Miten voi suomalainen demokratia?
Suomi on tottunut paistattelemaan kansainvälisten demokratiavertailujen kärkipaikoilla. Ne eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, kirjoittavat Sitran asiantuntijat Veera Heinonen ja Hannu-Pekka Ikäheimo Kanava-lehdessä.
suomenkuvalehti.fi
Suomi on tottunut paistattelemaan kansainvälisten demokratiavertailujen kärkipaikoilla. Ne eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, kirjoittavat Sitran asiantuntijat Veera Heinonen ja Hannu-Pekka Ikäheimo Kanava-lehdessä.
"Megatrendi yllätti päätöksentekijät. Syksyn kehysriiheen valmistauduttiin jälleen kriisitunnelmissa. Sote-menojen kasvuun ei näy löytyvän ratkaisuja, vaikka Suomen väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen ja siitä seuraavat julkisen talouden ongelmat ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä. Sanahaulla ”kestävyysvaje” ensimmäiset mediaosumat vievät 2000-luvun alkuun.
Toimiva demokratia tarvitsee kykyä ennakoida. Silti juuri ennakoinnissa demokratiat ovat historian saatossa osoittautuneet surkeiksi. Demokratian kriisejä ensimmäisestä maailmansodasta eurokriisiin tutkineen
David Runcimanin mukaan demokratioille on tyypillistä, että ne toimivat vasta pakon edessä. Siksi kriisit seuraavat toisiaan. Suomessakin vuosikymmeniä hillotut Nato-optiot haluttiin lunastaa vasta, kun Venäjän tankit jo vyöryivät Ukrainan rajojen yli.
Akuuteissa kriiseissä demokratiat ovat osoittaneet, että niillä on kaksi erityistä vahvuutta. Yhtäältä niillä on kyky yhdistää voimat, kun uhkasta on tullut liian iso sivuutettavaksi. Mutta niillä on myös kyky kokeilla uutta, uudistua ja muuttaa suuntaa. Diktatuurit ovat demokratioita jähmeämpiä poikkeamaan valitulta kurssilta tai myöntämään virheitään. Se tekee niistä demokratioita haavoittuvampia olosuhteiden äkillisille muutoksille.
Monet nykypäivän kriiseistä ovat kuitenkin perinteisiä sotia hitaammin kehkeytyviä. Suomessa oppimistulokset niin matematiikassa, luonnontieteissä kuin lukutaidossa saivat laskea hitaasti mutta tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Kansallinen herääminen ”Pisa-kriisiin” tapahtui vasta siinä vaiheessa, kun olimme jo pudonneet piikkipaikalta kauas kärkimaiden taakse."
Kjäh! Meillä ollut 2006 - 2024 pääosin oikeistojohtoisia kokoomuksen tai kepun johtamia hallituksia tai oikeistohallituksia PersKeKo/SinKeKo ja nykyinen OrpoPurran kauhukabinetti.
"On silmiinpistävää, kuinka kevyesti päätöksenteko oli korona-aikana valmis ohittamaan oikeusvaltioperiaatteen"
Suomi toimi paljon liberaalimmin korona-aikana kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa, Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, vaikka Orpon kokoomus vaati mm. koronapassien käyttöönottoa näiden esimerkin mukaan jo keväällä 2021, sekä vuoden 2021/2022 vaihteessa koronapassien muuttamista rokotuspasseiksi, jolloin negatiivinen testikään ei olisi enää riittänyt, ainoastaan "täysmehuannos" olkapäähän mm. kaikille työpaikoille ja esim. Alkossa käynnin ehdoksi. Kokoomuksen
Mia Laiho muiden koronapsykoosissa olevien kokoomuskansanedustajien kanssa kovisteli Krista Kiurua tästä, hallitus kun koko ajan vetkutteli dystopiatoimien matkimisessa mainituista koronapsykoosimaista.
Kokoomuksen johdolla koronapandemian aikana olisimme olleet totaalisessa dystoåiakomentotaloudessa mainittujen maiden tapaan puhtaasti talouden ja bisnesten suojelemisen takia.
Kokoomus haluaa koronapassit käyttöön myös Alkoissa
Ministeri Kiuru antoi monimutkaisen vastauksen kysymykseen siitä, voisiko koronapassin käytön laajennus koskea myös Alkoja.
www.mtvuutiset.fi
"Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vastasi joulun alla kokoomuslaisten kirjalliseen kysymykseen koronapassista.
Kansanedustajat Mia Laiho, Pia Kauma, Anne-Mari Virolainen, Sari Sarkomaa, Kari Tolvanen ja Jari Kinnunen kysyivät Kiurulta, milloin koronapassin käytön laajentamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle. He kysyivät myös muun muassa, ollaanko koronapassin käyttöönottoa mahdollistamassa työpaikoilla ja "onko hallitus suunnitellut koronapassin käytön laajentamista Alkoihin".
Elämäsi on raskasta! Sanna sitä ja Sanna tätä….
