Yöt tosin on rikkonaisia ja sen päivällä vuoksi väsyttää. En tiedä miksi heräilen yöllä aivan virkeänä ja sitten ei uni tule uudestaan. Esim.viime yönä menin klo 23 nukkumaan ja neljältä heräsin ihan virkeänä. Ärsyttävää.
Tämä on niin tuttua. Mulla oli tuossa välissä jakso, että vaan nukuin ja nukuin, ja nyt on tullut taas tämä kukkumisvaihe. Tänäänkin heräsin suht virkeänä neljän aikaan, eilen viideltä, ja samoin sitä edellisenä päivänä. Joskus ihan keskellä yötä (kahden maissa) eikä syynä ole ollut vessahätä... On sitten väsyttänyt päivällä vastaavasti.
Mä oon sitten virkeimpinä hetkinä kuunnellut rauhassa äänikirjoja ja nukahtanut välillä siihen, vaikka olo on ollut herötessä virkeä. Arkisin viiden herätyksissä oon yleensä luovuttanut (mies herää kuudelta päivään), ja hipsinyt hiljaa tekemään jo töitä (etätöiden iloja).
Sitten oon päivällä palavereiden välissä nukkunut, jos on alkanut liikaa väsyttää.
Mulla on ollut viikon alaselkäjumit päällä. Nyt alkaa vihdoin helpottaa. Toivon, ettei enää toistu, koska oli todella rasittavaa, kun esim. syödessä oli pakko istua ja siitähän selkä ei yhtään tykännyt. Töissä oli ärsyttävää selitellä asiaa ihmisille, kun en raskaudesta halunnut vielä kertoa (pieni firma, joten omista työjörjestelyistä tulee helposti avauduttua - olin siis hyvin pienen osan töistä saikulla, muuten tein töitä puolimakuullaan/makuullaan ja tilanteen parannuttua seisten). Pomo tietty tiesi ja tietää, että esikoisesta oli sama ongelma pariin otteeseen, ja huuteli koko ajan ottamaan iisisti.
Tukivyö oli käytössä tuon selkäkivun takia paljon eikä liitoskipuja ole nyt kuulunut (onneksi). Sen huomasin, että jalat väsyy helposti seisomisesta, jota tuli viikon kuluessa normaalia enemmän, kun oli parempi selälle kuin istuminen, joten tilasin parit tukisukat. Saa nähdä, milloin saan ne ja osuiko koot oikein.
Liikkeiden tunteminen on nopeasti lisääntynyt (liekö makoilu vaikuttanut asiaan). Välillä pikkuinen jyskyttää oikein nasevasti alas päin, mikä tuntuu alapäässä ikävältä (en tiedä, onko virtsarakko vai mikä kokijana, mutta tuntemus on kamala. Ainakin tietää hyvin, että mukana elämässä ollaan ja vahvasti. Nyt meillä ollaan puolivälissä raskautta ja maanantaina olisi rakenneultra!
Tsemppiä kaikille, erityisesti kaksosten odottajille! Ihanaa lukea, että teitä seurataan noin hyvin. Toivottavasti saatte pidettyä pikkuiset kasvamassa vatsassa hyvin ja tasaisesti vielä pitkään! Samoin tietysti muutkin!