Huomenta! :wave:
Pikaiset kommentit muutamaan aiheeseen.
Tarpalle ekana, sanon ihan samaa kuin muutkin, että junttiuden huippu siellä liikenteessä ollut, ihan kaikkea kun ei tosiaan kannata suustaan päästää! Miettikääs vaikka nykysin ku on uusperheitä, ja joku tulis kaupassa sanomaan että onpas nämä lapset isänsä näköisiä. No ööh, ei ne ole mun lapsia, tuumais perheenpää. Koita vaan unohtaa moinen, itse tiedätte ettei teillä down-lasta ole, ja ettei hän myöskään näytä sellaiselta. Kaunein lapsi maailmassa, teille! :heart:
Meillevauvalle :hug: !! Ihan tarkkaan en teidän historiaa tiedä, mutta hurjalta kuulosti tuo kuvailemasi itkukohtaus. Ja yhdyn tässäkin muihin että ei se äkkinäinen liike vauvaa varmasti vahingoita, ennemminkin ravisteleminen voisi sen tehdä. Jaksamisia, äitiys on yllättänyt minutkin, taikka silloin ekalla kerralla siis, ei enää näin toisella kierroksella. Se ON rankkaa, huomata että elämä on muuttunut ihan kokonaan, ja varsinkin itkut joiden syytä ei varmasti tiedä, ja joita ei saa loppumaan; ne on pelottavia, kun ei "osaa tehdä mitään". Ja mitä tulee neuvolaterkan tarjoamaan keskusteluapuun, niin siihen kannattaa tarttua hanakasti jos yhtään tuntuu siltä. Nimimerkillä babybluesista kärsinyt/kärsivä... :/ En tarkoita että sinulla olisi ollenkaan kyse siitä, mutta että ihan jo siitä muuttuneesta elämäntilanteesta saattaa olla tarvetta jutella JOSKUS, joten pidä mielessä se keskusteluavun tarjoaminen, ja kysy siitä terkkarilta uudelleen heti jos tuntuu että sille voisi olla tarvetta. No joo, minäpä nyt eksyin aiheesta...
Ihanan hyvin nukuttiin viime yönä, no okei syöttöjä oli 3, mutta nukuttiin 7:30 asti, isompikin muksu! Neiti nukkui kahdeksaan asti, ja kun menin jokeltelun keskeltä hänet yläkerrasta hakemaan, niin niskapaskat siellä ootti.. nukku vielä meidän sängyssä viimeisimmän syötön jäljiltä!! Meidänkin lakana aivan sonnassa. Onneks oli pyyhe lakanan alla siinä kohtaa, ni ei petari mennyt. Oli muuten eka niskapaska meillä, no esikoisella niitä toki oli mutta Anskulla ei vielä tähän mennessä ollu yhtään näkyny, vaan nytpähän on saatu "pää auki" silläkin saralla.
Nyt neiti hassu makailee tuolla lattialla kyljellään ja yrittää tarttua harsoon edessään, ihana! :heart: Jep, mutta ääni taitaa kiihtyä joten kuskaan tissin paikalle ja sit lähdetään pihalle! :wave:
Pikaiset kommentit muutamaan aiheeseen.
Tarpalle ekana, sanon ihan samaa kuin muutkin, että junttiuden huippu siellä liikenteessä ollut, ihan kaikkea kun ei tosiaan kannata suustaan päästää! Miettikääs vaikka nykysin ku on uusperheitä, ja joku tulis kaupassa sanomaan että onpas nämä lapset isänsä näköisiä. No ööh, ei ne ole mun lapsia, tuumais perheenpää. Koita vaan unohtaa moinen, itse tiedätte ettei teillä down-lasta ole, ja ettei hän myöskään näytä sellaiselta. Kaunein lapsi maailmassa, teille! :heart:
Meillevauvalle :hug: !! Ihan tarkkaan en teidän historiaa tiedä, mutta hurjalta kuulosti tuo kuvailemasi itkukohtaus. Ja yhdyn tässäkin muihin että ei se äkkinäinen liike vauvaa varmasti vahingoita, ennemminkin ravisteleminen voisi sen tehdä. Jaksamisia, äitiys on yllättänyt minutkin, taikka silloin ekalla kerralla siis, ei enää näin toisella kierroksella. Se ON rankkaa, huomata että elämä on muuttunut ihan kokonaan, ja varsinkin itkut joiden syytä ei varmasti tiedä, ja joita ei saa loppumaan; ne on pelottavia, kun ei "osaa tehdä mitään". Ja mitä tulee neuvolaterkan tarjoamaan keskusteluapuun, niin siihen kannattaa tarttua hanakasti jos yhtään tuntuu siltä. Nimimerkillä babybluesista kärsinyt/kärsivä... :/ En tarkoita että sinulla olisi ollenkaan kyse siitä, mutta että ihan jo siitä muuttuneesta elämäntilanteesta saattaa olla tarvetta jutella JOSKUS, joten pidä mielessä se keskusteluavun tarjoaminen, ja kysy siitä terkkarilta uudelleen heti jos tuntuu että sille voisi olla tarvetta. No joo, minäpä nyt eksyin aiheesta...
Ihanan hyvin nukuttiin viime yönä, no okei syöttöjä oli 3, mutta nukuttiin 7:30 asti, isompikin muksu! Neiti nukkui kahdeksaan asti, ja kun menin jokeltelun keskeltä hänet yläkerrasta hakemaan, niin niskapaskat siellä ootti.. nukku vielä meidän sängyssä viimeisimmän syötön jäljiltä!! Meidänkin lakana aivan sonnassa. Onneks oli pyyhe lakanan alla siinä kohtaa, ni ei petari mennyt. Oli muuten eka niskapaska meillä, no esikoisella niitä toki oli mutta Anskulla ei vielä tähän mennessä ollu yhtään näkyny, vaan nytpähän on saatu "pää auki" silläkin saralla.
Nyt neiti hassu makailee tuolla lattialla kyljellään ja yrittää tarttua harsoon edessään, ihana! :heart: Jep, mutta ääni taitaa kiihtyä joten kuskaan tissin paikalle ja sit lähdetään pihalle! :wave:
Ainoa vaan että se liina on liian lyhyt... sain juuri ja juuri sen sidonnan tehtyä mutta meinasi silmät pullistua päästä että sain solmut solmittua, ja kun pojan nosti kyytiin ei henki enää kulkenut.