Heinäkuun hellemasut 2013 * Tammikuussa *

Mulla oli sokerirasituksessa jo nyt yksi arvo koholla:/ Haen maanantaina mittarin terkkarilta ja aloitan kotimittaukset. Jotenkin taas ärsytti, kun terkkari neuvoi: " Jätät sitten vaan kaikki sokerit ja makeat vaan pois" ...!!! Oikeesti, jos se olis noin yksinkertaista niin tuskin olisi olemassa ketään raskausdiabeetikkoa. Se kun on hieman vaikeampi tie, se ruokavalio, ei siihen tosiaan riitä että terveellisesti syöt. Mutta, ymmärrän ettei terkkareilla vaan ole tarpeeksi tietämystä näistä asioista, ja kuuntelen kiltisti:) Onneksi itsellä jo aikaisempaa kokemusta niin tiedän jo vähän, mikä sokereita eniten nostaa.

Mullakin rakenneultraan vielä ikuisuus! Menen vasta rv 24+ eli sitä saa vielä hetken ootella:)

ÄK+Heimo-Milli, 15+5
 
Äitikissa Tsemppiä sokereiden kanssa! Niinhän se menee, että eri ruoka-aineiden vaikutus on hyvin yksilöllistä. Se mikä nostaa toisella liikaa sokereita, ei välttämättä nosta toisella juuri lainkaan. Ne on vain itse etsittävä ne sopivat ruuat, valitettavasti. Enkä millään pahalla tarkoita, kun sanon, ettei neuvolaterkkareilla tai yleishoitajilla/-lääkäreilläkään ole aina riittävästi tietoa diabeteksesta. Heidän tietonsa usein perustuu teoriaan ja oppikirjojen teksteihin ja minä en ainakaan tunne tai tiedä yhtään diabeetikkoa, jonka sairaus menisi oppikirjan mukaan. :LOL:
Pääsetkö sä tarvittaessa diabetespolin (tai edes tk:n) vastaanotolle, varsinaiselle diabeteshoitajalle tai -lääkärille? Heillä pitäisi olla asiantuntevaa tietoa. Toki heissäkin on eroja. Mulla on siis 1-tyypin diabetes, joten mun taistelu ei lopu vielä raskauden jälkeenkään. ;)

Oonko mä ainoa, joka tykkää äitiyspakkauksen kuoseista? :O Musta ne on kivoja ja menee kummalle vaan, kun sopivasti yhdistelee. Me varmaan otetaan siis pakkaus. Tää on kuitenkin eka lapsi niin jotenkin sen haluaisi, vaikka saadaankin ilmeisesti paljon vaatteita käytettyinä tutuilta.

Mahakipuilusta: Täällä on myös sitä liikkeellä. Ollut oikeastaan koko raskauden ajan, se vain muuttuu aina erilaiseksi. Joka kerta oon huolissani, että mitä nyt, mutta kai se kuuluu asiaan. Ja tuollaisia vihlaisuja on myös ollut paljon.

Neuvolasta: Täällä oli eka käynti n. rv 8 aikoihin ja toinen tulee rv 15 aikoihin. Seuraava on ilmeisesti n. rv 22. Mä voisin käydä neuvolassa useamminkin, olis kiva päästä sydänääniä kuuntelemaan niin usein kuin mahdollista. :)

Me ei olla hommattu tulevalle vauvalle vielä mitään. Ei olla uskallettu. Ehkä sitten rakenneultran jälkeen vihdoinkin uskaltaa tarvikkeitakin pohtia ja hankkia. :)

-AnnaNanna 14+6- (huomenna poksutipoksuti :))
 
Vienda Itse myös asun Tampereella ja me ainakin miehen kanssa saatiin todella hyvää palvelua Lielahden Lastentarvikkeesta.

Äitiyspakkaus otetaan ehdottomasti, koska esikoinen on meille tulossa. Muutenkin siinä on niin paljon kaikkea tarpeellista, vaikka ei nyt ihan jokainen vaate silmää miellytäkkään.

Neuvolakäyntejä on ollut 3. Yks lääkärineuvola ja kaks normi neuvolaa. Seuraava neuvola onkin sit 6.2 ja se on taas lääkärineuvola. Myös tietty oltiin siel np-ultrassa noiden lisäksi.

Mandarii ja vaavi 17+4
 
  • Tykkää
Reactions: Vienda
sokerirasituksessa käyty ja kyllähän siitä onneks hengissä selvisi!ei si litkukaan nyt niiiin pahaa ollu mitä on peloteltu!

äitiyspakkaus mekin otetaan ehottomasti, katoin vaatteita ja ihan kivoilta näyttivät :)

Na-nu ja pikkuinen 14+3
 
Heipsan.

Justiin tuonne kerhon puolelle kirjoittelin.Joskus menee sekaisin kun en muista kummalle puolelle oon mitäkin rustannut :)

Mut toista vapaapäivää vietellään lasten kanssa harvinaisen rauhallisissa merkeissä. Haettiin typyn eskarin jälkeen viikonloppukarkit ja kateltiin Liisa ihmemaassa. Nytkin täällä on niin hiljaista ettei uskois tässä talossa olevan kaksi alle kouluikäistä..

Äitiyspakkauksen meinaan ottaa, mutta kyllä tuo minusta enemmän pojalle passaa..pieni pettymys..mutta kyllähän tuota pakkausta joka kerta on odottanut,miellytti kuosit tai ei :) Se vaan jotenki kuuluu tähän raskausaikaan..ja eihän se raha kyllä tuota kaikkea vaatetta ja tavaraa kata..

Sokerirasitusta ootan minäkin..edelliset kerrat olleet kidutusta kun meidän labrahoitajat ei saa musta verta! Mulla ei näy verisuonet, ja viimeksi tarvittiin neljä hoitajaa piikittämään mua. Jokainen tietty yritti pistää monta kertaa! No nyt kun kävin niissä "kuppatesteissä" niin hoitaja jätti hanskat pois kädestä.Sanoi ettei tunne mitään jos laittaa hanskat.Ja sai otettua verta ensimmäisellä yrittämällä :) Jospa onnistuis nytkin..

Mahakipua mulla ei ole varsinaisesti ollut.Pientä juilimista välillä..hyvin harvoin.Jotain liikettä tuntuu, mutta en oo ihan varma onko ne ilmavaivoja vai liikkeitä :D Semmosta kuplimista..vissiin ne liikkeitä on...

Synnytyksen kestoista ajattelin herättää keskustelua.Kuinka pitkät olleet aikaisemmat synnytykset ja miten meni? (toivottavasti ei ole jo läpi koluttu aihe..)

Mulla ensimmäinen synnytys kesti 7,5h.(39+1) Sain kaikki mahdolliset kivunlievitykset:kävin ammeessa lillumassa.Auttoi ihanasti suppareihin.Sitten geelityyny vatsalle ja kiikkutuoliin heijaamaan. Kohdunkaulanpuudute auttoi hyvin..sitten minispinaali lopuksi.Täydellinen synnytys,ei tarvinut leikata välilihaa, tikkejä kaksi.

Toinen synnytys olikin sitten nopeampi. Olin puol ysiltä illalla laitoksella. Olin lähdössä vielä kotiin.Ajattelin etten varmasti vielä synnytä(39+2). Olin viisi senttiä jo auki. En kerennyt saamaan kivunlievityksiä..avautuminen oli niin nopeaa. Puol kakstoista yöllä syntyi poika. Se synnytyskipu oli kamalaa, mutta se oli helpompi kestää seisaaltaan. olinkin jaloillani melkein ponnistamiseen asti :)

Mietityttää nyt se kun edellisestä synnytyksestä on aikaa viis ja puol vuotta, että kuinkahan nopeasti säännöllisten syppareiden alkaessa pitäis lähteä laitokselle...Oonko nyt niinku ensisynnyttäjä kun edellisestä on niin kauan? Vai olisko tämä sitten nopea synnytys kun aikaisemmatkin olleet..haluaisin kuitenkin keretä kivunlievitystä saamaan. Luomusynnytys on ihan yliarvostettua :D Hitto kun ei kaikkea huomaa ottaa esille nauvolassa..en varmaan muista kysyä mitään!

mie lähen nyt viemään noita mussukoita mummulle ja papalle ja jään odottelemaan miestä kotiin töistä. Mää ajattelin käyttää sitä seksuaalisesti hyväkseni tänään :D

Minttu ja "Teppo" 16+2
 
  • Tykkää
Reactions: Pe
Sokerirasitusta ei mulle tehdä, ellei pissaan sitten ilmaannu sokeria. Ikä alle 25 ja normaalipainoinen olen, eikä meillä kummallakaan ole suvussa ainuttakaan diabeetikkoa.

Synnytyksen kesto esikoisesta oli alle 7h, tuosta ponnistusvaihe kesti tunnin ja istukan ulos tulo 15min. Olin ihan loppu, sillä olin nukkunut vaivaiset 3,5h edeltävän yön ja päivän aikana, ja synnytys oli siis keskellä yötä.. Verensokerit heittivät häränpyllyä ja nukahtelin kesken ponnistusvaiheen. Kipu myös löi mut ällikällä, joten aion puhua tästä neuvolassa seuraavalla kerralla... Kipu oli niin kovaa että menetin täysin järjen hippeet, huusin vain kuin tapettavana olisin ollut eikä ajatus kulkenut yhtään, ajantaju katosi täysin ja puhe oli sekavaa. Helppo ja ihana, mutta silti kamala kokemus.
 
Hitto kun ei kaikkea huomaa ottaa esille nauvolassa..en varmaan muista kysyä mitään!
Mä oon kerännyt puhelimeen muistilistaa, jotta muistan kysyä kaiken. :D Aina kun tulee jokin uusi kysyttävä juttu mieleen, näpytän sen samantien puhelimen listaan. Oon varmaan tosi rasittava neuvola-asiakas, kun räväytän ensi viikolla listani auki ja aloitan kysymystulvan. :LOL:

Enpä oo osannut vielä yhtään miettiä synnytystä. Eikä aikaisempaa kokemusta oo, joten enpä osaa mihinkään oikein varautuakaan etukäteen. Tosin näillä näkymin mulle tehdään suunniteltu sektio, joten tuota alatiesynnytystä en valitettavasti pääse ilmeisesti koskaan kokemaan. Ja sektion syynä on siis sekä mun että lapsen terveys. Ei oo kyse siitä, että erityisesti haluaisin tai toivoisin sektiota. Niillä mennään, mikä on turvallisin vaihtoehto. Mutta oon tiennyt tämän olevan edessä jo ennen kuin edes suunnittelin raskautuvani, joten ajatukseen on kyllä ehtinyt jo tottua. :)
 
Kivaa perjantaita kaikki!

Synnytysten kestosta, esikoisen tulo kesti ikuisuuden, pari senttiä olin auki kun mentiin synnärille, ja 13h siinä sitten kärvisteltiin. Säännölliset supparit oli kyllä alkanut jo kotona eli yhteensä meni sellanen vuorokausi. Ponnistus kesti 20 min.

Toka ei sitten halunnu tulla itekseen ulos, vaan savustettiin alle kahdessa tunnissa hirveällä määrällä oksitosiinia! Vieläkin savu nousee korvista kun miettii kuinka puolen tunnin välein piti lisätä sitä tippaa, ja vaikka kuinka aloin tuskissani anella kivunlievitystä, ei muka vielä voinut mitään antaa :mad: No siinä sitten homma päättyi äkkiä ihan sanoinkuvaamattomaan tuskaan kun tajus et hei nyt tää tulee ulos, ja vauhdilla tulikin =) Ei varsinaisia traumoja jäänyt, mut ois se kätilö vähän voinu tsekkailla miten se oksitosiini vaikuttaa, et ei ois tullu niin yllärinä raju loppu. Ponnistus kesti kahden supistuksen ajan, viitisen minuuttia kaiken kaikkiaan. Ponnistin jakkaralla, se oli tosi hyvä ja suosittelen kyllä.

Sokerirasituksesta oli viime tiistaina neuvolassa puhetta, mutta näillä näkyminen ei tartte mennä, otetaan asia uudestaan puheeksi keskiraskaudessa jos on tarvetta. Toivottavasti ei ole :p
 
Heipparallaa!!

äitiyspakkaus otetaan! mutta aion pitää sieltä vaan mun mielestä kivat vaatteet! :LOL: pistän loput johonkin kirpparille myyntiin. esim. sen toppahaalarin, kun mulla on esikoisen pakkauksesta paljon kivemman värinen lähes käyttämättömänä.. :)

synnytyksen kesto esikoisesta oli 9.30h apuna jouduttiin käyttää oksitosiinia, kun avautuminen pyhähtyi reilu 4 cm ja toivon todella, että mun ei tarvisi kokea sitä enää koskaan uudestaan..

neuvolassa oon kerran käynyt ja ens maanantaina on seuraava, sillon on rv 16+5.. :)
 
Mulla esikoisen synnytys kesti n. 5h siitä kun alkoi käynnistyksen jälkeen säännölliset supistukset. Vähän mietityttää miten kauna nyt kestää kun jossain luki että seuraava synnytys on puolet nopeampi...

Äitiyspakkausta me ei meinattu ottaa koska on kaikki vielä esikoisen jäljiltä tallessa. Ei mulla mitään noita äitiyspakkauksen vaatteita vastaan ole, mutta aikalailla samoja kuin esikoisella, ainut mikä on muuttunut selvästi oli laatikko :) Muutenkin äitiyspakkauksessa on mun mielestä ihan hyviä perusvaatteita varsinkin ulkoiluun ja niitä käytettiin vielä 1,5 vuotiaanakin, meidän yllättävän sorjalle esikoiselle esim. kaikki housut oli vaan liian isoja vyötäröltä...
 
Joskohan sitä kerkeis taas vähän tänne kirjoittelemaan toisen kakkupohjan paistuessa uunissa, ensimmäinen on jo jäähtymässä.. Miks pitikään mennä lupaamaan pomolle tekeväni hänen tytön rippijuhliin täytekakut, ihan kuin tässä ei olissi ollut muutakin hommaa aina töiden jälkeen :stick: varsinkaan kun noita vapaapäiviä ei hirveen paljon ole ollut viime aikoina.

Välillä tuntuu mahassa vihlontaa ja parina päivänä ehkä tuntunut jotain liikettä/kuplintaa :) tänään kävin kirpparilla vapaapäivän kunniaksi pyörimässä niin mukaan tarttui vauvalle paljon vaatteita, potkaria, bodya, housua, yökkäriä, toppahaalari ja huppari =) Ja alkuviikolla kaupasta ostin yökkärin ja bodyn, en vaan voinut vastustaa kiusausta, oli niin ihania ja ei ollu montaa enää jäljellä niin halusin varmistaa että saan ne :ashamed:

Lumikki & pöökö 16+0 POKS
 
  • Tykkää
Reactions: Vienda
Kiitos vinkistä Mandarii! Ehdottomasti pitää suunnata tuonne siis myös! :)

Ja ihanaa Lumikki, että joku muukin on shoppaillut kirppareilla! :D Vielä olis vähän alennusmyyntejäkin jäljellä, pitäisi varmaan poiketa...

Synnytystä en halua miettiä yhtään (vielä)! En usko, että siihen kipuun kuitenkaan pystyy kunnolla valmistautumaan ja uskon selviäväni siitä, kun kerran muutkin on niin tehneet. Kaiken kivunlievityksen haluan tottakai.

Vienda 15+1
 
Pitkästä aikaa tännekin eksyn...
Kävin pari viikkoa sitten ekassa ultrassa, kaikki näytti olevan jees, l.a. muuttui vähän aikaisemmaksi, eli
tintti 78 l.a. olisikin 23.7.

Liikkeitä ei vielä tunnu (kai...) mutta odottelen kyllä ihan näinä päivinä, kattelin kolmannen lapsen odotusajan korttia ja siinä liikkeet oli tuntunut 15+ viikolla.

tintti78 ja pikkunelkku 14+4
 
Heippa :)

Nyt tunnen ihan selkeesti kans liikkeet, tosin aika harvakseltaan vielä, mutta kuitenkin. Alkoi tuntua viime viikon puolella, eli 16+ jotain. Tuntuu niinkun vauva venyttelisi itseään ihan niin pitkäksi kuin voi, että pää ottaa toiseen reunaan ja jalat toiseen. Enpä toki tiedä mitä siellä oikeasti tapahtuu mutta näin mä sen kuvittelen :) Välillä ihan pullistelee mahasta ulospäinkin semmoinen pieni kova pölpyrä kun siellä venytellään. Varsinkin pakkasessa, kun oon itse vilukissa ja tärisen kun meen ulos, niin silloin alkaa venyttelyt! Joko tulokaskin on vilukissa niinkun äitinsä, tai sitten se vaan tykkää siitä että mun elimistö tärisee ja lihakset supistelee. Tiedä häntä.

Mulla on ollut kaks neuvolaa, kolmas on vasta kolmisen viikkoa rakenneultran jälkeen, johon on vielä vajaa kolme viikkoa. Eli aika harvaan tahtiin on tässä alkuvaiheessa nuo neuvolat, mutta kun mitään ihmeellistä ei ole eikä sokerirasitustakaan tarvi tehdä niin varmaan ihan loogistakin antaa ajat sitten niitä enemmän tarvitseville.

Maha on jo selkeä, varsinkin tutut jotka tietää miltä mun maha on aiemmin näyttänyt, sanoo että on jo iso masu. Tykkään käyttää vaatteitakin mitkä vielä korostaa sitä, nyt kun vihdoin saan olla raskaana niin en halua peitellä sitä kyllä yhtään. :)

Ihmeelliset unet on alkaneet myös mulla, kolme viimeistä yötä oon ollut tosi levoton, pyörinyt ja heräillyt ja nähnyt ihan sekavia unia, jotka oon muistanut tosi selkeesti aamulla ja vielä päiviä unien jälkeenkin. Mun unet on kyllä aina ollut omituisia, mutta nyt niitä on tullut tosi tiheästi pitkän unettoman ajan jälkeen.

Joku juttu oli mitä mun piti vielä kirjoitella, mutta enpä vaan nyt muista.

Nipas ja pöpötti, 17+2
(ps. rakkaalla lapsella on monta nimeä, työnimi vähän hakusessa ;))
 
Tervehdys kaikki heinäkuiset! Täällä olisi uusi odottaja tulossa matkaan. Henkari näyttää olevan täällä jo valmiiksi tuttu, edellisen lapsen odotuksen ryhmästä :)

Olen kolmekymppinen ja tulossa olisi toinen lapsi. LA 15.7. Ikäeroa sisaruksille olisi tulossa sen pari vuotta.

Ainakin äityspakkauksesta täällä oli keskusteltu. Minusta kuosit oli ihan kivoja ja se laatikko ihana, jos se on se sukupuu malli. Edellinen oli sellainen harmaa ruma jossa luki vain kela. Meillä on kuitenkin vaatteita niin paljon, että vielä pitää harkita otetaanko pakkausta vai ei. Toisaalta olisi ihana kun molemmilla olisi se oma pakkaus, toisaalta niitä pakkauksia on varastossa jo kolmen lapsen edestä (serkuilta saatu).

Meidän neuvolantäti on ihana. Saatiin hänet ensimmäisen lapsen synnyttyä ja vaikka muutettiin niin saatiin kuitenkin (erillisestä toiveesta) pitää sama täti. Onneksi. Ultrassa ollaan käyty jo kolmesti! Ensimmäisellä neuvolakäynnillä käytiin kurkkaamassa että siellä on joku, toinen oli np-ultra ja kolmannen teki lääkäri. Lääkäri ultrasi normaalissa tarkastuksessa kun ei saanut millään sydänääniä kuuluviin. Siellähän se sydän kuitenkin sykki. :) Aika jännä kun edellinen neuvolantäti (samassa paikassa) sanoi, että kyllä heillä ultra on mutta kukaan ei osaa käyttää sitä... Taisi olla niin ettei itse osannut käyttää sitä, niin sitä ei sitten käytetty kertaakaan. Niin ja neuvolakäyntejä on siis ollut kaksi (toinen tuo lääkäri) ja kolmas on tulossa pari viikon päästä.

Liikettä on jo tuntunut. Kysyin vielä lääkäriltä että joko liikkeet voi tuntua (viikko sitten) ja sanoi että hänkin tuntee vauvan liikettä siihen ultrakapulaan. Istukka on takana joten sekin auttaa jotain. Aikas ihanaa!

Rattaista, meillä on teutonian kolmerenkaiset rattaat pehmeällä kopalla ja niissä pysytään. Ovat oikein hyvät, tilavat ja helppo kasata, mutta alakori on niin surkean pieni ettei sinne meinaa saada edes hoitolaukkua tai isompaa käsilaukkua! Hermot menee sen kanssa, kun sitä tavaraa pitää aina raahata mukana.

Minttu kyseli synnytyksen kestosta. Edellinen synnytys kesti noin 13 tuntia josta ponnistusvaihe 1,5 h... toivotaan tällä kertaa ainakin nopeampaa ponnistusvaihetta. Minäkin kokeilin sitä jakkaraa, mutta se oli liian korkea eikä ponnistus onnistunut ollenkaan.

Onko teillä muilla noussut jo paino? Minulla nousi edellisessä raskaudessa paino aivan liikaa ja nyt käyn puntarilla vähän väliä.

Onko kaikki tuossa kerhossa ja fb ryhmässä? Minulla kiinnostaisi enemmän tuollainen yksityinen keskustelu, entä tällainen julkinen.

Siukuki 15+6
 
Tervetuloa Siukuki :flower:.

Aika vilkas keskustelu on tuolla kerhon puolella ja vilkkaampi taitaa olla fb-ryhmässä :D. Sinne vaan =)

Liikkeet tuntuu täälläkin jo oikein mukavasti vaikka istukka edessä sijaitseekin,tänäänkin kunnon potkuja tullut :heart:.

Norovirus jyllää meillä ja pahoin pelkään etten itsekkään voi siltä välttyä...joten omaa vuoroa odotellen...kauhulla!!!! :$!

Subia himoitsen nyt :p mutta en uskalla lähteä hakemaan kun pelkään että yöllä oksennan ja saan kammon siihen :D!!!

Emmuli ja "irma" 17+3 :heart:
 
Heippa! Sunnuntai ja viikot poksahtelee taas, 16+0 huhhuijaa!

Äitiyspakkauksen kannalle minäkin kallistun, on siinä niin kivasti kuitenkin tarpeellista tavaraa. Kuosit on toki minunkin mielestä vähän poikamaisia, mutta eipä se haittaa:) Muuten täytyisi ostaa sitten kaikki ulkoiluvaatteet, peitot sun muutkin kaupasta, niihin saa helposti sitten kulumaan kuitenkin yllättävästi rahaa(ja tuo vastaava summa on kuitenkin niin pieni.)

Synnytysten kestoista. Esikoisesta päädyttiin sektioon, toinen taas kesti n. 4tuntia ja ponnistus 30min. Minulla molemmat lähti käyntiin vesien menolla, ja sitä mäkin nyt mietin, että mistä sitä sitten oikeesti tietää lähteä sairaalaan oikeaan aikaan? Tuosta vesien menosta mulla kesti ekassa 5tuntia ja tokassa 3tuntia säännöllisiin supistuksiin, mutta ne alkoivatkin toisen kohdalla jo heti niin tiheinä, että en olisi kyllä missään autossa pärjännyt, ja tunnin kuluttua supistusten alkamisesta olin jo salissa.

Kivunlievityksistä mulla ei ole oikeastaan kovin hyviä kokemuksia. Esikoisesta laitettiin varmaan kaikki mahdolliset, kun mikään ei auttanut, ja mä ite olin niin taju kankaalla etten osannut kieltääkään, vaikken olisi edes mitään halunnut enempää. Toisessa pyysin heti epiduraalin, mutta sairaalassa oli niin täyttä, että kun se ehdittiin laittaa niin sainkin jo alkaa ponnistelemaan:) Olenkin nyt sitten miettinyt, että varmaan yrittelen mahdollisimman pitkään luomuna, mutta tietysti sen näkee sitten, miten sitä kestää.

Äitikissa ja Milli, 16+0
 
Mä taidan passata äitiyspakkauksen tällä kertaa... Voihan se mieli vielä muuttua, mutta vallankin pienet vaatteet olen jo ehtinyt hävittää, niin että niitä on erikseen ostettava, isompia meillä on vielä tallella suht paljon. Samoin toppahaalareita ja makuupusseja...

Esikoisen synnytys käynnistyi vesien menolla, kesti vähän vajaa 11h ja ponnistusvaihe kesti 20min. Sain oksitosiinia vauhdittamaan suppareita kun meinasivat hiipua kesken ja epiduraalin, joka toimi täydellisesti loppuun saakka.

Kakkosen synnytys käynnistyi supistuksilla, kalvot puhkaistiin salissa, kesto n. 10h, ponnistuvaihe 2min... Sain epiduraalin 2 kertaa, eka kerta ei toiminut ollenkaan, toka alkoi toimia vasta siinä vaiheessa kun synnytys oli jo ohi... Jäi vähän kammo...

Kolmannen synnytys käynnistyi myös supistuksilla, kalvot puhkaistiin salissa, kesto n. 7h, ponnistuvaihe 3min. Sain ainoastaan kohdunkaulapuudutteen, joka riitti ihan mainiosti. Epiduraalia en uskaltanut edes ajatella edellisen kierroksen huonon kokemuksen takia.

Ilokaasua olen kokeillut kahdessa ekassa, kolmannessa en viitsinyt edes yrittää. Ei toimi mulla, tulee vaan huono olo... Tällekään kierrokselle en ole tehnyt mitään suuria synnytyssuunnitelmia, enkä tee. Tilanteen mukaan sitten katsotaan millaisia troppeja tarvitaan vai tarvitaanko mitään. Tuo loppurutistus on ainakin niin nopsa ollut kahdessa edellisessä, että tuskin tämäkään kerta tekee poikkeusta. Viime kerralla kätilö muistutti lähtemään sitten ajoissa sairaalaan ettei vaan autoon synny...

Mulla on paino laskenut useamman kilon (yht. 7) alusta, nyt on tullut vähän reilu kilo takaisinpäin. Koitan kyllä katsoa mitä syön ja jatkaa liikkumista mahdollisimman pitkään, ettei se nyt ihan pompsahtaisi.

Liikkeet tuntuvat vaihtelevasti, istukka on etuseinässä, joten se vähän hiljentää niitä tuntemuksia. Mutta vallankin töissä istuessa tai illalla nukkumaan mennessä niitä tuntee helpommin. Pieniä mutta pontevia tökkäisyjä... Perheen muut ipanat jo odottavat malttamattomina että pääsisivät tuntemaan niitä liikkeitä mahan päältä... Ja esikoinen ihana lukee sitä neuvolasta saatua vauvakirjaa harva se päivä ja kyselee että millä viikolla me äiti nyt mennään.. :heart:

Ruttu 14+6
 
Enpä ole aikoihin tänne kirjoitellut, vaikka lukemassa olen käynyt kyllä. En ole saanut toimimaan tuota "pidä minut sisäänkirjaantuneena"-toimintoa, niin laiskalle minälle tuntuu olevan tosi vaikeaa kirjaantua ensin sisään, että voi muutaman sanasen sanoa. Mietin, että tuliskohan siihen salaiseen fb-sivustoon paremmin kirjoitettua...?!

Mulla on se jatkuva pahoinvointi onneksi jo hellittänyt, mutta tilalle on tullut närästys. :( Ei kiva. Mulla ei muuten närästä oikeastaan yhtään, mutta viime raskaudessakin tuo närästys ilmestyi. Silloin kurkku oli tosi paha aiheuttaja, mutta nyt tuntuu olevan mikä vaan...

Sokerirasituskokeeseen menen vihdoin ja viimein nyt torstaina. Siellä olisi pitänyt käydä jo aikaisemmin, mutta en uskaltanut varata aikaa, kun oli niin paha olo, jos ei syönyt tasaisin välein. Nyt kun se on helpottanut, niin varasin viime viikolla ajan, mutta se menikin sitten tämän viikon loppuun. Minulle tosiaan suositeltiin kahta kertaa sinne testeihin, kun äidilläni on diabetes ja itselläni on sekä ikää että painoa (bmi 27,3 ennen raskautta). Pelkään kyllä nyt kovasti, että siellä ilmenee ongelmia sokerin kanssa. Eka raskaus meni mukavasti, ei ollut hälyyttäviä juttuja, mutta nyt on kuitenkin ikää enemmän ja tämän raskauden aikana on maistunut kaikki herkut, toisin kuin ekassa. :/

Synnytyksistä oli puhetta: meillä meni niin, että mulla oli jo useampana päivänä ollut melko säännöllisiäkin supistuksia, parin kolmen tunnin ajan, mutta ne lakkasivat aina hetkeksi. Sitten mentiin yliaikaiskontrolliin (41+5), jossa lääkäri totesi, että kohdunsuu oli auennut jo 3,5cm, paikat oli pehmeinä ja kalvo pullotteli. Sanoi, ettei haluaisi laittaa takaisin kotiin, kun viimeistään illalla palataan takaisin, joten ottivat suoraan sieltä sinne laitokselle ja puhkaisivat kalvot. Pari tuntia kalvojen puhkaisusta alkoivat säännölliset supistukset, josta noin kuuden tunnin päästä oli vauva pihalla. Ponnistusvaihe kesti 16 minuuttia. Sain ilokaasua alkuunsa ja se auttoi mulla tosi hyvin. Sitten loppuvaiheessa laitettiin epiduraali. Sinänsä positiivinen kuva jäi synnytyksestä, vaikka eppari leikattiinkin (ja myöhemmin leikkaushaava tulehtuikin), mutta aika parantaa haavat (ja aiemmin tuolla oli puhetta, että miten "paikat palautuu", niin hyvin on toosa toiminut synnytyksen jälkeenkin! :LOL: Ainut, mikä jäi harmittamaan, on se, että olin alunperin ajatellut, että haluaisin kokeilla sitä jakkarasynnytystä, niin en saanut suutani sen suhteen siellä auki ja synnytys tapahtui sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Nyt ajattelin olla aktiivisempi ja kertoa kätilölle jakkaratoiveestani. Mutta mennään varmaan tälläkin kertaa vähän samalla tavalla, että "edetään tapahtumien mukana". Turha sitä on etukäteen jännittää, että mitä tuleva tuo tullessaan. Äitini mulle sanoi silloin ekalla kertaa, että hänellä on viisi synnytystä takana ja jokainen on ollut erilainen -ja niinhän se varmasti onkin!

Äitiyspakkausta olen kanssa miettinyt. Musta se on kokonaisuudessaan ihan kiva, kyllä ne kuosit mulle kävisi, mutta mietin, että onko oikeasti meidän järkeä ottaa sitä, kun tuota vauvatavaraa on on entuudestaan... Toisaalta tahtois kovasti ottaa, mutta toisaalta tulee myös se järkikin, että miksi. Ekan kohdalla olin ihan ehdoton sen suhteen, että otetaan.

Mua jännittää kovasti, että onkohan kaikki hyvin tuolla pikkuisella. Mitään sinänsä ei ole varsinaista syytä huoleen, mutta on se pikkuinen vaan mielessä. Jännään kovasti sitä rakenneultraa, että näkyyhän siellä kaikki tarpeellinen. Harmi, että sitä joutuu vielä odottamaan melkein kolme viikkoa (15.2.). Seuraava neuvolakäynti onkin vasta 1.3. Mua harmittaa, kun meidän neuvola vaihtui (ei pelkkä täti, vaan ihan neuvolakin), kun muutettiin tässä kaupungin sisällä. :( Tykkäsin siitä edellisestä neuvolasta ja tädistä, en tahtois vaihtaa. :(
Mietin myös, että noinkohan siellä seuraavassa neuvolassa jo saa ne todistukset Kelaa varten. On meinaan sinä päivänä just sen 154 raskauspäivää, jos laskee viimesistä menkoista...

Liina78 vk 17+2
 
Viimeksi muokattu:
raskauden iloja ilmeisesti kun koko ajan saa juosta vessassa :D

mitäs mieltä olette kestovaipoista?onko joku käyttänyt lapsillaan tai ajatellut ruveta käyttämään? itse ajattelin ruveta lapsellani niitä käyttämään. en ole vielä ostanut yhtään, ajattelin olisiko fiksuinta vuokrata vaippoja ja sitten vasta ostaa kun tietää mitkä olisi meidän vauvalle parhaimmat vaipat..
 
Tervetuloa Siukuki! :wave:

Tänään oli toka neuvola, kaikki hyvin niinkun arvasin! :)

16+5
paino +280/vko
turvotus +
RR 111/74
pissa puhdas
syke 150 :heart:
liikkeet ++

terkkari ihmetteli, että onpa pienen tuntunen kohtu, mutta ei huolestuttu siitä, kun kuitenkin esikoisestakin oli pieni kohtu koko raskauden, mutta mun pienestä kohdusta syntyi 3760g poika.. :D

kivunlievityksestä synnytyksessä oli puhetta.. Esikoisen synnytyksessä pärjäsin hyvin omat supistukset ilokaasulla, lämpötyynyllä ja suihkulla. Oksitosiinitipan jälkeen helvetti pääsi irti ja alkoi ihan sanoinkuvaamattoman kamalat kivut, kokeiltiin aquarakkuloita ja se ei oikeen ollut mun juttu ja sitten sain epuduraalin joka toimi hyvin ja oli aivan loistava juttu.. Paitsi synnytyksen jälkeen! Sain pistokohtaan nikamien väliin puolenvuoden kroonisen selkäsäryn.. :(

(.) mä ajattelin porsastella tänään :LOL: haen illalla sipsiä ja dippiä! NAM! en ole nyt koko raskausaikana syönyt, kun mulle tulee niin herkästi turvotusta ja tänään neuvolassa tosiaan ei paljoa tota painoa ollut tullut ja turvotustakaan ei ollut, niin voi vähän herkutellakin hyvällä omatunnolla.. :)
 
Heippa!

Neuvolassa käyty ja kaikki hyvin. Tämä oli siis vähän ylimääräinen käynti, kun sain sen sokerimittarin:) Neuvolantäti suhtautui tosi kivasti ja oli tosi mukava. Olen nyt tämän päivän mittaillut ja sokerit on olleet tosi alhaiset...mutta toivottavasti pysyvätkin niin. Kirjoitan nyt ylös ihan kaikki syömiset ja mittaustulokset, ja jos ylityksiä alkaa tulla, niin soitan neuvolaan ja sitten saan lähetettä Tyksiin. Siellä on yleensä tavattu diabeteshoitaja ja lääkäri ja seurattu yksi päivä sokereita, jonka mukaan sitten katsottu, tarviiko insuliinia. Sitten loppuraskauteen tulee painoarvio ja synnytystapa-arvio. Ja vauvan synnyttyä sitten seurataan tarkkaan vauvankin sokereita.

Painoa oli tullut kuudessa viikossa kilo, eli varsin maltillisesti onneksi:) Vaikka tuntuukin itsestä, että paisun kuin pullataikina. Verenpaineet olivat nyt paremmat, vauvan syke 140(varmaan nukkui). Ja pissa puhdas.

Noista neuvolakäynneistä; meillä oli eka neuvola rv 10 ja lääkärineuvola rv11. Sitten ultra välissä, mutta siellä ei katsota mitään noita juttuja mitä neuvolassa, ainoastaan ultrataan:) Nyt tämä kerta oli siis ylimääräinen, seuraava on rv 22 jälkeen, saa ne Kelan paperit sitten. Elikkäs maaliskuussa.

Na-nu, me käytettiin kestovaippoja molemmilla isommilla lapsilla pelkästään(ihan loppuvaiheessa oli tytöllä öisin kertsit). Ja aiotaan nytkin käyttää taas:) Olen kirppisreissuilla kyllä jo hamstrannut, jos olen löytänyt edullisesti hyviä juttuja. Isommilta on tallessa kaikki "sisälmykset" eli harsot ja muut imut, kaikki muut on kiertoon laitettu. Lankoja kyllä on tallessa vielä, ja olenkin aatellut aloitella pikku villiksiä jo pikkuhiljaa. Sitten äitiysloman alettua voisi surautella vähän pieniä vaippoja:) Esikoisella aloin raskausaikana ottaa pikkuhiljaa selvää noista erilaisista vaipoista, valmiiksi hankin lähinnä pieniä kuoria, harsoja ja taittovaippoja. Vauvan synnyttyä sitten otettiin käyttöön muotoonommeltuja ja taskuja, kun näin, minkämallinen vauveli oli. Hankin käytettynä erimalleja ja niistä sitten kokeilemalla selvisi, että mitkä parhaimpia ovat. Ja sama sitten taas kakkosen kanssa. Muuten kuin kokeilemalla ei oikein voi tietää... Tosin voisin sanoa, että harsot ainakin sopivat kaikille:) Jos sitten ei halua niitä taitella, niin joustavista materiaaleista(joustofrotee, trikoo esim) tehtyjä sisävaippoja kannattaa harkita, koska ne muotoutuvat hyvin eri mallisille vauveleille ja menevät pitkään.

Onko joku saanut neuvolasta sellasta painonnousutalukko juttua? Mihin piirretään siis käyrälle oma painonnousu... mulla oli sellainen aiemmin, ja siitä näki hyvin että missä mennään... nyt yhtäkkiä vasta muistin tuon jutun ja neuvola on sitte vasta maaliskuussa, olis kiva jos jostain tuon käyrän sais:)
 
Vaunuina meillä on vuosien varrella ollut yhdet halpikset, Briot, matkarattaat ja kahdet Jovi Airit. Jovit ovat olleet parhaat, sekä yhden että kahden lapsen versiot. Molemmat Jovit olen ostanut käytettynä ja siitä huolimatta kestäneet meidän perheen kovaa käyttöä eli uskallan suositella lämpimästi. Kova koppa on plussaa, sillä toimii pienellä hyvin matkasänkynä. :)

Pinnasänky odottelee varastossa enkä kyllä enää muista mitä siitä tuli aikoinaan maksettua, mutta ikean uudet näkyvät alkavan 79e:sta. Kirpputoreilta ja kirrätyskeskuksista voi tehdä tosi hyviä löytöjä.

Neuvolakäyntejä on ollut kaksi, seuraavat neuvolat ovat rv 23, 32, 34 ja 37 alkaen kerran viikossa. Lääkärikäyntejä nyt takana yksi rv 13, joka oli ultra. Seuraavat lääkärikäynnit (ts. ultrat) ovat viikoilla 20, 28 ja 36.

Edellinen neuvola oli 15+2 ja kaikki oli tuolloin ok. Sf-mittaa ei otettu vielä, hb kunnossa, pienen syke tasainen, pissa puhdas, paineet vähän matalat ja paino miinuksella. Kyllä se sieltä seuraavaan kertaan mennessä on varmasti noussut plussalle. ;)

Aiemmat synnytykset ovat olleet hyvin erilaiset.
Esikoisen synnytys käynnistyi supistuksilla. Avautumisvaihe kesti 13h ja ponnistus 26min puoli-istuvassa asennossa. Olin ammeessa ja se ei ollut hyvä, mutta suihku auttoi mukavasti. Keinutuoli oli hirvittävä kokemus (käyriä otettiin siinä) ja ilokaasusta ei ollut nimensä mukaista "iloa". Epiduraali tehosi hyvin, pystyin nukkumaan vähän aikaa, mutta kääntöpuolena oli supistusten hiipuminen ja sivuvaikutuksena kutina ja palelu. Oksitosiinilla saatiin potkua supistuksiin, mutta epiduraali vei ponnistamisen tarpeen ja suunnan. Epiduraalin teho loppui silloin kun sitä olisin eniten kaivannut... Vaikka synnytys meni ihan hyvin, jäi minulle tosi paha maku suuhun.
Kuopuksen synnytys yritti alkaa supistuksilla monena päivänä, mutta hiipuivat parissa tunnissa. Lopulta käynnistyi kotona vesien menolla ja supistuksia alkoi heti tulla tiuhaan tahtiin. Avautumisvaihe kesti 2½h ja ponnistus 15min (tosin aktiivista ponnistusta oli ehken 5min, tuo aika on katsottu siitä kun paikat oli kokonaan auki). Ehdin olla sairaalassa sen aikaa, että otettiin käyrät ja pääsin synnytysammeeseen n. kymmeneksi minuutiksi. Paineen tunne oli niin suuri ja supistukset tulivat todella lyhyin välein, joten piti tarkastaa pian uudestaan tilanne. Sairaalaan tullessa olin auki 5cm ja kun kömmin ammeesta tarkastettavaksi tilanne oli 9cm. Viimeinen sentti katosi kun kätilö kävi huikkaamassa muita paikalle. Ehdin saada muutaman hönkäyksen ilokaasua ja siitä oli apua. Ponnistusvaiheessa ilokaasua ei enää saanut, joten lyhyt oli se helpotus. Synnytys oli "raju", ääntä minusta lähti enemmän kuin muista oli mukavaa, mutta äänenkäyttö auttoi kivun kanssa. Kun paikat oli todettu olevan auki, nousin sängyllä polvilleni ja pidin sängyn päädystä kiinni (nostettu ylös). Ääni auttoi purkamaan supistuskipua kunnes minulle tuli tarve ponnistaa. En ymmärrä miksi kätilöillä on niin kova kiire ponnistuttaa äitiä heti kun paikat ovat auki? Todellinen tarve tuli ainakin minulle kun vauva oli todella laskeutunut ja siinä oli jo tovi kehotettu vähentämään äänen käyttöä ja ponnistamaan... Kovin montaa ponnistusta ei tarvittu siinä vaiheessa kun koin itse tarvetta ponnistamiseen. Synnytys meni hyvin, minulle jäi siitä positiivinen mieli ja toipuminen tapahtui todella nopeasti. Olisin halunnut puudutuksen, mutta jälkikäteen ajateltuna onneksi en ehtinyt saada muuta kuin ilokaasua pari hönkäystä. Kivun kanssa selvisin paljon paremmin kuin esikoisen kohdalla ja vaikka aiemmin naureskelin lausahdukselle "voimaannuttava synnytys", kuopuksen synnytys kyllä oli sellainen.

Äidin onni 16+5
 
synnytyksestä:
mulla esikoisen synnytys alkoi spontaanisti lapsivesien tiputtelulla ja supistuksilla. supistuksia tuli todella tiuhaan ja säännöllisesti heti. olin sairaalassa n. klo 10 aamulla ja olin 3cm auki. istuin jumppapallon päällä suihkussa joka helpotti tosi paljon ja sain todnäk oxynormii (eivät kertoneet lääkkeen nimeä) kankkuun myös. tulin pian todella todella kipeäksi. supistuksilla ei ollut lainkaan taukoa, tuli koko aika toinen toisen perään. inhosin mun kätilöä, se pöljä tuli mun viereen ja kysyi sattuuks sua vai? NO EI SATU MUUTEN VAIN ITKEN JA TUSKAILEN TÄSSÄ. :D
noh klo 15 siirryin synnytyssaliin ja vähän sen jälkeen kätilö huomasi mun olevan jo 8cm auki. Sain spinaalipuudutksen joka oli maailman ihanin helpotus. sitten lääkäri tuli kopeloimaan ja totesi että kiireellinen sektio tehdään. lapsi oli kasvotarjonnassa. synnytykseni kesti kaiken kaikkiaan 7h. Suunnilleen 6h aukesin 8cm asti eli tämän toisen kohdalla voi olla että rivakasti sairaalaan mennään jos synnytys alkaa spontaanisti.

äitiyspakkaus:
tätä pohdiskelin jnk aikaa ja päädyin nyt sit ottamaan sen pakkauksen vaikka esikoisestakin otin. mietin et se rahamäärä minkä sais on niin pirun pieni eikä sil summal todellakaa sais ostettua kaikkea sitä samaa mitä laatikos on. mun mielest pakkauksen sisältö on ihan ok, olen samaa mieltä että vähän enemmän poikamainen kyllä.

neuvolakäynnit: meillä melko tiuhaan käydään neuvolassa. ekan kerran kävin rv 6 ja tokan kerran rv 12 ja kolmas kerta on 15.2. eli oisin rv 16 silloin. lääkärineuvola oli silloin rv 12. mulle sopis erittäin hyvin et olis vähemmän käyntei, inhoon mun terkkaa!

millasia sykkeitä teidän vauvoillanne on ollut kun ootte neuvolas käyny? minun pienokaisen sydän on joka kerta hakannut 160 :) rakenneultraan 6 viikkoa vielä!! ikuisuus siis. :(

(.) luulin voittaneeni pahoinvointini jo mutta se yllättiki mut viime yönä. nukuin muutenkin todella huonosti, päätä särki mielettömästi. sit heräsin viidelt aamul oksentamaan ja menin takas sänkyyn pyörii. en saanu unta enää. sit tunnin pääst piti juosta uudelleen oksentamaan ja iha kaares lens :x pikkasen hutera olo nyt ja päätä jomottaa niin pirusti vieläki. eikös tän periaattees pitäs jo helpottua?! muistan kylläkin esikoista odottaessani että oksensin joka pv rv 16 saakka ainaki. sitten kun rv 20 oli saavutettu ni mulle tuli supiinisyndrooma. hyi että mä inhosin sitä... autolla ajaminen oli todella vaarallista yms yms. lääkäri pelotteli et todnäk kärsin samast vaivast tässäkin raskaudes kun mahani on kasvanut isommaksi. ihanaa...
löysin eilen kotidopplerilla ekaa kertaa vauvan sykkeet :) jihuu. aika pilipali-kapine toi on kyl, halval sai ni piti ostaa..
noh eipä tänne muuta, karseen päänsäryn kanssa taistelen tämän päivän läpi. kumpa se heinäkuu olisi jo!!!

jedvenna ja purri 14+0 POKS
 

Yhteistyössä