Hei virtahepo

[virtahepo]

Eikä edes ensimmäisen lapsen saatuaan välttämättä tiedä, miten äitiys vaatii voimia. Jos sattuu esikoiseksi ns. "helppo" lapsi, joka ei sairastele on tempperamentiltaan perustyytyväinen jne.

Tähän virtahepo tietysti kommentoi, että kaikki lapset on "helppoja lapsia" ja ellei ole, äiti on huono äiti. Melko mustavalkoista ajattelua...

Että mustavalkoista ajattelua, no miten vaan..Kyllä esikoiseni on aivan ihana, kiltti, hyväntuulinen, iloinen,ym. Hän on perustyytyväinen eikä ole kertaankaan vielä ole ollut kipeänä, johon uskon imetyksellä olleen suuri vaikutus. Koen lapseni helpoksi, asenne kysymyshän se pitkälti on. Lapseni söi ensimmäisen puoli vuotta ½-1½tunnin välein yötä päivää ja vieläkään vuoden ikään mennessä hän ei ole nukkunut viittä tuntia kauempaa unijaksoa. Hän syö vieläkin yleensä öisin parin tunnin välein, usein tiuhempaankin. Päivisin lapseni on seurankipeä ja mahdoton vipeltäjä ja erittäin utelias luonne ja siinä on vahtimista. Mutta en silti koe häntä mitenkään rasitteeksi vaan ihanaksi, helpoksi lapseksi, joka on niin iloinen ja veikeä, oikea hymypoika ja auringonpaiste

 

[virtahepo]

Sinänsä mulla on samanlaiset ajatukset kuin sulla Virtahepo, että kun itse joskus tulevaisuudessa tulen äidiksi, toivoisin, että imetys onnistuisi ja haluaisin hoitaa lastani kotona 3-vuotiaaksi asti =). Alkoholia ja tupakkaa en myöskään aio käyttää raskausaikana, etenkin tupakka on helppo jättää pois, kun en ole koskaan sitä edes maistanut . Tällaisia toiveita mulla siis äitiydestä on, mutta en aio ottaa turhia paineita, kun en etukäteen voi tietää, jaksanko esim. hoitaa lasta kotona pitkään..ikinä ei voi tietää, onko esim. riittävästi tukiverkkoja ja omaa jaksamistakaan ei ole helppo ennustaa etukäteen. Yritän siis suhtautua realistisesti asioihin ja yritän parhaani, mutta varaudun myös pettymyksiin =). Päätin jo nyt, että en ala mitata äitiyttäni sen mukaan, kuinka pitkään imetän/hoidan lapsiani kotona yms. Hyvä äiti voi olla monella tapaa =). Toivon, että musta tulisi joskus tulevaisuudessa yhtä hyvä äiti kuin omani on ollut :heart: Mulla on ollut todella onnellinen lapsuus, kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni :flower:. Täytyy toivoa, että minullekin joskus lapsia suodaan .

Se mitä olen sinun kirjoituksia lukenut, niin minulle on jäänyt sinusta erittäin positiivinen kuva. Uskon, että sinusta tulee vielä todella hyvä äiti Kiva kun sinulla on periaatteita ja olet jo pohtinut tulevaisuutta äitinä ja varsinkin, kun sinulla on ihana äiti, niin voit ottaa hänestä mallia Minä en taas raskausaikana juurikaan miettinyt äitiyttäni, oikeastaan olisin kuvitellut olevani ihan toisenlainen, mutta hurahdin äitiyteen täysin. Vauvat on ihania ja äitiys teki minusta entistä onnellisemman ihmisen.

 

[Terveisiä maalta]

Mites sitten kommentoit siihen, kun mun nykyinen kuopukseni sairasti korvakierteen 7kk täysimetyksestä huolimatta? Imetys jatkui lähemmäs 2 vuoden ikään, mutta terveyteen sillä ei ollut vaikutusta. Mitähän tein väärin vai asenteessako oli vika, että lapsella oli/on liimakorva?! :/

 

[virtahepo]

No jos sulla on yksi vuoden vanha lapsi ja mulla on jo kolme, joista vanhin täyttää 12 vuotta, niin luulen oppineeni vanhemmuudesta yhtä ja toista ehkä enemmänkin kun sinä. Mielipiteet vaan tuppaa muuttumaan ja periaatteet väljentymään iän ja kokemuksen myötä. Ei se tarkota sitä, että odottaessani polttaisin tai juopottelisin tai tieten tahtoen riskeeraisin lasteni terveyttä missään vaiheessa, mutta tiedän senkin, että elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee.

Toki varmasti tiedät lapsista paljon, mutta ei se tee minusta vähemmän hyvää äitiä, joka ei saisi yhden lapsen äitinä mielipidettään muille kertoa. Sen myös tiedän, etten tiedä mitään isompien lasten kasvatuksesta ja ne tulen oppimaan, kun lapseni tuosta kasvaa. Tietoinen olen myös siitä, ettei elämä aina mene niinkuin suunnittelee, ei minukaan elämäni ole tähän asti niin mennyt. Yllätyksiä tulee, mutta periaatteista on hyvä pitää kiinni, eikä luopua ilman pätevää syytä.

 

[tytsi-89]

Sinänsä mulla on samanlaiset ajatukset kuin sulla Virtahepo, että kun itse joskus tulevaisuudessa tulen äidiksi, toivoisin, että imetys onnistuisi ja haluaisin hoitaa lastani kotona 3-vuotiaaksi asti =). Alkoholia ja tupakkaa en myöskään aio käyttää raskausaikana, etenkin tupakka on helppo jättää pois, kun en ole koskaan sitä edes maistanut . Tällaisia toiveita mulla siis äitiydestä on, mutta en aio ottaa turhia paineita, kun en etukäteen voi tietää, jaksanko esim. hoitaa lasta kotona pitkään..ikinä ei voi tietää, onko esim. riittävästi tukiverkkoja ja omaa jaksamistakaan ei ole helppo ennustaa etukäteen. Yritän siis suhtautua realistisesti asioihin ja yritän parhaani, mutta varaudun myös pettymyksiin =). Päätin jo nyt, että en ala mitata äitiyttäni sen mukaan, kuinka pitkään imetän/hoidan lapsiani kotona yms. Hyvä äiti voi olla monella tapaa =). Toivon, että musta tulisi joskus tulevaisuudessa yhtä hyvä äiti kuin omani on ollut :heart: Mulla on ollut todella onnellinen lapsuus, kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni :flower:. Täytyy toivoa, että minullekin joskus lapsia suodaan .

Se mitä olen sinun kirjoituksia lukenut, niin minulle on jäänyt sinusta erittäin positiivinen kuva. Uskon, että sinusta tulee vielä todella hyvä äiti Kiva kun sinulla on periaatteita ja olet jo pohtinut tulevaisuutta äitinä ja varsinkin, kun sinulla on ihana äiti, niin voit ottaa hänestä mallia Minä en taas raskausaikana juurikaan miettinyt äitiyttäni, oikeastaan olisin kuvitellut olevani ihan toisenlainen, mutta hurahdin äitiyteen täysin. Vauvat on ihania ja äitiys teki minusta entistä onnellisemman ihmisen.

Kiitos =) :flower:. Minustakin vauvat ja lapset ovat ihania :heart:. Minulla onkin ajoittain ollut kovasti vauvakuumetta, mutta en aio vielä moneen vuoteen hankkia lapsia, haluan ensin opiskella, tehdä töitä ja löytää sopivan kumppanin =). Toistaiseksi vauvakuumetta hillitsee se, että pyörin tällä palstalla, luen kaikkia vauvalehtiä ja hoidan toisten lapsia . Pääsen pian päiväkotiinkin töihin ja hoidan ensi kuussa ke-illasta la-aamuun rakasta 5-vuotiasta serkkutyttöäni, jonka elämässä olen ollut mukana alusta asti :heart:.

 

[virtahepo]

Mites sitten kommentoit siihen, kun mun nykyinen kuopukseni sairasti korvakierteen 7kk täysimetyksestä huolimatta? Imetys jatkui lähemmäs 2 vuoden ikään, mutta terveyteen sillä ei ollut vaikutusta. Mitähän tein väärin vai asenteessako oli vika, että lapsella oli/on liimakorva?! :/

En tiedä korvakierteestä enkä liimakorvasta mitään:/ Ei se asenteesta ole kiinni, mutta en osaa tuohon kommentoida. Sovitaanko, että käydään asiallista keskustelua, riitelemään en halua ruveta, joten yritäisit kirjoittaa piikittelemättä..?!

 

[Terveisiä maalta]

En piikittele, kun sinä et yleistä. Ja esimerkkinä imetys -> ei sairastelua. Se ei vaan aina mene niin. Kokemusta kun tosiaan on.

 

[virtahepo]

Sinänsä mulla on samanlaiset ajatukset kuin sulla Virtahepo, että kun itse joskus tulevaisuudessa tulen äidiksi, toivoisin, että imetys onnistuisi ja haluaisin hoitaa lastani kotona 3-vuotiaaksi asti =). Alkoholia ja tupakkaa en myöskään aio käyttää raskausaikana, etenkin tupakka on helppo jättää pois, kun en ole koskaan sitä edes maistanut . Tällaisia toiveita mulla siis äitiydestä on, mutta en aio ottaa turhia paineita, kun en etukäteen voi tietää, jaksanko esim. hoitaa lasta kotona pitkään..ikinä ei voi tietää, onko esim. riittävästi tukiverkkoja ja omaa jaksamistakaan ei ole helppo ennustaa etukäteen. Yritän siis suhtautua realistisesti asioihin ja yritän parhaani, mutta varaudun myös pettymyksiin =). Päätin jo nyt, että en ala mitata äitiyttäni sen mukaan, kuinka pitkään imetän/hoidan lapsiani kotona yms. Hyvä äiti voi olla monella tapaa =). Toivon, että musta tulisi joskus tulevaisuudessa yhtä hyvä äiti kuin omani on ollut :heart: Mulla on ollut todella onnellinen lapsuus, kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni :flower:. Täytyy toivoa, että minullekin joskus lapsia suodaan .

Se mitä olen sinun kirjoituksia lukenut, niin minulle on jäänyt sinusta erittäin positiivinen kuva. Uskon, että sinusta tulee vielä todella hyvä äiti Kiva kun sinulla on periaatteita ja olet jo pohtinut tulevaisuutta äitinä ja varsinkin, kun sinulla on ihana äiti, niin voit ottaa hänestä mallia Minä en taas raskausaikana juurikaan miettinyt äitiyttäni, oikeastaan olisin kuvitellut olevani ihan toisenlainen, mutta hurahdin äitiyteen täysin. Vauvat on ihania ja äitiys teki minusta entistä onnellisemman ihmisen.

Kiitos =) :flower:. Minustakin vauvat ja lapset ovat ihania :heart:. Minulla onkin ajoittain ollut kovasti vauvakuumetta, mutta en aio vielä moneen vuoteen hankkia lapsia, haluan ensin opiskella, tehdä töitä ja löytää sopivan kumppanin =). Toistaiseksi vauvakuumetta hillitsee se, että pyörin tällä palstalla, luen kaikkia vauvalehtiä ja hoidan toisten lapsia . Pääsen pian päiväkotiinkin töihin ja hoidan ensi kuussa ke-illasta la-aamuun rakasta 5-vuotiasta serkkutyttöäni, jonka elämässä olen ollut mukana alusta asti :heart:.

Voi olla, että minullakaan ei lasta olisi, jos olisin löytänyt tänne sivustolle lapsettomana, kun täällä kyllä kuulee melko karua tekstiä lasten vaativuudesta. Mutta hyvä, etten ollut näitä kirjoituksia ennemmin lukenut, sillä nyt saan olla ihanan pojan äiti. Toisten lasten hoitamisella onkin hyvä harjoitella ensin, niin ei ole sitten ihan pulassa, kun se oma pienokaisesi sitten joskus syntyy

 

[tytsi-89]

Ammu, et vastannut vielä viestiini =). Haluaisin kuulla, olenko sanonut jotakin pahaa, kun mielestäni en kyllä ole sanonut mitään sellaista, mikä voisi ketään loukata :/ .

 

[virtahepo]

En piikittele, kun sinä et yleistä. Ja esimerkkinä imetys -> ei sairastelua. Se ei vaan aina mene niin. Kokemusta kun tosiaan on.

Luehan uudelleen, kirjoitin, että uskon OMAN lapsen kohdalla imetyksen vaikuttaneen hänen terveenä pysymiseen.

 

[tytsi-89]

Sanon vielä, että mielestäni tuo on kovin ikävä asenne, että yhden lapsen äiti ei muka voi tietää äitiydestä niin paljon kuin useamman lapsen äiti :/. Toki on varmasti erilaista olla yhden kuin kolmen lapsen äiti, mutta yhden lapsen äideillä on ihan yhtä suuri oikeus kertoa mielipiteitään, ei se lasten lukumäärä ole näissä asioissa mielestäni kovinkaan oleellista. Tuntuu jotenkin ylimieliseltä sanoa, että sinulla on vain yksi lapsi, etkä tiedä sen vuoksi vielä paljon äitiydestä :|. Yhtä inhottavaa kuin se, että minun mielipiteitäni usein vähätellään täällä siksi, että olen lapseton ja nuori.

 

[virtahepo]

Sanon vielä, että mielestäni tuo on kovin ikävä asenne, että yhden lapsen äiti ei muka voi tietää äitiydestä niin paljon kuin useamman lapsen äiti :/. Toki on varmasti erilaista olla yhden kuin kolmen lapsen äiti, mutta yhden lapsen äideillä on ihan yhtä suuri oikeus kertoa mielipiteitään, ei se lasten lukumäärä ole näissä asioissa mielestäni kovinkaan oleellista. Tuntuu jotenkin ylimieliseltä sanoa, että sinulla on vain yksi lapsi, etkä tiedä sen vuoksi vielä paljon äitiydestä :|. Yhtä inhottavaa kuin se, että minun mielipiteitäni usein vähätellään täällä siksi, että olen lapseton ja nuori.

Olen huomannut ihan saman, jos on lapseton taikka yhden lapsen äiti, niin ei saisi tulla mielipidettä kertomaan. Ja sitten aina sanotaan, että kyllä ne sinun mielipiteesi vielä muuttuvat kun saat lapsen, no jos ei muutu, niin sitten sanotaa, että odotas kun saat toisen jne. Meidät teilataan tyhmiksi ja kokemattomiksi sen perusteella, ettei ole tarpeeksi lapsia tai ovat vielä niin nuoria tai lapsesi on liian kiltti luonteeltaan, joten ethän sinä mistään mitään tiedä.. Toisaalta, onhan tähän jo elämänsä aikana tottunut, aina on vähintään ollut liian nuori tietämään mistään mitään, ni osaa jo olla kuuntelematta..

 

[tytsi-89]

Sanon vielä, että mielestäni tuo on kovin ikävä asenne, että yhden lapsen äiti ei muka voi tietää äitiydestä niin paljon kuin useamman lapsen äiti :/. Toki on varmasti erilaista olla yhden kuin kolmen lapsen äiti, mutta yhden lapsen äideillä on ihan yhtä suuri oikeus kertoa mielipiteitään, ei se lasten lukumäärä ole näissä asioissa mielestäni kovinkaan oleellista. Tuntuu jotenkin ylimieliseltä sanoa, että sinulla on vain yksi lapsi, etkä tiedä sen vuoksi vielä paljon äitiydestä :|. Yhtä inhottavaa kuin se, että minun mielipiteitäni usein vähätellään täällä siksi, että olen lapseton ja nuori.

Olen huomannut ihan saman, jos on lapseton taikka yhden lapsen äiti, niin ei saisi tulla mielipidettä kertomaan. Ja sitten aina sanotaan, että kyllä ne sinun mielipiteesi vielä muuttuvat kun saat lapsen, no jos ei muutu, niin sitten sanotaa, että odotas kun saat toisen jne. Meidät teilataan tyhmiksi ja kokemattomiksi sen perusteella, ettei ole tarpeeksi lapsia tai ovat vielä niin nuoria tai lapsesi on liian kiltti luonteeltaan, joten ethän sinä mistään mitään tiedä.. Toisaalta, onhan tähän jo elämänsä aikana tottunut, aina on vähintään ollut liian nuori tietämään mistään mitään, ni osaa jo olla kuuntelematta..

Totta. Ihmiset tällä palstalla tarttuvat aina lapsettomuuteeni ja ikääni aina, kun kerron mielipiteitäni ja periaatteitani. Laitoin tänne näytille äidinkielen esseeni, jossa kerron mielipiteeni lasten ruumiillisesta kurituksesta ja en kuulemma olisi saanut kirjoittaa aiheesta, koska mulla ei ole lapsia :|. Mulla on paljon periaatteita ja aina joku palstalainen kokee asiakseen sanoa, että kyllä ne periaatteet tosta vielä muuttuu ja "elämä opettaa" jne. Mielestäni ikä ei kerro vielä paljonkaan ihmisen kypsyydestä ym. Sen huomaa jo tällä palstallakin. Olen jo onneksi tottunut tähän meininkiin, en ota haukkuja henkilökohtaisesti enkä kirjoita kenellekään ilkeästi =).

 

[Terveisiä maalta]

Ammu, et vastannut vielä viestiini =). Haluaisin kuulla, olenko sanonut jotakin pahaa, kun mielestäni en kyllä ole sanonut mitään sellaista, mikä voisi ketään loukata :/ .

Et ole sanonut mitään pahaa ja periaatteellisuus on hieno asia, ei siinä mitään. Mutta siitä mielipiteestä en luovu, että pitempi kokemus äitiydestä ja kokemus useamman lapsen äitinä olemisesta muuttaa asennetta ja tapaa katsella asioita. Tiedätte tekin sen sitten, jos (kun) joskus olette useamman lapsen äitejä. Ei ole tarkoitus vähätellä, kumpaakaan teistä.

 

[tytsi-89]

Ammu, et vastannut vielä viestiini =). Haluaisin kuulla, olenko sanonut jotakin pahaa, kun mielestäni en kyllä ole sanonut mitään sellaista, mikä voisi ketään loukata :/ .

Et ole sanonut mitään pahaa ja periaatteellisuus on hieno asia, ei siinä mitään. Mutta siitä mielipiteestä en luovu, että pitempi kokemus äitiydestä ja kokemus useamman lapsen äitinä olemisesta muuttaa asennetta ja tapaa katsella asioita. Tiedätte tekin sen sitten, jos (kun) joskus olette useamman lapsen äitejä. Ei ole tarkoitus vähätellä, kumpaakaan teistä.

Niin sanoinkin, että en voi ennustaa mitään tulevasta, kun mulla ei vielä ole lasta/lapsia =). Olen tiedostanut asian koko ajan eikä mulla olekaan ehdottomia mielipiteitä liittyen äitiyteen vaan ymmärrän useita näkökulmia näissä asioissa .

 

[virtahepo]

Sanon vielä, että mielestäni tuo on kovin ikävä asenne, että yhden lapsen äiti ei muka voi tietää äitiydestä niin paljon kuin useamman lapsen äiti :/. Toki on varmasti erilaista olla yhden kuin kolmen lapsen äiti, mutta yhden lapsen äideillä on ihan yhtä suuri oikeus kertoa mielipiteitään, ei se lasten lukumäärä ole näissä asioissa mielestäni kovinkaan oleellista. Tuntuu jotenkin ylimieliseltä sanoa, että sinulla on vain yksi lapsi, etkä tiedä sen vuoksi vielä paljon äitiydestä :|. Yhtä inhottavaa kuin se, että minun mielipiteitäni usein vähätellään täällä siksi, että olen lapseton ja nuori.

Olen huomannut ihan saman, jos on lapseton taikka yhden lapsen äiti, niin ei saisi tulla mielipidettä kertomaan. Ja sitten aina sanotaan, että kyllä ne sinun mielipiteesi vielä muuttuvat kun saat lapsen, no jos ei muutu, niin sitten sanotaa, että odotas kun saat toisen jne. Meidät teilataan tyhmiksi ja kokemattomiksi sen perusteella, ettei ole tarpeeksi lapsia tai ovat vielä niin nuoria tai lapsesi on liian kiltti luonteeltaan, joten ethän sinä mistään mitään tiedä.. Toisaalta, onhan tähän jo elämänsä aikana tottunut, aina on vähintään ollut liian nuori tietämään mistään mitään, ni osaa jo olla kuuntelematta..

Totta. Ihmiset tällä palstalla tarttuvat aina lapsettomuuteeni ja ikääni aina, kun kerron mielipiteitäni ja periaatteitani. Laitoin tänne näytille äidinkielen esseeni, jossa kerron mielipiteeni lasten ruumiillisesta kurituksesta ja en kuulemma olisi saanut kirjoittaa aiheesta, koska mulla ei ole lapsia :|. Mulla on paljon periaatteita ja aina joku palstalainen kokee asiakseen sanoa, että kyllä ne periaatteet tosta vielä muuttuu ja "elämä opettaa" jne. Mielestäni ikä ei kerro vielä paljonkaan ihmisen kypsyydestä ym. Sen huomaa jo tällä palstallakin. Olen jo onneksi tottunut tähän meininkiin, en ota haukkuja henkilökohtaisesti enkä kirjoita kenellekään ilkeästi =).

Aloitin kirjoittamaan tänne vasta reilu viikko sitten ja sitä ennen lueskelin palstaa jonkin aikaa, joten olen vielä hieman pihalla tästä palstan meiningistä. No sorruin heti alussa kirjoittamaan ilkeästi, kun niin monet kirjoittivat minulle piikittelevään/ilkeään sävyyn, ni en voinut vastustaa kiusausta ja tuli sitten kirjoitettua vaikka mitä.Ja ohhoh, jos ei lapseton ihminen saa kirjoittaa mielipidettään lapsen ruumiillisesta kurituksesta. Aihe on kuitenkin sellainen, johon jokaisella luulisi olevan oma näkemyksensä ja sen esille tuomiseen ei kyllä tarvitse olla äiti. Onhan tällä palstalla varmaan monella mielipiteitä vaikkapa rikollisita, vaikka itse ei elämänsä aikana olisikaan rikkonut lakia.

 

[virtahepo]

Ammu, et vastannut vielä viestiini =). Haluaisin kuulla, olenko sanonut jotakin pahaa, kun mielestäni en kyllä ole sanonut mitään sellaista, mikä voisi ketään loukata :/ .

Et ole sanonut mitään pahaa ja periaatteellisuus on hieno asia, ei siinä mitään. Mutta siitä mielipiteestä en luovu, että pitempi kokemus äitiydestä ja kokemus useamman lapsen äitinä olemisesta muuttaa asennetta ja tapaa katsella asioita. Tiedätte tekin sen sitten, jos (kun) joskus olette useamman lapsen äitejä. Ei ole tarkoitus vähätellä, kumpaakaan teistä.

Hienoa, ettei tarkotuksesi ollut vähätellä. Monesti teksteistä kumpuaa se fiilis, ettei lapseton tai yhden lapsen äiti tiedä mitään verrattuna useampi lapsisen perheen äitiin.

 

[tytsi-89]

Minä ymmärrän sinua Virtahepo, en ihmettele yhtään jos hermostut, kun sinulle kirjoitetaan hyökkäävästi ja ilkeään sävyyn . Kannattavinta on hillitä hermonsa ja vastata ystävällisesti niille haukkujillekin, se jos mikä niitä ärsyttää, kun eivät onnistu provosoimaan =). Minua on arvosteltu ja haukuttu täällä rankastikin, esim. ulkonäköäni on haukuttu ja sanottu läskiksi yms.

 

[fjonga]

olenko ainut joka ei edes vaivautunut lukeen virtahevon vastausta? totta hitossa jokainen meistä tietää lapsensa kautta onko hyvä äiti vai ei :headwall:

 

[tytsi-89]

Myös se on mielestäni ymmärrettävää, että haluat olla mahdollisimman hyvä äiti lapsellesi, kun sinulla on ollut huonoja kokemuksia omassa lapsuudessasi. Tällä palstalla kannattaisi itse kunkin yrittää keskustella asiallisesti, vaikka ei olisikaan aina samaa mieltä asioista-asioiden kuuluisi riidellä keskenään, ei ihmisten =). On luonnollista, että hermot menee kun kaikki hyökkää yhden kimppuun, kokemusta on .

 

[tytsi-89]

olenko ainut joka ei edes vaivautunut lukeen virtahevon vastausta? totta hitossa jokainen meistä tietää lapsensa kautta onko hyvä äiti vai ei :headwall:

Minä luin kokonaan ja ihan hyvä kirjoitus se oli, vaikka en olisikaan ihan kaikesta samaa mieltä .

 

[fjonga]

olenko ainut joka ei edes vaivautunut lukeen virtahevon vastausta? totta hitossa jokainen meistä tietää lapsensa kautta onko hyvä äiti vai ei :headwall:

Minä luin kokonaan ja ihan hyvä kirjoitus se oli, vaikka en olisikaan ihan kaikesta samaa mieltä .

juu kyl mä sen huomasin et sä luit
siksi kelasinki että en kai vaan ollut ainut joka ei lukenu?

 

[Gloria Mundi]

Ei kai siina mitaan vikaa ole etta ihminen pyrkii olemaan 'hyva aiti' omien maaritelmiensa mukaan. Mutta se rassaa aika tavalla etta kun on parhaansa tehnyt, niin suosituksien kuin maalaisjarjenkin mukaan, ja loppu tulos kuitenkin menee perseelleen,,, missas se vika sitten on? Lapsessa?

 

[hyvät vanhemmat]

Kaikki tekevät virheitä, joten täydellistä äitiä tuskin on olemassa. Osa omistautuu äitiyteen enemmän kuin jotkut ja toiset meistä vaan ovat äidillisempiä kuin toiset. Mielestäni hyvään äitiyteen kuluu lapsen huomioon ottaminen, tietynlainen lapsentahtisuus ja halu toimia lapsensa parhaaksi, eikä tehdä päätöksiä itsekkäästi tai rahan kannalta.

Minusta kenenkään ihmisen ei tarvitse asettua lapsensa sylkykupiksi. Jos äiti ei rakasta ensin itseään sekä aseta rajoja lapselleen, hän ei todellakaan ole oikeastaan äiti lainkaan. Lapsentahtisuus on lapsen mielivaltaa eikä sitä voi mitenkään puolustaa. Se on yksi uskonto monien joukossa.

Olen sitä mieltä, että hyvä äiti yrittää noudattaa monia suosituksia, eikä aina kuvittele olevansa oikeassa oman maalaisjärkensä kanssa. Ne suositukset kun on tehty lapsen parhaaksi ja niitä on todella tutkittu. Toki voi jossain määrin itsekkin käyttää järkeä ja miettiä niiden suositusten sopivuutta, mutta siis yleisesti ottaen suosituksia ei ole tehty kenenkään kiusaksi vaan avuksi.

Minun lapsistani ei yksikään ole kohdustani syntynyt oma opaskirjansa kädessään. On aivan helvetin hailee mitä supermutsi-kirjoja olen lukenut, sillä yksikään niistä ei ole kirjoitettu minun lapsestani. Vain me vanhemmat voimme toimia lapsemme hyväksi.

Mielestäni hyvä äiti ottaa imetyksestä kunnolla selvää ja koettaa kaikkensa, että onnistuisi imetyksessä. Ei pidä heti antaa periksi ja lykätä sitä lisämaitoa, vaan imettää, niin kyllä sitä maitoa erittäin todennäköisesti käy tulemaan vauvantarpeisiin. Täysimetystä olisi hyvä jatkaa sinne puolen vuoden ikään asti(ellei esim. lääkäri ole toisin terveydellisistä syistä määrännyt). Sen jälkeen aloittaa soseet ja imettää ainenkin vuoden ikään, ellei pidempäänkiin soseiden ohella.

Hyvät vanhemmat eivät kuvittele, ettei heillä olisi velvollisuutta ruokkia lastaan siten kuin se on heille mahdollista. Hyvät vanhemmat eivät anna vauvan kuihtua nesteen puutokseen. Se mitä sinä ja miehesi teette, on teidän asianne, mutta kaikkien vanhempien asia on ottaa selvää oman lapsensa ruokintamahdollisuuksista ja sen he tekevät ilman mystisiä uskomuksia. Hyvät vanhemmat antavat lapselle riittävästi ruokaa.

Hyvä äiti ymmärtää kotihoidon merkityksen lapselle, eikä lykkää häntä heti pienenä ulkopuoliselle hoitoon. Hyvä äiti heittää oman itsekkyytensä taka-alalle ja haluaa seurata ja olla mukana näkemässä lapsensa kehittymistä ja on hänen kanssaan kotona. Hyvä äiti myöskin järjestää raha-asiansa niin, ettei rahan puutteen takia joudu jättämään lastaan heti pienestä saakka hoitoon.

Ei se vanhemmasta itsekästä tee, että hän pitää huolen perheensä kaikinpuolisesta hyvinvoinnista. Sinä olet ratkaissut asiat noin, muut ratkaisevat siten kuin he itse arvioivat olevan parasta. Niin tekevät kaikki hyvät vanhemmat.

Hyvä äiti takaa lapselleen turvallisen ja rakastavan ympäristön elää ja olla. Hyvä äiti elää tasapainoisessa suhteessa ja näin ollen näyttää lapselleen mallia kuinka vanhemmat kunnioittavat toisiaan. Ja jos jostain syystä asiat parisuhteessa ei ole mallillaan, ne on syytä yrittää korjata tai ottaa ero, lapsen takia ei yhdessä kannata olla. Hyvä äiti ei ole mikään kynnysmatto, vaan lapsen isän kanssa yhdessä huolehtivat jälkikasvustaan.

Hyvä vanhempi pyrkii muuttamaan perheen arjen sellaiseksi, että lapsi vaistoaa perheessä vallitsevan rakkaudellisen ilmapiirin. Jokainen tekee sen automaattisesti siten kuin juuri hän sen hyväksi näkee. Lapsen takia kannattaa olla yhdessä ja suosittelen, että vanhemmat tekevät kaikkensa perheen eheyden ylläpitämiseksi, koska tuolloin he todella ovat hyvät vanhemmat. Hyvä äiti lepää kun häntä väsyttää. Hyvä isäkin lepää. Ja kun lapselle opetetaan hyvät nukahtamisedellytykset, koko perhe lepää riittävästi.

Hyvä äiti ymmärtää, että vauvalla/lapsella on tarpeensa, eikä näin ollen ole heti muutaman viikon jälkeen valittamassa väsysmystään ja mielenterveyttään, kun vauva sattuu yöllä heräämään usein syömään. Toki en nyt tässä puhu masentuneita äideistä, vaan niistä jolla muka mielenterveys ei kestä normaaleja vauvan vaatimuksia.

Hyvä äiti tunnistaa synnytysmasennuksensa ja turvautuu mahdollisimman pian toisiin ihmisiin - ja lepää sekä hoitaa ensisijaisesti omaa mielenterveyttään, koska vain siten hän todella jaksaa olla lapselleen hyvä äiti. Mikäli lapsen äiti ei kestä normaaleja vauvan vaatimuksia, hyvä äiti luovuttaa hoitovastuun mielellään lapsen isälle.

Hyvä äiti leikkii lapsensa kanssa, kehuu häntä ja tukee uuden oppimisessa. Hyvä äiti ulkoilee lasten kanssa, hassuttelee ja näyttää lapselleen rakkautensa määrän.

Hyvät vanhemmat antavat lapselleen sylin, mutta toisaalta he ymmärtävät, ettei lapsi ole osa heitä, vaan aivan oma persoonansa. Hyvät vanhemmat totuttavat lapsensa elämään yhteydessä toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Hyvällä äidillä on se halu olla hyvä äiti. Eli haluaa imettää ja näin ollen tarjota lapselleen parasta mahdollista maitoa, halu olla kotona lapsen kanssa ja halu tarjota lapselleen parasta.

Hyvät vanhemmat ymmärtävät, että heidän on aika tarkkailla lastaan ja huolehtia hänen kaikinpuolisesta hyvinvoinnista, jolloin yksittäiset vippaskonstit voidaan typerinä uskomuksina heittää romukoppaan.

Rakkaus ja rajat ovat myöskin osa hyvän äidin kasvatuperiaatteita. Hyvä äiti opettaa lapselleen käytöstapoja ja yrittää hillitä hermojaan.

Kyllä, juuri niin hyvät vanhemmat yhteisymmärryksessä tekevät.

 

[Terveisiä maalta]

Ei kai siina mitaan vikaa ole etta ihminen pyrkii olemaan 'hyva aiti' omien maaritelmiensa mukaan. Mutta se rassaa aika tavalla etta kun on parhaansa tehnyt, niin suosituksien kuin maalaisjarjenkin mukaan, ja loppu tulos kuitenkin menee perseelleen,,, missas se vika sitten on? Lapsessa?

Ei kun asenteessa