteltu aamupahoinvoinnista kärsiville..
Huomenaaulla on np-ultra.
Nyt on pakko mennä takaisin lepäämään. On järkyttävä väsymys, ja vähän flunssaakin päällä.
Palailen pian kommentoimaan kohan jaksan.

C81 + toukka 11+2 (kai)

 

Voi että kun mua kiehuttaa tuolla toisella puolella käynnissä oleva keskustelu aiheesta saako odottava äiti polttaa :headwall:

Tää on näköjään sellainen aihe, mitä en kestä ollenkaan. En pysty ajattelemaan pientä rääpälettä siellä masussa, joka kipristelee minuuttikaupalla jokaisen äidin polttaman tupakan jälkeen :'(

Tiedän, että täälläkin varmasti joku tuskailee lopettamisen kanssa. Aika pieni uhraus se on vauvan terveydelle, vai?

 

Niin noista kotitöistä... Juteltiin sit yks päivä siitä ihan asiallisesti miehen kans ja sovittiin, että otetaan vaikka perjantai siivouspäiväksi, jollon molemmat osallistuu siivoukseen. Sovittiin, että ostetaan myös tiskikone, koska tiskaaminen ei oo kummastakaan mukavaa. Mies sitte heti keskustelun päätteeksi kävi laittamassa pyykkikoneen pyörimään. Kyllähän se ymmärsi, että senki pitää jotain tehä ja aikoo se parhaansa yrittää. Ja minä aion yrittää parhaani siinä, etten valita jos se tekee väärin. Se on nimittäin paha tapani: neuvoa toista joka asiassa (varsinkin just kotiöissä) ja oikoa miehen tekemiä virheitä, mm. pyykkien kuivumaan ripustaminen, tiskien tiskaus uudestaan jne. Kyllähän siinä sitte mieski tuntee olonsa aika turhaksi, jos koko ajan oon korjaamassa sen jälkiä, vaikka se kuin yrittäs tehä parhaansa. Eikai se sille mitään voi, ettei äitinsä oo koskaan vaatinu mieheltäni minkäänlaisia kotitöitä tehtäväksi... MUTTA, jos muutosta ei edelleenkään tuu lupauksista huolimatta, niin sit otan kyllä nuo järeämmät toimenpiteet käyttöön, eli että jätän hänen pyykkinsä pesemättä jne. Toivotaan kuitenkin, että muutosta tapahtuu... ehkä pikkuhiljaa...

Voinnista... Oksentaa täytyy edelleen kerran päivässä, lähinnä varmaan kuumuuden ja väsymyksen takia. Aamuisin oon hyvin pahoinvoiva, kun joudun heräämään niin aikasin jne. Mutta voisin silti kuvailla oloani hiukkasen aikaisempaa paremmaksi. Ei sentään JATKUVASTI tee pahaa.

Täällä oli vissiin monilla muutto edessä... Me myös muutetaan viikonloppuna uuteen, isompaan asuntoon, joten se tietää jatkuvaa pakkailua töitten jälkeen... Ja se taas tietää entistä enemmän väsyneisyyttä... Plääh. No, oon onnellinen, että saadaan vähän tilaa ympärille, säilytystilaa etenkin!! Mukava ku uudessa asunnossa on paljon kaappeja, vaatehuone ja muuta vastaavaa. Nyt ei läheskään kaikki tavarat mahdu kaappeihin... :/ Ja kun tulee vielä tuota perheenlisäystäkin, niin saahan sitä tilaa olla.

Eli tällä hetkellä täällä on asiat jokseenkin hyvin! Riskirajaki ylitetty, jes.

Napsu ja nöpö 12+1

muoks.. Meinasin unohtaa suurimman tämän hetkisen vaivani: ISSIAS! Siis ihan älytöntä!! Ei mulla oo koskaan ennen issiaskipuja ollu, mutta nyt ei oikeen pysty kävelee ilman karjumista, ku käy niin julmetun KIPEÄÄ!!! Onko muilla kokemusta, auttaako siihen mikään?

 

Tervetuloa Pinja79. Meillä näyttääkin olevan sama sairaala ja la aika lähekkäin, voi olla että ollaan samoihin aikoihin sit osastolla helmikuussa. Kiva saada ainakin yksi samaan sairaalaan menevä tähänkin pinoon.

Meill oli viime viikolla eka neuvola ja ultra. Neuvola sitä perinteistä lappujen täyttöä ja alkutietojen kyselyä. Ultrassa siellä vatsassa köllötteli oikein vilkas asukki. Näytti kyllä välillä että olisi hieronut silmiään, totesin että aamu-uninen kuten äitinsäkin (ultra oli 8.30). Pää-perämitta oli 5,34cm ja vastasi tuolloin viikkoja 11+5 ja la siirty tuohon 16.2.08. Sen voisi vaihtaa tuonne listaan sitten kun päivittäjä kerkiää. Kiitokset muuten uudelle päivittäjälle. Kiva että joku otti asian hoitaakseen. Neuvolan täti sanoi laittavansa mut sokerirasitukseen kun veljellä on diabetes.

Meidän ultrassa ei tosiaan mitata tuota turvotusta, ainoastaan yli 30v naisilta. Sen sijaan tarjoavat veriseulaa, lähete on nyt siihen 3.9. ja voi vielö perua jos ei haluakana mennä. Nyt ainakin sellanen fiilis et aion mennä. Ehtiihän sitä tässä vielä miettiä. Eroaa kyllä kamalasti nämä eri neuvoloiden palvelut toisistaan.

Joka päivä olen taas käynyt lukemassa kuulumisia ja tosiaan on aktiivista porukkaa kun sivuja vaan viliseen lisää. Oli puhetta ketkä tietää raskaudesta. Meillä selvisi muutamille ystäville jo juhannuksena kun jollain se juomatta oleminen piti selittää. Aika pian mökille saapumisen jälkeen eka arvas kun mä olen aina eka tölkki kädessä siellä jussia juhlimassa. Nyt sit v-loppuna kun käytiin kotona niin kerrottiin isovanhemmille ja yksille kavereille. Kaikki olivat kovasti mielissään ja niitä ei niin kaivattuja neuvoja rupesi heti tulemaan appivanhempien suusta. Kuten vaunujen ostosta ja montako nimeä pitää antaa. Onneksi ei tarvitse kovin usein käydä kylässä niin saattaa välit säilyä edes jonkin laisina. Omalla isälläni taisi muutama kyynel vierähtää kun puhelimessa kerroin asiasta. Jotenkin kyllä helpotti kun sai vihdoin kerrottua asiasta.

Omista oireista sen verran, että aamusin vielä joutuu yökkimään mut päivällä jo hiukan parempi. Ei ole nyt tarvinnut saikkua hakea. Päänsärky ja iskias tyylinen kipu välillä vaivaa mut vielä niiden kans ainakin pärjää.

Napsuh87; toivotaan että mies otti opiksensa. Kuulostaa ainakin ihan kehityskelposelta tapaukselta kun tajuaa kuitenkin että pitäis auttaa. Toivotaan ettei järeitä keinoja tarvita. Niitä mäkin olisin ehdottanu jos asia ei korjaannu. Meillä onneksi mies on nyt tehnyt suurimman osan kotitöistä tän pahan olon takia ja olen kyllä muistanu kiittää sitä ja kehua. Ja mulla muuten sama juttu että aamuisin sen takia lähinnä paha olo ku kello soi jo 6. Jos sai´s nukkua vähän pitempään niin on heti parempi olo.

Tulipas taas tekstiä kun harvoin kirjottaa.

Olivia ja masuasukki rv 12+4 (ja 3vk ja 2 pv kun pääsen kotiin täältä pohjoisesta vihdoin).

 

Noniin, nyt tietää mun vanhemmat Piti ihan äitille laittaa tekstari, et katsoo sähköpostinsa, kun ei sieltä alkanu kuulua mitään
Innoissaan sit kyseli, et millon näkeevät uutukaisen :heart: :heart: Eli ainakin sieltä ihan hieno vastaanotto pikkuneloselle
Ja pojillekin kerrottiin samalla...ELI huomenna sit tietää naapuritkin jne jne |O

Jahvetti 14+5

 

:wave:
LA on menkkojen mukaan 27.2.2008 :heart:
Viikon päästä ultra, saa nähä muuttuuko siellä! =)

 

Me kerrottiin eilen tytöille vauvasta ja vanhempi (3v) päätti et sieltä tulee pikkusisko. Käytiin tänään mun äidin luona ja tyttö selittämään et meille tulee pikkusisko ja äitin mahassa on vauva... No ihan iloisena tuleva triplamummu otti uutisen vastaan :heart:

 

Pojat keksii vauvalle nimiä..Jos se on tyttö, ni Iines tai LAUANTAIMAKKARA, poika vois olla Aku tai SAIPPUA-AIVO |O Ihanaa

4v ei ole paljoa korvaansa lotkauttanu =)

 

Piiju: mulla on öllötys hävinny lähes kokonaan nyt, jihaa! Hauska sulla toi liha-juttu, kun mulla vastaavanlaisen reaktion on aiheuttanu kaikenlaiset kalat ja kalaruoat ja kalatuotteet. Sen sijaan lihaa, nimenomaan punaista lihaa, olen himoinnut hulluna. Erikoista sikäli, koska söin ennen kalaa n. kolmesti viikossa, enkä lihaa, en punaista enkä mitään muutakaan lainkaan.

Kertomisesta sen verran, että me ollaan kerrottu kaikille, jos on puhetta tullut tai keskustelussa tullut sopiva rako. Meikku on niin lörppö, etten voi, enkä kyl haluakaan pitää tämmöstä juttua salassa!

tervetuloa uusille! =)

 

Mä muuten kannatan Jahvetti noista nimistä ehdottomasti tota Lauantaimakkaraa!

 

Pessi ja muut: Yritin ettiä sitä röökikeskustelua, turhaan... Missä toisella puolella?

 

napsu mulla alko iskias (issias, kumpi lie) vaivaamaan kans, ja nyt aikasemmin ku edellisissä raskauksissa. Nyt on vielä ihan iltapainotteista, ja aika lievää, mutta tokaa odottaessa iha helvettiä! En mä siihe mitää apua löytäny. JOku puhu venyttelystä,mut enpä tiiä, jos koko aika kiskoo ja meinaa jalat vetää alta, mutta yrittää kantsii ainakin! Mutta lohduttavaa on nyt ajatella, että viimeks se vaiva jäi synnytysaliin. Sehän johtuu jostain hermosta, joka painaa tonne selkänikamaan (tai jotai sinne päin ), ni het ku sain sen mahan pois, ni laukes vaivakin. Eka raskaudesta taas paheni synnytyksen jälkeen, joten nähtäväks jää. Tsemppiä vaan, tiedän tunteen!

Mulla on ollu tänää vauvanhoitopäivä =) . Naapurin pikku neitiä, 7kk, oon saanu hoidella aamulla puistossa ja iltapäivällä viel uudestaan heillä.. Tai no,tää täti kaappaa tollaset söpöliinit syliinsä :heart: =) . Mulla vaa pahenee vauvakuume ja tuntuu, että ei malta odottaa helmikuulle, eli tammikuun loppuun,koska tasan ei helmikuulle päästä. Mua ei yhtää pelota jaksaminen, on hirmu luottavainen milei sen suhteen, ja tyttöjen suhtaumisen kanssa, ovat jo sillo 3v ja 4.5v, eli isoja apureita..oottaavat pullaa kovasti, laulaavat sille masuun ja kyseleevät paljon .
Ainut mikä on alkanu tulee mieleen, ja vähä pelottamaan, on tämä tasa-arvo kysymys meidän perheessä sit vauvan tultua. Mies on kyllä super ihana ja läsnäoleva tytöille, mutta tämä vauva on kuiteskin hänen lihaa ja verta! Ja onhan asetelmat alusta asti epätasapainossa; vauvalla on molemmat vanhemmat, tytöillä ei. Sit kauheimmalta tuntuu lähettää tytöt isälleen ja tämä pienin saa aina jäädä kotiin äitinsä ja isänsä kanssa ja saa kaiken huomion..Tuota en ole voinut tytöilleni koskaan tarjota, ja se tuntuu pahalle :'( . Mutta onneks hyö ovat kyllä reippaita ja kovia kokeneet, joten uskon ja todella toivon heidän pärjäävän hyvin, onhan heillä äiti,joka rakastaa heitä ylikaiken ja koko ajan!
Tottahan mä näistä asioista tiesin jo hommaan ryhtyessä, mutta nyt kun raskaus on jo niin todellista ja synntys vaan lähenee, kyllä ne mieleen hiipii. Mieskin sanoo, että ei voi luvata mitään..
No sori, pakko oli vuodattaa.. Moni ei joudu kyl tällasii tääl pohtii..Cruella vissiin,onks muita uusperheitä?

KOhta nukkuun! Öitä!

:heart: nelli&pulla 13+6

 

nelHM Miekin olen uusperheimmeisii . Toista ja viimosta siis odotellaan uuden miehen kanssa kun neljähän noita on jo ennestään edellisestä liitosta. Onhan tää omanlaista elämää ollut ja monasti asioita miekin olen päässäni pyöritellyt. Miulla ex on alkkis ja hiukkasen on asioita vielä tapaamisten ja huoltajuuskiistojen myötä mutkistanut :/ Tapaamisetkaan kun ei oikein oo menny silleen ku pitää..ja nyt onkin sit ollu kausi kun en oo poikii sinne päästänytkään..
Onneks tää miun nuorimmainen ja tuleva vauva elää siltä suojatussa maailmassa. On tuki ja turva kummassakin vanhemmassa :flower:

 

Jos joku sanoo että "onpa sulla iso maha..." tms, niin mä potkasen. Tai no onhan tää jo, mutta kun tympäsee.
Tilasin nimittäin h&m:ltä äitiysvaatteita niin kaikki oli aikas isoja. Nuo on edestä ihan hyvän näköset mutta takaa ei, enkä mä siihen suuntaan aio kasvaa. Housut on kokoa 36 ja paidat s, minusta postimyynnissä on ennen ollut myös koot 34 ja xs? Oispas vieläki. Mieskin niin lohduttavasti sano et oishan se vähä hölmöä jos niillä ois myynnissä äitiysvaatteita lapsille.

 

aamu alko oikeen mukavasti olon puolesta ja sit yhtäkkiä pojalle puuroa antaessa kauhee pahoinvointikohtaus iski :x saan varmaan kyseenalasen kunnian olla tän pinon kauiten oksentava.. tuskin tää helle yhtää parantaa tätä oloa

Nelli: mulla ollu samoja fiiliksiä tän esikoisen suhteen eli tunteeko olonsa "syrjäytetyks" kun tällä uudella tulokkaalla onkin molemmat vanhemmat mut hällä vaan yksi. siis biologinen. tosin meillä tää tilanne ehkä helpompi sillee kun poika ei isäänsä tapaa ja on vielä niin pieni et rupee pitämään mun miestä isänään. toki asian oikee laita kerrotaan kun poika on tarpeeks vanha sen ymmärtämään.

äitiyshousut vissii pitäs kohta mennä ostamaan, sellaset paksummat, jos niitä jo on ku toi maha alkaa jo olee sen verta iso.

 

älä välitä cruella, miekin oksuilen ihan olan takaa, vaikak kaipitäisi jo alkaa helpottamaan..

np-ultrassa meni tosi hyvin. turvotusta oli 0,7 ainoastaan. Ja 5cm pitkä toukka siellä oli Kaksi jalkaa, kaksi kättä ja kaikki muutenkin päällisin puolin ok. Yöllä oli tullut reilusti verta minusta, mutta ultrassa miutään syytä sille ei näkynyt, ja nyt (ainakin toistaiseksi) vuoto lopui, joten uskaltanen huokaista helpotuksesta. Laskettu aika olisi kahdella päivällä muuttunut aiemmaksi, muttei muutettu.

 

Mula on tullut ihan älytön himo tomaatteihin, syön niitä hullun lailla. Eilen illallla vetäsin kuusi putkeen ja en edes uskaltanut miettiä paljonko niitä olin yhteensä syönyt koko päivän ajalta.
Saakohan tomaatteja syödä ihan vapaasti vai onko niissä mitään rajoitusta?

 

en usko että tomaateissa on mitään rajoitusta. kunhan pesee hyvin. Ja kotimaisissa ei varmaan ole paljoa myrkkyjä tms myöskään. Miekin voisin syödä koko ajan leivän päällä niitä, mutta oon pikkasen allerginen niillekin, niin rajoitan.
Yleensäkin kaikki vihannekset ja hedelmät uppoaisi tosi hyvin, ja liha ja tms ei. Ainut on että ranskalsiset majoneesilla auttaa pahaan oloon..

 

Hassua, että vaikka olen aina ajatellut, että lapsella pitäisi olla sisaruksia, niin nyt alkaakin arveluttaa. Pelottaa, että miten sitä ehtii antaa esikoiselle tarpeeksi huomiota, kun vauva syntyy. Kun toinen on kuitenkin niin pieni vielä. Ja miten se siinä uhmassaan ja uhossaan ja epävarmuudessaan pärjää, kun vauva kuitenkin vaatii tosi paljon huomiota. Ahdistaa esikoisen puolesta!

 

Hassua, että vaikka olen aina ajatellut, että lapsella pitäisi olla sisaruksia, niin nyt alkaakin arveluttaa. Pelottaa, että miten sitä ehtii antaa esikoiselle tarpeeksi huomiota, kun vauva syntyy. Kun toinen on kuitenkin niin pieni vielä. Ja miten se siinä uhmassaan ja uhossaan ja epävarmuudessaan pärjää, kun vauva kuitenkin vaatii tosi paljon huomiota. Ahdistaa esikoisen puolesta!

veit sanat suustani...

 

koksista tuli lasku mut ei tuloksista tietookaan :headwall: :headwall:
kohta ne sit varmaan soittaa.... :/

 

Cruella kyllä mäkin olen aika toiveikas lapsieni suhteen, koska hekään ei entisestä elämästä muista yhtään mitään, olivat iha pieniä molemmat kun ero tuli. Ja luulen, että eivät muista edes yh-aikaa. Sitä olen kiitellyt, että kun eron piti sillo tapahtua, ni tapahtu sit hyvissä ajoin, satuttaa noita viattomia muruja vähemmän. JOtenka siis tähän ovat tottuneet ja muusta eivät osaa haaveillakkaan . Ja tapaamisissa meilläkin ollut suuren suuria ongelmia, sai koeajan viime talvena ja ihmeen kaupalla noudatti sitä, joten nyt tapaavat isäänsä kaksi kertaa kuussa, mutta vain päiväseltään, eivät yökyläile..No kesällä ovat olleet neljä yötä, mutta muulloin vain päiväkäyntejä. Joten jospa hyö sen ajan malttasivat. Nää ona ina hankalii juttuja, mutta järjestyyvät varmasti!

Tyttiliini ja cruella mä kelasin noita samoja tuntemuksia, kun odotin tokaa. Esikoinen niiiiiiin rakastettu ja ainoa, jolle kaiken huomion sai suoda. mitenkä sitä rakkaus riittää yhtä voimakkaana toiseen lapseen? Mutta älkää te huoliko! Kyllä rakkaus riittää, ja vaikka useemmallekin! OMa lapsi on aina oma, on niitä sit yksi tai kymmenen. Mä en yhtään ole nyt huolissani,riittääkö mun rakkaus kolmannelle, iha taatusti riittää :heart: . Rennosti vaan. Ja lapsetki on sopeutuvaisia,mitä pienempi ikäero tulee, sen nopeemmin tämä esikoinen unohtaa olleensa ainut, aivan taatusti .

Täällä taas helteinen päivä..voih, puistossakaan ei oolu ketään. Mutta ilouutisen sain, vanhempi tyttö pääs 4-vee kerhoon kahdesti viikkoon 3h kerrallaan, tosi jees! Ja siihe perhekerhot päälle, ni onki ohjelmaa 4pv/vko, joten ei ole sosiaalinen elämäkään nyt puutteelista noille murusille. Saa vaa nähdä kui sitä jaksaa lumien aikaa raahat tuol, mut yritän parhaani. Vauvan syntymän jälkeen muutamaan viikkon ei sit liikuttakkaan mihkää, ku ei pakkasilla vauvelia pihalle, joten kerhoiluunki tulee paussi.

:heart: nelli&pulla 14+0