Mietin just eilen, että kun kaikki niin huolestuu niistä oireiden vähenemisestä/puuttumisesta, että pitäisköhän munkin huolestua :ashamed: Vaik tiedän kyllä, että ei ne oireet mitään kerro siitä, meneekö hyvin vai huonosti..!
Sokerirasituksesta Esikoisen odotusaikana ei ollut puhettakaan koko asiasta. Tyttöä odottaessa mua ihmetytti mun oireet ja paino nousi tällaisella puolitoistametrisellä 27 kiloa
:ashamed: Tunsin että iso vauva on tulossa... Monta kertaa terkan kanssa kiisteltiin asiasta, mä halusin siihen ja terkka sanoi ettei tarvitse. Oltiin siinä muutettu ja eka terkka sanoi heti sen raskauden alussa että tarvitsen sen, kun paino nousi jo alussa kovaa vauhtia. En sitten päässyt sokerirasitukseen ja tyttö syntyi sitten melkein 5 kiloisena. Viime raskaudessa kävin sokerirasituksessa, eli tänä vuonna alkukesästä. Tällä kertaa pääsin (uudessa neuvolassa) siihen ilman kiistoja, koska tyttö oli ollut niin iso ja mulla nyt lähtöpainoa ollut enemmän. Se sokerirasitus ja tulokset oli ihan ok. Saas nähdä laittaako ne mut tällä kertaa siihen, luultavasti. Mut
se ei ole niin kamalaa kuin mitä mainostetaan! Onhan siellä vähän tylsää, mut lukemista mukaan. Ja mulla ainakin aika kului toisen odottavan kanssa jutellessa. Litku oli aika pahaa, mut kerran se kirpaisee
Verikokeiden ottaminen multa on usein vaikeeta, mutta siellä oli ammattitaitoinen täti, sai heti otettua ilman ylimääräisiä tökkimisiä.
Mulla on huomenna iltapäivällä eka ultra!! Pitäkää peukkuja pystyssä jooko...! Jänskättää, saas nähdä kuinka kauan menee että tulee uni simmuun kun mietin ja jännitän miehen kanssa
Voi kun kaikki ois hyvin....!! :heart:
Marge & "Maggie" rv 8+3 :heart: