S
surullinen
Vieras
Erosin eilen poikaystävästäni ja nyt kaduttaa, jos teinkin hätiköidyn päätöksen.
Pari kuukautta sitten poikaystäväni muuttui etäisemmäksi ja reiluun kuukauteen ei ole ollut seksiä lainkaan. Hän on paljon omissa ajatuksissaan. Otin asian esille viikko sitten ja sanoi tunteidensa muuttuneen. Ei tiedä, onko rakkaus hävinnyt, vai vaikuttaako hänen masennus siihen. Tunnetilat ovat kuulemma sekavia.
Hän ei halunnut erota ja sovittiin että annetaan ajan kulua. Minua on tilanne koko viikon ahdistanut ja kun kysyn näkeekö hän yhteisen tulevaisuuden, vastaus on aina että ei osaa sanoa.
Epävarmuudessa eläminen on kauheaa ja se kun rakas ihminen on etäinen. Ei ole kuulemma halua koskettaa ym. Eilen vietimme illan yhdessä ja sen jälkeen oli tosi paha olo. Sietämätöntä olla toisen seurassa kuin mitään ei olisi välillämme. Tunnekuohuissani soitin hänelle ja sanoin että en enää jaksa. Hän oli surullinen, mutta sanoi ymmärtävänsä päätökseni, koska ei halua että kärsin. Ja hän ei edelleenkään tiedä tunteistaan.
Meillä oli yhteiset viikonloppusuunnitelmat ja kivaa tiedossa. Nyt harmittaa että eilisen perusteella tein päätökseni. Mieltä vaivaa, että olisi pitänyt odottaa. Tekee melkein mieli soittaa ja sanoa että yritetään vielä. Katsotaan edes viikonlopun yli.
Tuntuu etten pääse hänestä ikinä yli... rakastan vielä niin paljon.
Olisi niin paljon helpompaa, jos hän olisi jättänyt minut.
Pari kuukautta sitten poikaystäväni muuttui etäisemmäksi ja reiluun kuukauteen ei ole ollut seksiä lainkaan. Hän on paljon omissa ajatuksissaan. Otin asian esille viikko sitten ja sanoi tunteidensa muuttuneen. Ei tiedä, onko rakkaus hävinnyt, vai vaikuttaako hänen masennus siihen. Tunnetilat ovat kuulemma sekavia.
Hän ei halunnut erota ja sovittiin että annetaan ajan kulua. Minua on tilanne koko viikon ahdistanut ja kun kysyn näkeekö hän yhteisen tulevaisuuden, vastaus on aina että ei osaa sanoa.
Epävarmuudessa eläminen on kauheaa ja se kun rakas ihminen on etäinen. Ei ole kuulemma halua koskettaa ym. Eilen vietimme illan yhdessä ja sen jälkeen oli tosi paha olo. Sietämätöntä olla toisen seurassa kuin mitään ei olisi välillämme. Tunnekuohuissani soitin hänelle ja sanoin että en enää jaksa. Hän oli surullinen, mutta sanoi ymmärtävänsä päätökseni, koska ei halua että kärsin. Ja hän ei edelleenkään tiedä tunteistaan.
Meillä oli yhteiset viikonloppusuunnitelmat ja kivaa tiedossa. Nyt harmittaa että eilisen perusteella tein päätökseni. Mieltä vaivaa, että olisi pitänyt odottaa. Tekee melkein mieli soittaa ja sanoa että yritetään vielä. Katsotaan edes viikonlopun yli.
Tuntuu etten pääse hänestä ikinä yli... rakastan vielä niin paljon.
Olisi niin paljon helpompaa, jos hän olisi jättänyt minut.