Heinäkuun hellemasut-HEINÄKUUSSA!

Onnea Salla!!

 

Onnea Sallalle...

Pajunkissa?
Täällä ei edelleenkäön tapahdu mitään muuta kuin pään kypsymistä :/

40+4

 

Meillä oli tänään neuvola, ja saatiin ohjeistukseksi soittaa torstaina kättärille jos Mölli ei vielä silloinkaan ole itekseen lähtenyt syntymään. Eli ilmesti viikonloppuna viimeistään meillekkin syntyy sitten vauva, tavalla tai toisella Ajattelin kyllä soitella kättärille jo keskiviikkona, sen verran malttamaton tässä jo on Neuvolatäti vaan antoi huolen aiheen lisää, kun oli sitä mieltä että vauvan mahtuminen syntymään alateitse on siinä ja siinä. Jännää vaan koska painoarvio on nyt jotain "päälle kolme kiloa, ei iso muttei pienimmästäkään päästä" Ehkä mun lantio on sitten th mielestä liian pieni tuollaiselle normikokoiselle vauvalle, mutta vähän kyllä epäilen tuota hb oli sentään saatu kunnolla nousemaan!! Viimeksi kun mitattiin (siitä on kyllä jonkin verran jo aikaa) niin se oli 115 ja nyt 144! Juhuu!

Ehkäpä nyt kun sai jonkun konkreettisen päivämäärän sitä osaisi rauhoittua ja lopettaan tän stressaamisen ja olojen kyttäämisen ja vaan lepoloida ja ottaa iisisti vielä kun voi. Möllikin voisi ihan sen rentoutumisen avulla tulla itekseen maailmaan

Minnimys & Mölli 41+0

 

Onnea Salla!

Tsemppiä teille pallomasuille ja käynnistyksen kanssa kärvisteleville!

Meillä menee edelleen loistavasti! Tänään mies on ollut töissä ja mä olen parjännyt hyvin näiden 3 lapsen kanssa + oman itseni kanssa. Vauva meinaa olla melkoinen sylivauva ja meinaa tykätä nukkua vaan sylissä. Öisin ei oikeastaan herää kuin kerran syömään ja nukkuu loistavasti niin kauan kun vaan saa nukkua mun kainalossa.

Ipna ja poika 12vrk

 

Tää oli yllätysiso, tiistaina ultrattiin 3.8kg, 4.2 painoi lopulta, ja kaikkien veikkaukset oli noin 3kg la tienoilla ja nyt meni yli 2 päivää. Jostain syystä kaikki meidän vauvat on ottaneet vikojen viikkojen hirveän kasvuspurtin
Nousispa maito nopsaan niin pääsisi varmimmin mielin kotiin huomenna, vauva oli niellyt lapsivettä ja syntymästään saakka yökkinyt ja puklaillut sitä jopa nenästäkin.
Maitoa ainakin tilallee paljon, äsken nukahti kunnollla (sain siirrettyä sylistä pois nukkuvana) ekaa kertaa sitten aamuysin ..
Tsempit lopuillekin, tänään odotellaan pappaa, tätiä ja sisaruksia käymään kohta.

 

Ja anteeksi hiljaisuus, en kyllä tiedä odottiko kukaan kuulevan mutta täältä se tulee: Tyttö, 7.7.2015 3750g 51,5cm!

Sitten synnytyskertomus kaikessa lyhykäisyydessään (koko homma kesti 6,5h, joka ilmeisen ennätystahtia ensisynnyttäjälle)..:

Supistelut alkoi perus "hitsi, onpas pissahätä taas" -fiiliksellä 01:30 ja jatkui yllättäen 30min päästä ekasta vessakäynnistä, eikä mitään oikein tullut vaikka kuinka istuin ja odotin että hätä helpottaisi.
Sitten herään 10min päästä kamalaan kipuun, jonka vuoksi menin uudestaan vessaan, taas tavallaan myös pissatti. Mutta kuinkas ollakaan, siteessä oli verta ja päätin herättää miehen.

Verta tiputteli vaaleanpunaisena vessapaperijälkenä siteeseen ja paperiin, ei pönttöön ja päätin että nyt tää olis ehkä menoa, olihan päiviä jo 40+4. Mies siinä puki ja laittoi kuontaloaan edustuskuntoon (hah, minkälaisen kanssa mä asunkaan), samaan aikaan kun mulla jo mitä ilmeisemmin supisteluiksi selvinneet teemapippalot jatkui kivuliaampina. Menin lämpimään suihkuun, jotta helpottaisi - ei helpottanut, vaan paheni ja verta pudotteli jo punaisina tippoina lattiallekin.

Nyt sanoin että mies voisi mennä nukkumaan, koska luultavasti seuraava päivä olisi PITKÄ (näin olin jostain lukenut, että synnytys VOI kestää jopa 30h, ellei pidempäänkin - kaverilla 3pv) ja mies teki työtä käskettyä. Itse puhkuin vessassa, näppäilin synnärin numeroa ja siellähän vastasi vastaaja, joka ilmoitti että minuun ollaan yhteydessä hetken kuluttua, tarkalleen klo 03:05.
Kätilöhän se sieltä pirautteli sitten ja kyseli kaikkea mahdollista ihanaisella venäjä-aksentillaan (enkä sano tätä rasistisella mielellä, vaan yleisesti hämmennystä on aiheuttanut itselleni se ettei Tampereella tunnu olevan suomalaisia työntekijöitä enää missään terveysalalla). Kuulemma minun tuli saapua laitokselle viimeistään klo 12, eli 9h kuluessa. Selvä.

Supistukset yltyi ja päätin, että nyt kokeilen nukkumista (väsyttihän se, olin kumminkin valvonut jo 20h ja edellinen yö oli myös pissaravaamista ollut!) kunnes minuutin torkahduksen jälkeen tajusin ettei se uni tule ja kivut oli sitä luokkaa, että huusin ja itkin.

Mieshän oli hereillä nyt tässä vaiheessa, kun sanoin että mitä jos kokeillaan kylmää, eli mies voisi hakea mulle "kylmäkallen" pakkasesta. Se muutes auttoi! Mutta vain sen verran, että nyt oli jo olo niin kamala että halusin lähteä näytille laitokselle siinä toivossa, että "jos ne antais jotain kipuun, jotta saisin nukuttua". Kuitenkaan en uskonut lainkaan, että nyt oli aidosti menoa.. Vieläkään.

Autossa manasin, että varmasti käännyttävät takaisin kotiin ja pohdin pitikö sinne soittaa että nyt varmasti tullaan (heh, ihan kuin kylään oltaisi menossa) Huusin välillä, kirosin vastaantulevia ja liikennevaloissa yritin näyttää mahdollisimman normaalilta kivuista huolimatta. Vihdoin kun päästiin perille, mies parkkeerasi auton kuulaisesti aivan oven viereen, josta topakasti ilmoitin että sakko tulee jos tähän jätät - siispä vielä siirreltiin autoakin pari metriä parkkiruutuun Ai että.. Naurattaa toki nyt.

Laitoksella mikään ei ollut kuten valmennuksissa oltiin käyty läpi. Ilmoittautumista ei ollut, mies juoksi edeltä ja saavutti kätilön (joka oli öh, nukkumassa? Viltti korvissa tepsutteli mua vastaan), jonka kanssa olin itseasiassa jutellut juurikin puhelimessa 2,5h aiemmin. Kello oli siis 05:30.. Sain ensimmäisenä tehtävän hengitellä (auttoi, siis todella pieni juttu mutta järjetön apu!) kätilön ohjeiden mukaisesti. Sitten vaihdettiin mun vaatteet ja annettiin ne verkkopökät, sekä side ja laitettiin käyrille. Samalla kätilö teki tutkimuksen olinko auki/oliko lapsivesi lorahtanut kuten luulin, mutta kappas. Sisäinen marttyyrini heräsi välittömästi, kun kuulin olevani jo 8cm auki! Ah, helpotus - en kuulemma ollut kärsinyt suotta! Eli synnytyssaliin. Tässä vaiheessa aikaa oli kulunut noin 4h ensioireista ja jo 8cm auki!

Kello 6:15 kalvot puhkaistiin (omg sitä veden määrää) ja sain oksitosiinitipan, sekä iki-ihanan uuden ystäväni; ilokaasunaamarin. Oli muutes aivan huippuvekotin se ilokaasu, koska miehen tallentama videopätkä mun sekavasta tilasta kertoi kaiken: rauhallinen, onnellinen, kivuton.. Aivan mahtava. Mutta myöskin väsyttävä, koska meinasin nukahtaa sitten kun niitä kipuja ei ollut ja valvomista kuitenkin oli jo se 24h takana!

Kivunlievityksenä en ehtinyt saada kuin spinaalin, joka sekin oli ihme että onnistuin saada, 10 pistoyrityksen jälkeen! Ponnistuksesta ei tosin tullut sitten mitään ja annettiin vain aueta rauhassa ja harjoiteltiin ponnistusta. Kätilö vaihtui joskus puoli kasin maissa ja 7:50 alettiin oikeasti töihin, kun ilokaasu aiheutti jo voimakkaammat tuntemukset supisteluille ja spinaalin vaikutus loppui = luomuna mentiin, auts.

30min myöhemmin syntyi meidän pieni prinsessa ja parku oli alkanut kuulemma jo kun pää oli vasta ulkona Apua, pakahdun edelleen tästä onnen tunteesta kun muistelen sitä hetkeä. Ensimmäisenä kysyin onko 10 sormea ja varvasta! <3

Ihan mielettömän hyvin meni tuo synnytys, vaikka todella kipeää se tekikin ja olin aivan rättiväsynyt koko toimituksen ajan, että prinsessan pää vähän kärsi muodoltaan, mutta on jo muovautunut/palautunut normaaliksi En onnellisempi voisi olla.

Winny ja tyttö 7.7.2015 3750g 51,5cm

 

Valtavasti onnea winny ja Salla   . Winny, tosi kiva synnytyskertomus.

Mä en tajua mihin aika karkaa.. Tasan kuukausi sitten tasan tähän aikaan saavuttiin synnärille. Kohtahan toi lähtee kouluun ja kutsunnat koittaa. Minun Tissiposki-Timpsu!!
Edelleen menee tosi hyvin, on niin äärettömän tyytyväinen tapaus. Yhtään ainutta yötä ei olla valvottu ja itseasiassa kertaakaan ei ole yöllä itkenyt.Tosin ei juuri päivälläkään kitise.. Sit jos liian kova nälkä eikä tissillä ole suussa justiinsa. Maitoa tulee yli omien tarpeiden. Ja mä oon niin löööööööööööv!

Nelli&Tissiposki-Timpsu

 

Onnea Winnylle tytöstä!

Meillä vauvalle on ilmestynyt kauheesti yhtäkkiä karstaa naamaan ja päähän, mietin jo onko atooppista ihottumaa sittenkin kun meillä kummallakin miehen kanssa semmosta taustaa. Huomenna eka neuvolalääkäri joten saapi hän sit katsoa kans.
On tuo meidän vauva maailman ihanin Ollaan alettu pitää vauvaa lattialla semmosen pehmosen viltin päällä ja katselee siinä pehmoleluja ja meidän naamoja, luin että lattialla olo silloin tällöin kehittää vauvan motoriikkaa. Ja viihtyy siinä tosi hyvin kun syliin meinaa aina nukahtaa ja onhan se jos koko ajan vaan sylissä pitää.. Meillä myös käytössä välillä sitteri mut meinaa mennä päivät niin et eniten vauveli sylissä on
Nyt jos laittais rakkauspakkauksen meidän väliin sänkyyn ja sit unten maille ennen yösyöttöä, syö siis nykyään kerran yössä, kaksi jos iltasyöttö osunut tosi aikaselle

StaRR ja poika reilut 5vkoa

 

Onnea Winny tytöntylleröisestä!!

Minnimys & Mölli 41+1

 

Tässä yösyötön jälkimainingeissa kirjoittelen
Onpas teillä monella jo tosi jännät paikat kun rv:t paukkuu päälle neljänkymmenen.. tuntuu jotenkin niin utopistiselta et oikeesti kaikki oltiin vasta raskauden alussa ja nyt onkin se heinäkuu jo pitkällä ihan tosissaan. Muutenkin kun itse aloin synnyttää rv 36+6 niin jotenkin tuntuu nuo täydet/yliajat niin oudoilta kun ei itse (onneks?! ) päässy sinne asti lähellekään
Mut kohta kaikilla hellemasuilla ja astreallakin on vauva sylissä, ihanaa!
Meillä muuten otettu cuplatonia joka ruokailun yhteydessä nyt about viikon verran ja on tuntunut auttavan aika paljonkin. Ilma ei enää kierrä vauvan masussa niin paljoa joten huutoakin on vähemmän vaikka toki välillä pikkumasua kipristää. Mut suosittelen kyllä tuota valmistetta. Kuulemma joillain ei ole auttanut/ollut mitään apua mutta meille toisille taas tosi suuri apu..
Mites kaalimaaankakaran vauvan masuvaivat?
Mies tuntuu tuolla vauvaa röyhtäyttävän, jos painelis takas pehkuihin niiden viereen kunhan tuosta sänkyyn joutavat..

 

StaRR kannattaa pitää lattialla. Ja myös mahallaan. Kyllä vauva siinä jumppailee ja vahvistaa niskojaan ja kaikkea motoriikkaan ihan eri tavalla kuin sitterissä esim. Mun yhdelläkään vauvalla ei ole koskaan ollut sitteriä. Kaikki ovat ns.lattiavavuvoja ja tomeroita ja topakoita. Timpsunenkin jo kauan ollut lattialla seurailee sisarusten menoa . Mahallaan viihtyy kans tosi hyvin ja se monesti auttaa jos mahasta vääntää. Nukutan myös yöllä mahallaan oman mahani päällä, nakuna tietty .

Supistuksia ja tsemppiä hellemasuille!

Nelli ja tissiposki -Timpsu 1kk :O

 

Onnittelut taas uusille vauvan saaneille!!! Winnyn kertomusta lukiessa tuli kyllä hymy huulille, vaikka tunnit olleet varmasti todellisuudessa tuskaiset! Ja tosiaan aika mennyt nopeaan, kun Starin ja Nellinkin vauvat jo yli kuukauden ikäisiä.

Itsellä ei muuta kuin odottelua... Tänään olisi la, mutta vauvan tulosta kertovat merkit puuttuvat kyllä täysin. Olin itse niin vakuuttunut, että tämä syntyisi ennen laskettua aikaa, mutta nyt sitten ajatukset kääntyneet jo suoraan siihen suuntaan, että käynnistystä kohti mennään. Neuvola olisi huomenna, niin siellä kai yliaikaiskontrolliaikaa varaillaan. Olo on siis mitä mainioin, joten sen suhteen tässä ei ole hätää odotella. Eilenkin sellaisen 10 km kävin tallustelemassa ja ainoa seuraus olivat liitoskivut illasta.

Ei kai se muu auta kuin mennä päivä kerrallaan ja yrittää nauttia edes hieman kesäisemmistä päivistä.

Littlelion 40+0

 

Hei kaikille!
Pikaisia terveisiä. Sunnuntai aamuna 42+0 menin käynnistykseen ja puolikkaalla cytotec tabletilla lähti reilun 12h synnytys käyntiin. 42+1 kerkesi vaihtumaan, kunnes poika syntyi alakautta 22 minuutin ponnistuksen jälkeen painaen 4660g, pituutta 53cm ja päänympärys 37,5cm. Kirjoittelen myöhemmin tarkempaa synnytys kertomusta.
Tsemppiä kaikille vielä mahan kanssa menijöille kohta teilläkin vauvat sylissä.
Tuore äiti ja poika reilun vuorokauden

 

Onnea Winny ja Riikkunen... ihana tuo Winnyn synnytyskertomus! Mä olen niin kateellinen teille jotka "normaali" synnytyksen kokijoille. Itsekin olisin vielä sen halunut kokea kun tämä oli kuitenkin viimeinen vauva meille. No tulipahan koettua sektiokin niin on kokemusta molemmista. Btw johtuen varmaan sektiosta niin mulla oli varmaan viikonverran sellainen olo että koko ajan mietin varsinkin imettäessä että miksi vauva ei potki :O.... vaikka vauva olinmun sylissä.

Ihanaa että Nelli teillä on noin tyytyväinen vauva. Niin on myös meillä ja aikamoinen sylivauva (jep nukkuu nytkin mun sylissä ja yöt kainalossa). Ei se mua haittaa vauva saakoon läheisyyttä niin paljon kuin haluaa. Nytkin jos siirtäisin pojan muualle niin hetkenpäästä varmasti heräisi. Tytöt on isänsä kanssa mustikassa niin vauva saakin olla sylissä huoletta.

Ipna ja poika 13vrk

 

Heräsin la-su tänä kahden maissa repivään kipuun vasemmalla alavatsassa (samanlaista kun paristi aiemminkin pitkin raskautta). Ei ollut hyvä matkoilla tai seistä, ja meillä oli yövieras. Aikani pihisin ja puhisin ja kävelin pitkin asuntoa, kunnes helpotti sen verran että menin takaisin sänkyyn. Sitten alkoi hiljaksiin supistella, ehkä vartin välein, niinkuin monina muinakin öinä.

8:50 sunnuntai-aamuna, 40+2, laitoin supistuslaskurin päälle. Mielessä se että synnytys saattaa olla hyvinkin nopea , soittelin mummolle noin 20min kuluttua että 4min välein supistaa. Meille on matkaa noin puoli tuntia, niin ei tullut kiirettä. Olisin selvinnyt kotona hyvin kipujen suhteen, mutta lasten vuoksi koin paremmaksi poistua sieltä.

Sairaalaan tultaessa kello oli 10:25, sisätutkimus+käyrille ilman odotteluja. Tilanne ei ollut edennyt yhtään tiistain tarkastuksesta, vaikka oli supistellut ja vuotanut verilimaa 5 päivän ajan.

Kätilö tuumi että ei uskalla päästää enää kotiin, että neljännen synnyttäjiä ei pysty ennakoimaan koska asiat saattaa edetä nopeamminkin kuin voi uskoa. Edelleen supisti 4-6min välein, siirryttiin saliin.

Vaihdoin vaatteet ja keinuttelin salissa muutaman tunnin ajan, supistukset alkoi harventua ja vähän hiipua. Yhden maissa kaula oli kadonnut ja kalvorakkula pilkottu, 3cm auki. Päädyin kätilön ehdottamaan kalvojen puhkaisuun, vaikka tiesin että olo muuttuisi paljon kivuliaammaksi sen jälkeen.

Sainkin kipupiikin (oxanest?) 13:15, 13:45 kalvot puhkaistaan ja säännölliset tiheät supistukset alkavat ja synnytys lasketaan käynnistyneeksi.
14:30 kohdunsuu on 5cm auki, supistukset paljon kipeämpiä ja lopulta päädyn pyytämään spinaalin, kerrankin niin ajoissa että sen ehtisi saada ennen vauvaa. Kestää hetken ennenkuin lääkäri tulee paikalle, kätilö laitettaa salissa mulle tippaa, putsaa selkää ja odotellaan. Tämän jälkeen häviää ajantaju

Alkaa olla hiukan vaikeaa käydä makuulle sängylle, ja kätilö auttaa mua pysymään kyyryssä. Mutta ilmeisesti mulla on notkoa selässä sen verran, että nikamien välit on tiukat ja ei onnistu. Supistaa. En pysty olemaan suorassa, murisen ja puhisen ja käytän ääntä.

Supistus menee ohi, uusi pistoyritys, supistaa uudestaan ja en pysy asennossa. Kätilö kehuu äänenkäyttöä ja hengitystä, ja lääkäri päättää vielä koettaa. Tulee luja supistus, vedän itseni suoraksi ja koetan pidätellä ponnistusta.
Kätilö sanoo lääkärille että eiköhän tämä ollut sitten tässä, seuraavalla supistuksella auttavat mut kyljeltä selälleen (oma toive) ja ponnistan. Ponnistusvaiheen kesto 2min, 4 ponnistusta ja niiden välillä on niin vaikeaa olla ponnistamatta kokoajan ettei paikat repeäisi.

15:27 poika syntyy, napanuora kaulan ympärillä, täyden kympin tyyppi ei tikattavaa, istukka kokonainen, saan tipan kautta kohtua supistamaan lääkettä kuten edelliselläkin kerralla.

Nopea ja aika kivuton synnytys, iso vauva, enkä taaskaan saanut isoja puudutteita. En ole koskaan ehtinyt, ja tää oli neljäs kerta
Ei jäänyt mitään hampaankoloon, tänään kohta kotiudutaan. Kipeänä on ainoastaan selkä, jota paineltiin kivunlievityksenä (nätit mustelmat) ja ne neulanreiät.
2x lapsilla on sama syntymäpäivä, mutta eri kuu ja vuosi. Kolmonen syntyi mun syntymäpäivänä ja nelonen mun nimppareina

Eli poika, 19.7, 4.26kg ja 53cm, pää 37cm

 

Voi, onnea kaikille jo vauvan saaneille! Ihana lukea teidän synnytyskertomuksia ja miten on mennyt pienten kanssa. Ehkä vielä meidänkin aika koittaa...

Olen ollut todella laiska kirjoittamaan, mutta luen usein. Sympatiseeraan kaikkia yliaikaisia ja lohduttaudun, että hei en ole ainoa kenen vauva antaa odottaa itseään. Täällä on kaikki kikka kolmoset käytetty ja eilen päätin antaa olla. Saatiin aika yliaikaiskontrolliin, ja olen nyt asennoitunut siihen, että käynnistyksellä mennään. Ei juuri mitään tuntemuksia. Hölkkälenkki sai aikaiseksi hyvän mielen, mutta supistuksista ei tietoakaan. Jotenkin ajatus synnytyksen kulkuun puuttumiseksi käynnistämällä tuntuu tosi hurjalta. Tuntuisi niin paljon keveämmällä, että synnytys lähtisi käyntiin omalla painollaan ja luonnollisesti. Olisi uskoa enemmän siihen, että vauva ja oma kroppa on valmis ja kaikki menee hyvin. No, pitää ottaa vastaa mitä annetaan. Jahka ollaan käyty ya-kontrollissa niin olen viisaampi monen asian suhteen. Iso helpotus kyllä, että päästään sinne. Deadline asioille jotenkin helpottaa omaa fiilistä

Isot tsempit kaikille loppukärvistelijöille! Tavalla tai toisella meillä on kohta vauvat sylissämme

Lumilin 41+2

 

Onnea riikkunen . Iso poika. Timpsu vieläkään paina noin paljon vaikka kasvaa todella hyvin. Että hatunnosto kyllä pusertamisesta! Ja kiva lukea hyviä kokemuksia käynnistyksestä. Luo varmasti toivoa heille keillä käynnistys edessä.

 

Onnea Winny, ihanasti kerrottu!
Onnea Riikkunen!

Kiva kuulla myös teistä joilla vauva-arki on jo hyvässä vauhdissa!

(.)Meillä oli tänään neuvola. Vauva ei ole vieläkään kiinnittynyt mutta sf-mitta alkaa painua keskiviivan alapuolelle. Varattiin ens viikon perjantaille seuraava aika, jotenkin tuntuu että sinne mennään. Kalenteria tarkastellessani aloin käännellä sivuja että kuinkas mä nyt näin sekaisin olen? Mikä päivä nyt oikein on kun mun kalenteris on viikon päästä lauantaina LA? Että eihän se vielä voi olla! Tunsin itseni tyhmäksi..
Niin se vain on, nyt 38+3

Tsemppejä kaikille, ihan kaikille!

 

Onnea riikkunen!

Meillä tuli eilen illalla jopa muutama kivulias supistus! Jee! Kaikki tuntemukset vaan tänne päin ja vauhdilla kiitos. Koko illan ja yön maha oli kova ja pinkeä, ja noita kivuliaita suppareita tuli ehkä joku neljä, kestoltaan minuutin luokkaa mutta väliä niissä oli 15-20min eli ei nyt ihan hurjaa edistystä kummiskaan mutta askel eteenpäin kummiskin Ja selkää jomotti kunnolla koko yön aamuun saakka.

Mutta sitten tänään!! Äsken tuli limatulppa! Vihdoin ja viimein jotain edes synnytykseen viittavaa tapahtuu! Ja ihan järkyttävä määrä, parin kananmunan verran. Älytöntä miten ihminen voi olla näin onnellinen jostain limaläjästä Miehellekkin hihkuin ja hurrasin että limatulppa tuli, hän taas säikähti ja luuli että synnytys alkaa nyt Perjantaina olisi yliaikaisuuskontrolli, toivon kyllä niin paljon että Mölli tajuaisi itsekseen syntyä sitä ennen

Minnimys & Mölli 41+1

 

riikkuselle hirmuisesti onnea, ison pojan olet synnyttänyt

Meillä oli tänään eka lääkärineuvola, kaikki kuten pitääkin, ei mitään poikkeavaa. Poika päätti pissata neuvolatädin päälle-kahdesti kun punnittiin alasti ja mitattiin ja väänsi vaippaan sellaiset kakkayllärit siihen päälle et olin ihmeissäni kun lääkärin huoneessa pikkupeppua pesin
Poika nyt 54cm pitkä, paino 4,4kg ja päänymp. 36cm. Hyvin kasvaa, pitää ottaa huomioon että oli pieni syntyessään ennenaikaisesti. Eli meni suoralla kasvukäyrällä kun terveydenhoitaja ennen lääkärille menoa näytti koneeltaan mutta ei kuulemma miinuksella kummiskaan
Jännä miettiä miten joidenkin vauvat on jo isompia syntyessään kuin meidän yli 5 viikkoisena
Tsemppiä kaikille jotka vielä "kärvistelee" olojen kanssa, kyllä teilläkin kohta odotus ohi.

StaRR ja kakkakone

 

StaRR Kiva kuulla että kasvu ja kaikki hyvin pojalla. Hienosti kasvaa!

Toivon pikaisesti teille odottaville tositoimia! Peukut pystyssä ja aamulla taas täällä kytiksellä

Hitsi.. Tuossa 2v taitaa olla vesirokko . Aamulla varmasti viisaampi kun näkee miksi mennyt, mutta noilla kolmella ollu aikoinaan ja ne näpyt äsken iltapseuilla bongattuani tuli fiilis että tämän nähty ennenkin. Mitenhän tuon Timpsulaisen kanssa? Toivottavasti on äidinmaidossa suoja tai sitten tulis tosi lievänä. Ristiäisetkin ois viikon päästä lauantaina. Voivoi taas..!

 

Onnea Winny ja Riikkunen!

Täällä on nyt tasan 39 viikkoa kasassa! Tänään katsottiin ekaa kertaa kohdunsuuntilannetta ja oli kuulemma 1 cm auki ja sairaanhoitaja sanoi, että ei tämä ainakaan tänään synny...Painoarvioksi sanoi 3.2 kg.

En ollenkaan muista missä tahdissa kohdunsuunaukeaminen tapahtui esikoista odottaessa ja tietty synnytyskertomus jäi Suomen varaston pohjille... Esikoinen syntyi lasketusta ajasta seuraavana aamuna, joten koko raskauden ajan olen jotenkin henkisesti asennoitunut siihen että pikkusisko ilmaantuisi ehkäpä hiukkasen aiemmin eli viikolla 39. Taidanpa aloittaa tehokuurin vadelmanlehtiteetä (nyt täällä on ilmat onneksi vähän viilenneet, noin 23) ja asennoidun siihen, että viikonloppuna varmaan ehdin tehdä vielä viimeiset kaapinsiivoukset. Kaikki vauvankamat on jo valmiina. Töissä mun pitää käydä edelleen, mutta oon aika lailla saanut siellä hommat pakettiin. Että taitaa mennä peukaloiden pyörittelyksi tulevat päivät

AnMaaria ja pikkusisko rv 39

 

Ihana lukea teidän kaikkien synnytyskertomuksia sekä kertomuksia siitä, miten pikkuvauva-aika on lähtenyt liikkeelle ja onnea taas kaikille vauvan saaneille!

Itse vain kärvistelen täällä. Nyt menossa 41+1. Eilen oli neuvola, jossa kaikki hyvin. Vauva liikkuu paljon kohdussa ja sain perjantaille yliaikakontrollin keskussairaalaan. Vointi on edelleen erinomainen. Toisaalta tällä hetkellä sitä melkein toivoisi, että tuntuisi edes jossain. Joka päivä odottaa polttavia kipuja ja vaikka aiemmin muiden kuvailut menkkamaisista synnytyskivuista ovat tuntuneet inhottavilta (vihaan menkkakipua melkeinpä vielä enemmän kuin hammassärkyä ), niin nyt tuntuu, että ottaisin ne ilolla vastaan. Onneksi yliaikakontrolli on jo ylihuomenna, mutta odottavan aika on kyllä tosi pitkä ja huomaan, että päivä päivältä pelkään enemmän ja enemmän kohtukuolemaa ja sikiön hapenpuutetta ja ties mitä ikävää. Periaatteessa saan vointini puolesta edelleen hyvin nukuttua, mutta käytännössä monena yönä valvon, koska kuulostelen, josko supistukset ym. alkaisivat. Yritän vähän väliä muistuttaa itselleni, että se on hölmö lähestymistapa ottaen huomioon, että eiköhän sitä merkityksellisen koviin supistuksiin joka tapauksessa herää, mutta minkäs itselleen ja omalle jännitykselleen voi. Muutaman kerran olen jo ehtinyt luulla, että lapsivedet olisivat menneet, kun housut ovat äkillisesti kastuneet, mutta valitettavasti kyse on ollut vain limasta.

Littlelion: Oot kyllä tosi kevyt. Jännä, että masusi silti katoaa niin hyvin. =) Itse olen kanssa tosiaan melkoisen urheilullinen. Oikeastaan kaikki kestävyysurheilu (juoksu, pyöräily, uinti, vaellus, maastojuoksu jne.) vetää meikäläistä puoleensa. Lajia vaihtelen usein, kun tylsistyn helposti.. =P Itse olen kerännyt nyt raskauden aikana painoa 12kg. Edelleen meidän olot kuulostavat noiden liikkumisten suhteen hyvin samanlaisilta. Itsekin viimeksi edellispäivänä kävelin 11kmn lenkin koiran kanssa, eikä se tuntunut oikeastaan missään lukuun ottamatta sitä, että alaselkä illalla oli hieman jäykkä.

 

Onnea Salla07

 

heippa. olisin kysellyt että onko suositus tänäpäivänä nukuttaa vauva kyljellään vai selällään... itse olen esikoisem ja tämän vesselin nukuttanut alusta asti kyljellään. tää poika pulauttelee paljon maitoa ja varsinkin kun makaa selällään hoitopöydällä niin tulee hänen suu täyteen maitoa ja valuu pitkin suupieliä. röyhtäytetään aina syöttöjen välissä ja jälkeen ja silti vaan... pelkään että tukehtuu yöllä jos selälleen menee... olen ihan paniikissa asiasta... Auttakkee.... kiitos