HEINIKSET 05!

Minusta oli alkuunsa jotenkin noloa ottaa vastaan jatkuvasti tavaraa,vaikka itselläkin on varaa.
Meillä mummot ja papat ostelee mm.vaatteita. Me ei olla ikinä pyydetty mitään, mutta ostavat silti. Lapsellehan ne vaatteet tietysti tulee,ei meille. Musta on silti ihanaa et isovanhemmat ajattelevat lastenlapsiaan. Väliinsä tulee ihan liikaakin muistamista, ja jouluisin ne sekoaa,eli vähempikin riittäis Mut tosi ihanaa, että muistavat. Toisaalta mä ajattelen myös niin, että jokainen tekee omat lapset (kasvattaa ja kustantaa) ja isovanhemmat ovat omansa jo maailmalle saattaneet,eli en ajattelis pahalla vaikka eivät muistaisi ollenkaan. (Pidän tärkeämpänä hoitoapua/aikaa lasten kans). Soisin heidän tuhlaavan enemmän esim.matkusteluun ja muuhunkin mukavaan,mihin ei ole aiemmin ehkä ollut varaa. Mut tä on vaan mun mielipide.

Mä kans vaihoin kukkiin mullat ja laitoin pääsiäisruohot kasvamaan. Ihanaa kun on kevät ja kesä tulee vauhdilla. Mulla kohta enää 8viikkoa laskettuun aikaan,huijui!!

Neidin kans käytii merellä kävelemässä ja ihmettelemässä pilkkijöitä Nyt se vetelee sikeitä..taidanpa keittää kahvit ja mennä terassille aurinkoa ottamaan,heippa!

Moona rv32

 

Meilläkin kummankin vanhemmat tulevat välillä vastaan rahallisesti. Minun äitini ja isäni hössöttää kauheana ostelee ja hoitaa tyttöä. Heille on tullut tosi iso tunneside tyttöön, kun mehän asuttiin minun vanhempien luona Espoosta muuton jälkeen 2 kuukautta, ennen kuin löydettiin sopiva asunto. Joka päivä mummon pitää soitella tytölle ja vähintään pari kertaa viikossa pitää nähdä tyttöä. Oltiin menossa ostaa sitä pyörää tytölle, niin isäni haluaa nyt sit välttämättä sen ostaa lapsenlapselleen. Muutenkin ostelevat kaikkea, vaippoja ja vaatteita.

Jos kumpikin meistä olisi töissä toivoisin enemmänkin vain tuota läsnäoloa, mutta nyt kun tuo kodinhoidontuki ei ole niin suuri otan mukisematta vastaan pienenkin avun mitä annetaan. Miehen vanhemmat ei oikeastaan näe tyttöä kuin korkeintaan kerran kuussa, mutta kun tulevat käymään tuovat meille ruokaa tullessaan ja silloin tällöin tytöllekkin jotain (ei läheskään aina) ja ne on yleensä jotain hyödyllistä kuten vaatetta. Kerran on ostanut tytölle lelun jouluna, kun toivoimme enemmän leluja joululahjaksi niitä kun ei itse raski ostaa.

Kata: tuntuis mustakin ikävältä tollainen erottelu, kuitenkin kaikki on ns. teidän muksuja ja te olette perhe ja kaikki lapset varmaan ovat yhtä tärkeitä teille. Harmi ettei he ole osanneet ajattelella tuota asiaa ja kyllähän se etenkin itsestä tuntuu kurjalle, kun muut lapset jäävät ilman mitään.

Tänään tyttö tuton huusin syömään ja neiti saapuu kahden ison nallekaverin kanssa ja asetteli ne istumaan penkeille ja meni itse istumaan "isojen penkille" ja sanoi oikein tomerasti: ruokaa. Tuntuu ihan uskomattomalta miten nopeasti nuo lapset kasvaa pitäis osata nauttia joka hetkestä. Joskus kyllä sorrun siihen ajatteluun että sitten kun lapset ovat vähän isompia, niin teen/tehdään sitä ja tätä. Nyt oon ihan pyrkinyt ottamaan kaikki arjen pienet ilot vastaan ja nauttimaan niistä täysillä. =)

 

Piti vielä sanoa ettei mekään mitään olla pyydetty vanhemmilamme ja hävettää kyllä ottaa vastaan kaikkea. Toisaalta mä ajattelen niin ettei he antaisi jos heillä olisi tiukkaa. Toivoisin että itsekkin voisin antaa aikaani ja ostella jotain mukavaa sitten omille lapsenlapsilleni ja olla heille yhtä hyvä mummo kuin meidän vanhemmat ovat nyt meidän lapsille.

 

Niinpä,kaikilla teillä isovanhemmat jotka ostelee,vaikkei tarviskaan.Ehkä tuntuu että läsnäolo tärkeämpää kuin ostelu,niin se onkin mutta olisi kiva jos joskus osallistuisivat johkin hankintaa.Mä ainakin haluaisin omalle lapsenlapselle ostella ja olla tietenkin muutenkin koko perheen tukena ja antaa aikaa yhdessä oloon.Teistä voi tuntua että hävettää kaikkea ottaa vastaan,no ei tuntuis jos tosiaan ei koskaan mitään heiltä saisi.Oon tainnu joskus koittaa hienovaraisesti vihjasta,ilman tulosta.Paitsi että viime viikolla laitoin mun isälle viestiä voiko osallistua taulun maksuun jonka mun papan sisko maalasi pojasta,eipä ole tullut vastausta vieläkään...enkä tahdo pyytää mitään koska luulis omasta tahdosta haluavan lapsenlasta muistaa muutenkin kuin puhelinsoitoilla ja harvoin käydä kattomassa.Mun isä vaimoineen asuu Hangossa joten siks eivät niin usein käy,me Lahdessa.Vetoavat ettei ole aikaa,no ehtivät kuitenkin monena viikonloppuna mökille...
Mun äidillä epilepsia eikä siks voi pitkiä aikoja hoitaa poikaa joten isovanhemmilta ei saada hoitoapuakaan.Olkaa tosi onnellisia että asiat noin hyvin,teitä autetaan monessa asiassa!Mä oisin niin happy jos me saataisiin edes poika hoitoon isovanhemmille aina kun tarvis,nyt pyydettävä kavereita.Masentaa vaan joskus ja mietin miten ihanaa olisi jos enemmän pystyisi mun vanhemmat ottamaan osaa pojan elämään.

 

tohon mummojen auttamisasiaan niin mun oma mummo on vasta 69v ja hoitaa topia joskus, on tosi pirtsakka ja käy vieläkin esim 20km hiihtolenkeillä:O ostelee topille jotain pientä jatkuvasti, kuten kumpparit, paitoja jne. mun äiti auttaa kanssa, kuten on ostanut topille vauvakaukalon, turvaistuimen, syöttötuolin,sitterin, vaatteita kauheesti, leluja jne. ja aina sanoo että pyydä vaan jos tulee tarve.mutta koskaan en pyydä, oon siinä asiassa aika ylpee.ottaa myöskin yökylään topia toisinaan. pappoja on kaksi topilla mutta kumpikaan ei oikeestaan auta. topin isän puolelta ei tule apuja myöskään, toki synttäri ja joululahjat. mun oma kummitäti on myöskin kiva, lähettelee topille toppatakkeja jne. alennuksista, löytää niitä hyvin kun asuu hesassa ja hällä ei ole omia lapsia.eli tykkää laittaa sitten.

enempi oon onnellinen tosta hoitoavusta. toki tostakin että rahallisesti auttavat.ei oikein osaa kuvitella että tollasta ei olis. mut välillä korpee kun topin isän vanhemmat ei ees kysy mitä tarttis,meinaan kun on vaikka synttärit. sit ne tuo jotain ihan turhaa. esim viime synttäreillä topi sai kolme päältä ajettavaa autoa!! että ehkä kandeis ennemmin kysästä niin olisi topillekin kiva.

topilla oli fysioterapia ja saa nyt kesällä nilkkaansa botox-piikin, mikä laitetaan nukutuksessa.rentouttaa nilkan puoleksi vuodeksi, eli topi pääsee sitten tosissaan kävelemään ja ilman kipua.se on hermostomyrkkyä, aika inhottavan kuulosta..mutta ei todellakaan ole pahaasia kela myöskin myönsi meille joulukuuksi koulutus ja kuntoutus viikon lahden kuntoutuskeskuksessa, saadaa vertaistukea muilta samanlaisilta perheiltä ja siinä oppii paljon tästä topin tilasta. ja kela maksaa sitten tämän.

tänään käytiin ostaan lenkkarit ja se myyjä varmaan aatteli että olen ihan karsee asiakas kun mulle ei kelvannut mitkään..mutta topille kun on oltava nauhalliset ja korkea takaosa & tukeva kantaosa ton jalan takia. no löyty sitten ihanat ja tukevat popot topi veti raivarit siellä sitten mutta..taitaa olla miehinen piirre

nyt iltapalalla ja suihkuun, topi jo uinahtikin seitsemältä. pysy onneks rytmi vaikka kelloa siirrettiin.

illanjatkot!

 

Murmeli:ai Lahdessa teidän kuntoutusloma?Kirjottele lähempänä niin voidaan treffata=)!Hienoa että Topi saa apua jalkaan jotta toimisi paremmin!

 

Tänään mentävä ostamaan pojalle lenkkarit,alkaa lämpösaappaat olemaan liian kuumat.Huomena ulkoillaan ja mennään jäähallille jääkiekkotapahtumaan tai vaihtoehtona uimaan,olisi kiva poikaa uimahallissa käyttää kun niin tykkää veden kanssa lotrata,sunnuntaina ajellaan mun mummolle käymään(100 km meiltä).Oon edelleen arka lähtemään mihkään jos se meno sotkee päivän unirytmejä.Poika nukkuu päikkäreitä 2 h,nyt sitten nukkuu autossa minkä nukkuu joka tarkottaa sitä että nukkuu 30-40 min kun herää eikä enää nukahda vaikka monet lapset juuri autossa nukkuisi paremmin,no toivotaan että nukkuu uudestaan takastulomatkalla.Niin meillä aina ollut ettei autossa nuku kuin pienen hetken vaikka olisi kuin väsynyt.Harvoin pitempiä matkoja ajellaan niin ei ilmeisesti ole tottunut,oma tai hoitopaikan sänky paras paikka unille.Palaamisiin!

 

Taas mä täällä,missä kaikki??!Lähetäänkin mun mummolle jo aamusta(sunnuntaina),saan ystävältä matkasängyn lainaan niin poika voi nukkua päikkärit siinä.Loppuu mun stressi siitä miten nukkuu autossa...

Onko kellään ollut tällästä vastaavaaarin viikon aikana poika on 3 kertaa herännyt hoitopaikassa kesken päiväunien ihan hysteerisesti huutaen.Itkee pitkään eikä meinaa millään rauhoittua,sylissä rimpuilee eikä sanat mene perille.Kotona tätä ei ole sattunut kertaakaan(vielä).Aikansa huudettuaan rauhoittuu,mutta tänäänkään ei enää ollut suostunut takas petiin vaikka oli nukkunut vasta puolet normaalista päikkäriajasta.Tulee mieleen että onko nää sitten niitä ns.kauhukohtauksia?Osaako kukaan sanoa vai mistä olis kysymys?
Nyt oon kirjottanut niin monta viestiä putkeen että koittakaa jotain johkiin kommentoida=)
Hauskaa viikonloppua!

 

Googletin kauhukohtaukset.Oireet kyllä viittaisi ihan siihen mutta kaikissa mainittiin että ne ilmenevät öisin,luulisi että päivälläkin voi..sama kai mihin vuorokauden aikaan nukkuu.En oikein saanut selvää miten silloin pitää toimia,jossain mainittiin ettei syliin saa ottaa.Kertokaa jos tiedätte niistä jotain,Kata??

 

moikkis,pikaseen täällä käännyn..
Voihan tuo olla että mielikuvitus jos on vilkas,näkee päivällä unia ja hoitopaikka kuitenkin vähän vieraampi joten pahojen unien yhistelmä tuohon paikkaan voi tehdä sen huutamisen.

Kauhukohtaukset kyllä yöhon sijoittuu,silloin lapsi nukkuu syvenpää unta.En ole kuullut ns.päiväkohtauksista mutta periaatteessa voihan tuo ollakin.

Maisalla oli huutokohtuksia yöllä jonkun aikaa mutta tyttöä huudatti kovemmin se jos otti syliin.
Lauloin vieressä vaan ja hyssyttelin,en ees koskenut kun tuntui kosketuksestakin villiintyvän.Lopulta ne loppuivat,mä aatteline ttä ne olivat pahoja unia.Sillä tosi paljon uutta ja erilaista lapset näkee ja kuulee.
Sekä mielikuvitus laukkaa jo näillä meidän kohta kaksvuotiailla.

 

Huomenta!Juu en tiiä mitä noi huutokohtaukset päivällä on.Toivottavasti menevät pian ohi.

Hyvin nukkui poika eilen kylässä matkasängyssä.Kävi vaan tapaturma...pomppi mun mummon sängyllä ja kaatui suoraan naama eellä sängyn reunaan!Voi että mä säikähin,ihan kamala kolaus kuului!Huuti ihan hysteerisenä,nyt on toinen poskiluu aivan musta ja turvonnut,keskellä haava,myös ohimossa violetti mustelmaviiru.Onni onnettomuudessa ettei lyönyt suutansa,ois tullut pahempaa jälkeä.Mulla oli pari tuntia ton jälkeen ihan huono olo itelläni.Annettiin yötä vasten särkylääkettä koska selvästi poskea jomotti kun välillä sitä kädellä paineli.Antoi mun kuitenkin siihen koskea ettei ainakaan murtunut ole.Ja ihan hyvän tuulinen oli loppu päivän ja leikki normaalisti.Noi tollaset on ihan kamalia kun lapseen sattuu=(!Ahdistaa ajatuskin koko tapahtumasta.
Silti olisi mennyt vielä uudestaan pomppimaan sängylle!Nauroi vaan ja näytteli poskeaan ja laitaa että tuohon osui,kyllä jääräpää on ettei millään usko!Nyt loppui sitten meillä sängyllä peuhaaminen,kotonakin heti kun pääsee yläkertaan menee meiän sängylle keikkumaan.Että sellanen päivä meillä eilen.

 

Maanantaita!

Kauhukohtauksista en osaa sanoa muuta kun ensi ja turvakodissa sanoi unikouluttaja että tän ikäset ei vielä nää painajaisia että vasta n. 5 vanhana alkaan näkemään?!

Olipa kamala tälli sängynreunaan. Mä pelkään aina kun Lumikukka nousee seisoon sängyllä tai sohvalla, heiluu ja huojuu.. Pyritty kieltämään että istua vaan saa, usein toimii paitsi väsyneenä joutuu ottaan syliin kun ei usko. Kerran putos sohvalta, löi sohvapöytään päänsä mutta vauhti oli ehtiny hiljetä jo sohvan kautta ettei hirveesti sattunu. Mut siitä säikähdin.

Juu uudestaan Lumikukkakin menis, ei tajua jos sattu että voi sattua uudestaankin. Liian pieniäkö tajuaan..onko sama asia että syy-seurausälli puuttuu?

Lumikukkakin on alkanu vasta vanhempana nukkuun pisempiä kun puolen tunnin päikkäreitä autossa, muutenkin unet parantunu 1 vuoden jälkeen kun lähteny liikkeelle. Eli nykyään sujuu matka papan luo 170 km paljon paremmin kun pienenä, nyt menee parhaimmillaan 2 h matkaan ilman pysähdyksiä, pienenä saatto mennä 4-5 h kaikkine pysähdyksineen, =/. Eka tissittely saatto oli 15 minuutin päästä kotoa, voi niitä aikoja ja ne tulee kohta takaisin =). Pääsiäiseksi mennäänkin papan luo, viimeks käyty varmaan tammikuussa..

Kävikö paljon virpojia? Meillä kävi 2 porukkaa ja kaksi yksinäistä noitaa, ihan riittävästi =)

Mukavaa pääsiäisviikkoa kaikille!!

 

Pari noitaa kerkes käydä, ennenku lähettiin mummolaan kylään

Juu kyllähän noita haavereita sattuu varmasti kaikille, varsinki jos vilkkaampi tapaus. Meidän neiti on väsyneenä kyllä sellanen rymyroope että...meinaa jalatki mennä solmuun. Saa pitää huolen ettei uniaika viivästy.

Kuin monella on lapsi siirretty "isojen" sänkyyn? Meillä siirrettiin 3viikkoa sitten. Nyt on muutama päivä ollu aivan tuskaa päikkäreiden kans. Sellaset kaks tuntia menee et uni tulee. On selvästi tositosi väsynyt,mut kun on huomannu et sieltä pääsee pois,ni lähtee vaeltelemaan ja tulee huoneesta ulos,tai alkaa leikkimään leluilla. Tavalliseen sänkyyn ei enää voi siirtää,tulee yli sieltä. Periaate mulla on se,et päikkärit on nukuttava,ei jaksa olla ilman. Nukutan sitte vaikka monta tuntia. Viereen ei voi jäädä "vahtimaan" nukahtamista, ei oo tottunu siihen, vaan häiriintyy siitä. Vähän alkaa käymään hermon päälle tämä oven suussa vahtiminen. Oisko vinkkejä??

Mulla oli tänään neuvola. keskikäyrällä masu menee edelleen, ja kaikki muutenkin ok. Loppuaika onkin neuvolakäyntejä sitten useammin.

Lähtiskö vaikka pyykkiä laittamaan ja kahville,tais tyttö viimein saada unen päästä kiinni.

Moona rv33

 

Tarkoitin, että pinnasänkyyn ei enää voi siirtää, kun tulee yli sieltä. Nyt siis nukkuu tavallisessa lastensängyssä, jossa on turvareuna.

 

Moona: Just tuo päikkäreille meno mulla pelottaa jos vaihdetaan isojen petiin yöunille menee varmaan mukisematta, kun simmahtaa aina ihan heti kun pinnasänkyynkin vie. Mut pakko alkaa totuttaa kohtapuoliin, että kerkeää tottua sinne nukahtamiseen ennen vauvan syntymää. Tutti ollaan saatu kokonaan pois kävi meillä oikeastaan tosi kivuttomasti, muutaman kerran kyseli päikkäreille mentäessä.

 

Moona,oisko mitenkään mahollista että tyttö nukkuis esim päikkärit teidän makkarissa,jossa ei olis mitään virikkeitä niin paljoa?
Tai onko mahollista saada lelut niin ylös tms.että ei tulis intoa leikkimiseen?

Yks vink vink on myös että hommaatte pimennysverhon joka todellakin pimentää niin ettei huoneessa näe haahuilla ja uni tulee nopeemmin..
Meillä on makkarissa näin.

kaksoset nukku ns.nukkumishuoneessa jossa ei ollut leluja,vaan ihan sängyt ja vaatteet.oli huone erikseen leikeille,heillä meni tosi kivuttomasti unet.Muutama unilelu mutta thäts it.

Meillä Maisa pinansängyssä ja meidän huoneessa vielä.Ei olla muutettu tytön maailmaa ennen kuin veli syntyy.Sovittiin että Maisa saa nukkua siinä huoneessa ja omassa sängyssä kun on tottunut.Sitte minä taikka ukkeli mennään toiseen huoneeseen jos tarvis pojan kanssa.Meillä nyt yks huone alakerrassa niin että siellä sänky ja siellä voi olla vaavin kanssa jos on kova valvomaan.

Mulla vointi tosi hyvä,ei kolota eikä supistele enää yhtään!!hassua miten katos kun 30 viikkoo tuli täyteen.Mutta olo tosi huippu,yöt nukun upeesti ja päivät jaksan touhuta.

Maisalla vaan iski nuha ja tänään käytiin lekurissa ja ihme.-...Korvatulehdus.
Kuuri again.
Mutta tyttö ei ole kyllä kipeen oloinen,ei ole koskaan.Eli nukkuu yöt hyvin,ainoostaan se kun räkä jumittaa eli on tosi tukkonen,siitä hoksaan että korvissa varmaan on taas.

Tulis kesä ja taudit veks!

heippa kata rv:llä 32 ,maisa ja pesue

 

Hyviä vinkkejä Katalta! Pimennysverho me ostettiin..mut sieltä tulee yläreunasta just sen verran valoa,et näkee hakea jotain sänkyyn ja siellä leikkiä.(pitää yrittää saada se väli piiloon!) Lelut kerään aina koreihin joissa on kannet,mut sitä ei olla kokeiltu et otettais lelut veke,se voiskin toimia! Mut meillä siis vaan 2 huonetta nyt tässä asunnossa,ja ollaan ajateltu et saa tyttö nukkua kaikki unet omassa huoneessaan,meidän makkari jää sit vaaville. Sinne ei pinnasängyn lisäksi muuta sänkyä mahtuiskaan..Täytyy siis kokeilla tuota lelut veks hommaa.
Yöunille meno on iisiä..nukahtaa pilkkopimeässä alle viidessä minuutissa..Nää päikkärit nyt tökkii. Toisaalta mietin et onkohan tää nyt sellanen kokeiluvaihe..toivon et tyttö jaksais luovuttaa yrittämisen,kun huomaa ettei onnistu

Katalla sujuu raskaus hyvin,kivakiva! Täälläkin vointi on hyvä ja nukkua saa rauhassa. Ainut on et supistelee kyllä,jos rehkii liikaa, mut sekin pysyy poissa ottamalla iisisti

Mut nyt iltapalalle,
hyvät yöt kaikille!!!

 

Heippa pitkästä aikaa.
Paljon ollut puuhaa, niin ei ole kerinnyt netissä pyörimään.
Pikasesti tossa luin ketjua, ja pariin juttuun kerron omia mielipiteitä.

Tossa rangaistusasiassa oon samoilla linjoilla kun mm Kata. Ei meilläkään ei ole mitään jäähyjä käytössä, koska mun mielestä on niihin vielä liian pieni.
Jos tekee jotain, mikä ei ole vaaraksi, mutta kiellettyä (esim kirkuu uskomattoman kimeällä äänellä), niin sanon ei, ja jätän pojan täysin huomiotta niin kauan kunnes huutaa. Sillon usein ite lopettaa, ja tokasee "äiti huomaa" ( =nyt äiti huomaa kun sinä et huuda). Ja mä kanssa käytän noita harhautuskonsteja, eli jos alkaa haahuilemaan esim vaatteita pukiessa, niin kyselen että mahtaako muistaa missä mikäkin vaate on, ja mihin menee tms. Ja sitten vaan loputtomasti kiellän, ja tuon pois paikoista missä ei saa olla, tai mihin ei saa koskea (esim hella).
Ja tukistamista ei mun mielestä varsinkaan näin pieni ymmärrä lainkaan yhdistää siihen "pahaan" mitä on ite tehnyt.

Ja just toi kun lapsi esim riehumalla satuttaa itsensä, niin todistaa pitkälti sitä, ettei ne osaa yhdistää tuollasia asioita vielä toisiinsa. Helposti sitä ehkä niin luulee, kun muuten kuitenkin ovat suht nerokkaita toimissaan, mutta turha mun mielestä vielä pitää heitä niin isoina.
Meijänkin poitsu putos sohvalta about 4kk sitten, muistaa sen kyllä vieläkin. Osottelee paikkaa ja tuumaa että pipi tuli, mutta ei se estä riehumasta ja hyppimästä sohvalta.
Mä en ite ajattele että se ois jääräpäisyyttä tai itsepäisyyttä tms, mun mielestä ne on vaan lapsia, ja se kuuluu niiden puuhiin ja kehitykseen kaikki tollanen.
Oon huomannut että aika moni (en tarkota täällä) puhuu tän ja nuoremmankin ikäsistä lapsista silleen, että ihan ku ne lapset aina tarkkaan suunnittelis kaikkee jäynää ihan vaan kiusatakseen vanhempiaan. Ja tahallaan ihan vaan vanhempia kiusatakseen kiukuttelisivat yms.
Ainakin kun meillä alkaa kiukuttelu (huomionhaku) niin voin ihan peiliin mennä kattomaan mistä se on johtunut. En vaan ite ole huomioinut pikkusta tarpeeksi.

Meillä on kanssa alusta saakka ollut noi autossa nukkumiset hakusessa, vaikka paljon on autolla köröteltykin. Ei ole ikinä oikein sinne nukahtanut, edes ihan vauvana, jollon kuukauden ikäsenä valvo yhen 2 tunnin autoreissun, vaikka oli sitä ennen ollut 3 tuntia pystyssä :/

Kotona meillä on vielä pinnasänky käytössä, ja se on sivuvaununa meijän sängyssä kiinni. Ei olla vielä suunniteltukaan omaan huoneeseen laittoa. Päiväunethan poika nukkuu vielä vaunuissa.

Hiekkalaatikolla toinen ois vaikka koko päivän. Vaikka ollaan 2-3 tuntia ulkona, niin silti itkee kun sisälle pitää mennä. En ole vielä tottunut siihen, koska talvella hän ei juurikaan viihtynyt ulkona.

Vkonloppuna laitettiin pyörään istuin, ja käytiin pikkasella pyörälenkillä. Oli kyllä kivaa Harmi vaan että kaikki virpojat kävi varmaan sillon oven takana, koska muuten niitä ei näkynyt.

Meillä on taas ollut tosi viikon verran katkonaisia öitä. Poitsu saattaa herätä 30 min välein.
Viime yönä sitten hoki pipiä, ja yhessä vaiheessa työnsi kättä suuhun. Liekö sitten hampaita taas tulossa (ne valvottaa aina. Onneksi kohta on jo kaikki), vai oisko kurkku kipee?
Päiväunet on kanssa ollut tuskaa sen vkon verran. Itkee tosi paljon, ja kun herää, niin melkein tunti menee siihen kunnes rauhottuu niin paljon että poistuu sylistä.
Oli mitä oli, toivottavasti menee pian ohi, ja palataan edes niihin 2-3 tunnin unipätkiin.

Meillä oli viime vkolla hautajaisetkin. Mun oma mummo kuoli. Ei silleen vaikuta pojan elämään, kun ei ollut kun pari kertaa nähnyt.
Mutta kyllä nää sairaudet ja kuolemat on saanut aika paljon miettimään, että mitäs jos sitä ittelle tai miehelle jotain tapahtuis, miten poika pärjäis :,(

No, mutta nyt alkaa olee jo tarinaa tarpeeksi, joten lienee paras lopetella.
Jonkin sortin kevätsiivousta toivoisin tällä viikolla kerkeeväni tekemään. Se kummasti piristää kun vaihtaa verhoa ja muuta sellasta ja sitten kun mä oon sen saanut tehtyä, sataakin lunta, heh heh.
Ja äitikin pääsee ehkä pääsiäisenä ekaa kertaa yölomalle...


Hyviä raskauksia niille keiden masussa polskitaan, ja muillekin hyviä vointeja toivottaa Tiiti ja poitsu

 

Kiva kuulla Tiiti-73:nkin kuulumisia. Ja osanotto suruun, kun mummo kuoli! Kyllä kuolemat aina pysähdyttää. Mäkin luin eilen juttua lehdestä kun joku kerto äitinsä kuolemasta, aloin miettiä oman äidin kuolemaa. Siinä pysähtyy, eikä jaksa siinä hetkessä kantaa huolta tästä päivästä. Tajuaa asioiden suhteellisuuden.

Tämä on hyvä palsta, olen saanut uutta ajatusta lasten kasvatukseen. Jotenkin kun ei ole ollut mitään mallia niin on vaan koittanut onkia tietoa jostain. Kuinka kuuluisi oikein kasvattaa, sitten kun tietoa ei saa niin pakko keksiä ite kuinka toimin. Omasta vauva-ajasta kun ei muista mitään, kuinka isä ja äiti toimivat.

Me ollaan jätetty jäähyt ja koitettu muita pehmeämpiä keinoja. Välillä tulee tulosta ja toisinaan ei =). Mutta ohjaustahan lapsi paljon tarvii, noinkin pieni kun on, liikaa välillä olettaa että kun lusikka jo menee suuhun että osaisi jo itsenäisesti syödä. Mutta eihän se niin ole, vielä tarvitaan pitkän aikaa ohjausta kädestä pitäen syömisissäkin, omia oivalluksia...

Haluisin niin kovasti olla enemmän Lumikukan elämässä kun tuntuu että monen asian mä ymmärrän paremmin kun mies. Haluisin opastaa ja olla mukana. Mutta nythän se vaan jää aina enemmän ja enemmän muille, kun olen töissä ja sitten tulee vauva. Toivottavasti vauvalta jäisi aikaa niin että ehtisi oleen esikoisenkin kanssa edes riittävästi.

Meillä nukutaan pinnasängyssä omassa huoneessa, päikkärit ulkona rattaissa. On nukkunut nyt niin hyvin että ei haluta muutoksia. Oppii nukkuun sisällä sitten hoidossa, joten samalla opetetaan kotonakin nukkuun sisällä. Helpottaa syksyä, ettei tarvii kahta nukuttaa ulos, vielä kun Lumikukka vaatii että pitää kärrätä jotta nukahtaa.. Iskä lelliny ja kärränny niin nyt vaikea opettaa pois . Mut oikeesti huomaan sen että mies ei oo tajunnu kuinka helposti lapsi oppii kaikkea jos antaa periks. Ite sen on huomannu kun vauvasta asti hoitanu. Mies tajuaa ehkä vasta nyt, kun jo monta juttua antanu periks, vaikea opettaa pois.

Nyt töitä viimein!

 

Tiiti-73:lle osanotot!Mulla 2 pappaa ja mummo elossa,heilläkin jo ikää vaikka fyysisesti ovatkin aika hyväkuntoisia,koskaan ei tiedä milloin aika on täysi...

Virpojista en osaa sanoa kävikö meillä kun ei oltu kotona sunnuntaina.

Meillä poika nukkuu edelleen pinnasängyssä ja varmaan niin kauan kun mahtuu,ihme ettei ole tajunnut edes yrittää kiivetä pois.Luulen että pojalle oma sänky tosi tärkeä kun aina jäänyt itekseen nukkumaan eikä pompi siellä tai huutele.Unilelun ottaa kainaloon ja peppu pystyssä jää makaamaan kun laittaa sinne eli ei kiirettä meillä isompaan sänkyyn.Pimennysverho on meilläkin ja se hyvä varsinkin kun alkaa olemaan niin valoisat illat.

Pojalle tuli eilen nuha,nenu vuosi aika paljon koko päivän.Toivotaan ettei pahene tai mene korviin.Voi Maisaa kun taas korvat tulehtuneet!Mutta se hyvä ettei taida särkeä niitä kun ei valita.
Pojalla on sitten silmä musta,sen verran posken mustelma levisi että alapuolelta silmä tummui ja turposi.Kyllä on näky,otin ihan valokuvan.
Ihanaa kun tiet sulat niin voi tosiaan alkaa taas pyöräilemään,viime kesänä poika tykkäsi istua kyydissä.
Mun serkku sai perjantaina tytön=)Nyt töihin taas!

 

Pikasesti vielä:miten ratkasette päiväunet jos olette lähdössä päivän reissulle johkiin?Me meinattiin korkeasaareen mennä ennenkuin tulee kesäkuuma,silloin eläimet ei jaksa liikkua joten parempi mennä keväällä.Poika nukkuu 11.30-14.Just tyhmä aika,ennen unia ei ehdi mihkään kauemmas ja jos lähtee kahden jälkeen ajamaan niin on jo iltapäivä ja takastulo menee myöhäseen.Autossa poika ei siis nuku,ehkä puol tuntia hyvällä säkällä eikä pärjää ilman päikkäreitä.Miten kannattaisi tehdä?Koittaa laittaa unille vähän aikaisemmin tai tehdä reissut kun päikkärit jää pois kokonaan eli viiden vuoden päästä=)!

 

Me ollaan tehty reissut silleen, että ollaan lähdetty matkaan ennen päikkäreitä, niin että keritään syöttää ja nukuttaa sitten siellä paikassa mihin ollaan menossa. Tai sitten vastaavasti jos ollaan kotiapäin tulossa, niin lähdetään vasta päikkäreiden jälkeen. Meillä kun ei tosiaan myöskään autossa nukuta noin vaan. Joskus on sitten pakkotilanteessa lähetty päikkäriaikaan, mutta aamulla jo alettu puhua kuinka tänään nukutaankin autossa, ja on otettu unikaveri mukaan, viritetty vähän peittoa suojaksi ettei ois niin kirkasta yms.
Nukkuu kyllä vähemmän, mutta parempi se kun ei mitään. Ja on tuo veijari kerran yllättänyt ja nukkunut autossa 1,5 tuntia, joten ihmeitä voi tapahtua
Eli jos mahdollisesti lähette aamulla, ja päiksyaikaan kävelette tms ennen saareen menoa. Sen ite huomasin, että tunteroinen oli aika hyvä aika korkeasaaressa oloon. Ei ne eläimet sen jälkeen kauheesti kiinnostanut
ja muutenkin eniten kiinnosti ne, mitä kaikkialla muuallakin näkee, eli LOKIT!

 

Niin, ja kiitoksia osanotosta.
Piti vielä vastata tuohon Iitun kysymykseen, että minkä verran isovanhemmat osallistuu, että meillä ei miehen puolelta lainkaan. Ei edes sairaalaan tai ristiäisiin tuoneet mitään lahjaa, joka on jo mun mielestä aikamoinen käytösmoka! Enkä nyt tarkota että lahja ois se pääpointti, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan, ja kuinka se voi ÄRSYTTÄÄ! Kuitenkin heidän eka ja ainut lapsenlapsi (mieheni on ainut lapsi myös).
Kylässä ovat käyneet kerran! Kokoajan vaan meijän pitäis rampata siellä, eivätkä edes sillon koliikkiaikana ymmärtäneet, että ei kauheasti ollut intoa lähteä.
Mun oma äiti oli taas oikea unelma. Aina tarjos apua pyytämättä, mutta ei kuitenkaan tuputtanut mitään väkisin. Oli pojalle tosi läheinen ja tärkeä. JA hänellä sentäs 10 muutakin lastenlasta.
Mutta nythän se suhde on mennyt / muuttunut, niinkun hänen henkinen ja talodellinen apu meille, koska sai sen aivohalvauksen sillon joulukuussa
Meillä on vähän osat kääntynyt toisinpäin, eli minä hoidan ja tuen nyt äitiä.

 

Pojan nuha ei ainakaan eilen näyttänyt pahentuneen.Tänään menevät hoitolapset hoitajan kanssa kirkkohartaukseen jossa lauletaan,viimeksi oli poikakin hoilannut "omalla kielellään"=)
Pojan silmä vähän vaalentunut,ei ole enää niin musta.Tulin töihin jo 02 ja nyt mentävä jatkamaan.Mun "miehet" vaan kotona kääntää kylkeä kun äippä töissä...

 

Heippa!
Pitänyt kysyä vinkkejä tyttelin hiustenpesuun. Kun menee ihan paniikkiin veden suihkuamisesta naamalle. Pikkusuihkulla vähän helpompi mutta eipä tuu hoitoaineitakaan käytettyä kun pelkkä hiusten huuhtelu shampoosta on tyttelin mielestä niin ilkeetä. Koitan kallistaa häntä hieman puoli-istuvaan asentoon mutta sekin tuntuu tosi vastenmieliseltä. Muuten tykkää vedellä lotrata ja naamakin pestä mutta hiuksia vaikea huuhdella ettei vettä valuisi naamalle. Lumikukalle tulee selvästi tukehtumisen tunne ja paniikki siitä, joten koitan vähän kerrallaan ja pienellä vesimäärällä mutta on se silti väliin aika hankalaa. Shampoo ois kuitenkin hyvä saada kunnolla pois hiuksista ja hiukset pestään n. 2 kertaa viikossa että pysyis raikkaina.

Tiiti-73:lla on kyllä ikävä tuo sukulaisten ymmärtämättömyys. Ja että paras tuki eli äiti sairastui niin pahasti. Missä kunnossa äitisi nyt on?`Kyllä minuakin ärsyttäisi jos ei yhtään välitettäisi omasta lapsenlapsesta, mutta vaikea se on toisia muuttaa. Jos ovat tomppeleita niin koittaa että itse toimisi muita kohtaan paremmin ja niin ettei omista lapsista tulisi yhtä tomppeleita. sen verran kun nyt omiin lapsiin voi vaikuttaa, eli tietty esimerkin avulla. Se on tosi ikävää kun on lähisuvussa on tuollaista porukkaa! Pitää vaan olla onnellinen niistä hyvistä ihmisistä joita on ympärillä ja koittaa unohtaa ne ikävät. Onko sulla omaa isää? En muista oletko kertonut.

Hyvää pääsiäistä kaikille!
Me lähdetään tänään papan luo Jämsään =)