Repalle :hug: Varmasti oli raskas päivä, onneksi kuitenkin kaikki sujui hyvin.
Kilu: Mulla on tullut nyt myös sellaista ihme panikointia enemmän ja vähemmän.. En ymmärrä mistä tää johtuu. Aiemmin olin hyvin myönteinen synnytyksen suhteen ja tosi luottavainen, että kaikki menee kuten viimeksi,mutta nyt en halua synnyttää
Mä pelkään varmaan sitä synnytyksen jälkeistä aikaa, etten pärjää, koska mullahan oli tässä yhdessä vaiheessa masennusta, jonka takia kävin ihan ammattilaisen kanssa puhumassa. Pääsin hienosti siitä tunnetilasta yli, mutta nyt jostain kumman syystä olen taas ahdistunut :/ Olen jotenkin vakuuttunut, ettei tämä lähdekkään itsekseen, vaan menee käynnistykseen ja joudun kärsimään samalla tavalla, kuin esikoisen synnytyksessä ja tiedän, etteivät tälläiset ajatukset ole ollenkaan hyvä juttu. Täytyisi nyt vaan keksiä taas joku keino, jolla saisin positiivisuutta kehiin.
Meillä oli aivan helvetillinen huoltsikkareissu, kun käytiin lasten kanssa syömässä
Kun vauva syntyy, niin en voi varmasti lähteä yhtään minnekään tästä kotoa noiden kaikkien kanssa, koska nytkin tän mahan kanssa ottaa niin koville painia 4,5v:n ja 2,5v:n kanssa. Toi isompi koettelee kyllä niin paljon, että joku päivä jätän sen sitten oikeasti yksinään jos ei tottele ja potkii päin näköä, kun yrittää auttaa pukemaan.
Vai sai Ankkakin sitten sen " kivan" vatsataudin
Aika monella tuntuu olevan nyt loppuraskaudesta se, toivottavasti meni sulla jo kokonaan ohi :hug:
Hikasta: Mulla on kyllä jo aika pitkän aikaa näkynyt ihan ulospäin se nikottelu
Hauskaa seurata, kun koko maha hytisee.
Huomenna täällä alkaakin sitten jo se "viimeinen"viikko ennen LA:ta...Enkä mä ole oikeasti tällähetkellä ollenkaan valmis :/
kääkkis ja "osku" 38+6