Heinäkuun Hellemasut 2012 **TOUKOKUUSSA**

MÄ EN SAA NUKUTTUAhuoh, yöt menee keikkuessa- hiton hormoonit. Päivät meillä asuu joku kamala-tanja joka huutaa meuhkoo ja vattuuntuu kaikesta. Ja väsyttää kokoajan.

Vauvanliikkeet täälläkin välillä hiljaisia päiviä, vaikka tönin ja töysin ja sokeria "tarjoan" silti on vaan hiljempia päiviä. Nytkin sydän sykkyrällä pari päivää ollut ja äsken taas alkoi sitten enemmän liikkua.

RDPainaa päälle, haima/maksa vetelee taas omia insuliineja, illalla nukkumaan käydessä sokerit 4.5-5.5 ja kas yöllä 6-8 vaikka mittään ei olisi syönyt. Ihmekkös tuo, että Sf-mitta/vauva kasvaa kun insuliiniakin erittyy ihan miten sattuu.

Tipetsu meillä anopin "uusi" mies on sellainen "saatana kun menin sinne ja sitten kun saatana tulin tuolta".. näen aina punaista kun hän avaa suunsa. viimeksi annoin pojalle saippuan ja sanoin että vie *piipille* saippua ja sano että pesee suunsa, sillä hiljeni hetkeksi kiroilu Kalja jutuista en edes kehtaa alkaa puhumaan kun näen jo punaista valmiiksi (ite alko-perheestä lähtöisin) ja aika paljon on läheisiä joille tuo olut maistuu vähän turhan tiuhaan. Joten ymmärrän siun tunteet täysin!

Ullis82 Täällä pinna samassa jamassa ja meidän melkein 3vee samassa hommassa. Tai nykyään poika kulkee nimellä "herkkis", kaikesta silläkin nykyään kiristyy heti ja purskahtelee itkuun ja raivareihin. Ei oo helppoa olla kolme vuotias eikä äiti.

Minityyppi Ei kuule mittään :heart: Itekin ostin nyt sähköpumpun ihan siksi, että jaksasisin paremmin pumppailla, meillä kun esikoisen maha veti korvikeesta kun korvikkeesta sellaisia 12päivän kakka pausseja--> kellään ei ollut kivaa, ja kun multa loppui se pumpulle heruminen just kertomani takia--> mulla ei ollut kivaa kun en minnekkään oikein irronnut kotoa ilman vauvelia mukana.

huomenna kaverin polttarit saahan nähdä miten tämä mamma jaksaa siellä pykeltää

 

Heippa hei hellemasut.

Minityypille ja kissa emolle onnea!! Ihania palleroita!

Monella taitaa tuo kiukkuisuus ja lyhyt pinnaisuus olla herkässä. Täällä aivan sama homma joten ihan kiva huomata että sitä on muillakin. Taitaa itsellä johtua väsymyksestä ja siitä että oma olo on aika tukala tän allergian, turvonneiden ja kipeiden jalkojen ja aristavan vatsan kanssa.

Appivanhemmista myös ollut täällä avautumista. Tsemiä kovasti niille kenellä heidän kanssa vaikeaa syystä tai toisesta! Itse tulen onneksi toimeen molempien, sekä anopin että appiukon kanssa. Appiukko tosin asuu pohjoisessa joten häntä näen n. kerran vuoteen. Heillä on hieman outoja tapoja vaimonsa kanssa joita itse en oikein ymmärrä mutta kukin tyylillään. Anoppi taas on kovin herttainen ihminen joka vaan hössöttää AIVAN liikaa ja AIVAN kaikesta. Se saa mut kyllä välistä näkemään punaista. Milloin hän soittaa että sitä ja sitä ei sitten saa syödä (siis ihan muulloinkin kun raskausaikana), milloin hän on varma että mun miehelle on sattunut jotain kun ei oo hetkeen mitään kuulunut meistä, milloin on karhu meidät syönyt ja mitähän kaikkea... Mä olen tässä raskausaikana erityisesti jotenkin niiiiiiiin herkkä ärsyyntymään näistä. Onneksi olen vielä pitänyt mölyt mahassa. Hyväähän se anoppi vaan tarkoittaa mutta...

Sitten vähän omanapailua:
Tänään ostettiin viimein ne vaunut! Ja minä kun niin aattelin että ei tartte olla niin hienot ja viimesen päälle niin päädyttiin sitten Emmaljungan Edge Duo Combi vaunuihin. Mut kestääpähän sukupolvelta toiselle

Nyt onkin ihan kamala väsy kun meni koko päivä kaupungilla. Mut nyt on vauvalle hankittu kaikki tarpeellinen vaippoja lukuunottamatta. Pyykin pesu senkus jatkuu ja vauvan huonekin alkaa olla jo siinä kuosissa kuin pitää. Jesh!

Omena ja Pikku N 30+2

 

Onnea tyttösen perheelle pienestä prinsessasta! :flower::heart:

Kait sitä pitäisi itsekin pikkuhiljaa asennoitua siihen, että se la lähenee uhkaavasti. Kaksi viikkoa töitä ja sitten alkaa äitiysloma, hui! Soittelin keskiviikkona synnytysvalmennusaikaa sairaalalle kesäkuun 19. päiväksi ja oli kätilö siellä sitä mieltä, että ihan liian viimetippaan jätän ko. tilaisuuden. Minä kuitenkin pidin pääni, sillä haluan mieheni mukaan valmennukseen eikä hän aikaisempiin ryhmiin pääsisi. Kätilö oli sitten sitä mieltä, että riskillä menen, mitä en ymmärrä, koska ensisynnyttäjänä oletan, että vauva syntyy suhteellisen lähellä la:ta, ellei jopa sen jälkeen (tietenkään ei saisi olettaa). Mutta jos se nyt sitten sattuu syntymään esim. siellä valmennuksessa niin onpahan ainakin opit tuoreessa muistissa

Selällään nukkumisesta on ollut puhetta. Minulle luonnollisin asento nukkua on selällään ja illalla edelleen käyn nukkumaan selälläni, sillä se ei tunnu huonolta. Yöllä kuitenkin olen alkanut pyöriä ja heräillä paljon ja huomaan olevani aina eri asennossa. Oikealla kyljellä en saisi lääkärin määräyksestä nukkua sen laajentuneen munuaisaltaan vuoksi. Mutta mitenkä sitäkään unissaan vartioi? Onko muilla alkanu yöheräilyt? On todella rasittavaa heräillä ilman mitään syytä ja kuunnella, kun mies nukkuu tyytyväisenä ja koirakin kuorsaa omassa pedissään. Sitten ite pyörii ja hyörii unta odottaen. Tiedän, että se on normaalia, mutta kun vielä pitäisi se pari viikkoa töissä jaksaa, olisi kiva yöllä saada untakin.

Nyt lähden keskustaan kahvittelemaan ja ehkä käyn pinnikseen ostamassa patjan. Jos sitä itekin nyt tosiaan pikkuhiljaa ottais niskasta kiinni olemustaan ja hankkis vaaville tarvikkeita

sopaka & seelis 32+2

 

Anteeksi omanapailu. Kävin synnyttäjien vastaanotolla ja otettiin käyrät pienestä. Heti kun menin siihen käyrälle, vauva alkoi potkimaan ja kääntyilemään kuin viimeistä päivää:heart: Olipa kyllä helpottunut olo! Ajattelin, että se on sillä selvä, mutta jouduin vielä ultraan jossa huomattiin napavirtauksen muutos. Ilmeisesti vihjaisi tulevaan raskausmyrkytykseen. Lääkäri käski tarkkailla oloa, mittailla proteiinia virtsasta ja verenpaineita, sekä tulemaan heti uudestaan näytille jos vauvan liikkeet heikkenee/olo muuttuu.
Mutta toistaiseksi kaikki hyvin siis, ensi viikolla on onneksi jo seuraava äitipoliaika.

 

Minityyppi onnea paljon pienistä mötkylöistä!! :heart:
No siinä pääsee alkuun pahinta hoivaviettiä toteuttamaan sit.

mami2010 onneksi kaikki onkin kunnossa! Paljon tsemppiä ja jaksamista loppuajalle vielä ja toivotaan että raskausmyrkytyskin tajuaa pysyä poissa!

Ja noista appivanhemmista vielä.. Mieheni isä kuoli alkuvuodesta ja nyt anoppi on muuttamassa samalle paikkakunnalle meidän kanssa. (täältä ovat lähtöisin)
No asunto täältä löytyi ja anoppi oli sitten 2 viikkoa (!!) täällä meillä hoitamassa erinäisiä käytännön asioita ja nyt tämän kuun lopulla muuttaa tänne.
Keittiöremontti on vielä kesken niin ilmeisesti tulisi vielä viikoksi meille asumaan..... Pitää yrittää keksiä joku hyvä mantra millä saan pidettyä hermot kurissa.
Ihana ihminen eikä minulla mitään ole häntä vastaan mutta saman katon alla asuminen on jo vähän liikaa.. Ehkä tämä tästä.

Ja kivempia juttuja; käytiin tänään tilaamassa Gigantista meille uusi pyykinpesukone sekä kuivausrumpu! Jee! Kivempi sitten pyykkäillä uudella koneella ja kun saa pikkutyypin vaatteetkin sit rummun kautta ni ei tarvi silitellä.
Inhoan silittämistä!
Johan tässä tulikin taas avauduttua.... Viikonloppuja!

Johanna26 & Patu 31+4

 

Meillä sellainen tilanne, että asumme nyt mieheni vanhempien mökillä evakossa. Kotona meillä tehdään kosteusremonttia, jonka piti kestää kaksi viikkoa. Nyt remontti siis kestänyt kolme viikkoa ja ainakin vielä ensi viikko menee. Viikot saamme olla täällä keskenämme, mutta viikonloppuisin appivanhemmat tulevat aina tänne viihtymään. He ovat kyllä tosi mukavia ihmisiä, mutta välillä vaan menee hermo. En saa täällä muutenkaan nukuttua viikolla, ja kun viikonloppuisin saisi nukkua kun ei ole töitä, niin silloin kuuntelen seinän takaa sekä anopin että appiukon kuorsausta. Lisäksi itse olisin valmis menemään nukkumaan jo kahdeksalta, mutta muut valvovat ja juopottelevat jne., niin eihän siitä mitään tule. Lisäksi anoppini ei oikein aina ymmärrä mitä voin syödä tämän RD:n takia, ja sitten kun joudun kieltäytymään jostain ruuasta, tuntuu että hän loukkaantuu. Vaikka olen sata kertaa selittänyt, että tämä nyt on tällaista vielä muutaman kuukauden ja huolehdin kyllä itse syömisistäni jne. Yhden itkukohtauksen sain jo viime viikonloppuna, sopivasti äitienpäivänä , kun kaikki stressi ja väsymys purkaantui. Mies kun ei aina ymmärrä miltä minusta tuntuu, vaikka muuten ihana onkin.

Lyhyt avautuminen tuli kirjoitettua.

Viime yönä heräsin muutaman kerran, kun supisteli. Onneksi meni ohi, mutta ihan kyllä tuntui masussa. Muutenkin öisin tulee käännettyä ja väännettyä moneen kertaan, ja heräilee kun jostain kolottaa tai särkee. Alkaa siis vissiin tuntuun ihan viimeiseltä raskauden kolmannekselta! Vielä 20 päivää olisi töitä jaksettavana, onneksi nyt pitkä viikonloppu edessä.

MiNi ja Hippu 30+3

 

Onneksi kävit lääkärissä mami2010, ei kannata jäädä kotiin miettimään jos olo on epävarma!

 

Nyt vain omaa napaa: Tänään oli vihoviimeinen työpäivä! Huomenna alkaa virallinen äitiysloma! Huomenna mennään myös synnytysvalmennukseen! Milloin tämä synnytys on ehtinyt tulla näin lähelle?? :O

Jebbis ja mini 34+4

 

voi jösses eilen sit oli kauheeta nipistelyä ja juurikin tuolla alamahalla oikeella puolen...olin kaupassa käymässä ja liikuin hyvin hyvin pienin askelin!! ja välillä oli pakko pysähtyä..
ja kun tulin kotio se jatkui...oli aivan pakko istua,mut heti kun nousin ja jatkoin hommia rauhallisesti se alkoi nipistelyn tunne...
Onko muilla nipistelyn tunnetta?? ja semmosta kiristyksen tunnetta?
Ei se siis supistuksia ollut...vaan aivan samanlaista kuin juostessa saattaa tulla esim.lihaspistos mahaan..

Täällä tnä juhlitaan ja vietetään kuopuksen 4v synttäreitä ja tulee vielä suomen pelikin samaanaikaan!
Et jalat saattaa olla taas aikas poikki illasta,ja herkkuja tulee syötyä,pakko mittailla väliin sokereitakin!
Onneksi kohta on tiistai,ja pääsen äippäpolille kuulemaan tilanteen!!
PTT 32+3

 

Huomenta!

Pinna on kireällä täälläkin ja erityisesti anoppi osaa painella niitä nappeja, että palaa käpy alta aikayksikön. En edes viitsi asiasta avautua, alkaa harmittamaan vain enemmän. Mutta tiivistettynä meidän remonttimme on ilmeisesti ihan turha. Ketuttaa vieläkin viimeiset pari päivää vaikka yritin pitää itseni kiireisenä ja muualla, kun appivanhemmat olivat täällä.

Heräilystä, minä heräilen nykyisin aamuyöllä ja valvon tunnin-kaksi. Sen jälkeen nukuttaisi taas kovasti, mutta päivä menee ihan pilalle, jos nukun pitkälle aamupäivään. Iltaisin sammahdankin aika aikaisin. Paitsi eilen illalla meni pitkään, kun käytiin miehen kanssa kahdestaan teatterissa ja syömässä. Oli kyllä kivaa eikä taida ihan heti uutta mahdollisuutta siihen tulla.

Muuten olo on ok, mitä nyt virta on vähissä eikä oikein jaksaisi mitään. Tänään pitäisi jaksaa mennä spinning-tunnille kokeilemaan leppoisaa pyöräilyä. Saa nähdä kuinka siellä käy ja mikä on vireystila sen jälkeen.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Aurinkoista lauantai-aamua!


Yö-heräilyistäSen kanssa olen tässä viimeset 3 vkoa kärvistellyt. Ihan vakio on että herään 00:45-01:15 veskiin. Siis nukahtaa onneks uudestaan mut uudelleen pitää nousta vessaan jossain 03-04:30 niin siinäpä sit ootellaan hetken aikaa unta. Muutenkin on melkosta pyörimistä kaikki yöt,vaihdan kyljeltä toiselle koko ajan. Viimeks neuvolassa tuosta valitin niin kuuluu kuulemma tähän loppuaikaan ja hormonit pitää hereillä Ihan kiva ois joskus saada nukkua koko yö vielä kun se ois mahdollista


Nipistelyä täälläkin! Ja eilen nipisteli moneen kertaan navan viereen. Tuntuu kyllä enempi että nipistelee siks ettei iho anna periks tms..


( . ) Näin unta että sektio tehtiin tänään! Hieman taitaa pyöriä se mielessä. Otin samalla tatuoinnin niskaan kun mua valmisteltiin leikkaukseen! Yks hoitajista teki sen..Siis ajatuksena on ollu että otan tatuoinnin Ykän syntymän jälkeen.
Eilen tajusin että pian masu on poissa ja vauva sylissä. Ihanaa ja samalla haikeeta. Alkuun kun masu alkoi näkyä,en tykännyt siitä mutta nyt kun siihen alkaa jo tottua on se poissa kohta Jäljellä vaan kamala sektio-arpi..:headwall: Mutta tietysti vauvan syliin saaminen on tärkeintä :heart: Näin unta joku aika sitten,jossa mies kysyi voidaanko ruveta yrittämään toista lasta heti Ykän synnyttyä. Laitoinkin silloin viestin unesta miehelle,kun silloin oli vielä töissä ja vastasin siihen samalla että voidaan,kunhan saadaan enemmän neliöitä. Mies siihen vastasin että "niin siinä varmaan tulee käymään" Mutta ihan oikeesti,voihan olla ettei toista lasta tule kun meinas käydä niinkin etten saa ensimmäistäkään. Taisi 900e hormonit herätellä vähän kroppaa toimimaan,vaikkei selvää syytä koskaan lapsettomuuteen löytynytkään..
Toivottavasti kakkonen ilmoittaa itsestään pian ja saan taas kasvatella masua



RV 34 POKSPOKSPOKS



Tipetsu ja Ykä rv 34+0

 

Moikka! Mulla alkaa tänään äitiysloma ja 35 viikkoa tuli täyteen! Wiii! Hyvin voin edelleen,ja uskonkin että synnytys menee yli lasketun ajan..Aion käydä ennen sitä paaaljon uimassa,nyt kun vielä pääsen.(Toivon kyllä että pääsen myöhemminkin,mut heti ei kai synnytyksen jälkeen saa uida. ) Maauimaloissa tarkenee olla paremmin kuin luonnossa.Ja jos sais hiukan kuntoakin kohotettua synnytykseen.Minä kun en ole pahemmin liikuntaa harrastanut. MB 35 RV POKS!

 

Heipä hei hellemasut!

Ihan pakko ekana hieman hihitellä täälläkin mun anopille. Käytiin siellä tänään syömässä niin hän kovaan ääneen mainosti miten oli pihvien päältä pyyhkinyt marinadit pois ja vielä pessyt ne pihvit jotta minulle ei tulisi niistä mitään haittaa. Siis marinaadista! Voi elämä että mua alkoi naurattaa. Kaikkea ne vanhat ihmiset keksii.

Tänään oli vimonen perhevalmennus, käytiin sairaalaan tutustumassa. Aivan mahtava käynti! Kätilö oli aivan huippu, kertoi asiat totuuden mukaisesti, ei liioitellut muttei myöskään luonut kauhukuvia. Kivunlievityksestä tuli aika kattava paketti ja paikat käytiin kiertämässä. Jäi tosi hyvä fiilis tuosta ja itselle aika semmonen varma olo että kyllä siitä synnytyksestä selvitään, kävi siinä sitten miten tahansa.

Tuosta uimisesta, mulle eräs sukulainen totesi kun vitsailin että voin kesän lillua järvessä, että herran jestas ethän sinä saa uida!! Tulehdusriskin takia kuulema. Onko tuossa mitään perää? Koitin googlettaa mutta päädyin taas vaan monelle eri keskustelufoorumille. Vai onko tääkin nyt jotain näitä urbaanilegendoja?

Omena ja Pikku N 30+3

 

Uimisesta: viimeksi neuvolakäynnillä terkka sanoi minulle, että uimista ei suositella viimeiseen kuukauteen. Ja muistan edellisestä odotuksesta, että loppuvaiheen neuvolalääkäri antoi erikseen luvan uida, kun paikat olivat vielä tiukat ja kiinni.

 

mulla on sellainen käsitys että niin kauan kun limatulppa on paikallaan niin se suojaa bakteereilta. jostain luin sellaista.

(.) mulle iski eilen joku ihme raivari..no ok mulla oli vähän verensokeri matalalla ja hemppa kans ja kaupassa iski paha olo ja kauppakassit oli painavat mutta kaupasta erehdyin ostamaan sokerittoman limun tilalle leffaan hedelmänektaria jossa mehupitoisuus on vaan 50% ja siitä mies ettei sellaista mehua meille voi ostaa niin paiskasin koko paskan lattialle niin että mehut oli pitkin seiniä ja lattioita..ei sitten perkele juoda tollasta paskaa ja lähde ite sinne kauppaan ku mulla meinaa taju lähteä matalan hemoglobiinin takia!!!! no ite pesin lattiaa ja se pirun mehu ei irronnyt sitten millään.2x pesuaineella ja puhtaalla vedellä ja lattia on edelleen tahmea..ja kaiken lisäks joudun vahaamaan osan parketista kun mehu irrotti vahat..VITTU!!!
mulla on ihanat appivanhemmat(lähinnä anoppi ärsyttää jos joku ärsyttää) mut rajansa kaikella..jos just oon haravoinu pihaa ja kantanu puita saunaan niin sit jos otan lapion ja ajattelen kaivaa kuoppaa puskille niin sit tullaan ja käsketään lepäämään.raskaus ei ole sairaus..mä pystyn kyllä puuhailemaan vähän raskaampiakin juttuja. itekin elänyt alkoholismin keskellä lapsuuden niin oon kyl ihan iloinen et noi läheisimmät ei kamalasti lotraa viinalla ku omat vanhemmatki vähentäny.omat lapseni ei ikinä tule näkemään samaa ryyppäämistä ku minä pienenä.appiukko on ihan huippu..muistaa aina kysellä vointia ja vauvan kokoa.tuntuu et vauva on toivottu kun on eka lapsenlapsi appivanhemmille ja mun isälle.mun äidillä onkin jo kokemusta mun velipuolien 6 muksusta(jotka on jo osa aikuisia)

minityyppion tainnu lueskella teidän perheen blogia kun oli blogissa tuttu kissakuva pennuista

 

Kivaa lukea, että muitakin ärsyttää ja pännii. Mua ärsyttää oma olemus, kun tuntuu olevan maailman isoin bontso ja ihan ruma muutenkin . Olis niin kiva joka aamu aloittaa parturikäynnillä ja vaikka meikkauksella - ja löytää ihanat vaatteet. Sitten tietenkin tuntuu ettei omaa miestäkään innosta näyttäytyä mun seurassa missään jne. (ja toisaalta ei itsekään haluaisi mennä ihmisten ilmoille masuni kanssa). Kyllä siinä sitten on tarpeeksi draamaa.

SiinaS 32+4

 

Siina Täällä hiukan samat fiilarit masun katoamisen haikeuden vastapainoksi. Nämä fiilikset siis mahtuu samaan päivään

Tuntuu jotenkin että kun mies on ollu turpa rullalla nyt 3pvää että haluaako se mua enää tai meidän lasta ja yhteistä elämää ja perhettä. Kaihoisana lueskelee fb-profiilejä jossa sinkku-kaverinsa kaljottelevat mökeillä ja kuka missäkin. Jussin suunnitelmat kaikilla niin railakat,mies vaihtelee kotona vaippoja hoitaen myös mua..
Tokihan miehen elämä on nyt täysin erilaista kuin esim. 4 vuotta sitten..Ei ole koskaan seukannu tai edes ollu silleen kenenkään kanssa ennen mua..
Sit kun mä astuin kuvioon on tulossa isäksi jo.. Tosin kumminkin suurimmalla osalla kamuistaan on lapsia ja ovat naimisissa,mut on taas niitäki iki-sinkkuja ja toisinaan heidän kanssa halajais poikain-viikonloppuja jne. Menkööt,kunhan tän maan rajojen sisäpuolella pysyy..


Tipetsu ja Ykä

 

no mut voit lohduttaa miestäs et kyl se lapsi sit paljon antaakin jos jostain joutuu luopumaan kokeile patistaa miehes kaveriporukalla vielä johonkin rymy-iltaan tai mökkisaunomiseen ennen vauvan tuloa..vaikka kyllähän noi ukkelit yleensä haluaa pitää ne varpajaisetkin sitten kun me ollaan sairaalassa(paitsi mun..se ei halunnu ees polttareita pitää). me ollaan useamman vuoden oltu vähän sellasia enemmän kotona viihtyviä joten ei kauheesti menetä siinä et baareis pitäs laukata..toki miehellä on omat menot kun pitää firman menoihin osallistua..iso boss kun on mut mä en niin paljoa hingu mihkään työpaikan menoihin..työkavereista kun suuri osa on mua yli 10v nuorempia ja niil on se biletys ja kännääminen niin uutta ja hienoo mieluumin tapaan kavereita(suuri osa äitejä) rauhallisesti esim kahvittelun ja shoppailun merkeissä tai vaikka käymällä syömässä jossain.

katso liitettä 16176

 

Mullakin on käsitys, että uimista ei viimeisinä viikkoina enää suositella, tulehdusvaaran takia.

Yöheräilyistä... Juu, siitä on nyt reilu 2,5 vuotta aikaa on osannut vielä nukkua öitä läpeensä. Kuukausi ennen esikoisen syntymää rupesin valvomaan öitä, vauva melskasi mahassa ihan hirveästi ja teki kipeää. Mutta mikä oli jännä, niin synnytystä edeltävän yön nukuin kuin tukki!! Nyt sitten on toki selvitty jo esikoisen yöheräilyistä, mutta ei ne omat unenlahjat ole enää entisellään.. herään koiran liikkeisiin, miehen kääntyilemisiin, vesisateen ääneen, ihan pieniin juttuihin. Että ei mitään uutta auringon alla, vaikka samaiset yövalvomiset taas kohta alkaisikin.

Oltiin perheen kanssa yökylässä toiselle paikkakunnalla, enkä ole kyllä koskaan nukkunut niin huonossa sängyssä. Mikä ihanuus päästä omaan sänkyyn ensi yönä!!!!

Ullis ja Juniori 33+1

 

UintiMinulle sanottu, että jos paikat kiinni niin ok uida. Ja tulin siihen tulokseen esikoista odottaessa, että ei ollut meidän mummollakaan suihkua kun se 6 lasta maailmaan on tehnyt, järvessä se pesulla kävi ) Perus"puhdas" järvivesi on varmaan vähän eriasia kun joku uimahallin klooripitoinen tai esim. yleisen uimarannan vesi..

 

Uiminen mun muistaakseni uida saa jos paikat kiinni sillä jos auki paikat niin tulehdusriski on melkoinen. Muistaakseni uima-hallissa uimista ei suositella loppuvaiheessa kun siellä on ne myrkyt sielä vesissä...korjatkoon joku jos olen väärässä. Kuitenkin minä aion uida kesällä jos vain tarkenen ihan normisti.

HB laski 102. Töissä oon meinasnnu pyörtyä nyt pariin otteeseen mutta onneks oon saanu kiinni. silmissä vain mustenee ja sitte huimaa...kävin työterveyshoitajalla ottaan hb:n ni sano et eipä tuo oo ihmekkään et huippaa..nyt vain rauta-annos tuplana ja toivoa et nousussa olis...huh huh. niin joo ja nään myös tähtiä.

nyt aamupalaa...ja sitten ulos aurinkoon!

onona ja nelkku 30+5

 

Tipetsu: Ookkos sä varma, että miehes "ei haluaisi tällaista". Koska mä luulen, että se kans kuuluu tähän odotuksen vaiheeseen. Mäkin oon ihan varma, ettei mun mies halua olla enää mun kanssa, mutta se ei ilmeisesti pidä (onneksi) paikkaansa. Mielialat vaihtelee päivittäin. Pitäis vaan itte piristyä ja ajatella positiivisesti.
Mulla on äijä menossa vielä festareille juhannuksena (reilun 200km:n päähän). Ei siinä muuten "mikään" haittaa kuin vain että jos synnytys alkaakin jo silloin ja olen yksinäni (tai no 2,5 vuotiaan kanssa) ja ei varmaan kauheen helposti saa kuskia. Mutta tuskin se synnytys silloin just alkaa..

SiinaS 32+5

 

30 viikkoa täynnä :heart: ei mulla muuta..

 

Mulle vois päivittää tuonne tyttölupaus, on ilmeisesti jäänyt mainitsematta rakenneultran jälkeen. Vaikka kovin kauhean varmaa ei tietysti saatu, mutta kätilö sanoi kuitenkin että tytöltä näyttäisi =)

Yöt on aika mielenkiintosia, viime yönä oon heräilly usein kun mikään asento ei ollut lonkille hyvä.. aina kipeytyi. Ja selälleen nukahdin mutta heräsin kipuun kun vaavi ilmeisesti painoi suolistoa ja muahan tietysti pierutti Muutoinkin tässä nyt olen jo heräillyt yö toisensa jälkeen suurin piirtein klo 4 ja valvonut sinne 6-7 ennenkuin uudestaan nukahtanut. Onneksi ei töihin tarvitse enää mennä, olen nyt kesälomalla ja siitä heti suoraan varhennettu äippäloma. Ei olisi huvittanutkaan enää tehdä töitä vaikka tykkäänkin työstäni. Mutta ajatukset täyttää vauva ja sen saaminen, kuinka kiva sitä olis hoitaa ja lässyttää sille.. jooh, ekaa odotan =)

Sairaalalaukkua olen jo alkanut pakkaamaan, vaikka aikaa on vielä hyvin. Huomenna poksuu 30+0 ja jotenkin kun viikkoina ajattelee niin on hyvin vähän jäljellä ja sitten kun ajattelee että vähän yli 2kk niin sitten onkin vielä tosi paljon. Eikä millään malttaisi odottaa! Mutta tietysti sitä tahtoo että vaavi kehittyy kunnolla eikä synny keskosena.

Mielialoista on täällä ollut puhetta. Itsellä ei ole sen suurempia vaihteluja, väsyneenä tosin olen ärtynyt ja saatan loukkaantua helposti mutta niin oli jo ennen raskauttakin. Anoppi alussa sanoi että "se on ihan normaalia jos astiat lentelee" mutta ei mulla oo ollu mitään kummoosta että helpolla on mies kyllä päässyt =).

Olen tässä nyt mittaillut verenpainetta muutamien päivien välein, ja olen huomannut että nyt kun olen lomaillut, on paine alhaisempi. Töissä käydessä oli vielä monasti paineet 120/80-130/90 mutta nyt on ollut 109/62, 101/60. Kunhan pysyy normaalin rajoissa niin ei hätiä mitiä.

RauRau ja pörriäinen 29+6

 

33 poks =) Vielä 10 työaamua ja sitten vihdoin äippälomalle, kyllä sitä jo odotetaankin