***HELMET 2008*** Toukokuu
- Viestiketjun aloittaja VanamoBr
- Ensimmäinen viesti
Mun mummo on ompelija, ommellu jo yli 60 vuotta...mut se ei todellakaan oo periytyvää, mulla ekä mun äidillä todellakaan pysy neula ja lanka käsissäAlkuperäinen kirjoittaja nipsuli:Ei jummi oon kade tommosesta iso-mummista |O , omat mummit on ihan jees, mutta hitsit kun osaisivat ommella, tai edes oma äiti, tai edes mä :headwall:
Kassillisen ol taas tehny kuteita, mut nuo oli sen kassin helmi
Nyt sillä on työnalla sellain kesätoppi, mis on naruolkaimet ja sellain rypytys tuos rinnassa
Alla voi sit pitää lyhythihasta bodyy tms Munkin iso-täti oli käsityön ope, teki jotain kirjojakin ja vaikka joka joulu sain lahjaks käsityökirjoja niin ei vaan menneet opit perille |O , käsityöt sucks
Meillä neiti on syöny tänään normia huonommin, voiskohan vielä johtua rotasta?? Ja sit noi kädet..nykyään neidin on pakko pitää pullosta kiinni..ja välillä ne on sit suussa jne..
Meillä neiti on syöny tänään normia huonommin, voiskohan vielä johtua rotasta?? Ja sit noi kädet..nykyään neidin on pakko pitää pullosta kiinni..ja välillä ne on sit suussa jne..
Kävin tuossa aamusella hakemassa leipomosta croisantteja ja pullaa. Nami maiskin
Olipas mukava juoda aamukaffet ja lukea lehti ihan rauhassa.
Anopista puhetta ollut näköjään. Hyvin tullaan toimeen, vaikkakin menee välillä väkisellä hermot sen kans ja ennen kaikkea sillä menee erittäin helposti herne (tai ennemminki appelsiini) sinne nenukkaan. :kieh:
Oli tuossa maanantaina ostanut tytölle vaatteita. Yöpaita oli koko 50cm, ohoh ei taida mahtua. Täytynee käydä vaihtamassa isompaan, oli kattonut pesuohjetta.
Ihania vaatteita Jahvetin isomumma tehty. Vähä oon kade.
Tänään olis tarkotus vähän siivoilla ja järkätä kaappeja. Katotaan miten käy. Hain kaverilta tosi hyviä kannellisia säilytyslaatikoita, joihin pitäs esikon pieniä vaatteita laittaa säiliöön.
Olipas mukava juoda aamukaffet ja lukea lehti ihan rauhassa.
Anopista puhetta ollut näköjään. Hyvin tullaan toimeen, vaikkakin menee välillä väkisellä hermot sen kans ja ennen kaikkea sillä menee erittäin helposti herne (tai ennemminki appelsiini) sinne nenukkaan. :kieh:
Oli tuossa maanantaina ostanut tytölle vaatteita. Yöpaita oli koko 50cm, ohoh ei taida mahtua. Täytynee käydä vaihtamassa isompaan, oli kattonut pesuohjetta.
Ihania vaatteita Jahvetin isomumma tehty. Vähä oon kade.
Tänään olis tarkotus vähän siivoilla ja järkätä kaappeja. Katotaan miten käy. Hain kaverilta tosi hyviä kannellisia säilytyslaatikoita, joihin pitäs esikon pieniä vaatteita laittaa säiliöön.
Rotarixin haittavaikutuksista lueskelin minäkin just maanantaina, kun eilen se saatiin. Luulen nipsuli, että vois ruokahaluttomuus johtua vielä siitä, koska se tartuntamahdollisuus ulosteen välitykselläkin on suurimmillaan 7vrk rokotteen saamisesta, joten nyt kai se pöpökanta on siellä suolistossa suurimmillaan...
Meillä oli poika eilisillan kärttyinen rokotuksen jäljiltä, mutta onneksi sitä kipuitkua kesti vain sen tunnin verran päivällä. Illalla laitoin vielä supon ja poika nukkui ihan normaalisti, heräsi jo vakiintunein ajoin 23, 02 ja 05 syömään ja hiukan ennen 7 kuului iloinen jokeltelu pojan huoneesta
Minä tulen anopin kanssa oikein hyvin toimeen, vaikka kyllä siitäkin niitä ärsyttäviä piirteitä löytyy. Mutta kenestäpä ei löytyisi :saint: Onneksi asuvat nykyään sen verran kaukana, ettei kovin usein näe, niin jaksaa sitten itsekin käyttäytyä paremmin kun nähdään =) Se vaan on paha, että kun nähdään, niin tapaaminen on aina ainakin viikonlopun mittainen :/
Me saatiin vihdoin tänäaamuna nuo pimennysverhot laitettua Siirrettiin meidän makkarista verho pojan huoneeseen ja ittelle laitettiin uus, vähän paremmin sisustukseen sopiva =) Nyt on sitten pojallakin pimeetä, vaikka ei kyllä mun mielestä oo pahemmin reagoinut valoisuuteen.
Mitäs muuta...ei muista. Niin, tulehan Jahvetti sitten kertomann millaisen fledan sait kampaajalta tultuasi
Meillä oli poika eilisillan kärttyinen rokotuksen jäljiltä, mutta onneksi sitä kipuitkua kesti vain sen tunnin verran päivällä. Illalla laitoin vielä supon ja poika nukkui ihan normaalisti, heräsi jo vakiintunein ajoin 23, 02 ja 05 syömään ja hiukan ennen 7 kuului iloinen jokeltelu pojan huoneesta
Minä tulen anopin kanssa oikein hyvin toimeen, vaikka kyllä siitäkin niitä ärsyttäviä piirteitä löytyy. Mutta kenestäpä ei löytyisi :saint: Onneksi asuvat nykyään sen verran kaukana, ettei kovin usein näe, niin jaksaa sitten itsekin käyttäytyä paremmin kun nähdään =) Se vaan on paha, että kun nähdään, niin tapaaminen on aina ainakin viikonlopun mittainen :/
Me saatiin vihdoin tänäaamuna nuo pimennysverhot laitettua
Siirrettiin meidän makkarista verho pojan huoneeseen ja ittelle laitettiin uus, vähän paremmin sisustukseen sopiva =) Nyt on sitten pojallakin pimeetä, vaikka ei kyllä mun mielestä oo pahemmin reagoinut valoisuuteen.Mitäs muuta...ei muista. Niin, tulehan Jahvetti sitten kertomann millaisen fledan sait kampaajalta tultuasi
Minä olen menossa muutaman tunnin päästä töihin. Mitja raukka oli todella väsynyt eilisestä ja huonovointinen eli nukahti neljältä, kun pääsimme kotiin ja herätin hänet yhden kerran syömään, mutta muuten nukkui aamukahdeksaan. Kahdeksan tuntia olimme sairaalassa ja hän ei voinut siellä nukkua kunnon päiväunia, kun aina tultiin herättämään uuden annoksen kanssa ja mahaan sattui niin kovasti.
Mies heräsi Mitjan kanssa ja on vielä vähän tottumaton, kun minä olen vastannut Mitjan hoidosta, ei osaa tulkita Mitjaa vielä tai ei oikein tiedä mitä tehdä....
Kumpaa vanhempaa muuten helmivauvannne muistuttaa?
Mitjalla on isänsä (tähti)silmät, pitkät ripset ja vahvat kulmakarvat. Isällä on uskomattoman muhkeat kulmakarvat ja Mitjalla on välillä tuimia ilmeitä ja kulmakarvat koholla. Isällä on kiharat hiukset ja minullakin oli lapsena, nyt taipuisat ja Mitjan hiukset kihartuvat aina märkinä, paljon ei pojalla kyllä tukkaa vielä ole. Kovin blondilta hän näyttää verrattuna mustatukkaiseen isään...Näen kyllä Mitjassa paljon myös itseäni, taitaa olla kombinaatio meistä vanhemmista, mutta enemmän isän näköinen. Isovanhemmat olivat täällä Mitjan ensiviikkoinan ja näkivät Mitjassa kyllä ihan isän kopion...Kaikenlaisia ongelmia tuli appivanhempien kanssa ja minä olin todella rasittunut....neuvoja sateli....Onneksi asuvat kaukana!
Mies heräsi Mitjan kanssa ja on vielä vähän tottumaton, kun minä olen vastannut Mitjan hoidosta, ei osaa tulkita Mitjaa vielä tai ei oikein tiedä mitä tehdä....
Kumpaa vanhempaa muuten helmivauvannne muistuttaa?
Mitjalla on isänsä (tähti)silmät, pitkät ripset ja vahvat kulmakarvat. Isällä on uskomattoman muhkeat kulmakarvat ja Mitjalla on välillä tuimia ilmeitä ja kulmakarvat koholla. Isällä on kiharat hiukset ja minullakin oli lapsena, nyt taipuisat ja Mitjan hiukset kihartuvat aina märkinä, paljon ei pojalla kyllä tukkaa vielä ole. Kovin blondilta hän näyttää verrattuna mustatukkaiseen isään...Näen kyllä Mitjassa paljon myös itseäni, taitaa olla kombinaatio meistä vanhemmista, mutta enemmän isän näköinen. Isovanhemmat olivat täällä Mitjan ensiviikkoinan ja näkivät Mitjassa kyllä ihan isän kopion...Kaikenlaisia ongelmia tuli appivanhempien kanssa ja minä olin todella rasittunut....neuvoja sateli....Onneksi asuvat kaukana!
Meidän poika on myös aikamoinen sekoitus molempia. Samanlainen roikkoposkineen ja reisimakkaroineen kuin minä pienenä. Tosin minä olen syntyissäni ollut reilun kilon kevyempi. Silmät on kuulemma minun, kuten myös korvat, mutta suu on selvästi isältään. Miehen vauva-ajalta en ole pahemmin kuvia nähnyt, joten en tiedä kuinka paljon yhtäläisyyksiä siten olisi... Täytyykin seuraavaksi appivanhempien luo mennessä pyytää heitä kaivamaan miehen vauva-aikaisia kuvia näytille =)
Kiitos Jahvetti....
Työhönmenosta vielä, että sain eilen uupumiskohtauksen oikeastaan, kun mieheni sijaisuus nyt samalla päättyi ja muutenkin jonkinlaisen parisuhdeangstikohtauksen. Minusta tuntuu, että minulla on aivan liikaa vastuuta kaikesta ja oikeastaan olen tämän muutaman kuukauden sijaisuuden aikana ollut kaikkea muuta kuin vapaa työstä. Meidän roolit on jotenkin valitettavasti muodostuneet niin, että minä johdan vähän liikaakin kaikkea. Mies ei ole opettajan roolissaan kovinkaan varma ja olen suunnitellut hänelle suurimman osan tunneista aina iltamyöhään. Hän alkaa tehdä kaikkea viime tipassa, joten aina yöllä iskee paniikki seuraavasta päivästä ja sitten istun vieressä ohjaamassa tosi väsyneenä....Nyt viimeisen kurssin ajan sanoin vain, että voit ihan itse suunnitella vapaasti tunnit ja kauhea paniikki yleensä iski...Mies on aivan ihana monin tavoin, hyväsydäminen ja hellyttävä tähtisilmineen, mutta mutta....ehkä hän on omimmissa sfääreissä basson takana. Nyt kun menen itse töihin, olen oikeastaan helpottunut, sillä ihan kuin olisin ollut töissä koko ajan kuitenkin. Ulkomaalaisena ei ole tietenkään helppoa ja suomen kielen kurssit jäi kesken, mutta itsekin olen asunut ulkomailla ja ollut todella oma-aloitteinen ja sinnikäs töiden suhteen. Helposti sitten tulee minulle tämä nalkuttava rooli, kun pitää näitä ikäviä asioita jankata ja muistuttaa ja eilen menin läpi kaikki vielä tekemättömät työt, korjaamattomat esseet ym miehen kanssa ja patistin tekemään. Hänellä helposti unohtuu käytännön jutut, minä olen taas ylitunnollinenkin töiden suhteen. Nyt mietin pitäisikö minun muuttaa vähän käytöstäni...neuvoa vähemmän ja olla vähemmän dominoivampi...Mies tulee nyt helposti Mitjan kanssa minun luo ja kysyy mitä tehdä ja haluaa ohjeita...Olen niin väsynyt näihin kaikkiin ohjeisiin jo kaikessa muussakin eli ehkä olisi parasta hänen ihan itse oppia....
Siinä parisuhdepurkausta....minua muutenkin on väsyttänyt todella paljon jatkuva miehen toimeentulosta huolehtiminen ja tämä sijaisuus oli kyllä hänelle hyvä tulonlähde, mutta päädyin kyllä itse tekemään liikaakin töitä siinä samalla. No, nyt tuli mies juuri kaupasta, jonne hänet passitin pikaisesti hakemaan terveyssiteitä...mies raukka....Hän on kyllä kiltti ja ihana. Pyöränkin on nyt laittanut ja huoltanut kuulemma valmiiksi ja odottaa pihalla. Kauheaa täällä palstalla nyt purkaa angstejaan ja kaiken kaikkiaan onnellisia olemme, mutta hiottavaa vähän olisi....
Työhönmenosta vielä, että sain eilen uupumiskohtauksen oikeastaan, kun mieheni sijaisuus nyt samalla päättyi ja muutenkin jonkinlaisen parisuhdeangstikohtauksen. Minusta tuntuu, että minulla on aivan liikaa vastuuta kaikesta ja oikeastaan olen tämän muutaman kuukauden sijaisuuden aikana ollut kaikkea muuta kuin vapaa työstä. Meidän roolit on jotenkin valitettavasti muodostuneet niin, että minä johdan vähän liikaakin kaikkea. Mies ei ole opettajan roolissaan kovinkaan varma ja olen suunnitellut hänelle suurimman osan tunneista aina iltamyöhään. Hän alkaa tehdä kaikkea viime tipassa, joten aina yöllä iskee paniikki seuraavasta päivästä ja sitten istun vieressä ohjaamassa tosi väsyneenä....Nyt viimeisen kurssin ajan sanoin vain, että voit ihan itse suunnitella vapaasti tunnit ja kauhea paniikki yleensä iski...Mies on aivan ihana monin tavoin, hyväsydäminen ja hellyttävä tähtisilmineen, mutta mutta....ehkä hän on omimmissa sfääreissä basson takana. Nyt kun menen itse töihin, olen oikeastaan helpottunut, sillä ihan kuin olisin ollut töissä koko ajan kuitenkin. Ulkomaalaisena ei ole tietenkään helppoa ja suomen kielen kurssit jäi kesken, mutta itsekin olen asunut ulkomailla ja ollut todella oma-aloitteinen ja sinnikäs töiden suhteen. Helposti sitten tulee minulle tämä nalkuttava rooli, kun pitää näitä ikäviä asioita jankata ja muistuttaa ja eilen menin läpi kaikki vielä tekemättömät työt, korjaamattomat esseet ym miehen kanssa ja patistin tekemään. Hänellä helposti unohtuu käytännön jutut, minä olen taas ylitunnollinenkin töiden suhteen. Nyt mietin pitäisikö minun muuttaa vähän käytöstäni...neuvoa vähemmän ja olla vähemmän dominoivampi...Mies tulee nyt helposti Mitjan kanssa minun luo ja kysyy mitä tehdä ja haluaa ohjeita...Olen niin väsynyt näihin kaikkiin ohjeisiin jo kaikessa muussakin eli ehkä olisi parasta hänen ihan itse oppia....
Siinä parisuhdepurkausta....minua muutenkin on väsyttänyt todella paljon jatkuva miehen toimeentulosta huolehtiminen ja tämä sijaisuus oli kyllä hänelle hyvä tulonlähde, mutta päädyin kyllä itse tekemään liikaakin töitä siinä samalla. No, nyt tuli mies juuri kaupasta, jonne hänet passitin pikaisesti hakemaan terveyssiteitä...mies raukka....Hän on kyllä kiltti ja ihana. Pyöränkin on nyt laittanut ja huoltanut kuulemma valmiiksi ja odottaa pihalla. Kauheaa täällä palstalla nyt purkaa angstejaan ja kaiken kaikkiaan onnellisia olemme, mutta hiottavaa vähän olisi....
Meil likka nukku aamusta 2h nosmaalin 30min sijaan Eikä oo kyl mitään rokotteita saanu...joku unitauti iskeny :kieh:
Nyt kippasin sen pihalle vaunuihi ja nukahti heti..saas nähä kauan ny nukkuu....suotavaa kyl olis sellai 4h, ettei sit huuda ku mummo tulee vahtii...nukkus vaan :kieh: On meinaan pikkasen likka alkanu vierastaa mummoo, en tiiä tekiskö sit silmälasit sen Ei se mua kyllä pelkää vaikka okuläärit nenälle laittasinki (en siis yleensä pidä) mut mie vissii oon luonnostaaki niin pelottavan näkönen, et se on tottunu
Eikä oo kyl mitään rokotteita saanu...joku unitauti iskeny :kieh: Nyt kippasin sen pihalle vaunuihi ja nukahti heti..saas nähä kauan ny nukkuu....suotavaa kyl olis sellai 4h, ettei sit huuda ku mummo tulee vahtii...nukkus vaan
:kieh: On meinaan pikkasen likka alkanu vierastaa mummoo, en tiiä tekiskö sit silmälasit sen Ei se mua kyllä pelkää vaikka okuläärit nenälle laittasinki (en siis yleensä pidä) mut mie vissii oon luonnostaaki niin pelottavan näkönen, et se on tottunu Meidän poika vierasti äitienpäivänä ekan kerran. Mummu ja enot saivat kaikki suun kääntymään alaspäin ja kunnon itkutkin tuli Eilen kyllä katseli myös tosi tarkkaan terveydenhoitajaa, kun sillä oli tummakehyksiset lasit... Meillä ei kenelläkään lähipiirissä, joita nähdään lähes päivittäin, oo silmälaseja. Mulla kans into laski jo, en jaksa mennä takas tonne talliin. Kun mies ei anna mun heittää niitä kaikkia rojuja roskiin, jotka mä haluaisin heittää hevon hemmettiin :kieh: Huomenna mies lähteekin sit mökkiä rakentamaan keski-Suomeen, joten ollaan neljä päivää pojan kanssa kahdestaan. Onpa ainakin tekemistä, jos tallia siivoon. Voi olla, että osa rojuista on kadonnut miehen reissun aikana :kieh:
Eilen kyllä katseli myös tosi tarkkaan terveydenhoitajaa, kun sillä oli tummakehyksiset lasit... Meillä ei kenelläkään lähipiirissä, joita nähdään lähes päivittäin, oo silmälaseja. Mulla kans into laski jo, en jaksa mennä takas tonne talliin. Kun mies ei anna mun heittää niitä kaikkia rojuja roskiin, jotka mä haluaisin heittää hevon hemmettiin :kieh: Huomenna mies lähteekin sit mökkiä rakentamaan keski-Suomeen, joten ollaan neljä päivää pojan kanssa kahdestaan. Onpa ainakin tekemistä, jos tallia siivoon. Voi olla, että osa rojuista on kadonnut miehen reissun aikana :kieh: Fiilistelin IHAN turhaan sitä että tyty ei itkenyt pariin päivään. Tänään oli sit oma vanha itsensä kitisevänä ja itkuisana. Sylissä vääntelehtii kuin sähkövispilä. Taitaa olla taas ilmaa täynnä toi maha. Joka pierusta seuraa raastava itku ja pierua etsiessäkin itkettää.
Mä jopa laitoin korvikkeen sekaan 30ml maissivelliä josko sillä ois taas nälkä.. Aamupäivän veti ruokaa varmaan tunnin välein. Nyt se sit päätti että ei syökään.
Vähänkö omat fiilikset laski kuin lehmän häntä.. Meikäläistä näköjään koetellaan urakalla. Vähänkö itkettää.
Mä jopa laitoin korvikkeen sekaan 30ml maissivelliä josko sillä ois taas nälkä.. Aamupäivän veti ruokaa varmaan tunnin välein. Nyt se sit päätti että ei syökään.
Vähänkö omat fiilikset laski kuin lehmän häntä.. Meikäläistä näköjään koetellaan urakalla. Vähänkö itkettää.