Terveisiä täältäkin!
Keskiviikkona ollaan menossa siihen 4D-ultraan, eli sitä tässä kovasti odotellaan.
Töissä jaksamisen kanssa on niin ja näin. Mulla heittelee sokerit välillä, sinne liian matalaan suuntaan. Ja sydän lyö aivan mielettömän kovaa kyytiä, kohtu vissiin painaa keuhkoja jo kivasti.
Hääpäivästä on ollut puhetta. Meidän Nuppu syntyy meille lähes päivälleen 1. hääpäivänä, sillä naimisiin mentiin 7.7.07 ja la on se 9.7. :heart:
Voimia parisuhteessa kamppaileville! Meillä mies puolestaan on rauhoittunut älyttömän paljon raskauden myötä, vaikka ei menokenkä ongelma ollut ennen raskauttakaan. Ihailtavan ihanasti on jaksanut helliä, vaikka välillä olen varmasti tosi rasittava tapaus
.
Kultatiuku ja Nuppu rv 23+5
Keskiviikkona ollaan menossa siihen 4D-ultraan, eli sitä tässä kovasti odotellaan.
Töissä jaksamisen kanssa on niin ja näin. Mulla heittelee sokerit välillä, sinne liian matalaan suuntaan. Ja sydän lyö aivan mielettömän kovaa kyytiä, kohtu vissiin painaa keuhkoja jo kivasti.
Hääpäivästä on ollut puhetta. Meidän Nuppu syntyy meille lähes päivälleen 1. hääpäivänä, sillä naimisiin mentiin 7.7.07 ja la on se 9.7. :heart:
Voimia parisuhteessa kamppaileville! Meillä mies puolestaan on rauhoittunut älyttömän paljon raskauden myötä, vaikka ei menokenkä ongelma ollut ennen raskauttakaan. Ihailtavan ihanasti on jaksanut helliä, vaikka välillä olen varmasti tosi rasittava tapaus
.Kultatiuku ja Nuppu rv 23+5
Maanantaita.. =)
Hääpäivä-galluun, just laskeskelin että tulee kesällä 10.7 7.v täyteen. Mietin kun joku kai joskus on puhunut että seitsemäs vuosi olisi jotenkin hankala, no poikkeus kai vahvistaa säännön, meillä ainakin (omasta mielestäni) on ollut tosi hyvä tämäkin vuosi. Lapsilukua kasvateltu ja muutenkin onni hymyillyt.. (ollaan vuoden aikana muutettu jne kivoja asioita)
Onneksi on hankalat ajat jääneet jo unohlaan.. kai niitäkin joka liittoon "täytyy kuulua"?
Ja kaikille jotka nyt niiden kanssa kamppailee isosti voimia, kyllä se siitä helpottaa.. =)
omaa napaa: edelleen supistelee kun jotain tekee, vähän mietityttää että mitenhän tässä käy, lähteekö etenemään enemmän.. Onko kellään kokemuksia siitä, jos näin aikaisessa vaiheessa on alkanut pehmiämään ja supistelee? Onko edessä pakko lepo sairaalassa vai voiko vielä helpottaa ja itsekseen rauhoittua tilanne?
Meillä muuten rakenneultrassa selvisi että poikia on molemmat.. Kaikki oli siellä kohdillaan, ainoa mitä en huomannut kysyä on se että kun olin viikolla 18 tasan olivat molemmat merkitty korttiin koossa vastaamaan viikkoja 19+1 ja 19+4 eli onko tässä vaiheessa normia että ovat viikoissa isompia.. (kaikkea sitä miettiikin... )
Täytynee lähteä katselemaan mitä muksut puuhaa, toinen on ihan hiljaa ja toinen ajaa autolla.. Tuo hiljaisuus vähän huolettaa..
Mom44 20+5
Hääpäivä-galluun, just laskeskelin että tulee kesällä 10.7 7.v täyteen. Mietin kun joku kai joskus on puhunut että seitsemäs vuosi olisi jotenkin hankala, no poikkeus kai vahvistaa säännön, meillä ainakin (omasta mielestäni) on ollut tosi hyvä tämäkin vuosi. Lapsilukua kasvateltu ja muutenkin onni hymyillyt.. (ollaan vuoden aikana muutettu jne kivoja asioita)
Onneksi on hankalat ajat jääneet jo unohlaan.. kai niitäkin joka liittoon "täytyy kuulua"?
Ja kaikille jotka nyt niiden kanssa kamppailee isosti voimia, kyllä se siitä helpottaa.. =)
omaa napaa: edelleen supistelee kun jotain tekee, vähän mietityttää että mitenhän tässä käy, lähteekö etenemään enemmän.. Onko kellään kokemuksia siitä, jos näin aikaisessa vaiheessa on alkanut pehmiämään ja supistelee? Onko edessä pakko lepo sairaalassa vai voiko vielä helpottaa ja itsekseen rauhoittua tilanne?
Meillä muuten rakenneultrassa selvisi että poikia on molemmat.. Kaikki oli siellä kohdillaan, ainoa mitä en huomannut kysyä on se että kun olin viikolla 18 tasan olivat molemmat merkitty korttiin koossa vastaamaan viikkoja 19+1 ja 19+4 eli onko tässä vaiheessa normia että ovat viikoissa isompia.. (kaikkea sitä miettiikin... )
Täytynee lähteä katselemaan mitä muksut puuhaa, toinen on ihan hiljaa ja toinen ajaa autolla.. Tuo hiljaisuus vähän huolettaa..
Mom44 20+5
Neleka!
Kiitos sektio jutusta/kokemuksestasi.
luin taas tarinaasi, ja ikäväkseni pitää todeta sama asia/kokemus. Elikäs Minä en halunnut moneen kuukauteen seksiä/läheisyyttä, kun pelkäsin johtavan seksiin. Seksiä en vain halunnut, kuin pelkäsin omia ap kipuja niin paljon. Masennusta ei ollut. Eikä poika ensimmäiseen 4,5kk herättänyt, kuin kerran yössä.
Onneksi mieheni kunnioiti kuukausien seksittömyyttämme, ja jaksoi odottaa.
Olen kuitenkin onnellinen, siittä että miehesi ja sinun tiesi palasivat takaisin. Se on varmasti todellista/suurta rakkautta.
Ronja78!
En jaksaisi jos avokkini ramppaisi koko ajan jossain, tietysti ymmärrän et joskus menee. Molempien pitää saada mennä suhteessa.
Nyt otat miehesi puhutteluun, ja keskustelette!!
Tsemiä ja jaksamisia!
Kiitos sektio jutusta/kokemuksestasi.
luin taas tarinaasi, ja ikäväkseni pitää todeta sama asia/kokemus. Elikäs Minä en halunnut moneen kuukauteen seksiä/läheisyyttä, kun pelkäsin johtavan seksiin. Seksiä en vain halunnut, kuin pelkäsin omia ap kipuja niin paljon. Masennusta ei ollut. Eikä poika ensimmäiseen 4,5kk herättänyt, kuin kerran yössä.
Onneksi mieheni kunnioiti kuukausien seksittömyyttämme, ja jaksoi odottaa.
Olen kuitenkin onnellinen, siittä että miehesi ja sinun tiesi palasivat takaisin. Se on varmasti todellista/suurta rakkautta.
Ronja78!
En jaksaisi jos avokkini ramppaisi koko ajan jossain, tietysti ymmärrän et joskus menee. Molempien pitää saada mennä suhteessa.
Nyt otat miehesi puhutteluun, ja keskustelette!!
Tsemiä ja jaksamisia!
Tervehdys pitkästä aikaa! (tai no, en ole ainakaan muutamaan päivään kirjoitellut.. )
Omaan napaan ei mitään uutta, vauva potkii paljon ja kohtu tuntuu välillä jo kylkiluiden korkeudella, samoin nuo potkut..
Mulle varattiin jo lääkäriaika, se toinen, ja se on huhtikuun lopussa, olisko viikkoja silloin 28 tai jotain.. Varmaksi en uskalla noita viikkoja sanoa, enkä jaksa tarkistaa nyt..
Ronja, meillä miehellä oli myös esikon aikana aikamoista menoa tai ainakin juomista, mutta onneksi (?) mies oli armeijassa tuolloin, eikä sitä menoa ihan koko ajan tarvinnut katsella. Nyt tämän toisen kanssa on ollut jo paljon rauhallisempaa, ja hän on niin rauhaa rakastava tyyppi, ettei halua mua ehdoin tahdoin suututtaa, joten mielummin jättää menemättä baareihin jne. Kerrankin satuin olemaan syömässä yhtä aikaa hänen ja hänen kaveriporukkansa kanssa, ja miehet sitten puhuivat kaljalle lähdöstä ja kyselivät miestäni mukaan. Vähän aikaa odotin, mitä mieheni sanoisi, muttei kommentoinut mitään, joten jouduin jo sanomaan, että "voithan sä mennä".. Nooh, tämä oli vain tuo yksi kerta..mutta aika hauska.. Ja voihan tuon ajatella vaikka ihan positiivisena kehityksenä, niihin esikon odotusaikoihin verrattuna!
Ai niin, piti oikeastaan avautua.. Onko kellään muulla koskaan sellaisia "en haluakaan tätä vauvaa"-tunteita? Mulla oli eilen, ja tuntui pahalta. Esikoisella oli tosi huono päivä, ja ajettiin tuolla "keskellä ei mitään", kun esikoinen huusi takapenkillä omaa väsymystään ja omia kiukutteluja, ilman mitää kummempaa syytä tms. Siinä vaiheessa tuli olo, että ei v****, kohta näitä kiljujia on kaksi. Meinasin jo miehelle sanoa, että auton voi pysäyttää, mä lähden tarpomaan tuonne metsään, eikä tarvi odottaa takaisin, ei ehkä ikinä. Ja silloin ihan tosissaan tuntui siltä. Ja haaveilin myös kovasti vetäväni pääni täyteen (mitähän se olis auttanu..?) ja ahdistuin, kun sitäkään en voinut tehdä. Nyt tämä selostus on tylsä ja hiottu, koska nuo olot menivät jo ohi, mutta kuitenkin..
Sellaisia mietteitä tällä kertaa..
Pinuski ja masu 23+4
Ps. Sairaalaan matkaa meillä sellainen 5km? Ja joku kyseli jossain vaiheessa aikooko joku jättää pakkausken ottamatta, niin meillä sitä ei kai oteta..On niin paljon esikoisen vaatteita..Vaikka se äitiyspakkauksen hypistely on kyllä niin ihanaa.. :heart:
)Omaan napaan ei mitään uutta, vauva potkii paljon ja kohtu tuntuu välillä jo kylkiluiden korkeudella, samoin nuo potkut..
Mulle varattiin jo lääkäriaika, se toinen, ja se on huhtikuun lopussa, olisko viikkoja silloin 28 tai jotain.. Varmaksi en uskalla noita viikkoja sanoa, enkä jaksa tarkistaa nyt..
Ronja, meillä miehellä oli myös esikon aikana aikamoista menoa tai ainakin juomista, mutta onneksi (?) mies oli armeijassa tuolloin, eikä sitä menoa ihan koko ajan tarvinnut katsella. Nyt tämän toisen kanssa on ollut jo paljon rauhallisempaa, ja hän on niin rauhaa rakastava tyyppi, ettei halua mua ehdoin tahdoin suututtaa, joten mielummin jättää menemättä baareihin jne. Kerrankin satuin olemaan syömässä yhtä aikaa hänen ja hänen kaveriporukkansa kanssa, ja miehet sitten puhuivat kaljalle lähdöstä ja kyselivät miestäni mukaan. Vähän aikaa odotin, mitä mieheni sanoisi, muttei kommentoinut mitään, joten jouduin jo sanomaan, että "voithan sä mennä".. Nooh, tämä oli vain tuo yksi kerta..mutta aika hauska.. Ja voihan tuon ajatella vaikka ihan positiivisena kehityksenä, niihin esikon odotusaikoihin verrattuna!
Ai niin, piti oikeastaan avautua.. Onko kellään muulla koskaan sellaisia "en haluakaan tätä vauvaa"-tunteita? Mulla oli eilen, ja tuntui pahalta. Esikoisella oli tosi huono päivä, ja ajettiin tuolla "keskellä ei mitään", kun esikoinen huusi takapenkillä omaa väsymystään ja omia kiukutteluja, ilman mitää kummempaa syytä tms. Siinä vaiheessa tuli olo, että ei v****, kohta näitä kiljujia on kaksi. Meinasin jo miehelle sanoa, että auton voi pysäyttää, mä lähden tarpomaan tuonne metsään, eikä tarvi odottaa takaisin, ei ehkä ikinä. Ja silloin ihan tosissaan tuntui siltä. Ja haaveilin myös kovasti vetäväni pääni täyteen (mitähän se olis auttanu..?) ja ahdistuin, kun sitäkään en voinut tehdä. Nyt tämä selostus on tylsä ja hiottu, koska nuo olot menivät jo ohi, mutta kuitenkin..
Sellaisia mietteitä tällä kertaa..
Pinuski ja masu 23+4
Ps. Sairaalaan matkaa meillä sellainen 5km? Ja joku kyseli jossain vaiheessa aikooko joku jättää pakkausken ottamatta, niin meillä sitä ei kai oteta..On niin paljon esikoisen vaatteita..Vaikka se äitiyspakkauksen hypistely on kyllä niin ihanaa.. :heart:
Onko täällä kaikilla 3 lääkärikäyntiä raskauden aikana? Kateellisena lueskelin, koska meidän kunnassa on karsittu pois tuo keskimmäinen neuvolalääkäri, eli mulla oli rv 12 eka ja sit vasta noin viikolla 35 toinen. Kovasti haluisin että lääkäri tarkistais tilanteen tuossa keskivaiheilla kanssa, mutta jos ei ole erityistä syytä niin se jää multa väliin.
Myöskään synnytysvalmennusta ei täällä enää järjestetä.. No, jostainhan sitä on säästettävä... joopa joo..
Pinuski kyseli onko muilla samanlaisia ajatuksia. Kirjoitinkin jo että meillä samoja ongelmia miehen kanssa kuin Ronja78:lla ja silloin kun ukko on menokengät jalassa, tulee välillä mieleen että mihin h****ttiin oon pääni työntäny!! Mietiskelen mielessäni että jos en olisi nyt raskaana niin ottaisin ja lähtisin viikonlopuksi jonnekkin ja jättäisin lapun pöydälle: viihteellä!!
Ihan kun oikeesti noin tekisin, koska en ole ennenkään tehny ja toisaalta miehen menot ei mua näin paljon ottais kaaliin jos en olis raskaana itse, joten kunhan uhoan mielessäni :ashamed:
Myöskään synnytysvalmennusta ei täällä enää järjestetä.. No, jostainhan sitä on säästettävä... joopa joo..
Pinuski kyseli onko muilla samanlaisia ajatuksia. Kirjoitinkin jo että meillä samoja ongelmia miehen kanssa kuin Ronja78:lla ja silloin kun ukko on menokengät jalassa, tulee välillä mieleen että mihin h****ttiin oon pääni työntäny!! Mietiskelen mielessäni että jos en olisi nyt raskaana niin ottaisin ja lähtisin viikonlopuksi jonnekkin ja jättäisin lapun pöydälle: viihteellä!!
Ihan kun oikeesti noin tekisin, koska en ole ennenkään tehny ja toisaalta miehen menot ei mua näin paljon ottais kaaliin jos en olis raskaana itse, joten kunhan uhoan mielessäni :ashamed:
Pinuski Mullakin välillä, esim. silloin kun mies törppöilee, ahdistaa nämä vauvat, tai kyllä mä rakastan sitä ajatusta, että ne on olemassa tuolla vatsassa, mutta iskee kuitenkin paniikki, että mitä oikeesti on tultu tehtyä. Sit oon myös ajatellu, ett olis oikein, jos nää vauvat saisikin joku sellainen, joka on kärsiny keskenmenoista ja lapsettomuudesta ja jolla olis...kypsä parisuhde. Vaikea selittää tuntematta heti perään kauheeta syyllisyyttä...
Mimosa Kyllä, nyt on avokin kanssa vakava keskustelun paikka...kunhan se vaan ilmestyis jonain päivänä kotiin Ylläkseltä...Tosin eilen laitoin sille kiukuissani viestin, että mulle on ihan sama, vaikka se tulis kotiin vasta ens kesänä....
Eleanor ja muut torstain ultraan menevät, tosi kivaa nähdä!
(.) Miksi, oi miksi mun pahoinvointi on tullut takaisin? Sitä on nyt jatkunu viime viikosta asti. Aamuisin on niiiiiiin huono olo, voisin yökätä pienimmästäkin syystä. Oksentanut en siis ole, mutta etoo ja ällöttää vaan ja paljon. Tänään on muutenkin ollut outoja vatsakipuja. Onneksi huomenna on lääkäri. Tekis niin mieli pistää pystyyn kunnon "show" ja vaatia sairaslomaa mammikselle asti, mutta kun ei oikeesti ois varaa tippua vielä kelan päivärahoille..(vaikka vauvat toki tulee ykkösenä ja jos ne olis vaarassa, niin totta kai jäisin kotiin vaikka palkatta, mutta tällä hetkellä töissä jaksamattomuus on lähinnä päänsisäistä...)
Mimosa Kyllä, nyt on avokin kanssa vakava keskustelun paikka...kunhan se vaan ilmestyis jonain päivänä kotiin Ylläkseltä...Tosin eilen laitoin sille kiukuissani viestin, että mulle on ihan sama, vaikka se tulis kotiin vasta ens kesänä....
Eleanor ja muut torstain ultraan menevät, tosi kivaa nähdä!
(.) Miksi, oi miksi mun pahoinvointi on tullut takaisin? Sitä on nyt jatkunu viime viikosta asti. Aamuisin on niiiiiiin huono olo, voisin yökätä pienimmästäkin syystä. Oksentanut en siis ole, mutta etoo ja ällöttää vaan ja paljon. Tänään on muutenkin ollut outoja vatsakipuja. Onneksi huomenna on lääkäri. Tekis niin mieli pistää pystyyn kunnon "show" ja vaatia sairaslomaa mammikselle asti, mutta kun ei oikeesti ois varaa tippua vielä kelan päivärahoille..(vaikka vauvat toki tulee ykkösenä ja jos ne olis vaarassa, niin totta kai jäisin kotiin vaikka palkatta, mutta tällä hetkellä töissä jaksamattomuus on lähinnä päänsisäistä...)
Jatkan vähän, kun eilen en jaksanut ajatella enempää..
Tuntuu että tässä raskaudessa sitä "seesteistä" vaihetta kesti tosi vähän aikaa. Nyt oon aina jotenkin tosi uupunut, en edes herää öisin aina, vaikka esikoinen huutaisi viereisessä huoneessa, ja tietty kun väsyttää, niin tuo ahdistus ja alakuloisuuskin valtaa paljon helpommin mielen. Esikoisella on päällä kai uhma, ja vaikka yleensä on tosi hyväntuulinen ja helppo tapaus niin nyt kitisee joka asiasta ja kaipaa tietty hirveästi huomiota. Sinänsä ymmärrettävää, mutta kun on kausi, jolloin haluaisi käpertyä sängyn pohjalle lukemaan tai mitä tahansa, niin..niin, ei vain jaksaisi. Kaiken lisäksi olen haalinut itselleni hirveästi opintoja kevääksi ja alkaa näin paria kuukautta ennen kesälomaa tuntua, ettei kiinnosta enää yhtään.
Oikeastaan haluaisin vain jäädä kotiin neulomaan ja laittamaan vauvajuttuja (niin, kyllähän mä sitä vauvaa odotan ja haluan, mutta silloin kun väsyttää, niin ajattelee vaan sitä kaikkea stressiä ja vaivaa, mitä siitä vauvasta tulee..), mutta vielä on liian aikaista sillekin..
Ronja, sen verran tuli mieleen, että voisko tuo pahoinvointi ja mahakipu olla psyykkistä (onpa nätisti sanottu..)? Tai mietin vain tuota sun ja tulevan isukin tilannetta, että jos se vaikuttaa suhun tuolla tavalla? Mutta hyvä jos sulla on lääkäri huomenna, niin ei tarvi ainakaan pitempään tuota asiaa murehtia.. :hug:
Mutta nyt opintojen kimppuun. Onneksi tänään on "vapaapäivä", eikä ole pakko poistua kotoa ollenkaan..Jospa vaan menis sänkyyn, ja tekin muut hommat joskus..myöhemmin.. Ei, pakko kai sitä on jotain tehdä, kun tyttökin lähti päiväkotiin..
Hyvää uutta päivää kaikille heinämammoille! :heart:
Pinuski ja masu 23+5
Tuntuu että tässä raskaudessa sitä "seesteistä" vaihetta kesti tosi vähän aikaa. Nyt oon aina jotenkin tosi uupunut, en edes herää öisin aina, vaikka esikoinen huutaisi viereisessä huoneessa, ja tietty kun väsyttää, niin tuo ahdistus ja alakuloisuuskin valtaa paljon helpommin mielen. Esikoisella on päällä kai uhma, ja vaikka yleensä on tosi hyväntuulinen ja helppo tapaus niin nyt kitisee joka asiasta ja kaipaa tietty hirveästi huomiota. Sinänsä ymmärrettävää, mutta kun on kausi, jolloin haluaisi käpertyä sängyn pohjalle lukemaan tai mitä tahansa, niin..niin, ei vain jaksaisi. Kaiken lisäksi olen haalinut itselleni hirveästi opintoja kevääksi ja alkaa näin paria kuukautta ennen kesälomaa tuntua, ettei kiinnosta enää yhtään.
Oikeastaan haluaisin vain jäädä kotiin neulomaan ja laittamaan vauvajuttuja (niin, kyllähän mä sitä vauvaa odotan ja haluan, mutta silloin kun väsyttää, niin ajattelee vaan sitä kaikkea stressiä ja vaivaa, mitä siitä vauvasta tulee..), mutta vielä on liian aikaista sillekin..
Ronja, sen verran tuli mieleen, että voisko tuo pahoinvointi ja mahakipu olla psyykkistä (onpa nätisti sanottu..)? Tai mietin vain tuota sun ja tulevan isukin tilannetta, että jos se vaikuttaa suhun tuolla tavalla? Mutta hyvä jos sulla on lääkäri huomenna, niin ei tarvi ainakaan pitempään tuota asiaa murehtia.. :hug:
Mutta nyt opintojen kimppuun. Onneksi tänään on "vapaapäivä", eikä ole pakko poistua kotoa ollenkaan..Jospa vaan menis sänkyyn, ja tekin muut hommat joskus..myöhemmin.. Ei, pakko kai sitä on jotain tehdä, kun tyttökin lähti päiväkotiin..
Hyvää uutta päivää kaikille heinämammoille! :heart:
Pinuski ja masu 23+5
Hei kaikki!
Ensin omat kuulumiset, nyt on käyty rakenneultrassa, jossa myös kurkittiin 4d:llä vauvelia. Kaikki oli hyvin rakenteiden puolesta, eikä sukupuolestakaan jäänyt epäselvyyttä. Meille tulee poika :heart:
Nyt kun käytiin tuossa 4d:ssä, niin voin sitä kyllä kaikille suositella. Meillä istukka hieman peitti näkyvyyttä, mutta silti saatiin ihan kivoja otoksia aikaiseksi. Olenkin lueskellut ilolla teidän pääkaupunkilaisten mahdollisuutta päästä tuohon 4d:hen, onneksi heinäkuisissa on tarkkaavaisia mammoja, jotka bongasivat sen ilmoituksen!!!
Hääpäivägalluppiin voisin myös vastailla, me mentiin naimisiin vasta viime kesänä, eli naimisissa ollaan oltu suunnilleen 9 kuukautta. Vauvahaaveet olivat kuvioissa jo ennen naimisiinmenoa eli yritystä meille ehti tulla vajaa vuosi. Yhdessä ennen naimisiin menoa ehdittiin olla useita vuosia, joista kihloissa kaksi.
Synnärille meltä on kilometri, jos ehditään muuttaa ennen synnytystä, niin siten matkaa tulee 3-4 km. Ei siis montaa minuuttia mene meillä matkaan.
Kultatiuku, mulla ei hirveästi heittele sokerit tai muutkaan arvot ja työelämän sijaan viimeistelen opintojani, eli saan melko vapaasti määrittää päivärytmini. Silti joskus jaksamisen kanssa meinaa olla niin ja näin. Jaksamisia kaikille, joilla meinaa tehdä sen kanssa tiukkaa!
Joku teistä kyseli neuvolalääkäristä. Mä kävin ekan kerran lääkärin luona 14+ jotain ja seuraava käynti on huhtikuun alkukupuolella. Viikkoja taitaa olla silloin kasassa suunnilleen 25. Sitten olisi vielä yksi neuvolalääkäri raskauden loppupuolella. Tannuli, täällä sentään nuo kolme lääkäriä, mutta ei ollenkaan synnytysvalmennusta! Ilmeisesti mahdollisuus tutustua synnäriin kuitenkin on ennen kesää.
Miehestä vielä sen verran, että meillä noiden liikojen menojen kanssa ei onneksi ole ollut ongelmia. Jo ennen raskautumstakin kävimme ulkona melko harvoin, joten vaikka tahti on säilynyt miehellä ennallaan, ei se päätä huimaa. Meillä harrastuksena elokuvat ja niissä käydään edelleen usein. On ihan kiva, kun löytyy yhteinen kodin ulkouolinen aktiviteetti, niin mustakaan ei ole tuntunut että joutuisin esim. jäämään paitsi joistain menoista. Ainoa kompromissi on ollut, että nykyisin otetaan teatterissa reunapaikat, jotta mä saan röhnöttää penkillä vapaammin ja käydä vaikka tarvittaessa vessassa kesken leffan
Ronja, vaikka meillä näitä yöjuoksuja ei olekaan, niin kyllä varmasti jokaisessa parisuhteessa aina tekemistä löytyy. Meillä esimerkiksi osataan olla lapsellisia ja saada täysin turhia riitoja aikaiseksi mitä ihmeellisimmistä asioista. Kriisinpoikasiakin on ollut, meillä suhteen aikana tapahtunut ympärillä vaikeitakin asioita, jotka sitten loppupeleissä ovat lähentäneet meitä. Kirjoituksistasi päätellen vaikutat erittäin omistautuneelta äidiltä ja varmasti lapset tulevat saamaan rakkautta yllin kyllin! Jaksamisia sinne kovasti :hug:
Nyt pinuskin tavoin aion käydä opintojen kimpuun! Mukavaa päivän jatkoa kaikille!
bryson ja papu 22+1
Ensin omat kuulumiset, nyt on käyty rakenneultrassa, jossa myös kurkittiin 4d:llä vauvelia. Kaikki oli hyvin rakenteiden puolesta, eikä sukupuolestakaan jäänyt epäselvyyttä. Meille tulee poika :heart:
Nyt kun käytiin tuossa 4d:ssä, niin voin sitä kyllä kaikille suositella. Meillä istukka hieman peitti näkyvyyttä, mutta silti saatiin ihan kivoja otoksia aikaiseksi. Olenkin lueskellut ilolla teidän pääkaupunkilaisten mahdollisuutta päästä tuohon 4d:hen, onneksi heinäkuisissa on tarkkaavaisia mammoja, jotka bongasivat sen ilmoituksen!!!
Hääpäivägalluppiin voisin myös vastailla, me mentiin naimisiin vasta viime kesänä, eli naimisissa ollaan oltu suunnilleen 9 kuukautta. Vauvahaaveet olivat kuvioissa jo ennen naimisiinmenoa eli yritystä meille ehti tulla vajaa vuosi. Yhdessä ennen naimisiin menoa ehdittiin olla useita vuosia, joista kihloissa kaksi.
Synnärille meltä on kilometri, jos ehditään muuttaa ennen synnytystä, niin siten matkaa tulee 3-4 km. Ei siis montaa minuuttia mene meillä matkaan.
Kultatiuku, mulla ei hirveästi heittele sokerit tai muutkaan arvot ja työelämän sijaan viimeistelen opintojani, eli saan melko vapaasti määrittää päivärytmini. Silti joskus jaksamisen kanssa meinaa olla niin ja näin. Jaksamisia kaikille, joilla meinaa tehdä sen kanssa tiukkaa!
Joku teistä kyseli neuvolalääkäristä. Mä kävin ekan kerran lääkärin luona 14+ jotain ja seuraava käynti on huhtikuun alkukupuolella. Viikkoja taitaa olla silloin kasassa suunnilleen 25. Sitten olisi vielä yksi neuvolalääkäri raskauden loppupuolella. Tannuli, täällä sentään nuo kolme lääkäriä, mutta ei ollenkaan synnytysvalmennusta! Ilmeisesti mahdollisuus tutustua synnäriin kuitenkin on ennen kesää.
Miehestä vielä sen verran, että meillä noiden liikojen menojen kanssa ei onneksi ole ollut ongelmia. Jo ennen raskautumstakin kävimme ulkona melko harvoin, joten vaikka tahti on säilynyt miehellä ennallaan, ei se päätä huimaa. Meillä harrastuksena elokuvat ja niissä käydään edelleen usein. On ihan kiva, kun löytyy yhteinen kodin ulkouolinen aktiviteetti, niin mustakaan ei ole tuntunut että joutuisin esim. jäämään paitsi joistain menoista. Ainoa kompromissi on ollut, että nykyisin otetaan teatterissa reunapaikat, jotta mä saan röhnöttää penkillä vapaammin ja käydä vaikka tarvittaessa vessassa kesken leffan
Ronja, vaikka meillä näitä yöjuoksuja ei olekaan, niin kyllä varmasti jokaisessa parisuhteessa aina tekemistä löytyy. Meillä esimerkiksi osataan olla lapsellisia ja saada täysin turhia riitoja aikaiseksi mitä ihmeellisimmistä asioista. Kriisinpoikasiakin on ollut, meillä suhteen aikana tapahtunut ympärillä vaikeitakin asioita, jotka sitten loppupeleissä ovat lähentäneet meitä. Kirjoituksistasi päätellen vaikutat erittäin omistautuneelta äidiltä ja varmasti lapset tulevat saamaan rakkautta yllin kyllin! Jaksamisia sinne kovasti :hug:
Nyt pinuskin tavoin aion käydä opintojen kimpuun! Mukavaa päivän jatkoa kaikille!
bryson ja papu 22+1
Ronja voiskohan tuo siun mahakipu ja pahoinvointi johtua tuosta tein tilanteesta?Onhan tuo odottavan äidin elimistölle tressi tilanne kuiteskin ja helposti keho reagoi kaikkeen ikävään kipuilulla ja muilla oireilla,kovasti jaksamista siulle ja toivottavasti miehesi rauhoittuu :hug:
Pinuski84 siullekkin kovasti voimia jaksaa :hug:
Hääpäivä galluppiin meillä on hääpäivä syksyllä ja 7v tulee lokakuussa täyteen,yhdessä ollaan oltu syyskuussa 12v.
Parisuhde kukoistaa meillä tällä hetkellä...kaikki on hyvin.Miehen kanssa ollaan lähennetty tässä viime vuosien aikana todella paljon ja tällein pitemmän kaavan mukaan kerrottuna siihen on vaikuttanut:Esikon keskosuus,menettämisen pelko,suuri leikkaus esikolla ja siitä toipuminen...kuopuksen rankka odotus aika ja melkein henkeni vaatinut synnytys,oma toipuminen...minun sairastuminen joka kesti vuoden kunnes pääsin leikkaukseen ja taas uusi toipuminen...kuopuksen sairastelu ja vuoden kestänyt sairaala elämä,kauan odotettu raskaus,keskenmeno...uudestaan odotettu ja kaivattu raskaus joka tällä hetkellä sujuu hyvin niin fyysisesti kuin henkisestikkin...Esikko on reipas 6v kohta eskarilainen,kuopus kohta 3v uhmaikäinen joka välillä syö hermoa mutta on aivan ihanan valloittava persoona kivuistaan huolimatta...ja tämän kaiken keskellä olemme remontoineet unelma talomme juuri meille sopivaksi kodiksi,miehen rahtarityö ja kotoa poissa olot sekä kohta siirrymme mieheni vanhan sukutilan onnellisiksi jatkajiksi...tällä hetkellä olen onnellinen...tietysti tuleva kesä pelottaa koska silloin tapahtuu niin paljon mutta se otetaan ja eletään mitä annetaan...turhia tressaamatta =) pientä jännitystä tuo myös kaksosten syntyminen ja ovatko he terveitä vai onko heillä sama vika/kehityshäiriö päässä joka oli esikolla koska vika on periytyvä kun tulee meiltä kummaltakin vanhemmalta...mutta se keritään miettiä sitten kun hyö syntyvät.
Tälläistä meillä on ollut elämä tässä viimeisten 6v aikana antoisaa ja vaativaa mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Neuvolalääkäri käynneistä ollut puhetta niin meillä olisi kolme mutta kävin siellä vain yhdessä ja loput lääkäri käynnit on äitipolilla kerran kuussa ja kohta kaksi kertaa kuukaudessa ja joka kerran pääsen ultraan katsomaan pieniä =)
Kaikille heinämammoille jaksamista arkeen ja odotukseen :hug:
Äitee ja tuplat 22+5
Pinuski84 siullekkin kovasti voimia jaksaa :hug:
Hääpäivä galluppiin meillä on hääpäivä syksyllä ja 7v tulee lokakuussa täyteen,yhdessä ollaan oltu syyskuussa 12v.
Parisuhde kukoistaa meillä tällä hetkellä...kaikki on hyvin.Miehen kanssa ollaan lähennetty tässä viime vuosien aikana todella paljon ja tällein pitemmän kaavan mukaan kerrottuna siihen on vaikuttanut:Esikon keskosuus,menettämisen pelko,suuri leikkaus esikolla ja siitä toipuminen...kuopuksen rankka odotus aika ja melkein henkeni vaatinut synnytys,oma toipuminen...minun sairastuminen joka kesti vuoden kunnes pääsin leikkaukseen ja taas uusi toipuminen...kuopuksen sairastelu ja vuoden kestänyt sairaala elämä,kauan odotettu raskaus,keskenmeno...uudestaan odotettu ja kaivattu raskaus joka tällä hetkellä sujuu hyvin niin fyysisesti kuin henkisestikkin...Esikko on reipas 6v kohta eskarilainen,kuopus kohta 3v uhmaikäinen joka välillä syö hermoa mutta on aivan ihanan valloittava persoona kivuistaan huolimatta...ja tämän kaiken keskellä olemme remontoineet unelma talomme juuri meille sopivaksi kodiksi,miehen rahtarityö ja kotoa poissa olot sekä kohta siirrymme mieheni vanhan sukutilan onnellisiksi jatkajiksi...tällä hetkellä olen onnellinen...tietysti tuleva kesä pelottaa koska silloin tapahtuu niin paljon mutta se otetaan ja eletään mitä annetaan...turhia tressaamatta =) pientä jännitystä tuo myös kaksosten syntyminen ja ovatko he terveitä vai onko heillä sama vika/kehityshäiriö päässä joka oli esikolla koska vika on periytyvä kun tulee meiltä kummaltakin vanhemmalta...mutta se keritään miettiä sitten kun hyö syntyvät.
Tälläistä meillä on ollut elämä tässä viimeisten 6v aikana antoisaa ja vaativaa mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Neuvolalääkäri käynneistä ollut puhetta niin meillä olisi kolme mutta kävin siellä vain yhdessä ja loput lääkäri käynnit on äitipolilla kerran kuussa ja kohta kaksi kertaa kuukaudessa ja joka kerran pääsen ultraan katsomaan pieniä =)
Kaikille heinämammoille jaksamista arkeen ja odotukseen :hug:
Äitee ja tuplat 22+5
halusin sen verran vielä noista parisuhdeasioista sanoa, että koska mäkättäminen ja murehtiminen ei auta (päinvastoin siitä on haittaa itselle ja vauvalle) kannattaakin keskittyä enemmän itseensä ja itsensä hellimiseen. Ei ole mitään järkeä tuhlata arvokasta elämää negatiivisuuteen.Jos sinä Ronja vaikka "pääsisit" sairaslomalle ja vointi olisi hyvä, voisit tehdä jotain mistä olet aina haaveillut (en tietty tiedä mitä se olisi;kielikurssi, mammajooga tai runojen rustaaminen). Toisesta aikuisesta kun ei kuitenkaan voi olla vastuussa, eikä toisen tehtävä ole tehdä ketään onnelliseksi.Me teemme itsemme onnellisiksi, hyvä parisuhde on tietysti ihan kiva bonus . =)
Kuulostaa tottakai tosi kliseiseltä,mutta jos oikeasti keskittyy omien vahvuuksien vahvistamiseen ja kehittämiseen, omaan hyvinvointiin ja hyvänoloon niin kummasti ympärilläkin alkaa tapahtumaan hyviä asioita.
iso Hali kaikille heinämammoille
oinas 95
Kuulostaa tottakai tosi kliseiseltä,mutta jos oikeasti keskittyy omien vahvuuksien vahvistamiseen ja kehittämiseen, omaan hyvinvointiin ja hyvänoloon niin kummasti ympärilläkin alkaa tapahtumaan hyviä asioita.
iso Hali kaikille heinämammoille
oinas 95
Rakenneultrassa ollaan käyty ja meiile tulee poika :heart: Mä olin jostain syystä niin varma tytöstä, että olin ostanut jo vaaleenpunaset vaunut valmiiks No mutta tosomies pukeutuu pinkkiin vai mitä.
Pelkopolille on NKL:llä niin kauheet jonot, että en oo vieläkään päässy, vaikka oon ollu jonossa jo viikosta 10. Se alkaa välillä jo vähän ahdistaa, mutta yritän pitää pään kylmänä. Ei mua voida pakottaa synnyttämään. Välillä kyllä tulee painajaisia, että kyllä se tuolla alitajunnassa jyllää.
Muuten kaikki menny tosi hyvin. Ei niin minkäänlaisia "vaivoja". Masu on kyllä nyt tosiaan alkanut kasvamaan ja potkuja satelee. Neuvolalääkäri on ens viikolla.
Parisuhde meillä kukoistaa :heart: Mies oli järkänny mulle ikimustoiset yllärisynttärit kun täytin 30 v viime viikolla. Ja oli menny ostamaan meille 2 viikon matkan Balile!! Mä en vieläkään tajua, miten se oli saanu kaikki sumplittua ja säästettyä mun aavistamatta mitään. Kaikki oli hoidettu mun työvuoroista kissojen hoitopaikkaan. Ja voi että mä rakastan Balia, ollan käyty siellä 2 kertaa ennenkin ja mä voisin muuttaa sinne eläkkeelle!
Olin jo oikeesti vihanen miehelle, kun luulin sen unohtaneen mun synttärit B) Se oli ollut tarkotuskin, kun yllärikekkerit oli mun synttäreitä seuraavana päivänä--
Onko kellään kokemusta pitkistä lennoista raskaana? Lääkärintodistus mun pitää ainakin hommata kun viikot menee just yli sen 28 millon sen tarvii( lähetään siis 4.4) Eiköhän sen saa neuvolalääkäriltä?
Matkakuumeinen Julia Orvokki ja Veeti 24+1
No mutta tosomies pukeutuu pinkkiin vai mitä.Pelkopolille on NKL:llä niin kauheet jonot, että en oo vieläkään päässy, vaikka oon ollu jonossa jo viikosta 10. Se alkaa välillä jo vähän ahdistaa, mutta yritän pitää pään kylmänä. Ei mua voida pakottaa synnyttämään. Välillä kyllä tulee painajaisia, että kyllä se tuolla alitajunnassa jyllää.
Muuten kaikki menny tosi hyvin. Ei niin minkäänlaisia "vaivoja". Masu on kyllä nyt tosiaan alkanut kasvamaan ja potkuja satelee. Neuvolalääkäri on ens viikolla.
Parisuhde meillä kukoistaa :heart: Mies oli järkänny mulle ikimustoiset yllärisynttärit kun täytin 30 v viime viikolla. Ja oli menny ostamaan meille 2 viikon matkan Balile!! Mä en vieläkään tajua, miten se oli saanu kaikki sumplittua ja säästettyä mun aavistamatta mitään. Kaikki oli hoidettu mun työvuoroista kissojen hoitopaikkaan. Ja voi että mä rakastan Balia, ollan käyty siellä 2 kertaa ennenkin ja mä voisin muuttaa sinne eläkkeelle!
Olin jo oikeesti vihanen miehelle, kun luulin sen unohtaneen mun synttärit B) Se oli ollut tarkotuskin, kun yllärikekkerit oli mun synttäreitä seuraavana päivänä--
Onko kellään kokemusta pitkistä lennoista raskaana? Lääkärintodistus mun pitää ainakin hommata kun viikot menee just yli sen 28 millon sen tarvii( lähetään siis 4.4) Eiköhän sen saa neuvolalääkäriltä?
Matkakuumeinen Julia Orvokki ja Veeti 24+1
Julia orvokki; ihanalta kuulostaa!!Paljon onnea. Itsekin paljon lennelleenä en osaa neuvoa muuta kuin, että hyvät tukisukat jalkaan, paljon vettä lennon aikana sekä jaloittelua/jumppaa lennon aikana.Eli WC.ssä kannattaa rampata vaikka ihan huvikseen jotta veri kiertää.Myös paikallaan istuessa voi jalkoja jumpata.
Julia Orvokki Ihana yllätys mieheltäsi =) myöhästyneet onnittelut siulle :flower: miekin täytin eilen 29v.
Pitkistä lennoista ei ole kokemusta mutta eiköhän tuossa oinaksen viestissä ollut ne tärkeimmät asiat joita kantsii huomioida.
Qnsilta tervetuloa mukaan ja jaksuja sairaslomalle toivottavasti supparit helpottaa.
Äitee ja tuplat 22+5
Pitkistä lennoista ei ole kokemusta mutta eiköhän tuossa oinaksen viestissä ollut ne tärkeimmät asiat joita kantsii huomioida.
Qnsilta tervetuloa mukaan ja jaksuja sairaslomalle toivottavasti supparit helpottaa.
Äitee ja tuplat 22+5
Julia orvokki!
Onnea paljon sinulle. Hienoa ja mukavaa kun miehesi järkkäsi juhlat ja ihanan lahjan.
Itse täytin pari viikkoa sitten 30v, ja sain itse järkätä juhlani. Eikä mieskään muistanut/auttanut mitenkään, snif, ja ehkä kade. En ole kateellinen yleensä.
Jospa sitten 50 vuotiaana jotain keksisi/antaisi!!
Kaffettelut pidin lähipiirille siksi, jollen jaksa järkätä isoja juhlia kesällä, niin kuin myöhästyneet 30v juhlat. Ja budjetin kannalta ajattelin järkätä kesäjuhlat. moni ystävämme on ajat sitten täyttäneet talvella tasavuosia, juhlia juhlittu kesällä omilla pihoillaan.
Varmaan viimeisinä ollaan menossa ultraan, eli huomenna
Onnea paljon sinulle. Hienoa ja mukavaa kun miehesi järkkäsi juhlat ja ihanan lahjan.
Itse täytin pari viikkoa sitten 30v, ja sain itse järkätä juhlani. Eikä mieskään muistanut/auttanut mitenkään, snif, ja ehkä kade. En ole kateellinen yleensä.
Jospa sitten 50 vuotiaana jotain keksisi/antaisi!!
Kaffettelut pidin lähipiirille siksi, jollen jaksa järkätä isoja juhlia kesällä, niin kuin myöhästyneet 30v juhlat. Ja budjetin kannalta ajattelin järkätä kesäjuhlat. moni ystävämme on ajat sitten täyttäneet talvella tasavuosia, juhlia juhlittu kesällä omilla pihoillaan.
Varmaan viimeisinä ollaan menossa ultraan, eli huomenna
Tiipero
Tervetuloa uudet masunkasvattajat ja paljon onnea synttärisankareille! :flower:
Tänään oli kolmas neuvola ja kaikki oli hyvin. RR, Hb, pissa oli ok. Vauvan syke 147 ja sf 21cm. Sydänääniä kuunnellessa vauva antoi potkuja anturille ja lähti monta kertaa anturia karkuun. Liikkuvainen yksilö pötkötteli kohdussa poikittain. Mulla painoa +387g/vko, lähtöpainoon tullut 6kg lisää, täti oli tyytyväinen painoni nousuun. Kelan paprut saatiin myös.
Seuraavaks on sit nla-lääkärin vuoro (rv26+), jolloin myös sisätutkimus.
Terkkari vinkkasi myös fysioterapeutin valmennuksesta. Raskaana oleville on tarjolla yksi kerta, jolloin on sitten niitä hengitysharjoituksia ja rentoutusohjausta. Sinne ei isät vissiin oo yleensä tullu mukaan.? Meillä on tarjolla n.3kk välein, joten kannattaa ajoissa tiedustella, ettei mee ohi! Mikäli moiseen olisi mahdollisuus... Mä oon menossa 31.viikolla.
Eipä mulla nyt muuta ole mielessä... Hyviä vointeja kaikille!
-Tiipero + masukki rv23+5
Tänään oli kolmas neuvola ja kaikki oli hyvin. RR, Hb, pissa oli ok. Vauvan syke 147 ja sf 21cm. Sydänääniä kuunnellessa vauva antoi potkuja anturille ja lähti monta kertaa anturia karkuun. Liikkuvainen yksilö pötkötteli kohdussa poikittain. Mulla painoa +387g/vko, lähtöpainoon tullut 6kg lisää, täti oli tyytyväinen painoni nousuun. Kelan paprut saatiin myös.
Seuraavaks on sit nla-lääkärin vuoro (rv26+), jolloin myös sisätutkimus.
Terkkari vinkkasi myös fysioterapeutin valmennuksesta. Raskaana oleville on tarjolla yksi kerta, jolloin on sitten niitä hengitysharjoituksia ja rentoutusohjausta. Sinne ei isät vissiin oo yleensä tullu mukaan.? Meillä on tarjolla n.3kk välein, joten kannattaa ajoissa tiedustella, ettei mee ohi! Mikäli moiseen olisi mahdollisuus... Mä oon menossa 31.viikolla.
Eipä mulla nyt muuta ole mielessä... Hyviä vointeja kaikille!
-Tiipero + masukki rv23+5
täällä masu kasvaa, olen oikeesti jo aika jätti. Seitsemän kiloa tullut ja kaikki vatsaan
Meidän Ulpukka potkii lujasti ja välillä oikein kipeesti, ja äitiä naurattaa vaan
sokerirasitukseen joudun varmuuden vuoksi 21.4.
pelkopolilla käyty ja sektiolupauksen sain, kyllä helpotti. !!!
Julia Orvokki : jos haluat niin laita yv:tä !!! kävin NKL pelkopolilla !!!
pelkään myös synnytystä ja ekaa odotan.
Meidän Ulpukka potkii lujasti ja välillä oikein kipeesti, ja äitiä naurattaa vaan
sokerirasitukseen joudun varmuuden vuoksi 21.4.
pelkopolilla käyty ja sektiolupauksen sain, kyllä helpotti. !!!
Julia Orvokki : jos haluat niin laita yv:tä !!! kävin NKL pelkopolilla !!!
pelkään myös synnytystä ja ekaa odotan.
Huomenta täältäkin...
Eilen jo kirjoittelin pitkät rimpsut, mutta väärän napin vahinko painallus ja kaikki teksti poissa. Luovutin enkä uusiksi jaksanut näppäillä. Nyt uusi yritys.
Onnea synntärisankareille ja uusille palsatilijoille tervetuloa mukaan.
Tänään olisi kympiltä neuvola aika. Aika menee niin nopsaa, tuntuu että vasta sielläkin kävin ja taas menossa.
Vauva potkii jo kovasti, Ihan mahan päällekkin näkyy potkut.
Pitäisi lähteä ettii jotain vaatetusta päälle. Vaatteet niin vähissä mitä voi käyttää ,varsinkin housut. Joka aamu saa pähkäillä. Ja sit kun vielä laiskistunut tossa pyykin pesussa niin vähemmän vaatetta.
Välillä veto vaan niin poissa, ettei jaksa kömpii alakertaa laittaa pyykkejä. Yllättävän hyvinä olot pysyneet verrattuna edellisiin raskauksiin. Saas nähdä onko hemppa tippunut kun heikottaa välistä niin.
Nyt hakee neitiä sängystä, kopisee siihen malliin, että hereillä taidetaan olla...ellei kissa juokse yläällä ja aiheuta tota kopinaa.
äippä 23?
Eilen jo kirjoittelin pitkät rimpsut, mutta väärän napin vahinko painallus ja kaikki teksti poissa. Luovutin enkä uusiksi jaksanut näppäillä. Nyt uusi yritys.
Onnea synntärisankareille ja uusille palsatilijoille tervetuloa mukaan.
Tänään olisi kympiltä neuvola aika. Aika menee niin nopsaa, tuntuu että vasta sielläkin kävin ja taas menossa.
Vauva potkii jo kovasti, Ihan mahan päällekkin näkyy potkut.
Pitäisi lähteä ettii jotain vaatetusta päälle. Vaatteet niin vähissä mitä voi käyttää ,varsinkin housut. Joka aamu saa pähkäillä. Ja sit kun vielä laiskistunut tossa pyykin pesussa niin vähemmän vaatetta.
Välillä veto vaan niin poissa, ettei jaksa kömpii alakertaa laittaa pyykkejä. Yllättävän hyvinä olot pysyneet verrattuna edellisiin raskauksiin. Saas nähdä onko hemppa tippunut kun heikottaa välistä niin.
Nyt hakee neitiä sängystä, kopisee siihen malliin, että hereillä taidetaan olla...ellei kissa juokse yläällä ja aiheuta tota kopinaa.
äippä 23?
Huomenia!
SmileX, IHANA masu! :heart: Voi vitsi, mun mahan voi edelleen nähdä vaan lihomisenakin, jos niin haluaa.. Vaikka kyllä kaverit väittääkin, että näyttää jo ihan vauvamasulta.. Päivästä riippuen.
Oli iso helpotus, kun sain päätettyä etten lähde pääsiäiseksi anoppilaan miehen ja esikoisen kanssa. Olo on jotenkin paljon parempi, kun tietää, että saa muutaman päivän olla vaan kotona yksin eikä kukaan vaadi mitään! Anoppi on kyllä ihana jne., mutta kun tuota matkaa sinne on autolla se ainakin 10h, ja perillä tilat on ahtaat jne. niin on tämä paras ratkaisu..Ja mieskin sanoi, että olisi kiva, jos lähtisin, mutta toisaalta on paljon mukavampi tulla kotiin, kun/jos olen paremmalla tuulella..
Masusta ei mitään uutta. Paitsi että liitoskivut tai jotkut vastaavat yrittävät löytää tiensä minunkin luo. Ei onneksi vielä pahasti..(Koputan puuta..)
Nyt päivän hommiin. Hauskaa päivää kaikille!
Pinuski ja masu 23+6 (enää n. 16viikkoa..olettekos miettineet sitä näin päin?!)
SmileX, IHANA masu! :heart: Voi vitsi, mun mahan voi edelleen nähdä vaan lihomisenakin, jos niin haluaa.. Vaikka kyllä kaverit väittääkin, että näyttää jo ihan vauvamasulta.. Päivästä riippuen.
Oli iso helpotus, kun sain päätettyä etten lähde pääsiäiseksi anoppilaan miehen ja esikoisen kanssa. Olo on jotenkin paljon parempi, kun tietää, että saa muutaman päivän olla vaan kotona yksin eikä kukaan vaadi mitään!
Anoppi on kyllä ihana jne., mutta kun tuota matkaa sinne on autolla se ainakin 10h, ja perillä tilat on ahtaat jne. niin on tämä paras ratkaisu..Ja mieskin sanoi, että olisi kiva, jos lähtisin, mutta toisaalta on paljon mukavampi tulla kotiin, kun/jos olen paremmalla tuulella.. Masusta ei mitään uutta. Paitsi että liitoskivut tai jotkut vastaavat yrittävät löytää tiensä minunkin luo. Ei onneksi vielä pahasti..(Koputan puuta..)
Nyt päivän hommiin. Hauskaa päivää kaikille!
Pinuski ja masu 23+6 (enää n. 16viikkoa..olettekos miettineet sitä näin päin?!)
Hei, musitan että täällä oli paljon Thaimaan Pattaya matkailijoita vuoden alkupuolelta... olen menossa tosiaan 3 viikon päästä, voisin ottaa mielelläni vinkkejä retkistä jne.
Uskaltauduitteko elafanttiratsastukselle raskaana? Houkuttais paljon..
Rv 21+6
Uskaltauduitteko elafanttiratsastukselle raskaana? Houkuttais paljon..
Rv 21+6
Huomenta!
Vaikka tässä on hereillä jo tovi pompittu.
Ei millään malta odottaa huomista neuvolaa, isäntäkin meinas matkaan tulla.
Mie ajattelen tätä jopa niin monimutkasesti, että 108 päivää jäljellä laskettuun aikaan
Vaikka pikkuhiljaa alkaa kyllä orastaa pelko, miten sitä sitten oikeasti jaksaa lapsen kanssa. Meillä on automaattisesti semmonen käytäntö, että minä teen kaiken, mies tekee päivätyötä, minun kolmivuorotyötähän ei lasketa :|. Senpä tiedän ainakin, että tuo ukko näyttää leikkivän niin mielellään kissojenkin kanssa, niin kylläpä se sitten lapsenkin kans touhuaa. Mie saan luututa ja puunata. :headwall:
Muistin just, että onpa jääny tuo vakuutusasiakin hoitamatta, en oo jaksanu keskustassa hillua. No, vielä tässä ehtii. huomenna muuten palautan neukkaan tuon lapun synnäriin, niin onko pakko laittaa nimeä vauvalle, jos ei halua edes hätäkastaa? Miekii meinaan sitten huomenna tilata pärskäyttää tuon uudemman äippäpaketin, tai siis en palauta lappua, jos sitä ei vielä saa.
Vaava voi hyvin. Antaa minun nukkua koko yön. Vaan inhottavasti potkii usein just tonne alapäähän, niin että tuntuu jotta kohta sieltä roikkuu pieni jalka. Aniharvoin tulee semmosia tuntemuksia, ettei itteä saa suoraksi tai vihlasee lonkasta.
T: pörrö ja Nella 24+4
Vaikka tässä on hereillä jo tovi pompittu.
Ei millään malta odottaa huomista neuvolaa, isäntäkin meinas matkaan tulla.
Mie ajattelen tätä jopa niin monimutkasesti, että 108 päivää jäljellä laskettuun aikaan
Vaikka pikkuhiljaa alkaa kyllä orastaa pelko, miten sitä sitten oikeasti jaksaa lapsen kanssa. Meillä on automaattisesti semmonen käytäntö, että minä teen kaiken, mies tekee päivätyötä, minun kolmivuorotyötähän ei lasketa :|. Senpä tiedän ainakin, että tuo ukko näyttää leikkivän niin mielellään kissojenkin kanssa, niin kylläpä se sitten lapsenkin kans touhuaa. Mie saan luututa ja puunata. :headwall:
Muistin just, että onpa jääny tuo vakuutusasiakin hoitamatta, en oo jaksanu keskustassa hillua. No, vielä tässä ehtii. huomenna muuten palautan neukkaan tuon lapun synnäriin, niin onko pakko laittaa nimeä vauvalle, jos ei halua edes hätäkastaa? Miekii meinaan sitten huomenna tilata pärskäyttää tuon uudemman äippäpaketin, tai siis en palauta lappua, jos sitä ei vielä saa.
Vaava voi hyvin. Antaa minun nukkua koko yön. Vaan inhottavasti potkii usein just tonne alapäähän, niin että tuntuu jotta kohta sieltä roikkuu pieni jalka. Aniharvoin tulee semmosia tuntemuksia, ettei itteä saa suoraksi tai vihlasee lonkasta.
T: pörrö ja Nella 24+4