Hei taas pitkästä aikaa..
Nyt vain hieman ikävimmillä uutisilla... Kävin hakemassa Jenninalle vesirokon tuossa 3vkoa sitten. (samoin kuin pojalle aikanaan) Ja ensin ajattelin ettei se tullut. Mutta viikko sitten ilmestyi ensimmäiset 7 näppyä (28.4). (tarttumisesta meni sen 2vkoa) seur pvä.nä oli sen 10 näppyä ja kuume nousi 38.saan. Silloin ajattelin että nyt se tuli että nyt päästään siitä. Mutta kuume nousi (2.5) 40.2 ja oli vielä kahtena seuraavana pvä.nä sen jälkeenkin. Silloin vein tytön lääkäriin ja lähettivät tytön oys.siin. Siellä tuli "tuomio" tulehusarvo oli 26 ja tyttö oli päässyt hieman kuivumaan. Lääkäri sanoi "joko kotiin tai tiputukseen..." Tietty jäin sairaalaan. Tyttö oli tosi pahan näköinen maha, selkä, kaula ja pää ihan täynnä näppyjä kasvoissa muutama. Kädet ja jalat lievästi näpyillä. Ja kokoajan tuli lisää.
Tyttö laitettiin tiputukseen. Mulle sanottiin että tullaan laittamaan kanyyli ihan pian, sanoinkin etten voi ite jäädä katsomaan sitä nimittäin itku olisi päässyt heti. Hoitaja kertoi että ihme kyllä vaikka tyttö noin sairaana niin silti voimaa löytyy. Oli kuulemma taistellu kanyylin laittoa vastaan kuin leijona. Ja rauhottui heti kun kuuli äitin äänen. Yö oltiin sairaalassa ja aina kun lähdin huoneesta pois niin tyttö oli huutanut kuin leijona. Saikin lempinimen leijona naaras. Kun poistuin ensimmäisen kerran huoneesta niin mein neiti oli kiskaissut tippaletkun irti...
Mutta onneksi tänään päästiin kotiin oli tulehusarvo laskenut ja tyttö saanut nestettä tarpeeksi. Kuumetta oli vielä aamulla 39.1 (klo 11,00) Kotona illalla 38. Ja kun kotiin päästiin niin tyttö juoksi ja oli niinkuin koskaan olisi ollut mitään.
Mutta ei äidin huoli vielä tähän jää.. Vielä täytyy tarkkailla näppyjä tulehduksen varalta. Ettei tule ihon alaisia tulehduksia ja jälkitauteina on keuhkokuume ja korvatulehdus. toivotaan parasta.
Ja toivottavasti kohta saadaan kuulla ihania uutisia........
T. Löllykkä<br><br>
Nyt vain hieman ikävimmillä uutisilla... Kävin hakemassa Jenninalle vesirokon tuossa 3vkoa sitten. (samoin kuin pojalle aikanaan) Ja ensin ajattelin ettei se tullut. Mutta viikko sitten ilmestyi ensimmäiset 7 näppyä (28.4). (tarttumisesta meni sen 2vkoa) seur pvä.nä oli sen 10 näppyä ja kuume nousi 38.saan. Silloin ajattelin että nyt se tuli että nyt päästään siitä. Mutta kuume nousi (2.5) 40.2 ja oli vielä kahtena seuraavana pvä.nä sen jälkeenkin. Silloin vein tytön lääkäriin ja lähettivät tytön oys.siin. Siellä tuli "tuomio" tulehusarvo oli 26 ja tyttö oli päässyt hieman kuivumaan. Lääkäri sanoi "joko kotiin tai tiputukseen..." Tietty jäin sairaalaan. Tyttö oli tosi pahan näköinen maha, selkä, kaula ja pää ihan täynnä näppyjä kasvoissa muutama. Kädet ja jalat lievästi näpyillä. Ja kokoajan tuli lisää.
Tyttö laitettiin tiputukseen. Mulle sanottiin että tullaan laittamaan kanyyli ihan pian, sanoinkin etten voi ite jäädä katsomaan sitä nimittäin itku olisi päässyt heti. Hoitaja kertoi että ihme kyllä vaikka tyttö noin sairaana niin silti voimaa löytyy. Oli kuulemma taistellu kanyylin laittoa vastaan kuin leijona. Ja rauhottui heti kun kuuli äitin äänen. Yö oltiin sairaalassa ja aina kun lähdin huoneesta pois niin tyttö oli huutanut kuin leijona. Saikin lempinimen leijona naaras. Kun poistuin ensimmäisen kerran huoneesta niin mein neiti oli kiskaissut tippaletkun irti...
Mutta onneksi tänään päästiin kotiin oli tulehusarvo laskenut ja tyttö saanut nestettä tarpeeksi. Kuumetta oli vielä aamulla 39.1 (klo 11,00) Kotona illalla 38. Ja kun kotiin päästiin niin tyttö juoksi ja oli niinkuin koskaan olisi ollut mitään.
Mutta ei äidin huoli vielä tähän jää.. Vielä täytyy tarkkailla näppyjä tulehduksen varalta. Ettei tule ihon alaisia tulehduksia ja jälkitauteina on keuhkokuume ja korvatulehdus. toivotaan parasta.
Ja toivottavasti kohta saadaan kuulla ihania uutisia........
T. Löllykkä<br><br>