Joulu on nyt sitten vietetty, ja paluu arkeen alkamassa.
Ensiksikin voimia jälleen kerran menetyksen kokeneille :hug: . Ja uusille heinämammoille tervetuloa joukkoon mukaan odottamaan.
Meillä joulu meni ihan mukavasti. Ainut asia, josta voi jotain ikävää sanoa on se, että jouduttiin pakottavista syistä vaihtamaan poikien tavalliset patjat meille ja meidän bonnel-patjat pojille. Nyt ollaan kaksi yötä nukuttu Familonin tavallisilla, ja minun selkäsärky äityi jo ekan yön aikaan toden teolla päänsärkyineen kaikkineen. Viime yökin oli ikävä. Että osaa olla kovat patjat. Edes meidän paksu petari ei muuta tilannetta paremmaksi. Nyt ihan säälittää, että on tullut lapsia nukutettua noilla "kivillä".Ja pojat on nyt nauttineet pehmeistä unista bonneleilla ohuen petauspatjan kera. Luulin että se olisi epämukavaa, mutta eipä olekaan. Sanoinkin miehelle tänä aamuna, että minun on pakko lähteä viikonloppuna patjaostoksille. Mulla on se reumaperäinen sairaus vaivana, joten en uskalla selän kanssa pitkään leikkiä. Lääkityskin kun on nyt tauolla raskauden tiimoilta.
Jännä juttu, että kuvottava olo kulkee edelleen mukana, harvemmin kuin ennen, mutta yllättää aina tullessaan. Tulee ihan varoittamatta, eikä tiedä, mitä söisi että helpottaisi.
Huomenna on meillä se np-ultra, ja minua jännittää valtavasti. Mies tulee mukaan. Oli töissä ilmoittanut joutuvansa käymään sairaalassa. Sen tarkempaa syytä ei ollut kertonut. Tuntuu hyvältä, että isä tahtoo osallistua tähän raskauteen jo nyt, vaikka vauvamasu ei vielä mahdoton ole =) .
Täällä on puhuttu asunnoista. Itse asumme kolmiossa, joten kolmannen lapsen myötä ahdasta tulee olemaan, mutta olemme aikoneet pärjätä vielä jonkun aikaa, sillä tähän muutettiin vasta vuosi sitten. Sopu sijan antakoon!
Kultatiuku ja vauveli rv 12+1
.Ultra tehtiin alakautta ,mutta ei tuo isäntä ollut moksiskaan.tuijotteli vaan hymy korvissa ruutua.Kerrottiin sitten mummille ja ukille uutiset joululahjaksi ja hyvin iloisia olivat!Täytynee rueta köllöttelemään,kun edelleen maha on niin täysi kuin vaan voi olla!!!