Heinäkuun Hellemasut 2012 **TOUKOKUUSSA**

TanjaSii: Kyllä on juu hormonikierukassa vain keltarauhashormonia. Sen takia sitä mullekin koitettiin, kun siinä on niin paljon vähemmän sitä hormonia kuin minipillereissä. Minipillerit teki mulle ihan kamalia päänsärkyjä ja migreeneitä. Kierukka ei tehnyt niitä, mutta kierukka taas teki päivittäiset kuukautiskivut. :(
 
Muakin ärsyttää kaikki ihmiset. Halusin mennä sinne laivalle, koska näin serkkuni kahden vuoden jälkeen - muutoin en missään nimessä olisi "kehdannut" olla niin kauan ihmisten pällistettävänä. Kiva muutes kun siellä oli miljoonittain japanilaisia, joilta puuttui vaan kamera kaulasta (ihme, kellään ei ollut kameraa). Ne kyllä hyvin häikäilemättömästi katseli - suorastaan kyyläsi - minua ja/tai esikoistani. Olisin varmasti kuvaan päässyt, jos ne kamerat olisi ollut lähettyvillä. Niiden kieltä kun ei ymmärtänyt, niin ei tiedä kuinka päivittelivät näkemäänsä :). Me Länsimaalaiset kun ollaan muutenkin isoja heidän muottiinsa, niin nyt kun on 'tuplat' normaalista.
 
Joo,ei kosittu ei. Yllärikös tuo. Olen itse kosinu miestä ehkä,ööööööh, 10 kertaa jonka kääntäny vaan vitsiksi. Jotenka saatan jopa kieltäytyä jos joskus sattuskin kosimaan :vampire:

Sektioon en ole valmistautunut,vaikka siihen on enää 2vkoa ja 2pvää. Kun siitä ihmiset puhuvat niin negatiiviseen sävyyn,josta varmasti jokainen pahoittaa mielensä,niin väkisin siitä itsekin alkaa ajatella negatiivisesti ja siten tuntee itsensä epäonnistuneeksi..Meillä tosiaan raskautuminen oli työn ja tuskan takana,niin sitäkin silloin mietti,ettenkö kelpaa kenenkään äidiksi ja miksi just minä en voi saada lasta..Nyt kun on raskaana,niin tuntuu että jälleen kroppa tekee temppunsa mulle kun en voi edes synnyttää alakautta..Ja kun se fragile x (kromosomi poikkeavuus) todettiin silloin aikoinaan,niin voi hyvä perkele että ei sekään paljon nostattanu mielialaa. Nyt siis riskinä se että lapsi olisi hieman kehitysvammainen..Mutta siis kaksi perinnöllisyyslääkäriä todennut riskin olevan lähes mitätön meidän lapsella,ehkä sitten myöhemmissä sukupolvissa alkaisi näkyä.. Silti nyt pelottaa tuokin,että kun Ykä syntyy,onko hän terve..
Eli melkosen paljon on näitä kaikenmoisia vastoinkäymisiä ollu tässä matkan aikana : /
Eniten vituttaa tämä sektio- paska :(
"et toidellakaan toivu kovin nopeesti", "ja aattele,miten kauan sä joudut olemaan sairaalassa! "kylläpä onkin kiva kun alatiesynnytyksen jälkeen pääset kotiin aloittamaan vauva-arkea,etkä tarvi kätilöiden jne. apuja pelkästään siihen että saat itsesi jaloillesi,puhumattakaan lapseen tutustumisessa", "voi kauheeta sitä veren määrää jonka menetät,ehkä jopa kohtusikin"," ethän edes saa vauvaa rinnalle,niinkuin alatiesynnytyksessä yleensä","kyllä naisen pitää pystyä synnyttämään lapsi niinkuin Jumala on sen tarkoittanut aikojen alussa", "eikä sulla edes välttis maitokaan nouse niinkuin alatiesynnytyksen jälkeen, et siis ehkä pysty edes ruokkimaankaan itse lastasi!" "Kyllä alatiesynnytys on se joka tekee naisesta äidin!" :(
 
Viimeksi muokattu:
tipetsuonko sun sektio aika aamulla/päivällä? Kyllä sä saat vauvan heti sitten kun "heräämöstä" pääset :) Senkun pyydät jos eivät tuo! JA PIRUN IHMISET MITEN TYPERIÄ SULLE PUHUVAT. Jos sut aamulla leikataan, niin luultavasti illalla sut jo nostelevat ekoille pesuille pystyyn. Ja et menetä kohtuasi, ja jos vauvalla kaikki hyvin niin muutamassa tunnissa saat sen tosiaan rinnalle. KYS on sellainen paikka, että siellä ei paljon aikailla, että äiti ja mukelo pääsee yhteyksiin :)) Pyyvät kaikki maholliset kipupumput ja lääkkeet niin sillä se mennee. Se eka ylös nousu on hirvee, sitä on turha kieltää, mut sen jälkeen se on menoa se, vauva parantaa kaiken. Mä toivuin nopeasti, omasta mielestä ainakin. Tottakai se sektio alue on inhottavan oloinen ja ylösnousuja joutui opettelee jne, mutta kyllä sieltä kotia pääsee mun mielestä ihan 3päivässä (niiku ensisynnyttäjät yleensä) jos kivut ym kondiksessa! Kotona muistaa haavaa suihkuttaa ja ottaa buranaa, niin ei siinä sen kummempia. Joten sano ihmisille et haistakaa paska ja höpönlöpö! Mä olen täysi äiti sektiosta huolimatta ja mulla on vallan mainio 3 vee jolle on ihan kerrottu, että tuosta arvesta äitin masusta tulit, poika osoittaa sinne ja kysyy usein, että pääseekö sitä kautta takaisinkin :LOL: Ja 50vuotta sitten meidän kaltaiset naiset olisikin kuolleet synnytykseen, et parempiko se on että kuolee kun saa sektion? <3 HALIT!!!
 
Tipetsu: Kyllä siitä toipuu, meillä saa vauvan pian omaan syliin ja vierihoitoon, mä sain heti jo heräämössä, maito nousi kummallakin kerralla ihan normaalisti, ja nykyään ei tosiaankaan olla siellä sairaalassa sektionkaan jälkeen oikeastaan sen kauempaa kuin alateisynnytyksenkään, että seuravalla kerralla kun joku laukoo noita "viisauksiaan" niin jätä vaan omaan arvoonsa, kukin synnytys on erilainen ja kahta samanlaista ei tule edes samalle synnyttäjälle, ongelmia ja niitä hyviäkin puolia löytyy kummastakin, ja tärkeintähän on kuitenkin saada se oma pieni rakas mahdollisimman turvallisesti, niin äidille kuin vauvallekkin sieltä ulos,:hug:. Ja jos yhtään lohduttaa niin mun exän äiti kommentoi mulle kun odotin tuota kuopusta; "eikö ookkin kiva kun säkin pääset sitten oikeasti synnyttämään" :headwall: (teki tuossa kohtaa mieli sanoa kyllä haista vee, mutta tokaisin siihen vain, että kyllä se eka kertakin ihan synnytyksestä meni, ja tulee tämä ulos miten tahansa, niin kyllä se on keinolla taikka toisella kuitenkin synnytettävä, leikataan taikka sitten alakautta, ja siis tuo eka synnytys kesti yli 30h, ja päätyi loppujen lopuksi kiirreelliseen sektioon), mutta toiset ihmiset osaa kyllä osaa olla kommentteineen idiootteja.
 
Tipetsu, eipä kannata kuunnella moista hölynpölyä. Onneksi on nykyään sektiot, en halua edes ajatella miten ja kuinka moni äiti on aikanaan menehtynyt syntyvän lapsensa kanssa kun ei ole synnytys alakautta onnistunut, kuten Tanja jo tuolla mainitsikin. Missä se jumala silloin oli? (Anteeksi, mua ärsyttää nuo jumala-jutut kun itse olen pakana ja en niin joidenkin kristittyjen tyyliä hyväksy). Ja maito nousee kyllä sen jälkeen kun istukka on poistunut kohdusta ja näin ollen ei enää eritä sitä hormonia joka sen nousun estää odotusaikana. Että siinäpä taas :whistle:

Olet nyt vain ylpeä siitä, että pystyt selviytymään niin isosta leikkauksesta, ei vaikuta äitiyteen millään lailla. Tsemppiä! =)
 
Olen lukenut teidän pinoa alusta asti ja nyt oli vaan pakko tulla itsekin kommentoimaan. Musta on ihan järkyttävää ja käsittämätöntä tuo mitä täällä jotkut ajattelevat ja kirjoittavat sektiosta. Sehän tehdään nimenomaan äidin ja LAPSEN turvallisuuden takia, miten siitä voi tai edes kehtaa valittaa??? Miten ihmeessä synnytystapa voisi mitenkään vaikuttaa ihmisen naiseuteen tai yhtään mihinkään?? En ymmärrä ollenkaan. Olen seurannut läheltä lapsettomuutta ja minusta on käsittämättömän suuri lahja, jos ylipäätään onnistuu tulemaan raskaaksi. Läheskään kaikki naiset eivät koskaan voi tulla. Jotkut onnelliset saavat sitten adoptiolapsen ja miltäköhän heistäkin tuntuisi kuunnella vierestä kun joku viimeisillään raskaana oleva valittaa, että hänen naiseutensa ja äitiytensä on valmiiksi pilalla sektion takia (joka on hänelle ainut keino saada lapsi turvallisesti maailmaan)?!? Adoptioäitikin on ihan täysillä äiti ja nainen, vaikkei ikinä synnyttäisi mitään kautta. Siinäkin vähän mietittävää jos sektio tuntuu pilaavan koko elämän. Täytyy vain toivoa, että tuo valitus ja itsesääli menee hormonien piikkiin, aivan kauheaa jos äiti oikeasti ajattelee noin tai antaa joidenkin ulkopuolisten mielipiteiden vaikuttaa noin itsensä. Itse olen synnyttänyt lapseni sektiolla enkä ole sekuntiakaan ajatellut että se vaikuttaisi yhtään mihinkään, kaikkein vähiten omaan äitiyteeni tai naiseuteeni. Anteeksi purkaukseni, mutta nyt vaan keitti ihan täysillä yli. Hormonit ne varmaan vaikuttavat täälläkin...
 
Tipetsulle:

Sekä alatie- että sektiosynnytyksestä löytyy varmasti yhtä lailla kauhutarinoita (kuin myös esim. hedelmöityshoidoista, kuten varmasti hyvin tiedät). Kun itse sain viimeksi kuulla, että kaksoset syntyvät sektiolla, hankin muutamilta läheisiltäni kokemuksia siitä. Kokemukset olivat vain positiivisia! Kaikki negatiiviset terminoin ja asennoiduin siihen, että ainakin synnytys on äärimmäisen turvallinen vauvalle/vauvoille. Alatie synnytyksessä on aina mahdollisuus mm. hapen puutteeseen jne. Ja käsittääkseni on ihan normaalia, että myös siinä tikataan ja itse asennoiduin silloin siihen, että mielummin vatsa kuin alapää ;) Ja minulla meni kaikki todella hyvin myös! Kuten yksi kaverini sanoi: kuin hammaslääkärissä olisi käynyt ja vauvat olivat sitten siinä. Sektio on nopea: sinun ei tarvitse miettiä, että kestääkö synnytykseksesi, 4, 14 vai 24 tuntia vaan tiedät, että alle tunnissa pois ja se oli siinä. Itse toivuin nopeasti ja ilman kipulääkkeitä (kipupumppu irtosi, enkä sitten kokenut tarvitsevani muita kipulääkkeitä - ehkä jonkun Buranan otin aluksi, kun niitä niin tyrkytettiin). Haava parantui myös nopeasti eikä edes jälkitarkastuksessa lääkäri nähnyt sitä vaan kysyi, että synnytinkö kenties sitten alateitse..
Jos noita kauhujuttuja alkaa lukemaan, niin voin kertoa että hapen puute, alapään ja vatsalihasten täysi repeytyminen, häntäluun murtumat jne. löytyvät alatiesynnytyksen puolelta, joten... Parempi, että noita juttuja ei lue/kuuntele tai sitten asennoituu niihin sen mukaan, mikä itsellä on edessä. Kaikki noista kuitenkin Suomessa selviävät hienosti (siis molemmilla tavoilla) - toisin kuin tälläkin hetkellä monessa maassa synnytys on naisille hengenvaarallinen ja ne olosuhteet karmeat (ei ole hoitajia, lääkkeitä, kuumuus, taudit jne.), joten aika helppoa meillä vaan on.
Tsemppiä ja ehkäpä yllätyt positiivisesti ja olet myöhemmin jakamassa niitä sektion positiivisia kokemuksia myös muille!

Joku kyseli uudelleen synnyttäjistä, joilla sektio takana. Täällä siis myös yksi. Vauva on nyt rt:ssä ja alateitse on tarkoitus synnyttää. Itselläni on sektiosta nyt aikaa yli 3-vuotta, joten kohdun pitäisi kestää synnytys hyvin. Jos käynnistykseen päädytään, niin tapana on se "pallon" laittaminen.. Onko teillä muilla ultrattu arven paksuus? MIkä teitä pelottaa synnytyksessä? Käsittääkseni tuossa ei pitäisi olla juuri minkäänlaista riskiä - ainakaan kun aikaa on kulunut jo se yli vuosi.

Terkuin, Mirella_36+Mussu (siellä 34 rv:llä mennään)
 
Ja pakko vielä lisätä, että sektio ei ole vaikuttanut naiseuteeni kuin lähinnä positiivisesti. Ei ole tarvinnut miettiä, että onko alapää venähtänyt vai ei eikä ollut virtsankarkailua tms. (Tosin, nyt ne saattavat olla edessä, jos alatie synnytys toteutuu eikä mennä esim. kiireelliseen- tai hätäsektioon, mutta aivan sama).

Ja maito nousi minullakin ihan riittävästi - ne pikku juttuja nuo. Maitoa löytyy meillä kaupasta eikä vauva nälkään kuole ;) Paljon pahempia ovat ne kokemukset, kun joutuu käymään vastasyntyneiden teholla, jossa vauva taistelee hengestään tai kun myöhemmin lapselle sattuu jotain. Voit miettiä noita (ihan luonnollista varmasti), mutta muista realiteetti, äläkä aseta mitään hirveätä "maailman parasäiti tekee näin -rimaa itsellesi" -> se nimittäin karsiutuu joka tapauksessa jossain vaiheessa).

Pääasia mielestäni on, että saat vauvan hengissä kotiin ja voitte sitten katsella millaista elämää teillä tulee olemaan. Itsekin olen tosiaan hedelmöityshoidoissa käynyt ja koen itseni hyvin onnekkaaksi, kun raskauduin ja vieläpä lapset syntyivät elossa (niinkään ei kaikille käy). Meillä toisella lapsella on yhtä sun toista sairautta, mutta synnytyksen jälkeiseen tilanteeseen verrattuna kaikki on hyvin. Silloin hän taisteli kauan hengestään ja ilman sektiota (juuri tuona kyseisenä päivänä) hän olisikin menehtynyt.. Ja kyse ei ole siitä, etteikö niissä monissa ultrissa kaikki olisi ollut ok -> mikään ei valmistanut tuohon tilanteeseen ennalta. Olet myös päässyt hyvin pitkälle raskaudessasi, että myös keskosuuden tuomat riskit alkavat olemaan takanapäin.
 
Tipetsu: Itse parannuin sektiosta todella hyvin. Sain nähdä vauvan heti kun syntyi ja isä meni vauvan kanssa osastolle odottamaan sen pari tuntia jonka jouduin heräämössä olemaan:) Leikkauksen jälkeiset kivut eivät ole mitenkään erityisesti mieleen jääneet, buranaa ja panadolia sain kipulääkkeeksi, täällä ei kipupumppua ollut ja kahtena ensimmäisenä iltana sain yöksi kipupiikin. Vauva vietti ensimmäisen yön minun vieressäni kun niin toivoin, sain siinä imetettyä ym... seuraavana aamuna sai nousta sängystä. sairaalassa olin 5vrk.tta mutta en sektion vuoksi vaan vauvan keltaisuuden takia. Hyvillä mielin vaan leikkaukseen :)

Mirella_36 Minä kyselin siitä synnytyksestä. Itsellä tulee myös sektion ja alatiesynnytkseen väliin yli 3 vuotta. Täällä mennään viikolla 36-37 synnytystapa-arvioon jossa ilmeisesti se arpi myös ultrataan. Varmasti riski haavan repeämiselle on lähes olematon, mutta tässä raskaudessa olen kyllä stressannut ihan kaikesta :) onko sinulla ollut tuossa sektiohaavassa vaivaa nyt tässä raskaudessa? itsellä alussa nippaili ja kiristi mutta lääkäri sanoi että haavan kiinnikkeet siellä kipuilevat.

närästyksestä: Olen joutunut raskauden alusta saakka syömään losecia jota neuvolalääkäri määräsi. Itsellä kanssa auttaa maito pahimpaan närästykseen.
 
sektio äiti ja mirella kiitos mahtavista tsempeistä! juuri oikea asenne :) oma kokemukseni on se että parannuin alatie synnytyksestä paljon hitaammin kuin mitä esim ystäväni joka oli sektiossa. en todellakaan istunut saatikka kävellyt muutamaan päivään,että voi se niinkin mennä. ei voi muuta kun parasta toivoa ja uskoa että on osaavissa käsissä,kummassa synnytyksessä hyvänsä :)
 
sektio äiti itsekin älä hermostu muiden tunteista:) tipetsu ja minä koetaan asia juuri niin, vaikka itse tiedän että en sen huonompi ole, niin siltä se vaan tuntui jossain vaiheessa kun sektioon päädyttiin. Mutta kuten sanoin, tunne meni ohitse. Ja pakko vielä sanoa että jokainen meistä on takuulla kiitollinen raskaudestaan ja osaa arvostaa sitä, ajatella myös lapsetomuudesta kärsiviä. Mutta jos tunteet ovat mitä ovat niin ei se nyt lapsettomuudesta kärsiviä kohtaan mikään loukkaus ole! Hyvä ihme :) jokaisella on oikeus käydä kipukohtansa lävitse!

heinävauva mulla edellinen sektio 09 heinäkuussa eli se kolmevuotta kanssa takana. 14.6 on nyt se ultra.. mä toivon että.olisi kypsynyt vähän edes paikat että olisi alateitse toivoa tehdä(mulla ei mahdu yli 4kiloa tulemaan) edellinen siis pysähtyi 1.2cm ja 37h yrityksen jälkeen leiktiin.. saas nähdä saas nähdä :) esikoinen painoi syntyessään 4220 rv oli 38+3 (vai 4). Eli jos tämä menee samoilla mitoilla jännittää että meneekö taas samalla kuviolla (6pv käynnistys 12 tablettia + synnutyssalissa cytotec ajot tipalla) että mun kroppa väsyy jne ja edessä sektio. Olisi vaan kiva kokea se toinenkin vaihtoehto :)

Synnyttää sitä vaikka käsillä seisoen niin lapsihan se paras palkinto on.
 
Viimeksi muokattu:
Tiukkaa keskustelua sektiosta... Niinhän se on, että jokainen kokee asiat omalla tavallaan, mutta tärkeintä on saada lapsi turvallisesti ulos. Itse paranin sektiosta nopeasti, leikattiin alkuillasta ja seuraavana päivänä kätilö auttoi suihkuun. Olisin saanut jo leikkaussalissa tytön käsille, mutta puudutukset olivat niin tehokkaat, ettei voimia ollut. Vauva tuotiinkin heti vierelle, kun huoneeseen pääsin heräämöstä, joten ei siinä ainakaan täällä vitkasteltu ja sillä aikaa isä sai viettää kahdenkeskistä aikaa tyttären kanssa. Mutta se siitä, minulle jäi ok kokemukset kiireellisestä sektiosta ja luultavasti nyt on edessä suunniteltu sellainen. Synnytystapa-arvioon menen vasta viikolla 38, joten silloin katsellaan tarkemmin miltä tilanne näyttää.

Toissa iltana minulle tuli totaalijäätyminen ärsytyksen vuoksi. Ihminen, jonka olen tavannut kaksi kertaa aiemmin päätti koskea mahaani yhtään mitään varoittamatta. Hämmennyin aivan täysin moisesta henkilökohtaiselle reviirille tulosta.

Närästys on vähän helpottanut, onneksi, mutta muuten sitten olo alkaa olemaan tukala. Mies kyselikin illalla joko pitää alkaa valmistautua henkisesti lähtöön, kun en mitenkään päin löytänyt hyvää asentoa ja vähän väliä maha kovettui ja kiristeli. Noh, eipä tarvinnut lähteä ja unikin sitten tuli ihan mukavasti. Mutta ehkä sitä pitää alkaa pikkuhiljaa keräilemään niitä vauvan tavaroita yhden katon alle.

Mini kyseli akupunktiosta... Minulle sitä kokeiltiin kolme kertaa migreeniin, mutta ei auttanut. Olen kyllä kuullut useammastakin henkilöstä, jolla akupunktiosta on ollut hyötyä, mutta minä en valitettavasti heihin kuulu :/. Olisihan se ollut mukavampi päästä pois lääkkeiden käytöstä, mutta panadolilla mennään.
 
paino: +300g/3 vkossa
RR: 126/77
Prot: -
Gluk: -
Hb:108
SF: 29
Tarjonta: sikinsokin miten sattuu
Syke: 140
Liikkeet: ++

siinäpä kuulumiset eiliseltä neuvolakäynniltä 32+1. oli vilperi taas vauhdissa kun sydänääniä kuunneltiin.

Uusi neuvola-aika on 18.6. ja sit loppuraskauden lääkäri on 27.6.
Synnytystapa-arvioo ei täälä oo niinku vähän pelkäsinkin :( lääkäri arvioi tuossa rv 36 et tarviiko polille mennä...

Tipetsulle :hug: kurjaa kun ihmiset puhuu ja "pelottelee" tuollain toisia. Jokaikisellä meillä on erilainen raskausaika ja synnytys että ei voi tietää mitä on edessä eikä sitä etukäteen kannata toisen mieltä pahoittaa!! Meidän kun on vaan pakko ottaa vastaan se mikä annetaan...

mua ärsyttää suunnattomasti se että jokaikinen aamu kun ollaan kokoperhe kotona niin se oon mä joka nousee eka ylös lasten kanssa. mitäs jos tekisinkin topin ja jäisin makaamaan sänkyyn niinkuin mies tekee joka aamu...taidanpa testata huomenaamuna... ärripurri!

nyt kaffea..

onona ja nelonen 32+2
 
tuosta masun koskettelusta: joskus raskauden puolivälin paikkeilla tapasin semmosen ihmisen töissä ekaa kertaa livenä, jonka kanssa oon puhelin- ja videopalaverejä toki pitänyt useinkin aiemmin ja hän kuuli että oon raskaana ni oikee hyökkäs masua kohti ja molemmin käsin sitä ensin taputteli vähän aikaa ja sit hyppäs kaulaan halaamaan :D olin kyllä varmaan aika yllättyneen (tai yllätetyn) näkönen mutta en oikein osannut ärsyyntyä kun kuitenkin oli nii spontaanin iloinen reaktio toiselta :) toki ymmärrän hyvin, että jotkut voi kokea tuommosen hirmu päällekäyvänä.

Mulla voi olla myös hormoneissa jotain "vikaa" ku raskausaikana oon ollu yhtä tasainen viilipytty kuin muutenkin, mies just kommentoi että "ei oo meillä kyllä ollu mitään petoa raskausaikana kotona, korkeintaan kiltti kotikissa" :D
 
Kiitos vaan stempeistä ja kommenteista koskien sektiota..Sektio äiti poltti näköjään kääminsä totaalisesti vain siks,että kirjoitin mitä tunnen,itsesääliä ja valitusta..Vaikka olen käsittänyt että täällä saa/voi purkaa tuntemuksiaan..? :rolleyes:

Anyway..olen kokenut yli 8v lapsettomuuden ja hoitoja,hormoneja joihin meni ihan järkyttävästi rahaa,epätoivoa,surua,itkua,luovuttamista,leikkauksia, mutta kun Ykä ilmoitti itsestään ihan luomuna,oli se ihme! Olen tietysti kiitollinen raskaudestani,ylpeä ja todellakin osaan ajatella lapsettomia. Siltikään se ei ole heitä kohtaan väärin tai heiltä pois,jos pelkään sektioon joutumista ja valitan siitä, ihan vain siitä syystä mitä mulle siitä on puhuttu ja kerrottu...Olisin halunnut kokea alatiesynnytyksen varsinkin esikoisen kohdalla,mahdollisesti seuraavat lapset olisivat saaneet syntyä mistä muualta vaan...

Mutta näinhän se on että meidän on otettava se vastaan mitä annetaan.


Mukavaa päivää masuille ja mammoille! :)



Tipetsu ja Ykä rv 35+5
 
Tänään vaihtui sitten kesäloma äitiyslomaksi!

Eilen laitettiin miehen kanssa viimein tilaukseen brio go rattaat&vaunut, go turvakaukalo, pinnasänky, hoitolaukku ja rintapumppu pääsi samaan tilaukseen. Nyt vaan odotellaan että Kusti polkee tavarat kotiin :heart:
Toki kaikkea pikkusälää vielä hankittavana, mutta yksi murhe taas vähemmän, huh.
 
  • Tykkää
Reactions: MiNi87
MULLA MENEE HERMO!!

Mulla on siis KOKO ajan nälkä! Varsinki yöllä. Yöllä pitää vähintään kerran syödä ja jos haluaa aamulla nukkua pidempään, kun 7, saa taas käydä syömässä. Ei oo ihmekkää ku kiloja kertyy 1 kg/vko. Voi V****!

Väsyttää..:stick:


Noola ja Pikku-H 34+4
 
  • Tykkää
Reactions: Juuli-Luuli
Annales: Harmi ettet saanut apua, akupunktiosta kuulemma on noin puolelle ihmisistä hyötyä ja puolelle ei. Onko sulla usein migreeniä? Auttaako sulla Panadol? Mulla kans migreeniä ollut enemmän nyt raskausaikana, ja välillä tuntuu että sais koko ajan olla napsimassa nappia naamaan. Kysyin kyllä lääkäriltä asiasta, ja hän sanoi että kunhan maksimiannos päivässä ei ylity niin voi ottaa. Että tavoite olisi ottaa ensimmäinen annos jo siinä vaiheessa kun ensioireet ilmenee eikä odotella siihen asti että näkö lähtee jne. Ja kerralla heti 1 g eikä mitään 500 mg. Se on vaan kun en aina tiedä milloin oireet on migreeniä ja milloin ei, samoja oireita meinaan muissakin vaivoissa välillä. Jotenkin kurjaa kun joutuu niin paljon Panadolia syömään, mutta ei kai sille mitään voi.

Akupunktiosta on ollut mulle apua päänsärkyyn ja selkä- sekä niskakipuun. Samalla on hoidettu myös mm. munuaisia kun ovat kovilla tuon RD:n kanssa. Myös henkiseen jaksamiseen on ollut apua. Tuntuu vaan, että siellä saisi käydä neljän päivän välein ja siihen ei kyllä ihan rahat riitä. Onko kukaan suunnitellut käynnistämistä akupunktion avulla tai onko joku ollut käynnistysakupunktiossa aikaisemmissa raskauksissa? Onko auttanut/saanut synnytystä käynnistymään?

JenniAa: Saako kysyä, että kuinka paljon tuollainen paketti maksoi ja mistä tilasit? Otitko samasta paikasta kaikki ja tuliko mitään paljousalennusta? =)

Tipetsu: Paljon voimia ja tsemppiä sinulle sektioon! Jokaisella on täysi oikeus kokea erilaiset tunteet yksilöllisesti. Kukaan ei voi tulla sinulle sanomaan, että et sinä voi ajatella tai tuntea niin tai näin; jos tunnet niin, niin sitten tunnet. Pääasia, etä saisit käsiteltyä asiaa ja päästyä siitä yli ajan kanssa. Itsellänikin on omat mielipiteeni synnytystavoista, mutta annnan myös muiden pitää omat mielipiteensä. Ja voin hyvin kuvitella, että jos kaikki ovat vain pelotelleet ja kertoneet tuollaisia juttuja niin ihan varmasti itsekin olisin kauhusta aivan sekaisin ja tuntisin itseni huonoksi. Täällä nimenomaan saa ja pitää purkautua asioista!

Tuntuu, että saa syödä koko ajan. Tunnin päästä ruokailusta on jo heti sellainen etova olo ja meikä juoksee jääkaapille. Alkaa tympiin tää ruokavalio taas, kun ei mitään saa syödä ja koko ajan kuitenkin pitäis syödä! =)

MiNi87 ja Hippu 32+2
 
  • Tykkää
Reactions: Ruususuu
Minun mielestä täällä pitää saada purkaa tunteitaan ilman syyllistämistä <3 (vaikka olenkin ihmistyyppiä "Tanjalla aina mielipide kaikkeen". Mut sitä vartenhan tää palsta on, että voi kertoa mitä kuuluu ja miltä tuntuu?

menkkajomotuksia esikoisen päiväunia tässä vietetään, eli makaan vieressä kun laiskottaa, ja ahh mikä jomo alaselässä! Rukoilen tyyliin, että niistä on hyötyä :p
 
onpas teillä ollutkin kiivasta keskustelua sektiosta,no en ite ota kantaa siihen sen enempää,te ootte niin ahkerasti kertoneet siitä:D

Mut onnea sulle tipetsu kun siihen menet! ja toivotaan että paranet pian!

Täällä omaan oloon ei uutta..ihan perusolo siis..ei vielä mitn.kipuja kauheempaa,ei kolotuksia,ja en niitä toivokaan vielä kun la:han aikaakin on.

Mut juhannuksen jälkeen saa syntyä koska vaan,sillon ollaan jo täysaikaisia:D
PTT 34+1
 
Annales ja MiNi87 ihana kuulla, että lääkäri on sanonu, että panadolia voi hyvin ottaa sallitun määrän. Mulla ei ole ikinä todettu migreeniä, siis ei oo mitään näköhäiriöitä tms. mutta mulla on TOSI usein pää kipeä. Ja varsinkin heti jos on niskat jumissa tms. Nytkin makasin eilisen illan (ja valvoin KOKO yön!!) pääkivun vuoksi. Panadol välillä auttaa ja välillä ei.. Tuntuu vaan niin inhottavalta napsia noita lääkkeitä koko ajan. Ja sit kun sekään ei aina auta. Mulla on aina ollut tämmönen pää, että se on heti kerralla sit kolme päivää putkeen tosi kipeä, kun tulee kipeäksi. Rajoittaa elämää (erityisesti kouluhommien osalta, jotka pitäis tehdä tietokoneella..) jo tosi paljon.

Mulla taas ruokahalua ei oo ollenkaan!! Johtuu kai tästä pääkivustakin, mutta tuntuu että mikään ei maistu. Tällä hetkellä toki on vähän stressiä rahatilanteestakin, ja se vaikuttaa aina ruokahaluun.

Miehen synnytykseen tulemisesta Onko teillä kaikilla miehet tulossa mukaan synnytykseen? Meillä on kyllä tulossa, jos lapsi syntyy ajallaan, mutta on kesäkuun lopussa viikon reissussa ja se vähän hirvittää, että jos vaavi sillon sattuukin syntymään. Toivottavasti ei.. Eilen just oli miehen kans puhetta, ja hän sanoi, että ei oo kokenu tilannetta muuten inhottavaksi, mutta on tosi turhauttavaa katsoa vierestä toisen kipuja, kun ite ei voi oikein mitään tehdä. Se on kuulemma kaikista rankinta miehelle synnytyksessä.. se oma avuttomuuden tunne.

Mukavaa torstaita toivottelee Ruususuu ja murunen 31+5
 
jaahas, sitä mennään sitte tyroksiini-lääkitykselle..

Oon valitellu neuvolassa ku tulee välillä (yleensä päivittäin nykyään) semmosia oloja että sydän tykyttää hulluna ja on semmonen ahdistava olo. Kävin labrassa ja multa otettiin verikoe josta mitattiin kilpirauhasarvot: 3,75 (normaali raja ois 4 mut raskaana ollessa 2,5), joten lääkäri oli määränny tyroksiinit.

Ennen juhannusta pitää sit käydä kontrollitestissä ja myös EKG:ssä , etenkin kun sydämen lisälyöntiä on ollu ennenkin. Mutta hyvä että selvis ja toivottavasti lääkitys auttaa! :)
 

Yhteistyössä