\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.12.2005 klo 21:46 vieras kirjoitti:
Kyllä se on niin, että nuorena jaksaa ja vanhana väsyy....
en kyllä sanois ihan noinkaan. tolle väitteelle sinänsä on kyllä psykologiset perusteet, mutta elämäntilanteet ja vauvat on niin erilaisia ettei sitä ihan noin rankasti voi yleistää.
tai jos voi, mä eroan aika rankasti tosta stereotypiasta, sillä väsyn ja olen väsynyt, nuoresta iästä huolimatta. välillä tuntuu että toisaalta kun nuorille hoetaan että jaksathan sä ku et ole vanhakaan jne. se asettaa eräänlaisia paineita ja odotuksia, vaikkei kukaan ulkopuolinen sitä varmasti niin tarkotakkaan.
toisaalta taas tutkimusten mukaan iäkkäämmät "väsyy" lapsiinsa, koska pidemmällä elämänkokemuksella on ehtinyt tottua ns. elämän helppouteen. ihminen, joka on pääosin tekemisissä aikuisten kanssa, on tottunut rationaaliseen elämään, eikä välttämättä osaa odottaa sitä miten vauvaa vaatii, huutaa eikä neuvottele.
nuoren etu tässä on, ettei elämästä ole sellasta kokemusta vielä, ni muuttuvaan tilanteeseen on helpompi sopeutua, niinku nuori on joutunu sopeutumaan muuttuvaan elämään ja omaan itseen koko siihenastisen elämän ajan.
mut nääkin on vaan tuloksia tutkimuksista, joihin ei ole osallistunu ku minimaalinen osa maailman äideistä, joten ne on suuntaa antavia, eikä lähelläkään totuutta.